toisia ns. sikiöseuloista kiinni jääneitä?

  • Viestiketjun aloittaja erilainenko
  • Ensimmäinen viesti
Pahoitteluit Rva PikkuMyylle, täällä ollaan hengessä mukana ja toivotaan parasta!
Ja Lumi-Marja sulle kanssa toivon tälle päivälle onnea!

Melike, siis todella mahtavia uutisia! Nyt sä pääset odottamaan esikoistasi toden teolla! Aivan mahtavaa!
Nyt muillekkin samankaltaiset uutiset niin hyvin menee..

dora 72 - tosi kiva kuulla että istukkabiopsian jälk. kaikki on ok, meidän vauvalla myös niskaturvotus 5,0, jotenkin on heittänyt toivon kaivoon, mutta nyt sain kyllä todenteolla taas lisää toivoa! Ensi viikon maanantaina lapsivesipunktioon, sitten pari viikkoa odotellaan ja rukoillaan!
 
ensikertalainen: nuo turvotukset säikäyttää aina pahasti. ja meille se kätilö anto niin rankkaa tekstiä ettei toivoa paljoa ole. ja tässä sitä masua vaan kasvatellaan ja poika potkii edelleen matkassa.
ei ole onneks kauaa enää sulla odotettavaa. päivät tuntuu pitkiltä odottaa aina jotain. mutta punktion jälkeen tavallaan helpottaa ku se on takana ja tuloksia odotellaan vaan. asia menee sitten eteenpäin kuitenkin.
jaksamisia odotteluun ja toivotaan sinnekin hyviä tuloksia!
ja se kannattaa muistaa minkä itsekin unohti että myös reilusti korostuneilla turvotuksilla on saatu terveitä lapsia.
jaksamisia sullekin kovasti :hug:
 
Tänään tuli tulokset istukkanäytteestä. Viikko meni odottaes ja Sikiöllä on NORMAALIT pojan kromosomit! :heart:
Voi tätä onnen tunnetta, putosi monta kiloa kiviä sydämeltä!
Toivotaan muillekin yhtä hyviä uutisia. :hug:
 



Heippa TYKS:stä kotiuduttu!
Juu kyllä aikaa siellä vierähti. Mukava mies lääkäri teki ultralla tutkimuksia, jopa kahdella erillä koneella!

Tuloksia, hyvä tulos hän ei enää puhunut omfaloseelestä vaan sanoi , että täällä on pieni napatyrä ja jos se on ainoa muutos voidaan leikata vauvan synnyttyä onnistuneesti.

Mutta kun se turvotus onkin isoin huoli!
Eli niskassa eniten siellä 6mm, norm pitäisi olla ainakin alle 3mm! Pään alueella vähän turvotusta ja selän alueella vielä vähemmän.

Sitten kun sanoin, että jos sikiö on erittäin vakavasti sairas, niin eikö keskeytys ole ilmeistä? Hän sanoi heti, ei keskeytystä saa pelkällä turvotusanomuksella, eli pitää olla muuta!

Sitten istukkanäytteen oton yritystä: Sitä kun ei oteta kohdun kautta vaan istukan vierestä sisään, ensinnäkin kohtuni on hyvin syvällä toiseksi suoleni meni pahasti istukan vierestä, vaikka mitä temppuja yritettiin, näytettä ei saatu otettua, koska minä olisin tulehduksen takia joutunut hengenvaaraan. Siis uusi käynti taas TYKS:ssä ensi keskiviikkona! Silloin kokeillaan istukkanäytettä ja jos silloinkaan ei onnistu viimeinen mahdollisuus on seuraavan viikon ma.

Ja jos näillä ei onnistu sitten lapsivesipunktio!

Hyvä, jopa erittäin hyvä asia on: Sikiö kasvaa huimaa vauhtia, tänään rv12+2 vastasi jo kokoa rv 13! Tämä taas osaltaan poissulkee kromosomipoikkeavuuksia, esim kromosomi 18 ja 13 olemassaoloa! Myös hieman down syndroomaa myöskin(siis vähentää mahdollisuutta tähän häiriöön)

Mitä sitten saattaa olla : Napatyrä joskus harvoin aiheuttaa turvotusta.
Toinen varteenotettava tekijä mikä otettava huomioon jos todetaan, ettei kromosomihäiriötä, on että sikiöllä todetaan sydänvika, sekin kontrolloidusti useimmiten pystytään hoitamaan , synnytys Helsingissä ja heti vauvan sydänleikkaus!

