Toukokuun toukat 2013 *LOKAKUU*

Pelottaa kyllä kovasti ajatus siitä, jos mitään ei löydykään tai löytyy jotain jo menetettyä. :/ Huomenna kaikki onneksi selviää. Jännittää ihan älyttömästi!
Tänään ollut ihan superhuono olo. Töissä meni aamukin seinään nojaillessa kun pyörrytti ja oksetti ihan älyttömästi.
Keijukaneli mäkin odotan yksin. Kerroin lapsen isälle heti testin tehtyäni, joka sitten ilmoitti että joko hankkiudut eroon siitä tai sitten mä lähden. Oli elämäni helpoin päätös! En ole katunut hetkeäkään. Tiedän, ettei lapsen odottaminen ja kasvattaminen yksin ole se kaikista helpoin tehtävä, mut kuka sanoi että elämä olis helppoa.

Ihanuutta88 ja muru 11+4

 

Eikä, vieläkin tullut huonoja uutisia meidän pinoon!
Tsempit kaikille pikkuisensa menettäneille!

 

paljonpaljon voimia pikkusensa menettäneille

 

Paljon voimia pienokaisensa menettäneille :hug:

Tervetuloa uusille odottajille ja Onnea niille jotka ovat saaneet hyviä ultrakuulumisia :heart:

Mä sain tänään kans dopplerilla äänet kuuluviin ja viikoja mulla siis 9+4...siis on ne vaan ne maailman ihanimmat äänet ei voi mitään :heart:

...ja jotenkin kun ei tää odotus vielä oo konkreettista oikein ni helpotti kuulla noi äänet...neuvolaan yli 3 viikkoa ja samoin np ultraankin ja odottavan aika on pitkä

Olotilassa ehkä hieman helpotusta eli huono-olo vaivaa vieläkin muttei ihan niin rajuna kun esim viime viikolla...joskin jos pidät pitkät tauot syömisessä niin se kostautuu heti :| Mielitekoina on tullut kuvioihin sitruuna ja lime...teenkin pari kolme kannullista lime tai sitruuna vettä päivässä ja voisin juoda sitä ihan tolkuttomia määriä...samoin lime-sitruuna marmeladi...nam mitä herkkua

Masu on valtava pallo...siis turvotusta on kyllä enemmän kun laki sallii ihan kauheeta Vilu on iltaisin eli villasukat jalassa oon illat pitkät mut unet on alkanu helpottamaan eli aikas hyvin saan jo nukuttua yöt...päivällä väsyttää kyllä eli jos ois mahikset päikkäreihin ni ei tekis tiukkaakaan nukkua

 

Sokerit ja verenpaine humpsahtelee alas yhtäkkiä aiheuttaen heikkoa oloa
Nyt on ollut pari päivää tällaista. Pitäisiköhän huolestua...?
Olen syönyt paljon hedelmiä ruokien välillä mutta ei tunnu riittään.
Muuten ollut ihan hyvä olo, turvotus hävinnyt ja pallo tuli esiin! En olis uskonut että ekassa raskaudessa jo näin varhain näkyy.

RV 11+4

 

Nyt alkanu jo tuntua että tämä pieni maha asukki on poika, sen voi päivittää myös listaan voiko liikkeet tuntea jo näin aikaisin, tänään "kuplinut" alamahassa?

Rv 10+6

 

-Lily-: Anteeksi kovasti. En ollut huomannut päivityksiä, olit muokannut ne niin myöhään ja olin jo lukenut kirjoituksesi. Minulla on tapana aina hypätä suoraan seuraavaan lukemattomaan viestiin.
Jos tulee päivityksiä, ettekä niitä kirjoittaessanne heti huomaa, olisitteko ystävällisiä ja kirjoittaisitte uuden viestin, ettei mene minulta ohi. En jaksaisi joka kerta lukea kaikkia viestejä alusta asti =)

 

rupeltaja ja kukkanen2011 :hug:

Eka vaate tulokkaalle ostettu. H&M:llä oli kesävaatteet alennuksessa -piti ostaa 2v:n ja vauvankokoinen helletoppi. Jos sieltä vaikka tyttö sattuis toukokuussa/kesäkuussa putkahtamaan. Pidän LA:na sitä 42+0, kun kokemusta on.

Minä joudun kans ramppaamaan nuissa verikokeissa, kun oon Rh- ja uudelleensynnyttäjä...

