Hei pitkästä aikaa
. Päivittäin käyn lukemassa palstan, mutta kirjoittaminen jäänyt.. niin monella ollut samoja juttuja, että olisi tuntunut toistamiselta.. Mutta ihanasti täältä saa juuri tukea ja tietoa, keventää mieltä kun lukee muiden olevan samoissa tilanteissa
SYNNYTYKSESTÄ: minulle jäi myös jotenkin epäonnistunut olo, kuten
Mymmelis myös kirjoitti. Pusasin poitsua ulos sen 36 tuntia ja ponnistusvaihe kesti tunnin.. Voimat alkoi olla aika vähissä ja jouduttiin ottamaan imukuppi lopulta avuksi. Poika oli myös avotarjonnassa ja se kai pääsyy tuohon imukuppiin oli. Ensisynnyttäjän on kuulemma vaikea saada ilman imukuppia avotarjontaista vaavia ulos... Mutta SILTI kaivelee. Jotenkin.
.
Se jäi synnytyksestä noin muutoin vähän kaivelemaan, että eikö oikeasti olisi ollut mitään toimivaa kivunlievitystä aukeamisvaiheessa.. kun se tosiaan kesti tuon 35 tuntia.. ja supistukset oli koko sen ajan säännöllisiä ja voimakkaita. Taysissä on varmasti vieläkin meikäläisen kynnen jäljet seinässä kun niitä kivuissani raavin
HAMPULAT: Miltä tuon ikenen pitäisi näyttää kun hampaita alkaa tulemaan? Meillä pullottaa alaien keskeltä edestäpäin kahden pallukan verran? Onko ne nyt sieltä jo sitten tulossa.. Poikanen kyllä kovasti on kaluamassa kaikkea, oikein jäystää
. Ja noin viikko sitten niitä pallukoita ei kyllä ollut..
YKSIN VIIHTYMINEN: Meillä poika ajoittain viihtyy itsekseen ihan kivasti. Esim. aamulla poika meillä heräilee ensimmäisenä kuin nakutettuna klo 7.45. Huhuilee siinä itsekseen , annan sitten jonkun lelun pinnikseen herralle niin puoli tuntia saa vielä parentsit yleensä torkkua. Yöllä olen muutamaan otteeseen havainnut pikkuherran myös hereillä.. tuossa neljän aikaan.. mutta ei ihmeemmin itsestään ilmoittele silloin. Hiljaa höpöttelee ja "laskee" sormiaan, nukahtaa ihan itsekseen uudestaan. (mutta toki meillä herätään yöllä itkienkin kun nälkä yllättää!)
Pienen omantunnon pistoksen tunnen joskus kun jotain on pakko saada tehdyksi, niin laitan telkasta Voicen päälle, poika viihtyy!
:ashamed: