*TOUKOKUU 2006*

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja osa 13
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Moi vain,

pakkailin jo vähän sairaalakassia, ostin mm. (jugurtti)rusinoita ja pillimehuja eväiksi. Olo on ollut hyvä, harjoitussupistuksiakaan ei ole tullut aikoihin. Jotenkin tuntuu, että meneeköhän yliaikaiseksi... Noista kivunlievityksistä, haluaisin selvitä mahdollisimman vähällä määrällä. Tärkeintä olisi, että vauvalle synnytys olisi mahdollisimman turvallinen, omista kivuista viis. Kipukynnykseni on aika korkea, mutta sittenhän sen näkee, miten mieli muutttuu, kun alkaa tulla niitä kivuliaita supistuksia ;-)
 
Moi!

Kävin tänään sikiön kokoa arvioivassa ultrassa ja arvio oli2,5kg(!) eli kuulemma tällä vauhdilla olisi toukokuussa yli4,5kg... Hui sentään vaikken minäkään mikään pikkuruinen ole, yli keskipituuden mutta sehän ei kerro lantion tilavuudesta mitään. Lääkäri sanoikin että seuraava osoite on sitten äippäpoli (nyt siis kävin vielä keskusäitiysneuvolassa ultrattavana) josta kutsuvat käymään. Sikäli turvallinen ja luottavainen olo on, oon ollu kyllä tyytyväinen näihin raskaudenaikaisiin tutkimuksiin ja meitä tutkineisiin henkilöihin.
Olisi kyllä niin kiva tulla sinne tapaamiseen mutten uskalla luvata onko varaa lähtee, täältä mansesta kun maksaa junamatkat sen 50e + se syöminen siellä...
Aikas moni jo tuntuu pakanneen sairaalakassin.. Mä en ole vielä juuri ajatusta asialle suonut, odotan nyt vielä nää pari viikkoa mitä vielä oon töissä, sitten alkaakin varsinainen 'pesänrakennus'. (-;

No juu mutta lisää toisella kertaa..

macadamia 31+5 ja 'vipeltäjä'
 
Heips,

Täällä viimeinen työviikko menossa. Aika epätodelliselta kyllä tuntuu...

Sairaalakassia en ole pakannut. Tuntuu vähän aikaiselta. Vähän kyllä listasin, mitä sinne pitäis ottaa mukaan. Pitäis kai vauvan vaatevarastoakin vähän tutkailla, että mitä kaikkea siellä on. Musta tuntuu, ettei niitä ihan pienempiä vaatteita ole kamalasti, joten niitä joutunee vähän hommaamaan.

Mitä tulee kivunlievitykseen, niin mulle kelpaa kaikki mahdollinen. En kyllä halua kärsiä yhtään enempää kuin on tarvia.
 
Macadamia, mä kävin poikaa odottaessa noissa painoARVIO ultrissa. Mulla oli raskaudenaikainen diabetes, joten seurasivat vauvan kasvua. No sanoivat kans, että reippaasti yli 4kg on syntymäpaino. Tai näin mittasivat 2 naislääkäriä. Kahdella vikalla kerralla oli osaston miesylilääkäri ja hän kyllä kans arvioi syntymäpainon lähelle 4kg, mutta pienemmäksi kuin nämä 2 aikaisempaa.
No pojan syntymäpaino oli 3460g, että hyvin paljon alle sen 4kg taikka sen reippaasti yli 4kg. Kätilö vielä ennen synnytystä käsituntumalla arvioi tuon 4kg. Iso lapsi kuulemma oli tulossa, ja kun poika oli ulkona, niin se olikin pieni.

Että ne on tosiaan vaan arvioita, voihan olla että pitävät paikkaansa, mutta ihan 100% ei kannata niihin uskoa.
 
Huomenta!

Aamuvirkku on täällä jo työn touhussa. Oikeasti tämä kyllä johtuu vain siitä, että jätin taas hommat viimetippaan ja nyt pitää sitten yrittää saada äkkiä jotain valmista aikaiseksi.

