toisia ns. sikiöseuloista kiinni jääneitä?

  • Viestiketjun aloittaja erilainenko
  • Ensimmäinen viesti
Kovasti voimia sinulle ja miehellesi, Lumi-Marja. Eivatko ne noin hirvittavan diagnoosin jalkeen ottaneet sinua sisaan heti vai miksi ihmeessa sinun pitaa viela odottaa puolitoista viikkoa? Sikion elinkelvottomuuteen te ette voineet rakkaudellakaan vaikuttaa, nyt tarkein olet sina ja miehesi ja se, miten te tasta jaksatte eteenpain. :hug:
 
Lämmin kiitos kaikille :hug:

dora72 eivät voineet ottaa heti sisälle, koska keskeytyslupa pitää anoa terveysministeriöstä vai mistä se nyt oli. Jos pikkuinen olisi menehtynyt jo, niin asia olisi ollut toinen. Nyt vain on maha niin kipee, et harvoin edes ennen menkkoja näin kivistää. Saas nähdä miten tässä vielä käy. Ei hyvältä tunnu ainakaan.

Odottlu tulee olemaan pitkä ja piinallinen, mutta jossittelu asian suhteen ainakin on loppu. Nyt tiedämme, että pientä emme syliin saa ja hänen päivänsä olivat luetut, ennen kuin ehti elää niistä yhtäkään.

Lumi-Marja (vielä 14+2, sikiön koko vastasi 14+5)
 
Lumi-Marja: Ihan sanattomana luin kuulumisenne :hug: . Toivoin niin, niin kovasti, että olisi käynyt aivan toisin. Mutta ei - ja mitään ette olisi voineet tehdä toisin. Nyt pieni on vielä siellä sisälläsi, lämpimässä, turvassa. Ja rakkautenne tulee aina kannattelemaan häntä, missä ikinä hän onkin.
Toivon paljon, paljon jaksamista teille ja jonnekin tulevaisuuteen kaiken surun jälkeen suurta onnea.
 
Voi kauheaa, pahin siis tapahtui teidän Helmi-Onnille! :'( Kyllä veti sanattomaksi tekstisi! :hug: En tiedä sanoja , miten lohduttaa, toivon teille paljon voimia jaksaa ja paljon enkeleitä Helmi-Onnin matkaan! :'( :'( Tämä on kyllä niin surullista! :hug:

Surullinen Rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhtimme :heart:
 
Lumi-Marjalle ja miehellesi

Tiedämme,
ettei surua paloiksi saa,
osamme silti tahtoisimme kantaa.
Hiljaa tukea, lohduttaa,
aikaan,
jolloin lohduttomuus katoaa
ja ikävä
ja muistot
sijan saa.

Rakkalle lapsellenne

Ja illalla enkeli
tarttui hänen hauraaseen käteensä
ja sanoi, tule, minä vien sinut kotiin.

Olen niin pahoillani puolestasi
:hug:
 


Rakas Taivaan Isä.
Miksi äiti itkee?
Miksi isällä on niin raskaat askeleet?
Minäkö heille olen surua tuottanut,
kun vain katselen täältä kaukaa
enkä tule vaikka he odottavat niin kovasti,
että raskain sydämin käyvät iltaisin nukkumaan.

Voitko, Taivaan Isä,
äitiä lohduttaa,
pyyhkiä kyyneleet hiljaa pois?
Voitko isän olkaa taputtaa,
ettei niin kumarassa hän ois?
Kerro heille, Taivaan Isä,
etten ihan vielä ole valmis syntymään maailmaan.
Kerro, että jotkut lapset taivaassa
niin rakkaita Luojalleen on,
ettei heitä malttaisi millään antaa pois.
Huomaisipa äiti,
kun hänen luokseen
lennän perhosena ikkunaan.
Tietäisipä isä,
miten tuulen mukana
hänen poskeaan silittää saan.

voimia ja jaksamisia suuren surun keskellä.

Nemika ja poitsu :hug:
 
Ope
Lumi-Marja:
Onneksi pystyt kuitenkin jakamaan surullisen asian muiden kanssa. Jaksamista!

