simpsa
Tiukulle onnitteluhalaus. On varmasti mahtava olo, kun voi kunnolla vihdoin antaa niiden raskaustuntemusten tulla, eikä pelätä vain tulevaa.
Täällä tuntuu liikkeet jo ihan kunnolla sisuksissa. Mahan päältä en vielä mitään ole tuntenut. Iltaisin just nukkumaan mennessä on kovasti toimintaa, samoin aamupäivisin ennen lounasta. Eivät ole lainkaan kivuliaita, mutta nyt jo ihan selviä. Olen mietiskellyt ihan pöhköjä, eli kun se niin kovasti vatsassa kieppuu ja elämöi, niin eikö se voi köyttää itsensä napanuoraan tai saada sen ainakin ihan solmuun... Kaikkea sitä mietiskelee.
Vatsassa on kipuja siellä täällä jatkuvasti. Erityisesti navan seutu sekä aivan alavatsa on suorastaan kosketusarkoja aina välillä. Iltapäivästä töissä on paineen tunnetta alavatsassa ilmeisesti istumatyön takia, maha on ihan pinkeänä silloin. Sain kaverilta käytetyt mammahaalarit, joita olen nyt pitänyt ja on paljon helpompi olla, kun mikään ei purista mahan seudulta. Alkaa nimittäin olemaan jo aika iso, jotenkin ihan yhtäkkiä se on kasvanut.
Selvä ero on 1. ja 2. kolmanneksen välillä voinnissa. Huolimatta noista kipuiluista, olo on niin totaalisen paljon parempi kuin alussa. Ei ole kuvotusta/oksentelua/totaalista uupumusta/unetusta. Toki väsähdän helposti ja esim. jouluostoksilla ruuhka-aikana täytyi päästä vähän väliä istumaan toissa päivänä, mutta se menee nopsaa ohi eikä tule sellaista voimattomuuden tunnetta. Normaalitilaan (ei-raskaana) verrattuna olo ei ole hääppöinen kaikkine kolotuksineen, mutta karmaisevaan alkuun sairaslomineen verrattuna se on täydellinen. (Koputan puuta kiireesti.)
Nyt pitäisi vissiin taas töitäkin jatkaa. Ajatukset on yhä enemmän vauvassa ja työasiat nappaa yhä vähemmän.
19. raskausviikko menossa, muutaman päivän päästä rakenneultra tulossa.
simpsa
Täällä tuntuu liikkeet jo ihan kunnolla sisuksissa. Mahan päältä en vielä mitään ole tuntenut. Iltaisin just nukkumaan mennessä on kovasti toimintaa, samoin aamupäivisin ennen lounasta. Eivät ole lainkaan kivuliaita, mutta nyt jo ihan selviä. Olen mietiskellyt ihan pöhköjä, eli kun se niin kovasti vatsassa kieppuu ja elämöi, niin eikö se voi köyttää itsensä napanuoraan tai saada sen ainakin ihan solmuun... Kaikkea sitä mietiskelee.
Vatsassa on kipuja siellä täällä jatkuvasti. Erityisesti navan seutu sekä aivan alavatsa on suorastaan kosketusarkoja aina välillä. Iltapäivästä töissä on paineen tunnetta alavatsassa ilmeisesti istumatyön takia, maha on ihan pinkeänä silloin. Sain kaverilta käytetyt mammahaalarit, joita olen nyt pitänyt ja on paljon helpompi olla, kun mikään ei purista mahan seudulta. Alkaa nimittäin olemaan jo aika iso, jotenkin ihan yhtäkkiä se on kasvanut.
Selvä ero on 1. ja 2. kolmanneksen välillä voinnissa. Huolimatta noista kipuiluista, olo on niin totaalisen paljon parempi kuin alussa. Ei ole kuvotusta/oksentelua/totaalista uupumusta/unetusta. Toki väsähdän helposti ja esim. jouluostoksilla ruuhka-aikana täytyi päästä vähän väliä istumaan toissa päivänä, mutta se menee nopsaa ohi eikä tule sellaista voimattomuuden tunnetta. Normaalitilaan (ei-raskaana) verrattuna olo ei ole hääppöinen kaikkine kolotuksineen, mutta karmaisevaan alkuun sairaslomineen verrattuna se on täydellinen. (Koputan puuta kiireesti.)
Nyt pitäisi vissiin taas töitäkin jatkaa. Ajatukset on yhä enemmän vauvassa ja työasiat nappaa yhä vähemmän.
19. raskausviikko menossa, muutaman päivän päästä rakenneultra tulossa.
simpsa