Idylli kovasti voimia ja jaksamista! :hug:
Princessa menisin kyllä pian lääkäriin noillakin oireilla, koska käsittääkseni munuaistulehdus ei ole leikin asia!
Tervetuloa uusille!
Ja onnea hyviä ultrakuulumisia saaneille! :heart: Ja tsemppiä
minkäställevoi, jos en aiemmin jo toivotellu; sulla on ihana asenne! :heart:
Jännä että niin monella oliskin jo pitemmällä kuin menkoista laskettuna.
Meilläkin oli sen neljä päivää, ja viidellä vasta olis LA muutettu. Mutta huomenna siis olis ultran mukaan jo 14 vkoa täynnä.
ShootingStar* jaksamista oksentelun kanssa! Joillainhan toi jatkuu loppuun asti...
Mä en oo onneks kertaakaan oksentanu, koska inhoan sitä älyttömästi, mut eilen oli otettava pari primperania, kun oli niin öklö olo.
Mä olin eilen taas neuvolassa ja nyt kuului sydänäänetkin :heart: Syke oli noin 157, jonka laitto neuvolakorttiin.
Painoa oli tullu 580g/vko eli kolmisen kiloa.
Tätä vauhtia musta tulee tosi iso.
Mut ei silti tullu sanomista. Hb oli lähteny laskuun, joten käski aloittaa raudan, joka on mun kohdalla Floradix, kun maha ei kestä apteekin tuotteita. Tota käytän silloinkin, kun en oo raskaana, kun mulla hb laskee aina talvella. Ja kuulin myös, että down-riskiluku oli 1:49000 eli ihan mitätön.
Kuulemma 250 on raja-arvo, vaikkakin joskus sen ylikin olevilla voi olla downin syndrooma. Kuten th muisteli, että yhdellä sen asiakkaalla oli just ollu jotain 480 ja silti vauvalla down; näitä siis aina silloin tällöin ilmenee.
Tänään olin sokerirasituksessa ja muita arvoja en tiedä, mutta aloittaessa sormenpäästä otettu oli 5,1. Olikin mielenkiintoinen aamu, kun en päässy sängystä alkuun ylös, kun pyörrytti ja meinas mennä jalat alta. Meni melkein tunti, et pystyin nousemaan. Silmissä vaan pyöri ja oksetti, kun yritin väkisin nousta. Ja kun viimein nousin, niin koko ajan heitätti oikealle. No, menin siis kuitenkin sovitusti terkkariin ja laittoivat labrasta ensin sairaanhoitajalle, joka mittas verenpaineen (ensin 97/65 ja hetken kuluttua 112/76). Sh konsultoi lääkäriä, joka käski juoda reilusti vettä! Join siis kolme mukillista ja sen jälkeen aloitettiin sokerirasitus. Se litku oli kyllä paljon parempaa kuin vesi.
Ai mikä sokerihiiri...
Mutta siitä selvisin ihan hyvin, vaikkakin olo on ollut tosi heikko koko päivän. Kotona nukuin melkein kaksi tuntia päikkäreitä, ja vieläkin on ihan puolikuntoinen olo. Oli siis ilmeisesti liian rankka päivä eilen, kun viiden tunnin yöunien jälkeen aamusta tein tallihommat, kävin neuvolassa, en saanut nukuttua kuin 10min päikkäreitä ja sitten taas useamman tunnin tein pihahommia eli haravoin (vihdoin ja viimein!
) ja vielä illalla kävin hoitamassa hevoset. Tokihan joka päivä teen noita raskaita tallihommia ym. mutta eilen oli vielä huono yö takana ja haravoin loppuun asti, vaikka en olis jaksanut. Toivottavasti toi olo ei uusiudu. :/ Tosin sehän oli kolmas pyörrytyskohtaus tässä raskaudessa, joten pitänee soittaa maanantaina neuvolaan ja kysyä, joko käyn neuvolalääkärin luona ihmettelemässä missä vika... Koskaan ennen mulla ei ole tollaisia ollut.
Vauvalle on nyt
vakuutus otettu.
Halusin sen voimaan ennen sokerirasitusta, kun täältä taisin lukea, että joissain yhtiöissä rd voi estää sen myöntämisen. Nytpä ei sitten tarvinnut asiasta mainita, kun ei ollut vielä tutkittu.
Meillä siis Fenniassa, kuten muutkin vakuutukset (paitsi osa hevosista on Tapiolassa), ja sieltä sai alkaen rv 10 voimaan, hinta aina sama.
Niin joo,
kummeista ei oo raskauden toteamisen jälkeen puhuttu; joskus mietittiin, et miehen eno vaimoineen voisi olla sopivia. Meille tulee olemaan tosi vaikeaa valita, koska ei ole sellaisia ystäviä, joita pyytää, ja vielä vähemmän sukulaisia.
Tai no, mulla on yksi ystävä, jos mies hänet hyväksyis. Miehellä ei sellaisia kavereita oo, joita oikein vois ajatella... Mut onneks on aikaa miettiä.
Nyt pitänee alkaa syömään, kun tää päivä eletty sen sokerilitkun lisäksi Hesen ruualla.
Tuli aika omanapainen juttu taas, mutta harvoin kun ehtii kirjoitella, niin ei muuhun kykene... :ashamed:
Mukavaa viikonloppua kaikille ja hyviä vointeja!
bambiina77 & Rymy-Eetu 13+2