toisia ns. sikiöseuloista kiinni jääneitä?

neminka:
Pitkästä aikaa taas ehdin tänne koneelle katselee. Mua vaivaa myös levottomat jalat ja vessassa ravaaminen. Siihen ravaamiseen tottuu, mut jalkoihin tepsii yks juttu. Tukisukat -aivan ihanat vetää jalkaan kun jaloilta ei saa hetken rauhaa. Esikoisesta pidin niitä lopuks yötä päivää. Sellaset puuvillaset mabsit vai oliko jobsit. En tiedä millä alalla työskentelet, hoitoalalla tosi moni käyttää niitä töissä ja vapaalla. Maksaa sellaset 20e ja ovat kun taivaanlahja.

Kaikille muille tuloksia odottaville :hug:

 

Taivas miten mä onnistun aina mustaan koko tekstin.
Pitäskö ensin painaa mustaks ja sit vast kirjoittaa.

kokeilen niin ens keralla.

 

Eli tänään npultra rv 12, ultran mukaan rv 11+6.
Ensin ultrattiin vatsan päältä , sikiö löytyi, mutta näkymät huonot, joten jatkettiin emättimen kautta:

Sikiöllä kädet , jalat normaalisti heilui, samoin sikiö, pääkallon luut näkyi, samoin eri aivojen lohkot, munuaiset toimi, oli virtsaa näkyvissä virtsarakossa. Sydän sykki, sikiö vääntelehti karkuun kuvausta, ei paljoa pysynyt hyvässä asennossa, mutta tuloksena siis turvotusta niskassa, pään alueella ja omfaloseele, eli vatsaontelo ei ollut vatsan sisäpuolella vaan vatsan pinnalla
Toivoa ei pahemmin annettu, lähete TYKS:n genetiikan polille, huomisaamuna saan alkaa varaamaan aikaa kello 8:lta! Lääkäri-professori sanoi, että uutta vauvaa saa alkaa heti tekemään keskeytyksen jälkeen ei tarvitse pitää väliä, tämä kai kertoo tilanteen vakavuudesta paljon???

Onko täällä muita kellä npultrassa todettu turvotusta runsaasti niskassa, mutta myös esim pään alueella, tai omfaloseele löydöstä, ja mitä sitten on tapahtunut??

Tuntuu, että maailmamme romahti täysin, olen vain itkenyt, itkenyt ja itkenyt! :'(

Silti joku pieni hullu? toivo elää, jos kuitenkin olisi jotain mahdollisuuksia?

Te tässä pinossa olevat tiedätte, kuinka kauheaa on saada joku järkyttävä uutinen! Ja ajattelen myös , jos täällä olisi joku kohtalotoveri?

Surullinen Rva pikkumyy ja Tiuhti-Viuhtimme rv 11+6 :heart:

 

Rouva PikkuMyy :hug: . En osaa oikein muuta sanoa. Paitsi sen, että kuuntelette ja kyselette tarkkaan ja kaikkea mahdollista ennen minkään päätöksen tekoa!! Omfaloseele kai sinällään ei ainakaan aina ole välttämättä kamalan vakava (?), mitä nyt googlesta ymmärsin. Ja liittyisikö tuo turvotus vain nimenomaan omfaloseeleen..? No, en todellakaan tiedä, mutta äkkiseltään katsottuna ainakin verneri.net -sivustolla oli kysymyksiä ja vastauksia tästäkin.

Lumi-Marjalle tsemppihalit keskiviikon ultaan :hug:

 

Aivan järkyttyneenä tuijotan tätä ruutua, kädetkään eivät meinaa toimia. Tunti on mennyt,enkä mitään tarpeeksi lohduttavaa sanomista meinaa löytää!

Itkuksi täälläkin meni!