Yksi vaihtoehto on myös, että jos sikiö vakavasti sairas, tulee nyt kahden viikon sisään spontaani keskenmeno!

Paljon vaihtoehtoja, mutta tilanne ei ole aivan toivoton, koska sikiö kasvaa erittäin hyvin! Minä olen laihtunut sen mitä olen lihonutkin tämän murheen vuoksi, mutta sikiö saa ravintonsa!

Nyt vain odottelua, mutta ei enää niin murheen murtamana, koska myös toivoa annettiin!

Rouva Pikkumyy ja (taistelija Tiuhti-Viuhtimme rv 12+2) ultran mukaan rv 13
 
Tännekkin vielä Rva Pikkumyylle isot :hug: että vielä on toivoa olemassa ja toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin.

Omalla kohdalla pelko alkaa olla hallitsematonta ja mieli myllertää pahemman kerran. Keskittyminen mihinkään asiaan on todella katkonaista ja itku on ehkä herkemmässä kuin mikään tällä hetkellä. Iltaa odotellessa...

Lumi-Marja ja Hemi-Onni 14+2
 
Ope
Alkuperäinen kirjoittaja Lumi-Marja:
Tännekkin vielä Rva Pikkumyylle isot :hug: että vielä on toivoa olemassa ja toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin.

Omalla kohdalla pelko alkaa olla hallitsematonta ja mieli myllertää pahemman kerran. Keskittyminen mihinkään asiaan on todella katkonaista ja itku on ehkä herkemmässä kuin mikään tällä hetkellä. Iltaa odotellessa...

Lumi-Marja ja Hemi-Onni 14+2
Viikko sitten sain tiedon veriseulan tuloksesta. Riski 1:15!!! Onko muilla todettu vastaavia riskilukuja. Ikää minulla on 36, joten sen puolesta riskiluvun ei pitäisi olla noin korkea. Asiaan vaikutti jokin korkea hormoonipitoisuus, joka ennsutaa downriskiä. Ultrassa kaikki näytti muuten olevan ok, mutta reisimitta oli kaksi viikkoa jäljessä päämittaa, joka vastasi viikkoja. Lääkärin mukaan reisimitta vaihtelee usein suomalaislapsilla, eikä kuulemma tarkoita sen enempää välttämättä.
Onko muilla kokemusta siitä, että ultrassa on juuri reisimitta tukenut downepäilyä? Viikkoja minulla on nyt 18 +3, ultrassa kävin kävin viime viikolla. Lapsivesitutkimus tulee ehkä parin viikon päästä. Kauheeta tämä odottaminen!
 
Ope
Alkuperäinen kirjoittaja Lumi-Marja:
Tännekkin vielä Rva Pikkumyylle isot :hug: että vielä on toivoa olemassa ja toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin.

Omalla kohdalla pelko alkaa olla hallitsematonta ja mieli myllertää pahemman kerran. Keskittyminen mihinkään asiaan on todella katkonaista ja itku on ehkä herkemmässä kuin mikään tällä hetkellä. Iltaa odotellessa...

Lumi-Marja ja Hemi-Onni 14+2
Viikko sitten sain tiedon veriseulan tuloksesta. Riski 1:15!!! Onko muilla todettu vastaavia riskilukuja. Ikää minulla on 36, joten sen puolesta riskiluvun ei pitäisi olla noin korkea. Asiaan vaikutti jokin korkea hormoonipitoisuus, joka ennsutaa downriskiä. Ultrassa kaikki näytti muuten olevan ok, mutta reisimitta oli kaksi viikkoa jäljessä päämittaa, joka vastasi viikkoja. Lääkärin mukaan reisimitta vaihtelee usein suomalaislapsilla, eikä kuulemma tarkoita sen enempää välttämättä.
Onko muilla kokemusta siitä, että ultrassa on juuri reisimitta tukenut downepäilyä? Viikkoja minulla on nyt 18 +3, ultrassa kävin kävin viime viikolla. Lapsivesitutkimus tulee ehkä parin viikon päästä. Kauheeta tämä odottaminen!
 