Ja täällä kauhea ripuli!? Menny totaalisesti antibiootista maha sekasin, onneks loppu tänään kuuri, jospa tämä vesikurakin loppus kohta. Ei kivaaaa.

Kuplathan voi olla myös suolen toimintaa, ilmakuplia. Mulla ainakin niitä esiintyy, eikä ihan vähän .

Amon mulla on parhaillaankin bellybelt (jatkopala sepalukseen, kiinnitetään napista napinläpeen). Mulla omat housut menee varmasti vielä kauan aikaa muuten paitsi vyötäröltä nii tuo on hyvä systeemi siihen. Loppua kohti ku maha "nousee" omat housut vyötäröstä menis suhteessa muuhun (lantio levenee, jalat paisuu).

Mulla on liitoskipuja?! Jo tässävaiheessa, huhhuh.
Mielihaluista en tiiä, mut makeita ei tee ollenkaan mieli, kun taas esikoista odottaessani söin makeaa ku pöllö.

Toppapuku on meillä 1,5-vuotiaalla käytössä ollut jo noin viikon. Eipähän ainakaan palellu. Sitte ku on enemmän pakkasta laitetaan villaa alle ja kun on vieläkin enemmän pakkasta -ei mennä ollenkaan ulos. Kyllähän sitä miettii että mitenhän sitä sitte tarkenee tammikuussa, mut itelläki on pakko olla jo talvitakki päällä ku pyöräilee kouluun ja nailonleggarit housujen alla. (oulussa)

Hyvää syksyä ja älkää palelko<3

valjakka 10+1

 

Huomenta.

Pienokaisen menettäneille:hug:

Eilen illalla iski kamala väsymys,vielä kertaakaan tässä raskaudessa ei oo sellasta ollut,että täytyi vaan makoilla sohvalla,kun teki huonoa,päätä särki ja väsymys oli ihan tajutonta:x

petronella ja toukosalaisuus 9+0:heart: POKS

 

Nyt jos hetken jaksaisi kirjoitella.

Tervetuloa kaikille uusille mukaan!

Pahoittelut kaikille toukan menettäneille!

Toivottavasti teillä jotka yksin odotatte tulevaa pienokaista on hyvä tukiverkko ympärillä! Toivottavasti on ainakin se yksi tärkeä ihminen jolle voi kertoa huolista ja murheista ja myös niistä ilon hetkistä!

Me olimme ensimmäisessä raskaudessa perhevalmennuksessa ja ei kyllä olisi kannattanut mennä. Synnytykseen/ sen jälkeisiin aikoihin siellä ei puututtu ollenkaan. Juotiin kahvia ja syötiin keksiä ja puhuttiin uutisista. Meidän piti katsoa video synnytyksestä, mutta valtaosa äideistä oli sitä vastaan joten sekin jäi.

Minä muistelin, että esikoisesta olisin liikkeet tuntenut siinä hieman ennen 18 viikkoa. Tai siis silloin olin varma että ne ovat liikkeitä. Muista tunsin ihan pieniä ja hentoisia ~14 viikolta ja kunnolla ~16 viikolta. Muistaakseni.

Minäkin mietin tuon dopplerin hankintaa, mutta kohtahan ne liikkeetkin tuntuu ja sitten se olisi hieman turha. Taitaa siis jäädä hankkimatta.

Toppavaatteet ei vielä ole käytössä. Meillä on kevyt toppapuvut (takit ja housut) nyt vasta käytössä. Täällä ei vielä ole pakkasta eikä lunta. Voi olla, että noilla puvuilla pärjää vielä pitkään jos aikaisempiin vuosiin on uskominen. Kunnon toppavaatteet otetaan käyttöön kun on hieman pakkasta/ tulee lunta.



(.) Nyt on ollut muutaman päivän niin hirveä olo ettei tolpillaan tahdo pysyä. Aamulla kun sängystä nousee, tulee oksennus, kun syö/ juo tulee oksennus. Tätä jatkuu koko päivän. Voimat aika vähissä ja motivaatio minkään asian tekemiseen kokonaan poissa. Onneksi täällä on nyt syysloma ja voi ihan rauhassa voida pahoin. Vieläkin tuo kamala väsymys vainoaa. Aiemmissa raskauksissa alkoi nämä olot jo pikkuhiljaa helpottamaan. Nyt ei kyllä tunnu siltä.