Mummu sanoi viikonloppuna, että meidän suvussa on esikoisetkin melko isoja pötkylöitä. Hyvinkin saattaa olla nelikiloinen vauva, vaikkei mitään diabetestä olisi ollutkaan. Toivotaan nyt, ettei mene yliaikaiseksi ja paisu entisestään. Sitäpaitsi olen muutenkin jo joukon viimeisiä ja saan jäädä sitten yksin kirjoittelemaan, kun muut te muut olette jo kotona oman ipanan kanssa. Nyyh.

Ja takaisin töihin! Olen urheasti aloittanut lopputyön tekemisen, että saan itseni ensi vuonna valmiiksi. Rauhallinen vauva meille, kiitos, että pääsen luennoille nyytin kanssa.
 
Niinpä, ARVIOhan se vaan onkin... Mullahan on kans tuo raskausdiabetes todettu joten ruokavaliolla oon. Saapa tosiaan nähdä että minkäkokoinen 'jullikka' sieltä tupsahtaa. Toivon kuitenkin ettei menis kovin yli...
 
Huomenia,

mihinkäs se jalkapohjien kutina viittasi? Mulla on nyt n. viikon ajan lähes päivittäin kutissut jalkapohjat, pitäisköhän huolestua? No huomenna on neuvola, täytyy siellä kysyä tarkemmin.

Vauveli veti taas aamujumpat aamu viidestä kuuteen. Nuku siinä sitten, kun yks möyryää ja potkii kylkiä myöten :-)

Eilen tuli muuten Prisma dokumentti sikiön kehityksestä. Olipas ihan mielenkiintoinen. Viikon päästä on toinen osa, jossa käydään läpi viikot raskauden puolivälistä loppuun asti.



 
huomenia

multa jäi eilen tuo dokumentti katsomatta - vähän harmittaa!
täytyy koettaa edes se toinen osa muistaa katsella.......

täällä vauva jytää kans ahkeraan, mutta mua se ainakaan vielä ole haitannut yhtään - esim. nukkuminen onnistuu potkuista ja muljauksista huolimatta mainiosti. yksikään potku ei ole vielä sattunut, mutta virtsarakko on toisinaan aika kovilla............

tänään ajattelin vihdoin mennä tilaamaan vaunut, kun olen saanut mieleiset valittua - lähes varmasti hommaan meille emmaljunga city crossit, ehkä keltaisella tai limellä tehostevärillä........ melko arvokkaathan nuo on, mutta käytettyjä en halua enkä mitään rumia halpisjuttuja. kyllä nuo varmaan kolmessa vuodessa maksavat itsensä takaisin.

kävin eilen kelan sivuilla katsomassa, että onko äitiyshakemukseni mennyt perille - postitin sen viime keskiviikkona. oli mennyt! äitiyspakkaus oli myönnetty 17.3. ja äitiysrahahakemus on työn alla.
nyt täytyy muistaa enää hakea uusi verokortti sit kun tuon päätöksen saan ja sit kysyä työnantajalta että saanko pitää työpuhelinnumeron myös äippäloman ajan..........

porissa paistaa ihanasti aurinko - voispa lähteä happihyppelylle ;o)
(mutta kai sitä on vaan kökittävä täällä konttorissa........)
 
Jalkapohjien ja/tai kämmenten kutina voi viitata maksan toimintahäiriöön mikä ei käsittääkseni varsinaisesti ole vaarallista äidille mutta sikiötä joudutaan seuraamaan tarkemmin. Hoitoja olivat vain hyvä ruokavalio ja lepo. Pahimmassa tapauksessa joutuu sairaalaan makaamaan monitoreihin, jotta saavat tarkasti seurattua tilannetta. Minulla nimittäin jalkapohjat kutisivat tässä hiljattain aika ajoin ja kun neuvolassa mainitsin asiasta niin halusivat heti ottaa verikokeet. Samalla kysyivät jos maha on kovin kutissut. No, minulla tämä psoriaattinen iho kutisee aina kun on niin kuiva että kutinan täytyy olla aika agressiivista että siitä voisin jotain päätellä... Ei ollut mitään häikkää eli talvi ja talvitöppöset ne varmaan vaan ovat pistäneet jalat kutiamaan. Kutinan voimakkuudesta ei kuulemma voi juuri mitään päätellä, koska toisilla ei kai välttämättä kutinaa ole. Mutta jos on niin haluavat tutkia varmuuden vuoksi. Että tässä se tieto mitä minä sain.