Tilanteessani, jossa vasta odottelen tietoa punktion tuloksesta, tulee väkisinkin asetettua asemaasi ja myös pakko varautua siihen pahimpaan vastaukseen. Itselläni on viikkoja jo 18 takana, tuntuu, että asia olisi edes himpun verran helpompi käsitellä, jos ei oltais näin pitkällä. -Tai sitten ei. Eihän tästä helppoa saa millään. :(

En juuri musta haluaisi tällä hetkellä puhuakaan kuin tästä asiasta. Tuntuu, että ikävystytän kaikki läheiseni vatvomalla tulevaa tulosta ja näen merkkejä suuntaan tai toiseen milloin mistäkin lääkärin sanomasta sanasta, joita en edes enää viikon takaa tarkkaan edes muista. Olen tehnyt naurettavia lupauksia itselleni; mitä kaikkea lupaankaan tehdä, jos lapsi osoittautuu terveeksi....

TeaK ( punktion tuloksia odotettu viikko, riski 1:15)
 
teak: voimia sullekin tulosten odotteluun. meillä oli riski 1/5. ja tuloksia odotellessa lupailin myös vaikka mitä jos tulokset ovat hyviä. =)
mä kun en kertonut kenellekään kun punktion tuloksia odottelin.
kukaan paitsi mieheni ja iäkkäämpi työkaverini vain tiesi asiasta.
eli ei ollut ku noi kaksi joita piinata asian kanssa.
puhua pitääkin asiasta ja välillä tietenkin yrittää saada asia taka-alalle et saisi väliin muutakin mietittävää.
sillä en kenellekään puhunut ku kuvittelin et töissäkin helpompaa ku muut ei tiedä niin kukaan ei muka säälittele yms. ja toisaalta sai aina muuta mietittävää väliin.
jaksamisia odotteluun sinnekin :hug:
 
Todella surullistaLumi-Marja, sydäntä raastavaa! Voimia jatkaa eteenpäin. :hug:
Keskeytyksen sikiöpoikkeavuuden takia kokeneille on suljettu ryhmä nimeltään enkelinkosketus! Sieltä saa paljon tukea, olen ollut jäsenenä 2005. Sieltä löytyy myös enkeliksi siirtyneiden anakefalia pienokaisten äitejä. :heart:
 
Terveisiä lääkäriltä! sain slomaa 17.2.-08 asti. Lääkäri kysyi miten haluaisin? =)

TYKS:stä mennyt tietoa jo lääkärille, papereissa ollut maininta, ettei ilm downin syndroomaan viittaavaa, mutta biopsian jälkeen selvempää, onko joku kromosomipoikkeavuus vai jotain muuta vai ei mitään?

Täällä sátaa lunta, tuulee ja on hirmu liukasta! :headwall:

Mukavat pvn jatkot kaikille! :wave: :heart:
 
rouva pikkumyy: kiva kun pääset huilimaan sinäkin tuon stressin keskellä. täällä ei viel lunta tule mutta tuuleksii kyllä. ois kai kohta käytävä tuhlailemassa tytön kans ennen ku se sade yltää tänne asti.

meillä olis ens perjantaina sit äitipolille aika, täytyy toivoa et toi aukeaminen olisi pysähtynyt siihen nyt.
ukkoon palanu kiinni..tai puoliks kai huusin eilisen päivän ihan turhaan sille. ku ei saa imuroidakaan itse. ei mitään ruumiillista tehdä. ja kämppä leviämispistees..itse sit uhallakin siivosin eilen ja tuuletin petivaatteet ja haukuin ukon töiden päälle tuosta siivoustouhusta ja lasten kanssa olemisesta. ja ihan kaikesta toisin sanoen. eipä tuos aamulla ennen töihin lähtöä edes huomenta sanonu mulle... :|
tosin oma moka. mut ei jaksa näinkään jos ei sekään tietty jaksa töiden päälle kaikkea.
mut saipahan eilen huudettua sit oikein urakalla kiukut ulos.. :LOL:

kauhea istua täs tietokoneella ku potkii kylkiluihin nii vimmatusti poika,
tekee aikast kutaa.. =)

nemika ja poika 26+5 :heart:
 
nemika, ensikertalainen kiitos runoista. Itkemättä niitä ei voinut lukea, ei mitenkään.

Teak, toivottavasti sama ei ole edessäsi, sen kummemmin kuin kenelläkään muullakaan.

Rva Pikkumyyn tilannetta jään seuraamaan...parasta toivoen ja hyviin uutisiin uskoen.

