Tammimammat 2009

[lilja..]

heippa kaikille!

mä oon ihan yli kiireinen äippä, kun en ehdi tänne ikinä.....heh..

ainiin Milo..unohdin sulle puhelimessa sanoa, että lämpö auttaa siihen kovaan tissiin. Jos teillä on esim. lämpötyyny, niin lämmitä se ja laita rinnan päälle niin helpottaa. Tai kuuma suihku myös on hyvä juttu.

Mä kävin tänään ihan yksin jumbossa, kun oli pakko käydä ostaan imetysliivejä ja paitoja ym. Kokoajan oli kauhee ikävä vauvaa (joka jäi kotiin iskän kanssa) ja kiireellä painoin kaupasta toiseen. Kotona mua odottikin nälkäinen pikku-ukko, joka imi mut kuiviin heti..heh..

Joku kyseli jossain vaiheessa maidon tulosta ja imetyksestä (oisko ollu Tammipoitsun äiti?) Mulla tulee maitoa ihan hulluna...välillä on pakko pumpata maitoa jääkaappiin, ku sitä vaan tulee ja tulee...kun imetänkin, niin maidonkerääjä on ihan täynnä. Onko kellään muulla samaa "ongelmaa"? miten mä voin ikinä lähtee mihkään, ku imettäessä molemmat tissit valuu ihan solkenaan maitoa....tosi hankalaa...

Meillä herätään kolmen tunnin välein...sitten tissi suuhun ja n.20 min syödään ja sitten on taas taju kankaalla. Yöt menee niin ja näin...pääasiassa hyvin, mutta viimeyönäkin tais olla pientä vatsanväännettä ilmassa. Oon antanut rela-tippoja ja ne kyllä tuntuu auttavan.

Moooorjes tuota Liinun synnytystä!!! ampöliivöpöl...kerrassaan nopeeta toimintaa, jestas....hyvä että nyt sentään ehti sairaalaan!

ONNEA KAIKILLE SYNNYTTÄNEILLE!!! <3

-Lilja

 

[Paavon äiti]

Meidän kakara teki taas uuden valvomisennätyksen. Nyt hän on "päiväunilla", joten turha mennä itse nukkumaan. Poika siis heräili eilen 18 maissa päiväunilta. Hän valvoi puoleen yöhän, nukkui sitten tunnin tirsat ja valvoi puoleen viiteen aamulla. Sitten nukuttiinkin kahdella syötöllä 12 asti, minkä jälkeen hän on nukkunut yhdet puolen tunnin nokkaunet. Koko päivän hän on syönyt noin tunnin välein ja syöttöjen välit valvoo silmät tapillaan ja haluaa olla välillä sylissä. Välillä kelpaa olla yksin tutti suussa, mutta tutin tippuminen aiheuttaa raivarin vähintään kymmenen minuutin välein. Yleensä öisin (eli aamuisin) syöttöväli on noin kolme tuntia.

Mahavaivoja täälläkin on, mutten ole vielä onnistunut selvittämään, mikä ne aiheuttaa. Ei kai niille erityistä syytä edes tarvita. Pienen vatsa ei vain ole vielä valmis kaikkiin koetuksiin. Nytkin hän inisee ja vääntelehtii unissaan. Yritä siinä sitten itse nukkua vieressä.

Saan aamuisin nukuttua kohtuullisesti, mutta henkisesti on aika raskasta, kun ei ehdi mitään muuta kuin imettää ja viihdyttää vauvaa. Juuri ja juuri saa tiskit ja pyykit hoidettua, kaikki muut kotityöt saavat odottaa vaikka kesään asti. Kun poika välillä torkahtaa ei voi koskaan tietää nukkuuko hän yli kymmenen minuuttia vai ei, eikä kannata aloittaa paljon mitään kun kesken jää kuitenkin.

Fyysisesti voin ihan hyvin. Minulla oli jälkitarkastusneuvola. Hb 144, paineet 100/70 ja paino -2 kg eli ei hyvä, mutta yritän taas kovasti ehtiä syödä. Jälkivuoto loppui tänään. Kaksi viimeistä viikkoa riitti pikkuhousunsuoja ja lopuksi sekin vain päivisin.

Toivottavasti Emilian mieli paranee pian. Se oli kyllä kamalaa kun vaan itketti ja välillä kadutti koko homma. Toisinaan tuntui, ettei hyviä hetkiä vauvan kanssa ollut ollenkaan. Sitten aloin miettiä, että mitä jos mies kuolee tai jos itse kuolen tai vähintäänkin tulee ero ja vaikka mitä turhaa murhetta.

Sitten imettämään. Poika nukkuikin jo tunnin. Hienoa, jaksaa taas valvoa aamuyöhön asti.