Toinen puoli kurkusta on ollut vähän kipeä jo muutaman päivän. Ja pää on vähän raskas että saas nähdä pukkaako taas jotain flunssaa. Ensimmäiset 6 raskauskuukautta menivät ihan sairastamatta mutta nyt tuntuu, että vastustuskyky on heikentynyt aika lailla... Illalla olisi pakollista kokoustelua töitten jälkeen, joten toivotaan, ettei kovasti rupea olo heikkenemään.

Miehellä oli eilen hauskaa kun neuvolassa sanoivat että alakerran kaveri on pää alaspäin ja kasvot kohti selkääni. Mies kun tajusi, että peppu on siis jossain rintojeni alla niin hän sitten taputteli, kapsutteli ja rapsutti mahaani siltä kohdalta eilen vähän väliä... Jos vaikka kaverin takapuoli kutiaa tai jotain... Heh, heh...
 
Heipsan!

Ja terveiset äippäpolilta. Kävin myös aamusta painoarviossa ja antamassa veren sokeri-paastoarvon.
Meillä painoarvio oli 1670g elikkäs ihan tasan tarkkaan mennään käyrillä, joten vielä ei tarvitse huolestua tuon koon puolesta. Sokerin paasto-arvo oli kuulemma rajaa hipova, mutta tarpeeksi hyvä, ettei nyt sitten mitään jatkotoimenpiteitä sillä rintamalla. Pissakin oli puhdas. Kyllä antaa taan motivaatiota jatkaa tätä ""sekeritonta"" diettiä. Onneksi arvot ovat pysyneet, niin saan edelleen itse päättää ja suunnitella nuo syömiset.

Macadamia teillä oltiin sitten hiukan isompia:) Aikas lailla samassa vaiheessa ollaan:)

Neljän viikon päästä elikkäs heti pääsiäisen jälkeen on uusi käynti Kättärille, edelleen vahdataan noita sokeriarvoja ja katsotaan sikiön koon kehitystä.

Eipä tässä kait kummempia, vointi edelleenkin aivan erinomainen, tuota ikävää närästystä lukuunottamatta.

Voikaahan paksusti..

:)Siruli 31+2
 
Oli kyllä mielenkiintoinen se eilinen dokkari. Tosin kaikkea siinä sanottua en allekirjoita, kuten, että lapsi oppii kävelee 2v ja että nainen joka aikaisemmin on saanut pojan on hällä suurempi riski keskenmenoon. Taikka voihan se pitää paikkansakin, mistäs tuota tietää.

Pitäis tuossa illalla tavata vanha työkaveri, on tiet hieman eronneet, kun lähdin sieltä työpaikasta ja hällä ei ole lapsia. Soitellaan kyllä aina, tai yritetään, nykyään kun aina muka kiire, vaikka mikä kiire mullakaan, kotona päivät. Se on se saamattomuus =/

Pitäis lähteä vielä Lahdessa käymään, miehen äidin luona. Nyt pitäis kun vielä jaksaa autossa istua, vaikka eihän tuo ole kuin vajaan tunnin matka.

Mulla on kyljet nyt niin kipeet, eilen siivoilin ja ei olis pitänyt. Joka paikkaa kolottaa. Onneksi mies ei sit eilen ollut pitkään töissä 3tuntia, menivät ja tulivat pois. Kävivät katselee autoja, pitäis autokin vaihtaa isompaan. Eipä vaan tullut se 2 miljoonaa euroa lauantaina =(
 
Mullekin on sanottu, että kutina voi viitata johonkin maksajuttuihin ja kehotettiin heti soittamaan neuvolaan, jos kutinaa ilmenee.