Eilen ilalla oli supistuksia pitkään ja säännöllisesti, mutta ne kuitenkin loppuivat. Kävin aamulla näytillä ja ultrattiin taas. Pikkuinen siellä vielä elossa sinnittelee. Lapsivesi vähentynyt entisestään ja kohdunsuu sisäpuolelta perisen senttiä auki. Luontoäiti on nähtävästi tullut tässä asiassa vastaan. Jos keskenmeno/synnytys käynnistyy itsestään, olisi se luonnollisempi vaihtoehto. Jos näin ei käy, niin torstaina pitäisi tulla geneettisestä keskeytyksetä lupapäätös ja saisin ekat tabletit silloin. Viikonlopulla sairaalaan.

Ei tahdo vieläkään ymmärtää, jos koskaa, miksi näin piti käydä. Miksi minun pitää vielä viides pikkuenkeli saada. Jos vielä joskus pienen syliini asti saan, niin se oisikin jotain niin suurta ja ihanaa, ettei edes osaa sanoin kuvailla. Nyt on keskityttävä näihin lapsiin joita jo on, sillä he ovat lahjoja elämältä, ei heitäkään ole vain tehty, vaan saatu.

Tietenkin ymmärrän sen, ettei näin vaikeasti sairaallaa pienokaisella olisi mitään mahdollisuuksia selvitä, että parempi näin, muuta siltikin sydän tulee huutamaan ikävää. Hän on meidän omamme, oli sitten minkälainen tahansa.

Taidampa suunnata sinne enkelinkosketus palstalle. Vähän pelottaa mennä, koska tiedän, että ilman itkua en riviäkään lue, mutta surulle on annettava tilaa, kunhan muistaa välillä iloita niistäkin hetkistä, joita iloa antavat.

Surutyö on jo alkanut ja se jatkuu vielä pitkään.

Onnea teidän kaikkien odotukseen.
Lumi-Marja ja vielä mukana oleva Helmi-Onni 14+4
 
lumi-marja: onneksi siellä sulla on aiempia lapsia "potkimassa" eteenpäin kokoajan. ja on sulla ollu tosissaan raskasta kun noin monta enkeliä jo matkalla. ne onneksi ottamassa helmi-onnia vastaan siellä. :hug: :hug:
toivon sydämmestäni että saat vielä nyytin kainaloon :hug: :hug:
surutyö on varmasti raskas ja pitkä. ja vaatii voimia ja monta kyyneltä.
ja niin pitääkin surra ja puhua ja kohtalotovereita etsiä.
tuntuu niin pahalta teidän puolesta, voi kun osaisi lohduttaa tai osan edes surustasi kantaa. :hug:

toivon teidän perheelle kaikkea hyvää ja voimia ja jaksamisia erityisen paljon!

halauksin Nemika ja poitsu :hug: :hug:
olet ajatuksissa. :'(
 
Lumi-marja: voi sinua viisi pientä enkeliä. Onneksi on niitä nyyttejä myös. lapset ovat todellakin lahjoja -ei niitä vain tehdä kun siltä tuntuu, toki osalle meistä ne tupsahtavat ilman suurempia murheita, mikä sinäänsä on ihanaa kun lukee tuota vauvakuumetta potevien puolta.

sanoit, että luontoäiti on tulossa apuun -se olisi varmasti hyvä, kävisi loppu luonnollisesti. Toisaalta vaikka sinulle kävi ikävästi ja pienellä ei ollut mahdollisuuksia ei sinun tarvitse pohtia ratkaisuja mitä olisit tehnyt jos olisikin ollut kromosomeissa vikaa. Vaihtoehtoja kun ei ole. En tiedä miten sellaisen päätöksen kanssa elää tai pystyy tekemään. Oliko se jade-julia kun oli joutunut sellaisen tilanteen eteen -onneksi nyt pientä prinsessaa odottaa onnellisesti.

Paljon sinulle voimia tuleville viikoille -toivottavasti kaikki sujuu niin hyvin kuin on mahdollista. Kevät on tulossa ja ehkä viellä tulee se pikkuinen teillekin kuten neminkan laittamassa runossa -se oli todella kaunis ja liikuttava -kyyneleet vain valuivat pitkin poskia, kuten varmasti muillakin täällä. :hug:
 
:hug: kaikille :hug: Nyt loppuvat jo minunkin sanat. Ei osaa enää edes anoiksi pukea sitä kaikkea kiitosta, jonka haluaisin teille jakaa.