Teak- ikävä kuulla uutisesi, voimia odotteluun. Meillä riskiluku 1/5. Ymmärän oikein hyvin sinua, jotenkin tuntui uskomattoman vähäiseltä tuo 5, kun näitä juttua lukee, niin aika monella menee suhde yli 50. Mutta onhan tuossa vielä toivoa, prosenteissa mulla siis 20. Olen kanssa odotellut yli kolme viikkoa että pääsisi lapsivesipunktioon (joka siis ensi maanantaina), sitten varmaan menee pari viikkoa tulosten odottelussa. Arjessä ns. unohtuu, mutta illalla aina miettii.

Meillä taisi olla suurimpana syynä niskaturvotus, ainakaan minulle ei veriseulasta kerrottu löytyneen mitään.

Mitä luuletta, onko mahd. vaikuttaa yl. tähän kaikkeen, jos on ns. kohdunkaulan syövän esiaste, minulla nimittäin soluluokituksen nyt olleet koko ajan luokka III. Synnytyksen jälk. taas koepalojen ottoon. Jotenkin tullut mieleen, että voisiko olla yhtenä syynä kaikkeen tähän. ..
 
ja vaikka kuuluisikin en olisi ottanut, koska iästäni se olisi tehnyt hälytyksen!

Muilla kenellä paljon np turvotusta, onko sitä ollut muuallakin kuin niskassa ja jos ollut niin missä paikassa, kiva olisi kuulla, kun nyt näitä runsaan npturvotuksen sikiöiden-vauvojen äitejä täällä on paikalla

T Rva pikkumyy ja Tiuhti-Viuhtimme :heart:
 
Niin aina nuo tutkimukset saattavat myös antaa vääriä tuloksia, siis loppujen lopuksi kun vauva syntyy, silloin vasta voi huokaista helpotuksesta, siis siinä tapauksessa, että nyt tässä näytteessä ei huomattavaa vammaa löydy!

Eli odottamista, odottamista vaan! :D
 
papa-tuloksen ei pitäisi kyllä vaikuttaa sikiön terveyteen millään lailla, eli siis ei pitäisi noita turvotuksiakaan aiheuttaa. Multa otettiin papa-koe tuossa äskettäin, ja ainakin se lääkäri sanoi ettei mahdolliset solumuutokset vaikuta vauvaan millään tapaa
:|
 
Ensikertalainen, eikös sitä pystytä jo aika hyvin hoitamaankin, jos noista esiasteista etenisi... hyvä kuitenkin että seuraavat tarkasti. Käsitin, että jopa raskauden aikana voitaisiin tehdä kolposkopioita tms toimenpiteitä, jos lähtisi tuosta etenemään? Tietysti niissä on aina oma riskinsä. Jotenkin mulle jäi sellainen mielikuva siitä omasta lääkärikäynnistä, että raskauden aikana jostain ihme syystä harvoin edes mitään etenemistä tapahtuu.
 
Ihanaa Rouva Pikkumyy, että valonpilkahduksiakin näkyy! Turvotushan ei kerro mitään lapsen kromosomeista, ennekuin on tutkittu. Ikävää ettei istukkabiobsiaa voitu tehdä! Itsellä se oli myös ongelmallista, mutta saatiin onneksi otettua. Minullakin istukka on takaseinämässä, mutta vaikeuksia oli lekurilla. Ensiksi hän ei meinannut saada neulaa läpi, vaikka olen ihan normaalipainoinen,. Lääkäri totesi, että kudokset ovat tosi tiukat ja runttaamalla työnsi neulan läpi. Kolme kertaa pistettiin, koska kahdella ensimmäisellä ei saatu viilluksia, kolmannella hyvä näyte. Moni sanoo että on kivuton toimenpide, mutta itsellä tuntui että joku olisi potkaissut ilmat pihalle kun tutkimuspöydältä nousin. Hankalaa näytteenotto voi tosiaan olla! :whistle:

Teak, mulla oli -05 down raskaudessa veriseulan tulos 1/10 ja tytön koko jätätti niskapoimuultrassa viikon. En muista reisimittaa. Turvotusta vähän yli rajojen, mutta ylilääkäri näki kai muutakin, kun pyöritteli vaan päätänsä, eikä mulle kertonut mitään! Tämähän ei tarkoita, että sulla olisi mikään pielessä! Toivottavasti pikkuisellasi on kaikki hyvi :hug:

Ensikertalaiselle voimia :hug: ja tsemppiä lapsivesipunktioon!
 