Mäkin katsoin sen Prisma-dokumentin ja mun mielestä oli aika unettava ja hidastempoinen. Se eka osa tulee ilmeisesti lauantaina uusinta, jos jota kuta kiinnostaa.
 
no niin, nyt on vaunut hankittu - otinkin emmaljunga xerox combit, limellä tehostevärillä.. haen ne joskus huhtikuussa sitten kotiin, niin saa hetken ehkä testailla ilman vauvaa :o)
pyörähdin myös lastenkirppiksellä, mutta en jaksanut juurikaan keskittyä katselemaan mitään, joten tulin kotiin...
vielä kun jaksais joku päivä hakea turvakaukalon oralta, niin olis lähes kaikki pakollinen koossa.

nyt tarttis lähteä koirien kanssa ulos.. huomiseen!
 
Minusta se dokkari oli siitä kiva, että niitä kuvia oli kiva katsella. Ajattelin kyllä katsoa sen toisenkin osan ihan vaan siksi, että on ihana katsella niitä vauvakuvia ;-) En tosin myöskään allekirjoittaisi dokkarin väitettä, että äidin verimäärä kaksinkertaistuu raskauden myötä. Ei kait sentään... :-)

Sain tänään vihdoin loput rahat kasaan tuohon lastentarvikeliikkeen vaunut, turvakaukalo, itkuhälytin ja amme varaukseeni. Pistin heti maksaen loppuosan netin kautta ja varmaan loppuviikosta sitten pääsen hakemaan tavarat kun maksu näkyy heidän tilillään. Jotenkin on helpottavaa kun kaikki ""suuret pakolliset"" ostokset on sitten tehty ja maksettu vaikkei vielä kiire olekaan. Pikkujuttuja voi sitten hankkia tässä matkan varrella mutta enää ei tarvitse miettiä mistä repii rahat noihin isoihin juttuihin. Ei osunut lotto meidänkään kohdalle lauantaina :o)
 
Kyllä se verimäärä vaan kaksinkertaistuu, siksihän monella hemppa laskee kun verta onkin enemmän.
Ja kun verimäärän pitää riittää kuljettamaan vauvalle kaikki tarvittava ja äidille myös.

Tulin juuri sitä kaveria tapaamasta ja meidän miehet on suihkussa. Ovat siivonneet, että kyllä passas tulla kotiin =)
 
Hei pitkästä aikaa.
Hyvin tuntuu ketjulaiset voivan, vai...
Ei kellään satu olemaan selkäsärkyä???? Mulla on aivan kamala särky tuolla ristiselässä, rangan molemmin puolin. Kävely onnistuu, kumarassa, istuminen ei hyvä ja pitkällään olokin on sellaista ""muljuttelua"".
Yöt olen nukkunut jo kauan tyynyt ""joka välissä"" ja heräilen ja särkee.
Tukiliivi on käytössä ja venytelläkin olen yrittänyt.
Joo, ja kyllä välillä vetää masua kovaksi, suppareita.
Ylihuomenna olisi äitipoli, jos vaan sinne saakka jaksaisin, ei tee mieli mennä terkkariin arvuuttelemaan.
Nyt täytyy todeta, että onneksi olen laittanut kaikki vauvajutut (lähes) valmiiksi, mistäs tästä selkäsärystä oikein tietää, kuinka huonoon kuntoon vetää.

Olipa joo eilinen ohjelma mielenkiintoinen. Innolla odotan ensi viikon jatkoa, siinä kun elellään enemmän näitä ""omia "" viikkoja. Huomenna rv 32+0
Ps. Kyllä se äidin verimäärä kaksinkertaistuu, siitä johtuu esim. hengästyminen, sykkeen nousu.

Hyvät voinnit !
 
Eilisen perhevalmennuksen innoittaman olen sit tänään käyny shoppaileen tarvikkeet sairaalakassia varten. Siellä oli nimittäin nainen, jolla oli ollu supisteluita viikolta 24 lähtien ja jonka vauva oli päättäny ponnistaa maailmaan viikolla 36+. Itelläki kun on noita supisteluita ollu samoilta viikoilta ja vauva on jo laskeutunut, niin ajattelin et kah jos se tosiaanki päättää tulla ulos parin kolmen viikon päästä niin jaiks! Tietty voihan se olla että se tulee 2 viikkoo lasketun ajan jälkeenki, mut tulipa itelle vähän rauhallisempi olo. Muutenki ku ei tää olo ole aina mikään kovinkaan kehuttava niin parempi se on, että kamat on kasassa. Enää tarvis hakee kaverilta turvakaukalo ja amme kaupasta, niin meillä on kutakuinki kaikki mitä tarvii...paitsi ne parvekevaunut! Voi itku ku muistas joku päivä laittaa sen ilmotuksen kaupan seinälle!!!