 

Ihana kuulla että täällä on muitakin yksin odottajia<3 Minulla tuo aviomieheni olisi valmis lähtemään mukaan kaikkeen ja haluaisi olla yhdessä, mutta mää en vaan enää kestä olla ihmisen kanssa joka on " narsisti " kohtelee minua huonosti ja on paha olla kokoajan, itken iltaisin yksikseni nii ajattelin että lapsenkin kannalta on parempi olla yksin ja stressini vähenee ja minulla on aivan ihana äiti joka on tukenani ja olen sanonutkin että äitini haluan synnytykseen mukaani ja napanuoran katkaisemaan että kun tämä mun voin sanoa jo EX aviomies sillä on kaks lasta ennestään ja ei ole meinannu edes niihin synnytyksii mennä mukaan ni mitäpä tuo tähänkää synnytykseen ämppäämään ja kun kohtelee lapsiaanki ala arvoisesti kun luulee itseään paremmaksi ihmiseksi. :/

 

Tulin just nt-ultrasta. Pikkuinen liikkui niin kovasti, että mittoja oli hankalaa saada . Mutta niskaturvotus oli normaali ja koko vastasi 12+5 eli aika tarkkaan menee yksiin kierrosta lasketun kanssa, joka on 12+4. Alkuraskausultran mukaan olisi kylläkin vasta menossa 12+0 eli on kyllä pikkuinen kirinyt kasvussa hyvin sen jälkeen.

Pahoinvointia on ollut vielä aika paljon. Saas nähdä koska loppuu, jos on loppuakseen lainkaan.

Onnea myös muille hyviä uutisia ultrasta saaneille. Ja jaksamisia Kukkaselle :hug:

 

Jaksamisia ja tsemppiä jatkoon Rupeltajalle ja Kukkaselle.

Uusille tervetuloa joukkoon ja ultrakuulumisia saaneille onnea onnea!

(.) Tulimpahan tänne nyt poksumaan kun tuli tänään 14+0 täyteen ))

Heräsin yöllä siihen et olin jostain syystä selällään, kun yleensä aina nukun vasemmalla kyljellä ja sit mun alavatsassa tuntu vasemmalla puolella joku möykky. Ihan niinku astetta isompi kuhmu. Mietin, että olisko se vaan voinu olla kohtu. Tosi hämmentävää joka tapauksessa, kun ei ikinä ennen oo mitään vastaavia tuntemuksia ollu. Toisaalta paljon hämmentäviä asioita tulee vastaan varmasti ensiodottajana

Ja tosiaan facebookissa jo tätä juhlinkin, mutta saatiin kämppä eli muutetaan ens kuun aikana meiän 38,5m2 yksiöstä 69,5m2 kolmioon ja oon tästä niin onnellinen! Perjantaina pitäis käydä allekirjoittamassa vuokrasoppari ja irtisanoo nykyinen. Että kuukaus eletään sitten kahdessa kämpässä siivoten ja pakaten ja purkaen. Inhoon muuttamista, mutta toisaalta en malta enää odottaa että saadaan avaimet uuteen kämppään On menny täysin motivaatio pitää minkäänlaista järjestystä yllä tuolla nykyisessä nyt, kun tietää että on muutto edessä ihan pian..

Terkuin Simppu ja pötkylä 14+0 :heart:

 

Heippa!

Voi kaikkia suru-uutisen kohdanneita!! Heitä on todella paljon eikä enempää niitä tänne tarvita.

Ihana kuunnella noita np-ulta -uutisia, kun vauvat ovat hyörineet ja pyörineet Itsellä varhaisraskauden ultrassa näkyi sydän ja harmaa alue, joka olisi siis se vauva mutta ei sen enempää....jospa sitten np-ultrassa näkis enemmän!

Tulin poksumaan ja iloitsemaan siitä, että tilasin juuri Angelsounds kotidopplerin....toivottavasti se tulee pian postissa! Tai oikeastaan kyllä hirvittää, että mitä jos ei mitään sydänääniä kuulukkaan? No, vielä on muutama viikko aikaa, että ei ohjeiden mukaan kuuluisi kuuluakaan mutta silti....tää on varhaisraskauden ultrasta huolimatta vieläkin vaan tosi outoa, kun pelkää koko ajan eikä uskalla luottaa raskauteensa.

