Hilmalle ja Beatalle lämpimät tervetulotoivotukset!
Ribjolle lämmin halaus, tuli niin surullinen olo sinun puolestasi!
Täällä kaikki aika lailla ennallaan. Pahoinvointi on ehkä kuluneen viikon aikana hiukan helpottanut, tosin eilen viimeksi jouduin oksentamaan aamuapalan vessanpyttyyn. Huimausta mulla on edelleen, jos joutuu kumartelemaan, nousee nopeasti tuolista ylös ja välillä jos seisookin vain pitkiä aikoja paikoillaan. Se olikin muuten mun ensimmäinen "raskausoire", tosin en tietenkään huippausta sellaiseksi tunnistanut, ennen kuin tein positiivisen testin ja luin monestakin paikasta, että huimaus on tavallista.
Väsymys on ankara. Joku hyvin tuolla yllä kuvailikin, että aamulla kun herää, niin rupeaa odottamaan iltapäivänokosia ja niiden jälkeen iltapäivällä odottaa, että kello tulisi edes puoli yhdeksän, että kehtaisi mennä nukkumaan...

Mulla tuo alkuraskauden ultra helpotti oloa jotenkin tosi paljon. Tiedän, että riskiviikkoja eletään edelleen, mutta nyt uskallan silti jo enemmän iloita raskaudestani, kun tiedän varmasti, että siellä mahassa joku pikkuinen asustaa. Ensi viikolla eka neuvola.
Mäkään en ole ostanut, en edes harkinnut ostavani, mitään vauvalle vielä. Tuntuu jotenkin tosi kaukaiselta koko asia, vaikka eilen kirpparilla kyllä silmäilin jotain vauvatarvikkeita. Ei me olla muutenkaan suunniteltu vauvatulevaisuutta kovin paljon. Mies tulee synnytykseen mukaan, se on ollut jotenkin itsestään selvää ihan alusta asti meillä. Samoin seulontoihin osallistutaan. Muuta ei sitten olla puhuttu tai päätettykään vielä. Hyvinhän tässä ehtii...