Voi kun jotain toivoa olisi! Omfaloseeleja pystytään korjaamaan, riippuen niiden vakavuudesta, mutta lisänä oleva turvotus voi viitata johonkin kromosomipoikkeamaan! Itsellänihän down tytön raskaudessa ei ollut kuin niskassa turvotusta 2,7-3,1, mutta keskeytyksen jälkeen päässä oli runsaasti turvotusta. Turvotus oli lisääntynyt istukkabiobsian tuloksia odotellessa ja diagnoosina oli vakava hydrogefalus!

Raskasta aikaa elätte, toivon todella myös, että toivoa olisi! :hug:

Lumi-Marjalla on myös piinavat päivät menossa! Haleja myös sinne :hug:

Melike oletko saannut jo tuloksia!

Kaikille uusille tänne tulleille.
:hug:

 

rouva pikkumyy: :hug: :hug:
järkyttävät uutiset on aina kauhea saada ja se kun tajuaa asiaa päivä päivältä enemmän lisää vain shokkia.
mitään järellistä ei osaa sanoa eikä sellaisia sanoja ole jotka lohduttaisi yhtään. ja varmaan selkeyttää seuraava lääkärikäyntisi asiaa ja tiedät asiasta enemmän.
voimia ja jaksamisia sinne kovasti :hug: :hug: :hug:
toivon koko sydämmestäni että saisitte hyviä uutisia silti ja tiedän tuon epätietoisuuden kun kaikki on epävarmaa. jaksamisia :hug:

 

Hei
Kiitos kaikille myötäelämistä! Huomenna pääsemme TYKS:iin klo 9:00. Juuri soitin pomolle, hän kyllä tuki ja ymmärsi, vaikkei hänellä ole lapsia. Neuvolan terveydenhoitajalle soitin myös, hän pyysi soittamaan kun jaksan kuulumisiani huomiselta.
TYKS:ssä hoitaja kyseli paljon taustoja ja sanoi tai kysyi, että tiedänkö että omfaloseele ei ole aina vaarallinen ja se korjaantuu välillä itsestään välillä leikkauksella, sanoin eilen lukeneeni netistä siitä. Turvotuksesta hän sanoi, että joskus saattaa turvotusta olla tietyssä vaiheessa kuvakulmista riippuen ja silti sikiö voi olla terve. Kysyin nimittäin häneltä pääseekö keskeytykseen heti jos aihetta on? Sitten hän mainitsi, että ottavat istukkabiopsian huomenna samalla, jos istukka silleen, että pystyy ottamaan, minulla istukka todettiin eilen olevan takaseinämässä, onko se yleistä vai harvinaista? Hän ei missään vaiheessa sanonut, että suoraan vaan keskeytykseen, kuten eilen meille annettiin ymmärtää, mutta siihen nyt olemme valmistautuneet kuitenkin. On jotenkin helpompi ajatella pahimman kautta näitä asioita tällä hetkellä. Huomenna siis useampi lääkäri ilmeisesti tutkii asioita.

Kiitos tuestanne!

Rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhtimme rv 12+1

 

merika: kai se on käytävä niitä tukisukkia katsomas. nää jalat saa mut raivon partaalle ku ikinä ei saa nukuttua. kaikki ruumiinväsymys iskee jalkoihin vaan. ja levottomat päälle.
töissä ei tarvi enää onneksi olla mut vaikka levossa oltu aika hyvin nii jalat on ihan tohjona.
onkoha sitä lähdettävä sukkien ostoon suosiolla vaan..
hulluksi tulee kohta muuten. :|

 

rouva pikkumyy: mulla aiemmilta ollut takaseinässä istukka, se ihan normaalipaikka. tältä on eteisistukka. sitä en tiedä mistä kohtaa se istukkanäyte on helpoin ottaa.
ja niin kauan pidä toivoa yllä kuitenkin jos sitä suinkin on.
ja kyllähän sitä mielessään varautuu aina pahimpaan.
ja parempi tutkia kunnolla ja saat useamman lääkärin mielipiteen asiasta.
mutta pääasia että lääkäri kuitenkin sanoi myös toisenlaisen mielipiteenasiasta.
jaksamisia kovasti ja onneksi pääset jo huomenna kuitenkin ettei tarvi kauaa odotella. :hug:

 

Rouva Pikkymyy: Minulla on ollut molemmissa raskauksissa istukka takaseinässä. Vähän panikoin silloin sitä istukkanäytteenottoa, kun kuvittelin, että takaseinästä olevasta istukasta sitä ei saisi. Mutta ainakin minulla onnistui hyvin eikä istukka kuulemma ollut yhtään hankalassa paikassa.