 

[Paavon äiti]

Eikö kukaan ole linjoilla tänä yönä? Poika valvoo edelleen "päiväunilta" herättyään...

Tässä sitä vaan tuttia nostellaan takaisin suuhun aina sen pudottua ja toivotaan, että poika nukahtaisi, mutta hän vain katselee maailmaa. Ehdin imettää jo kahteen kertaan edellisen viestin jälkeen, mutta ei auta. Voisin itse nukkua, jos tuo tutti vain ei tipahtelisi. Välillä tekisi mieli teipata se hänen naamaansa kiinni.

Voiko tällainen valvominen olla enää normaalia? Pitäisi varmaan soittaa neuvolaan, jos vain olisin soittoaikana hereillä. Lääkärikin on vasta ensi viikolla. Toisaalta minkäs sille tekee. Kun ei nukuta, niin ei nukuta.

 

[magpie]

Voi Paavon äitiä, on se kyllä rankkaa kun joutuu valvomaan yöt. Meillä sama homma ton tutin kanssa, itsekin olen ajatellut, että millä naruilla sen voisi sitoa vauvan päähän... Kannattaahan sitä kysyä neuvolasta tuosta, mutta niinkuin sanoit, vaikeahan se on saada toinen nukkumaan jos ei nukuta.

Eilen yöllä oli taas huutosessiot meilläkin, mutta onneksi ei kestänyt niin kauan kuin edellisenä yönä. Väsyttää silti. Vauvalla alkaa olemaan jo selkeä rytmi, eli tiedän koska sillä on pidempi hereillä olemisen jakso ja koska se nukkuu. Siis suunnilleen, poikkeuksiakin tietysti tapahtuu.

Liljalla tulee tosi hyvin maitoa! En osaa sanoa mikä sitä hillitsisi, ehkä kannattaa koittaa välttää paljoa pumppaamista ainakin ettei se sitten lisää sitä maidontuontantoa. Parempi kuitenkin noin päin, siis että maitoa riittää.

Nyt syömään jotain, aivan kauhea nälkä nykyään iskee yllättäen...

 

[Tammipoitsun äiti]

Voi ei Paavoa ja varsinkin Paavon äitiä!! Kannattaa kyllä soittaa neuvolaan ja kysyä, itse ainakin tekisin kyllä niin! Mäkin aamusella tuskailin että miten tää öisin valvoo ja killittelee silmät selällään, vaikka yritän pumpata siihen niin paljon maitoa että nukahtaisi. Mutta nyt kun luin tuon Paavon äidin kirjoituksen, niin en valita. Tää kuitenkin nukkuu jopa 2 h öisin, hyvässä tapauksessa. Ja sitten syö/on hereillä toiset 2 h. Tuttiakin nyt viime yönä tarjosin, ei kelvannut millään...

Anoppi on meillä nyt muutaman päivän kylässä ja auttamassa. Ihanaa kun tekee parhaillaan ruokaa jne... ihanaa, kyllä on kaikki apu tarpeen, kun mies on tän viikon aamuvarhaisesta yöhön töissä kun sillä yks projekti loppusuoralla. Mut kyllä meinasin aamulla suuttua kun se tuli meidän vierashuoneesta joskus puol 10 ja tokaisi että "kylläpä olen nukkunut hyvin ja pitkään!". Mä en voinut olla sanomatta, että "on se hyvä että joku tässä talossa on nukkunut yönsä hyvin"! Ahhrgggg!!

Lilja: mullakin viikko pari sitten tuli aina maidonkerääjä toisesta rinnasta täyteen, piti tyhjentää välillä. Mutta nyt tasoittunut, joten ei tartte enää kesken syötön tyhjentää. Mutta jos ei maidonkerääjää toisessa rinnassa olisi niin olis paita mulla aina märkänä... Muutaman kerran olen pelästynyt todella kun poitsu on vetänyt väärään kurkkuun maitoa ja yskinyt kunnolla; mä pelästyin kun hetken vaan haukkoi henkeä. Ja mä taputtelin selkään ja yritin saada tilanteen tasaantumaan. Maitoa tulee varmaan mulla suihkuamalla, ainakin syötön alussa, ja poika hotkii.
Tässä yksi vinkki siihen, jota ajattelin kokeilla:
http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=132&Itemid=121

Voimia voimia kaikille!!!

 

[Liinuzhka]

Jonninmoinen tarina Paavon nimipäivänä

Odottelin kotona kovia supistuksia, mies lähti pojan kanssa mummolaan vartin päähän, minä en jaksanut. Aamusella supistuksia tuli 20 min välein parhaimmillaan, mutta aina hiipuivat. Aloin siivoamaan, mies ja poika tulivat klo 15 takaisin. Kun mies klo 16 lähti treeneihin, meinasin kieltää. Aavistus tulevasta kävi mielessäni, mutta enpä reagoinut siihen sitten enempää, koska olin ollut jo niin monta kertaa lähdössä. Olis kuitenkin tullut turha reissu.