Eilen taas supisteli kunnolla ja aamulla oli riskeaa paksua limaa reippaasti liikkeellä. Ei mitään normaalia limatuhrua. Olisikohan voinut olla limatulppa, tiedä häntä. Masu on turvoksissa ja samoin silmät. Kyynelten virta on ollut mahdoton, mutta ei niitä poissakaan saa pidettyä.

Onneksi monelle tässä pinossa on hyvin lopuksi käynyt ja hyvä niin. jospa mekin vielä joskus saisimme pienen nyytin kotiin asti ja saisimme sen onnen kokea. Tämä nyt oli tällä kertaa meidän kohtalomme, eikä voitu tätä itse mitenkään aiheuttaa. Tämä oi vain ikävien sattumien summa ja siitä on vain selvittävä ja jatkettava eteenpäin.

Nyt on vain elettävä tämä vaihe ensin ja selvittävä surusta pois.

Lumi-Marja 14+5 (tuntuu typerältä enää laittaa viikkoja, mutta eihän tämä vielä ohi ole)
 
Lumimarja: :hug: Tilanteesi on kamala, mutta luonto ei ollut tarkoittanut tätä vauvaa syntyväksi. Koskaan et vauvaa unohda, mutta suru helpottaa varmasti ennen pitkää. Onneksi sinun ei kuitenkaan tarvitse miettiä, mitä tehdä jos vauvasi olisikin elinkelpoinen. Jos meille olisi lapsivesinäytteen perusteella ollut tulossa Down-lapsi, olisin varmaankin antanut keskeyttää raskauden. Luulen, että se olisi ollut henkisesti rankempaa kuin vaikeasti vammaisen tai elinkelvottaman vauvan sureminen.

Rouva Pikkumyy: Hyvä, että rakenteet näytti olevan OK.

Kävin torstaina sydänultrassa ja Pipalla eli B-vauvalla on kaikki OK. Papulta eli A:lta kardiologi löysi 2 mm:n VSD:n eli kammioväliseinäaukon. Hyvät uutiset oli ne, että reiällä ei ole merkitystä vauvan kasvulle raskausaikana tai synnytyksessä. Ja vähän huonommat sitten ne, että aukko sijaitsee aika ylhäällä aortan lähistöllä alueella, jonka aukot ei yleensä itsekseen sulkeudu eli vauvalla saattaa hyvinkin olla jossain vaiheessa edessä sydänleikkaus. Leikkausta ja vauvan vointia aion kuitenkin murehtia vasta synnytyksen jälkeen, jos ja kun ongelmia ilmenee. Kontrollikäynti sydäntutkimusyksikössä on 10 viikon päästä.

Neliapila + Papu & Pipa 20+6
 
Rouva Pikkumyy: Tarkoitin lähinnä kasvua ja siitä saatua ennustetta, mutta ilmaisin näköjään itseni tosi epäselvästi. Mieleeni jäi, että hetkeä ennen lapsivesipunktiota tehdyssä ultrassa rv 16+4 lääkäri katsoi vauvojen rakenteita ja mittaili esimerkiksi luiden pituutta. Down-lapsethan ovat yleensä pienempiä ja olikohan niin, että olkaluu tapaa olla normaalia lyhyempi. Varsinainen rakenneultra tehdään ainakin Jorvissa vasta, kun 19 viikkoa on täynnä.

Neliapila + Papu & Pipa 20+6
 
Et sinä ilmaissut itseäsi epäselvästi ja totta on, että koska lääkäri nyt pelkän ultra löydösten perusteella ilmaisi, ettei ilm downvauva ole kyseessä, kyllähän hän rakenteitakin vähän tutki, sen verran kuin näki tuo oli 4d tyks:ssä tuo ultra siis, sikiö oli kolmiulotteinen :heart:

Niin odottelen nyt vaan sitä istukkabiopsiaa, aika kuluu hitaasti! :D
Kävelin tänään taas 6,5 km sauvakävelylenkinkin, oli ihanaa! :heart:

Ainakin reisiluu on lyhyempi usein Downsikiöillä?
Olisi ihana nähdä Tiuhti-viuhtiamme silleen kokonaisuudessaan, tähän saakka vain keskitetty muutoskohtiin, tietenkin se on pääasia, mutta olisi niin kiva nähdä edes kerran myös kokonaisuudessaan liikkeitä, josko kysyn keskiviikkona jos oisi mahdollista! :heart:

Illanjatkoja kaikille vaan! :hug: :flower:

Rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhti :heart:
 

Yhteistyössä