 

:flower: , huomenna siis olemme taas vähän viisaampia ja kaikki aijon ottaa tarkkaan selvää, saavat selittää ultran aikana kaikki mahdolliset viat mitä näkevät, eilen olin niin pökerryksissä, etten osannut kysyä kuin turvotuksen määrää ja siihenkään ei annettu vastausta! :headwall:

Heippa ja voikaa kaikki hyvin! :hug: :flower:

 

Luin tarinasi ja lämmin halaus myös täältä. Toivottavasti huomenna saatte asiaan lisäselvyyttä ja ennenkaikkea positiivisia uutisia.

Jäi vain mieltä vaivaamaan tuo ultraavan lääkärin kommentti. TYKS:stä päättelin, että olette myös Turun suunnalta? Itse olen Turusta ja olen törmännyt niskaturvotuksen yhteydessä niin pöyristyttävään suhtautumiseen lääkärin puolelta, että aloin miettiä, onko kyseessä kenties sama henkilö. Kommentit ovat olleet sitä tasoa, että olemme miettineet valituksen tekemistä, mutta siihen eivät voimat riittäneet siinä tilanteessa, kun tietysti lapsen tilanne oli päälimmäisenä mielessä. Meidän tarina löytyy ketjun puolivälistä.

Voimia teille!!!

 

Rouva Pikkumyy :hug: :'( :hug: sinäkin täällä. Ei tämä saa enää olla edes totta. Uskon, että voin jollain tasolla tuntea samanlaista tuskaa, surua ja tuhansien kysymysten meressä seilaamista, mitä te siellä olette joutuneet kokemaan. Ei kyyneleitä enää voi kai edes litroissakaan mitata. Onneksi saitte ajan jo noinkin pian. Huomenna kans illalla on meillä se ultra. Pelottaa. Aivan kamalalta tuntui luekea eilen illalla tuota sun kirjoitusta. Meinasin jo jotain silloin vastata, mutta en vain pystynyt. Sanat ei tullut näppikselle, pelkkää itkua vain. Toivottavasti asiaan tulis joku ratkaisu ja mieluusti sinne hyvään suuntaan. Toivomme parasta pienelle Tiuhti-Viuhtille ja paljon suojelusenkeleitä matkaan. Niin se annettiin passitus heti keskeytykseen ensin mullekkin, mutta tässä sitä istutaan etapista toiseen pahinta peläten joka hetki. Paljon voimia ja jaksamista :hug:

Kerroin muistaakseni jo edellä, että meidän ihana 2v tyttö julistettiin täysin elinkelvottomaksi niskaturvotuksen takia. Se oli toisen mittaamana vähän vajaa 3 ja toisen reilusti yli3. Rakenneultrassa oli turvotusta vähän joka suunnalla. 30 viikolla sanottiin, että tyttö kerää nestettä ja ei vamrmaan selviä loppuun asti. No kuinkas kävikään, synnytin sektiolla lähes 5200g painavan terveen täyden 10 tytön. Ei niin mitään vikaa ja leikkurissa oli down lasta vastaanottamassa puolijoukkueellinen hotajia ja lääkäreitä. Jälkeenpäin pahoittelivat kaikkea rumbaa, mitä olimme joutuneet käymään läpi, mutta totesivat, että joku vika varmaan on, kun on noin iso. No, nyt neiti on vähän vajaa 90cm ja nippa nappa 11kg, joten ei iso ainakaan enää Niin ja tutkimusten mukaan terve.