Mut nyt OC:tä kattoon.
 
Tänään oli neuvolalääkärin kontrolli, vauva oli luultavasti jo laskeutunut. Lääkäri ainakin aavisti tuntevansa pienen pään tuolla alhaalla :) Sf-mitta oli 32 cm ja kuulemma mukavan kokoinen vauva tuntuu olevan. Liikkeet on kyllä selvästi pienentyneet että aika ahdasta taitaa jo pikkusella olla...
Nyt kun supistuksia ei ole juurikaan ollut niin kohdunkaula oli PIDENTYNYT 2 cm:iin kun oli aikaisemmin 1,5 cm! Edelleen pehmeä mutta kiinni. Helpotti kyllä aika lailla,ehkä se ei sittenkään ihan viikon päästä vielä synny *koputtaa puuta* :)
Mutta on sairaalakassi varmuuden vuoksi valmiina...

Eipä kai tässä muuta tällä erää...
 
Uusi viikko taas pyörähti käyntiin. Niin ne vaan vierivät...

Tuosta verimäärästä vielä sen verran, että käsittääkseni verimäärä ei kaksinkertaistu. Tietääkseni verimäärä kasvaa raskauden aikana noin 1,5 litralla mutta kun noin 60 kg painavassa ihmisessä on normaalisti verta noin 4 litraa niin verimäärä kasvaa ihan merkittävästi muttei sentään kaksinkertaistu. Noita sydänmurheita kun on itsellä ollut niin on tullut kiinnitettyä huomiota näihin asioihin. Voin olla väärässä mutta en uskoakseni.

Ikävä kuulla Iltatähti, että selkäsi on noin ruvennut vihoittelemaan. Itsellä on selkä läpi aikuiselämän aina vihoitellut muutaman kerran vuodessa sillä lailla pahemmin ja etukäteen pelkäsin, että selkäni tekee täysin tenän raskauden aikana mutta ihmeellistä kyllä se ei ole vihoitellut kuin muutaman päivän pariin otteeseen. Ei oikeastaan normaalia enemmän. Itse en ole kyllä löytänyt muuta apua kuin lepo ja aika. Särkylääkkeet tietysti oloa helpottamaan jos oikein hermot menevät - sikäli kun nyt tietenkään tulevat kyseeseen... Kun tarpeeksi on kärsinyt niin se on aina mennyt ohi, mutta raskausaikana on tietysti vaikea sanoa miten on tuon ohi menemisen kanssa...
 
Onpas tänään vetämätön olo... Tekee vaan mieli olla peiton alla lukemassa ja käydä välillä jääkaapilla. Ei kertakaikkiaan jaksa tehdä mitään. Pitänee sitten vaan kuunnella kroppaansa ja kerätä voimia rauhassa...
 
Neuvolassa käytiin, ja niinhän siinä kävi, että sain lähetteen verikokeeseen johtuen jalkapohjien kutinasta... Toivottavasti olis kuitenkin ihan harmitonta kutinaa. Kaikki oli muuten hyvin, hemppaa ei otettu, kun se otettiin viimeksi 2 viikkoa sitten. Väsymystä tosin on, joten ei se kovin korkealla voi olla. SF-mitta lähestyy keskikäyrää, toivottavasti ei kuitenkaan nousis ihan mahdottomasti enää näin viimeisillä viikoilla... Painoarvio oli taannoin lääkärin mukaan 3.5 ... 4 kg, huh!