...tuo sinun istukkabiopsia, jade-julia. Itse en ole kuullut koskaan, sita ei pystyttaisi ottamaan.. saatikka sitte kolmea yrittamista, eipa kuulosta laakari kokeneelta. Paaasia kuites, etta sina ja vauva selvisitte siita! Taalla meillapain tarjotaan heti istukkabiopsiaa, jos 11-12 viikon ultrassa jaa kiinni niskaturvotuksesta, silla sen voi ottaa heti, lapsivesitutkimustahan olisi odotettava viela viikkoja! Sanotaan myos, etta istukkabiopsioita tehdaan niin paljon, etta keskenmenoriski on erittain kokeneilla sikiolaakareilla laskenut jo korkeintaan 0,5%:een.
 
Minullekkin sanottiin, että kohtu näyttää paksulta, että toivottavasti saavat sen neulan tökättyä läpi! :heart: dora, se on varmaan monesta asiasta kiinni onnistuuko otto, minulla syinä syvällä oleva kohtu, takaseinässä oleva istukka ja suoleni menee niin vaarallisen läheltä! TYKS:ssä nyt juuri ollut tapaus, että kolmannella käynnillä vasta saatiin otettua, kun kohtu kasvaa ja istukka myös, sitä toivon siis itsellekkin.

Ja vastaukset saa todella nopeasti, jos erittäin huonoja tuloksia, keskiviikkona jos otetaan jo perjantaina saa alkutulokset. Mutta mitä hyvemmin on asiat kestää tulosten saanti jopa 4vkoa, kuten jade-julialla, koska silloin niin paljon kasvatellaan niitä soluja!
Mutta nopeasti tai ei , niin hyvä kun tulokset saa kuitenkin! :heart:

:heart: :wave:
 
..on kuulemma tarkein, silla siina katsotaan yleisimmat: Downs, Edwards, Patau ja sukupuolikromosomi(esim. Turner)-syndroomat. Minulle sanottiin Royal London-sairaalasta, etta taman ekan raportin, jonka tosiaan saa parissa paivassa, ollessa ok on yleensa noin 99% mahdollisuus normaaleihin kromosomeihin. Tamahan ei viela tosiaan tarkoita muuta kuin kromosomien normaaliutta, mutta ilmeisesti pitkaan kasvatettavat kromosomipoikkeavat ovat melkoisen harvinaisia. Tama tieto helpotti ainakin meidan tulosten odottamista, huokaistiin jo parin paivan paasta kromosomien osalta.
 
Ultrassa käyty :'( Meidän kohdalle taisi sitten tämän pinon pahin taakka tulla kannettavaksi. Pienellä ei ole minkäänlaisia mahdolisuuksia elää. Vaikka anankefalia olikin jo oikeastaan pois suljettu, se nyt pienellä kuitenkin on ja todennäköisesti muutakin kromosomipoikkeavuutta.

Selkäydinkanava oli jo turvonnut, pää painunut kokonaan kasaan, liikkeet vähentyneet, sydämen syke hidastunut alle sataan, pieni keho turvonnut, jalat suhteettoman pitkät viikkoihin nähden, sormien luita ei näkynyt, vaan pelkkä ranneluunpää.

Huonoja uutisia mentiin kuulemaan, vaikka toivonkipinää jo annettiinkin. Nyt vain kävi näin, että pahimmat pelot kävi toteen ja joudumme pienestä Helmi-Onnista luopumaan. Niin kauan häntä odotimme, rakastimme puhki jo ennen plussaa. Olimme valmiit vastaanottamaan.

Noin viikko-puolitoista, niin Helmi-Onni siirtyy enkelien maahan, ellei luonto tule väliin ennemmin. Tämä on hyvin raskasta ja vaikeata ymmärtää. Miksi? Sitä ei kukaan tiedä. Näin vain oli määrä käydä.

Toivon sydämestäni teille kaikille parempaa onnea ja sitä, että saatte ihanat pienet vauvat syliinne asti. Me saamme enkelin, muiston sydämeen. Sieltä pientä rakasta vauvanalkua ei kukaan voi ottaa pois.

Surumielin poistun sulattelemaan asiaa. Lumi-Marja
 
lumi-marja: itku pääsi kun luin ultra käyntiäsi. :'( voi kun olisi toisin käynyt. teillä kovat ajat edessä ja sylin täydeltä voimia raskaalle taipaleelle. lohdutuksen sanoja tuskin on olemassa. mutta olet ajatuksissa varmasti :'( :hug:
voimia ja jaksamisia :hug:
 

Yhteistyössä