Huomenna illalla on aika kova paikka edessä. Tunnit alkaa käymään pitkiltä jo nyt ja maha sekaisin. Olen vattalla jännittäjä ja tulee ainakin suolisto puhdistettua. Varaudumme pahimapaan, oska hyvät uutiset on aina helpompi ottaa vastaan.

R.Pikkumyy vielä kerran paljon paljon voima :hug: ja jaksuja huomiselle.

Myös kaikille muillekkin jaksamista ja paljon kiitoksia tiesta.

Lumi-Marja ja Helmi-Onni 14+1

 

Tänään saatiin vihdoin tulokset lapivesinäytteesstä, joka otettiin tasan kolme viikkoa sitten.
Kromosomit olivat täysin normaalit ja poikaa odotetaan :heart: :heart: :heart:
Olinkin jo mielessäni kuvitellut, että esikoisemme on varmasti poika

Jäätiin siis vajaa neljä viikkoa sitten kiinni seerumiseulassa. Paljon on ehtinyt murehtia ja ajatella näiden viikkojen aikana ja vieläkin tuntuu vaikealta tajuta, että kaikki on hyvin! Oli kyllä maailman ihanin olo aamun puhelun jälkeen. =)
Nyt uskallan jo ostaa äitiysvaatteita ja antaa kasvavan mahan näkyä.

Tuli taas todettua sama, mikä niin monesti tällä palstalla aikaisemminkin, että veriseulat vuotaa,. Tulevaisuudessa en kyseiseen seulaan varmasti mene.

Ikävä lukea Rouva Pikkumyyn huonoja uutisia. Pitää vaan koittaa jaksaa odottaa että aika menee eteenpäin ja selviää että kaikki olisi hyvin :hug:

Melike ja pikkuinen 19+2

 

Onnea hyvistä uutisista! Varmasti iso kivi vierähti sydämmeltä!

Jade-Julia ja tytsy 18+4

 

Onnittelut terveestä vauvastanne! :hug: :flower: :flower:
Paikka , jossa kävin oli Medisonar ja lääkäri noin 50-60v, mies.
Asumme Turun lähikunnassa, asuinkuntamme ostaa palvelut Medisonaista.

Huomista odotellen!

 

Hei kaikille. Olen pitkään (jo kuukausia )lukenut palstaa ja saanut paljon tukea täältä). Ajattelin itsekin osallistua keskusteluun. Olen 40 v ensisynnyttäjä ja seulassa iän vuoksi kiinni jäänyt. Lv-punktio tehtiin viime viikolla (NKL) ja nyt sitten tulosten odottelu. En ole koskaan elämässäni miettinyt mitään asiaa niin paljon kuin sitä että menenkö punktioon vai en. Nt oli normaali 1.4 mutta veriseula ja ikä "pakotti" punktioon. En millään jaksaisi tätä epätietoisuutta. Mutta pakkohan se on.... Onnea kaikille odotukseen ja voimia teille, joille on käynyt kurjasti.

 

Paljon onnea myös huomiseen ultraasi, toivon niin , että kaikki olisi Helmi-Onnilla siellä hyvin! :hug: :flower: :flower:

Huomenna olemme molemmat hieman viisaampia.! :heart:

 

"Tutkimustulos on riskiryhmään kuuluva."
Tuollainen kirje tuli HUS:lta tänään, eli seerumiseulasta napsahti ja kutsu olisi Naistenklinikalle ensi viikolla lapsivesipunktioon.
Np-ultraaja katsoi, että kaikki hyvin, turvotus 1,6mm, kaikki näyttää normaalilta ja hienolta, nenäluukin löytyy. Hän oli sitä mieltä, että turhaa mennä seulaan.
Kävin kuitenkin, kun olin neuvolassa ilmoittanut meneväni.
Olin jo aiemmin sanonut neuvolassa, että jatkotutkimuksiin en lähde. Olen edelleenkin sitä mieltä, että huomenna soitan Naistenklinikalle ja perun ajan.
Tuli mitä tuli, keskeytystä en kuitenkaan tekisi. Ikäni on suuri riski ja ensimmäistäni odotan, mutta luottamukseni on luja ja tämä lapsi on meille lahja Taivaan Isältä.
...pitihän tuulettaa tunteita... |O