Rinnat ei enää ole niin kipeät kuin aikaisemmin mutta pikkasen arat ja väsymystä riittää. Olen ottanut äitiysfarkut käyttööni, sillä tavalliset farkut alkoivat tuntumaan jo pahoilta...etenkin töissä istuessa. Suorat housut vielä menee...ei varmaan kauaa

Miksi siihen np-ultraan pitää olla vielä niin kovin kauan? 12 päivää vielä...

Farkkutyttö ja Ihanuli 9+0 *poks*

 

Moikka, täällä olot hiukan helpottaa =) En jaksais enää yhtään odottaa ultraa, joka on vasta 30. päivä... 6 piiiitkäää päivää! Ja aikakin vasta 12.30, olis ees ollut heti aamusta |O

Eilen kävin katsomassa kaverin kuukauden ikäistä vauvaa, jestas miten ihana :heart: Ja perjantaina nähdään taas uudestaan =)

Nyt olis lähdettävä kauppaan ja käytävä lataa pojan bussilippua, ei huvittais yhtään...

KeepGoing 11+0 :heart:

 

Halaukset heille, joiden pieni ei jaksanut elää. Voimia tuleviin päiviin!!

Sitten omaa napaa; jo toinen yö huonosti nukuttu. Ja tunne on edelleen vain päällä, että onko kaikki pienellä hyvin ja onko hän edes hengissä enää? Mies on varma, että kaikki on hyvin ja pieni on hengissä. Mutta itse en ole läheskään noin varma asiasta. Tuntuu, että on taas niin alavireinen olotila kuin olla ja voi. Vielä on 15 päivää aikaa siihen ultraan. Sitä vain murehdin ja huolehdin, että jos tuossa nt-ultrassa ei mitään elävää enää näkyisikään, miten jaksan tämän koko lapsettomuushoitoprosessin alkaa alusta. Kerta olisi jo sitten noinkin pitkälle päästy. Tuolloin viikkoja olisi kasassa 11+1. Tuntuu, että olisi kyllä kaikki niin pielessä kuin olla ja voi. Mistä sitten haalia iloa elämäänsä, jos tuota pientä aarretta ei olisikaan tulossa? Olen jo niin kovin häneen kiintynyt, että luopuminen olisi todella vaikeaa hänestä. Vaikka kuinka yritän tsempata itseäni ja koettaa ajatella muuta, en vain pysty. Ajatukset vain kiertävät kehää tämän asian ympärillä eivätkä muuksi muutu.

Sitäkin kanssa olen alkanut murehtimaan, että mitä jos tuossa nt-ultrassa raja-arvot olisivat koholla? En kyllä haluaisi mennä siihen istukka-tai lapsivesitutkimukseen. Toisaalta olen miettinyt sitä, että jos myöhemmin rakenneultrassa näkyisikin vielä jotain ikävämpää, niin sitten se ei olisi häävi tilanne. Ovat nämä kyllä hankalia juttuja miettiä ja pohtia.

Tuntuu, että tämän toisen odottaminen on yhtä huolta ja murhetta, vaikka kuinka toki yritän pyrkiä ajattelemaan toiveikkaasti. Jotenkin ekasta ei osannut pelätä, vaan kaikki oli uutta ja jännää. Ei osannut huolehtia, että jokin asia voi mennä pieleen. Ja tuntuu, että mieskään ei aina jaksa kuunnella tätä saman asian vatvomista. Tuntuu välillä hyvin onnettomalta, kun vain mielessäni pyörittelen näitä asioita ja sitten toinen purkupaikka on tämä palsta.

Sori tämä valitusviestini!! Tsempit muille!!

Tupasvilla ja mutukka rv.8+6

 

Oon käyny päivittäin täällä lukemassa kommentteja, mutta oon ollu niin väsynyt etten ole jaksanut mitään kommentoida.

Halauksia kaikille niitä tarvitseville!! :hug:

Itse pelkään tulevaa ultraa juurikin noiden huonojen uutisten pelossa. Ja on ollut muutenkin rankkaa varsinkin tuon parisuhteen kanssa, jonka todellakin toivoisin kestävän. Voihan se tietenkin olla, että molemmat stressaa sen verran, että riitoja syntyy helpommin.. En tiiä.. Nyt on välillä taas parempaa.
Sit tietty huolettaa kaikki raha-asiat jne. Kun osa-aikatyössä olen ja lapsen isä opiskelee ja työskentelee samalla. Toisaalta onhan tässä aikaa niitäkin murehtia, vaikka pohjimmiltaan tiedän, että kyllä kaikki järjestyy. Ainakin jollain lailla.