Sinttukos se oli valinnut Cerox Combit? Mekin ollaan päätymässä samoihin! Värinä ehkä musta-vaaleansininen. Otitteko kovalla vai pehmeällä kantokopalla? Me kaiketi valitaan pehmeä.
 
juu, me otettiin nuo cerox combit (ei xerox, kuten eilen väitin - xerox taitaa olla jotain konttorikoneisiin viittaavaa...??)..........
otettiin pehmeällä kopalla ja jalkapeitto vielä siihen päälle. maahantuojalla ei ollut noita peittoja varastossa, joten ne tilattiin ruotsista - toimitusaika 6-12 vkoa!!!!! taitaa olla vauva jo maailmassa kun se saadaan.........
mutta ihastuin noiden vaunujen ulkoiseen olemukseen, kun eivät olleet niin pyöreät kuin tavalliset vaunut. ja tuntuivat hyviltä työntää ja kasaantuivatkin helposti.
sattui vielä kaupassa olemaan tuo limenvihreä vaunu olemassa, niin saatiin ne heti varattua - toinen vaihtoehto olisi ollut keltainen, mutta tuo vihreä kuitenkin voitti ;o)

arvon tässä, että pitäisikö lähteä käymään työterkkarilla kun on ihan kuumeinen olo ja yskä röykyyttää oikein kunnolla - olen ekaa kertaa sairaana tän raskauden aikana... ei oikein jaksais olla töissäkään kipeänä, vaikka työnantaja on luonut kyllä sellaisen tilanteen etten voisi olla poiskaan - kaksi viikkoa töitä eikä tuuraajaa vielä ole. lisäksi yksi työkaveri jää tänään eläkkeelle ja hänen tuuraajansa ei ole vielä opetellut hommaa päivääkään - mun pitäisi hänet nyt opettaa tän kahden viikon aikana... eli nyt jos itse jään pois, niin mitäs sitten?? vaikka se on kyllä periaatteessa ihan työnantajan ongelma - ei mun... mutta vähän tulee syyllinen olo jos nyt lähden kotiin...........
 
Terve!

Kylläpä on vetämätön fiilis. Tahkosin pari päivää tässä koneella niin ahkerasti, että laiskottelen nyt ihan hyvällä omatunnolla. Koirilla on mahat sekaisin :/ Alkaa jo tottua tähän paskanhajuun, mutta jatkuva kyykkiminen ei oikein innosta. Käyvät asioilla melkein poikkeuksetta saunan lauteiden alla, kuten aina jos mahassa kiertää. Mutta, kun minä en oikein enää mahdu sinne siivoamaan! Ja mies a) siivoaa huonosti ja b) pitää niin kamalaa meteliä ja osoittaa mieltä siivotessaan, että helpompi purra itse hampaat yhteen ja kontata luutun kanssa.

Äippäloma ja työn väheneminen antaa odottaa itseään. Ei tekisi yhtään pahaa löysätä jo tahtia. Päikkärit alkaa olla jokapäiväisiä ja rankat päivät kostautuu selkäsärkyinä. Ei silti oo niin kamala olla, että vaihtaisin raskautta mihinkään. Miehen kanssa menee paremmin kuin ikinä ja kun lasta on pitkään toivottu, niin eihän tässä voi olla kuin onnellinen.
 
Tänään sit käytiin tsekkaamassa Oysin synnytysosasto... Tuli vähän semmonen olo että juu...vieläkö saa tän peruttua, ihan kumma jännitys iski päälle!=) Hassua ajatella että keskimäärin 5-9 viikon sisään nyytti on sylissä...hui!

VP kertoili et miehen kaa menee nykysellään hyvin...mä taas olen yks vuoristorata.:S Tällekin päivää on mahtunut sydämen pakahtavaa rakkautta ja isoa vihaa, on suututtanu, itkettäny ja naurattanu ihan kauheesti... Välillä tosiaan toivoo et sais oman järkevän itsensä takas, tuntuu et jos saan hepulit niin ne on sit KUNNON hepulit ja jos itkettää niin sit ulvotaan niin että naapuritki kuulee jne...Sit näin jälkeenpäin nauraa et oliko ihan pakko olla niin dramaattinen, vaan mitäpä se jälkeenpäin auttaa? Pöh...ihan tyhmää nää tunteiden heittämiset...
 

Similar threads

O
Viestiä
100
Luettu
2K
M
O
Viestiä
102
Luettu
2K
V
O
Viestiä
102
Luettu
2K
S
T
Viestiä
101
Luettu
2K
E

Yhteistyössä