 

Tuossa seerumiseulassa taitaa ikä painaa niin paljon, että aika joukko vanhempia äitejä ohjautuu jatkotutkimuksiin. Jos 35-vuotiaalla on 1:250 riski saada down-lapsi, niin jo pelkän iän perusteella kaikki yli 35-vuotiaat on riskiryhmässä. Tietysti verikokeessa voi saada "puhtaat" paperit, mutta toisaalta...riskiluku kertoo vain riskin, ei sitä, sattuuko se riski omalle kohdalle... :| Valinta jatkotutkimuksiin menosta/menemättömyydestä on tosiaan ihan järkyttävän vaikea valinta silloin, kun se tulee itselleen eteen...

 

Hei kaikki, odotan tyttovauvaa viikolla 14+3 taalla Lontoossa -ja jaatiin kiinni melkoisesta niskaturvotuksesta viikolla 11, mitta oli 5mm. Diagnosoivat sen viela ensin vaarin kystiseksi hygroomaksi ja antoivat 5% eloonjaamismahdollisuuden. Seuraavana paivana sikioerikoislaakarille (anteeksi, en tieda naita suomeksi), joka paransi mahdollisuuksiamme 50%:een. Istukkabiopsia tehtiin valittomasti ja kahden pitkan viikon jalkeen saimme soiton normaaleista kromosomeista. Seuraavaksi edessa on tana perjantaina sikiokardiologin ultraus (sydanvian mahdollisuus viela suuri). Viimeiset kolme viikkoa ovat olleet kauhean raskaita, mutta silmat avaavia -kuinka paljon voi menna vikaan ja toisaalta kuinka paljon turhaa tuskaa tuovia vaaria halytyksia tulee. Epatoivoissani onnistuin viime viikolla tapaamaan sikiolaaketieteen "jumalan", professori Nicholaideksen, joka on niskapoimumittauksenkin aikanaan kehittanyt . Han ultrasi ja sanoi mahdollisuutemme terveeseen lapseen olevan huimat 85%. Kavi meille miten tahansa, tama osoittaa, etta jopa hurja 5mm:n turvotus ei sinallaan valttamatta tarkoita sairasta lasta. Jotenkin nyt ymmarran paremmin niita naisia, jotka eivat tahdo osallistua seulontoihin, on tama semmosta vuoristorataa... :ashamed: :ashamed:

 

Oi ei, nuo naamat tuli vaaraan paikkaan :wave: Aloittelija taalla...

 

taidat paraikaa olla ultrassa. voimahalauksia sinne! :hug:
toivotaan että kaikki olisi hienosti vaan :hug:

 

dora72: onnea terveistä kromosomeista!
nämä seulonnat aiheuttaa paljon huolta. tosin sillähän sitä itsekin meni niihin että saisi kaiken tiedon vauvan terveydestä ajoissa.
onnellista odotusta myös sinne :hug:
ja se hyvä puoli on että melkein kaikki sydänviat on aika hyvin korjattavissa, jos niitä löytyisi. sama riski oli myös meillä. ensin niskaturvotus ja sitten kromosomitutkimuksien jälkeen sydänvian pelko.. mutta kaikki toistaiseksi mennyt hienosti. ennenaikaisuus vain kummittelee taustalla kovasti. mutta päivä kerrallaan eteenpäin.

nemika ja poika 26+3

 

melike: onnea tervekromosomisesta pojasta! :heart:
nyt nautit raskaudesta ja kasvavasta masusta tämänkin piina-ajan edestä!!!!

lumi-marja: voimia sinunkin ultrapäivään :hug: :hug:
toivotaan sinnekin hyviä uutisia :hug: