simpsa
Meillä neuvolatäti ei ekalla käynnillä edes kysynyt, että kuunnellaanko sydänääniä. Toki oltais haluttu, jos ois tarjottu mahdollisuus. Varhaisultrassakaan emme ole käyneet vaan odottelemme kutsua np-ultraan, joka pitäisi olla viimeistään parin viikon päästä. Eli menemme siinä toivossa, että kaikki on hyvin, vaikka mitään varmistusta asiaan ei ole.
Pahoinvointia on edelleen, viime viikonloppuna ekan kerran joutui oksentamaankin. Siihen asti olin voittanut taistelun ja vain nieleskellyt kuvotuksen tunnetta vastaan. Väsymyskin vaivaa edelleen, en meinaa jaksaa olla töissä kokonaista päiväää, vaan joudun käymään iltapäivisin istumassa vessassa silmät kiinni. Muuten tuntuu, että kuukahdan työpöydän ääreen.Töissä yritän mahd. pitkään olla kertomatta raskaudesta, koska työsopimus loppuu tämän vuoden vaihteeseen... :/ Ja tilanne tietty stressaa aikalailla, mikä ei ole tietenkään hyvä oman voinnin/masuasukin kannalta.
Isovanhemmille kerrottiin sunnuntaina tulokkaasta, tosin painotettiin varauksella, että ultrassa ei olla vielä käyty. Innostuneitahan nuo olivat.
Pahoinvointia on edelleen, viime viikonloppuna ekan kerran joutui oksentamaankin. Siihen asti olin voittanut taistelun ja vain nieleskellyt kuvotuksen tunnetta vastaan. Väsymyskin vaivaa edelleen, en meinaa jaksaa olla töissä kokonaista päiväää, vaan joudun käymään iltapäivisin istumassa vessassa silmät kiinni. Muuten tuntuu, että kuukahdan työpöydän ääreen.Töissä yritän mahd. pitkään olla kertomatta raskaudesta, koska työsopimus loppuu tämän vuoden vaihteeseen... :/ Ja tilanne tietty stressaa aikalailla, mikä ei ole tietenkään hyvä oman voinnin/masuasukin kannalta.
Isovanhemmille kerrottiin sunnuntaina tulokkaasta, tosin painotettiin varauksella, että ultrassa ei olla vielä käyty. Innostuneitahan nuo olivat.