Kauheen sekavaa tekstiä. Sori.

KeepGoing meillä näyttäis olevan sama ultrapäivä! 6 pitkää päivää todellakin ja toivottavasti molemmat saa hyviä uutisia!

 

Tupasvilla Mä luulen, että kaikilla odottajilla on samantyyppisiä pelkoja ja ajatuksia. Itsekkin keskenmenon kohdanneena ja ensimmäistä lasta toiveikkaana odottavana huomaan pohtivani, et mitäs jos taaskin kaikki menee pieleen. Mut parhaani yritän vaan luottaa siihen, että kaikki on hyvin. Aika näyttää mitä tapahtuu, eikä sitä periaatteessa voi hengähtää, ennen kuin vauva on sylissä, jos sillonkaan. Mut sillon alkaa toisenlaiset huolet vaivata mieltä.
Ja täähän on ihan oikea paikka purkaa sydäntään. Täällä on muitakin jotka pohtii samoja asioita. Joten ymmärrystä löytyy varmasti.

Tiiti* 12+5

 

Pahoitteluni pikkuisen menettäneille :hug:
Paljon on ihania ultra kuulumisia =)

Täällä väsymys vaivaa edelleen, joka päivä tulee töiden jälkeen otettua pikku päikkärit että jaksaa illalla edes hetken olla hereillä. Pahoinvointi hellittänyt, mutta hajuaisti on herkistynyt ja nenään tulee mitä oudompia hajuja :x
Täälläkin normaalit vaatteet kiristää ja leggarit on ainoat "housut" mitä voi käyttää!
Maanantaina np-ultra ja se pelottaa. Mitä jos pikkuisella ei olekkaan kaikki hyvin. Onneksi mies pääsee mukaan tueksi!

tigrumamma 10+2

 

Huomenta.
Tänään täytys jaksaa viedä tyttö puheterapiaan,samalla voisi taas kysellä ultra-aikaa: /Rasittavaa tällanen epätietoisuus,kun ei tiedä onko nyt sitten viikolla 45 vai pitääkö mahdollisesti odottaa vielä viikolle 46,jolloin jo 12+ loppuviikosta:|

Suurempia housuja täytys alkaa katselemaan,vanhat farkut löysin kaapista,joilla nyt menee hetken,mutta kohta täytys äitiyshousuja hankkia,täytys vaan päästä kauppaan sovittamaan,hankala tilata postin kautta

petronella ja toukosalaisuus 9+1:heart:

 

Huomenta kaikille!

Onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista!! :heart:
Pahoittelut toukovauvan menettäneille :hug:

Itse olen matkalla np-ultraan... Vähän jännittää jo... Aika on 10:30. Onneksi on mies mukana, tuli sitten hyviä tai huonoja uutisia. Vuotoja tms ei enää ole ollut... Mut ilmoittelen myöhemmin näkyikö masussa ketään...


P.s. Oli ihanaa herätä aamulla kun maa oli lumesta ihan valkoinen :heart:

Janlind & Tiltu-Ilmari 13+0 ??

 

Huomenta kaikillle !

Täällä aamu mennyt jo hyvissä merkeissä, pahoinvointi jo paljon hellittänyt. Väsymys vaivaa edelleen ja tekisi mieli nukkua koko ajan.
Itselläni on myös vielä normaalit housut käytössä, hyvinhän nuo vielä menee jalkaan, mutta saas nähä millo joutuu ostamaan äitiyshousuja.

Mahtavaa, kun taas marraskuun lopulla olisi neuvola ja ultra! Ei malta odottaa niin kauan et näkee pienokaisen ü
Tulis nyt sitä luntakin maahan, niin sais alkaa nauttimaan kunnolla talvesta ja kohta myös joulusta !

Minä oon alkanut nähdä nyt kunnon painajaisia öisin, että pikkuinen ei enää ole hengissä ja monesti nähnyt unia joissa synnytän sen kuolleena ym. Pelottavia noi unet!
Onko muut nähnyt painajaisia?

rv 11+1 (eilen unohdin poksua, POKS) <3

 

Heippa kaikille!

Jospa lyöttäytyisi porukkaan mukaan. Kahdeksatta lasta odotamme ja laskettu aika on 9.5. Ennestään meillä on neljä tyttöä 12v, 10v, 8v ja 4v sekä kolme poikaa 13v, 6v ja 2v. Ikää itelläni on jo kamalat 36 vuotta, monen mielestä siis liian vanha olemaan raskaana :'( No monen mielestä meillä on liikaa lapsiakin.....ja näistä saa kuulla.
Asumme maalla läntisellä Pirkanmaalla, matkaa kauppaan ja muihinkin palveluihin on yli 20 kilsaa.
Eilen oli nt ultra ja kaikki oli hyvin, paitsi vauvalla oli laajentunut virtsarakko, kovin olen asiasta huolissani, asiaa kontrolloidaan ultrassa kahden viikon kuluttua ja jos tilanne on sama silloin niin lähete taysiin jatkotutkimuksiin.

Vammalassa (vas) ois tarkoitus synnyttää, mutta siellähän ei voi synnyttää viikonlppuisin enää, että siinä tapauksessa sitten tays:iin. Kaksi vanhinta on syntyneet tays:ssa ja viisi seuraavaa Vammalassa.

Niin ja rv tänään siis 11+6

 

Ensimmäinen lääkärineuvola oli tänään. Kaikki kunnossa ja sydänäänetkin löytyi vaikka oli laitteessa jotain häikkää eikä meinannut toimia. Lääkäri varoitteli, että tässäkin raskaudessa veren vuotoa saattaa esiintyä, koska kohdun suu näytti verestävältä. Esikoista odottaessa vuodot vaivasi ekoilta viikoilta jonnekin +30 viikolle asti, sen jälkeen rauhottui. Vuotojen syy jäi epäselväksi vaikka sitä tutkittiin. Sen verran selvisi, että istukasta eikä kohdusta vuoda. Tässä raskaudessa oli ensimmäisillä viikoilla vuotoja, mut ei sen jälkeen. Toivottavasti pysyisikin poissa.

Unet on pysynyt rauhallisina, ei oo painajaiset vaivannut. Yöllä nukun niin sikeästi väsymyksen takia, että ei tule unia nähtyä.

Mielialat vaihtelee... esikoinen sai maanantaina kolme rokotusta ja tuli uusia hampaitakin samaan syssyyn ni oli niin kiukkunen pari päivää. Piti itteensä oikein tsempata ettei hermostunu. Mies sitten sai ryöpyn niskaansa illalla, mut onneksi ymmärtää =)

Ensimmäiseen raskauteen kun vertaa niin nyt on noita mielialavaihteluita, joita edellisessä ei ollut. Ja naama kukkii, mitä ei ollut viimeksi. Oiskohan hormoonit vähän erit ku viimeksi eli olisko nyt sitten poika ku esikoinen on tyttö.

jonna ja pikkunen 12+6

 

Heippa hei!

Tervetuloa uusille! Mukava saada lisää porukkaa ryhmään

Ja isot harmitukset pienkoisensa menettäneille!

Mä oon aivan alusta lähtien nähnyt painajaisia... nyt ne on ehkä vähän helpottanut, mutta selviä unia kuitenkin edelleen näen. Se on ihan normaalia mulle siis joka raskauden aikaan sama homma!

Nyt saan minäkin huokaista.. pikkuisella kaikki hyvin! Np-ultrassa käyty ja niin onnellinen olo. Kuinka voi ollakkaan niin rakas, vaikka vielä niin pieni.... ihana sydämensyke löytyi ja äiti herkityi jälleen kerran...

Sokerirasituksessakin pomppasin. Raja-arvo oli paastossa, joten jälleen täytyy seurailla sokereita. Näinhän sitä uumoilinkin. Kovasti tavoitteena olisi, että ruokavaliolla pystyisin pitämään arvot kurissa.. nähtäväksi jää.

En nyt muista ihan ollenkaan, mitä ootte jutellut. Lukemassa oon käynyt, mutta elämä vissiin niin hektistä, etten jaksa kirjoitella.. ja onhan mulla ollut pientä stressiä onko ees masussa ketään. Jospa sitä nyt sitten aktivoituisi

Aurinkoisia syyspäiviä ihanat naiset !
Toivottelee Ammi-liina ja Pieni 13+0