Viideltä oli pakko soittaa anopille. >Tule tänne ja heti, ne tulee 3-4 minuutin välein, valehtelin, ne taisi tulla 1½ min - 2 min välein mutta mulla ei ollut enää aikaa kattella niitä paperilla kun oli vähän muutakin tekemistä. Soitin ukolle, se lähti tulemaan heti. Sitä en tiennyt kuin vasta myöhemmin, että oli sanonut pojille (on valmentaja) että jatkakaa pelaamista keskenänne, hänen täytyy nyt lähteä, muija synnyttää. Eli lähti vartin aikaisemmin. Itse olin sanonut sissinä puhelimeen että tulkaa sitte suoraan ku reenit loppuu.

No anoppi tuli ja vei pojan, me lähdettiin kun ukko siihen samaan ovenaukaisuun tuli kiireenvilkkaa ajamaan. Huusin koko matkan ku hullu ja huusin isiä ja äitiä ja saatanaa. Töyssyt ja mutkat oli ihan yhtä helvettiä ja luulin että hajoon. Mun ainoastaan teki mieli koko ajan ottaa housut pois.

Päästiin ikuisuudelta tuntuneen ajomatkan päätteeksi Naistenklinikalle, mies ajoi mut suoraan sisään "kiireellinen synnytys" ja sieltä tuli respasta joku setä tai täti (olin niin kipee ettei harmainta aavistusta) kärräämään mut kärryillä synnytysosastolle. Sain puuskutettua mun nimen ja ne huomasi että jaahas toi viedään suoraan saliin. Nousin tuolista ja lapsivedet meni siihen. Täti katteli lattialle, joo hyvän väristä vettä ja mää nousin sänkyyn. Oli paha asento, pyysin että nostaisivat mut pystyyn. Täti kattoi että mä olin auki 7 cm ja nosti pystyyn. Ponnistuttaako se kysyi ja mää että ei vielä. Ne laittoivat (kaksi tätiä) mun käteen tipan ja toinen soitti anestesialääkäriä jos se tulis laittamaan spinaalin. Sillä oli jotain kiireellisempää. No samassa mua ponnistutti ja olin sitten täysin auki. Enkä uskonut kun täti sanoi että no, ponnista vaan, vauva syntyy nyt ja se siitä puudutuksesta. No, ponnistin sitten 4 kertaa, huusin sattuu sattuu ja lauloin oopperaa. Muaki rupes naurattaan ne mun äänet. Sitten iso poika oli maailmassa, enkä mä voinut uskoa että sain sen parin minuutin ponnistusajan, jota täällä suureen ääneen elvistelin, että minä se käyn pojan vaan ravistamassa lahkeesta.

Tuore tuplaisi tuli silittämään mua otsasta, katseli synnytystä sivusta kauhulla, ja sanoi että on minusta ylpeä. Tädit siinä sitten nosti vauvaa mun rinnalle ja sanottiin käsipäivää. Hyvä tossa vaiheessa avata silmänsä ja sanoa sinua juuri synnyttämään avittaneita tätejä. Repesin vähän, pukkikset on mukavat mutta pystyn istumaan. Synnytys oli kokemuksena tosi hieno juttu vaikka sattuikin. Tästä tarinasta tuli legenda ja minä tiiän miltä tuntuu synnyttää luomuna. LUOJA sentään, olen edelleen äimänä kun kaikki meni niin saumattomasti verrattuna edelliseen.

Sanoivat, jos teet vielä kolmannen muuta lähemmäs. Mä siihen, että joo tohon aulaan plussatestistä lähtien.

Poika on 4578 g ja 52 cm, syntyi rv 40+4 ja sillä oli raju mustelma otsassa kiireen takia josta lähti piste. Vauva imee hienosti ja mulla maito nousi toisen päivän aamuna kunnollla. Lähtöpaino oli 4330 g muistaakseni ja ei tartte herätellä syömään tai varoa ulos lähtemistä, ukkeli on niin valmis kun vaan voi.

Iho sillä on tuhannen näpyllä, esikoisellakin oli iho hirveän huonon näköinen pitkään. Sitten kun se paranee, se on upea. Heh. Sille ei tehdä mitään, on aivan normaalia. Tänään päästiin kotiin ja poika tuntuu nukkuvan päivät ja syövän yöt. Ja tähänhän tulee muutos...!! Hehehe...

Olen tottunut nukkumaan pätkissä, joten mulla ei ole edes vielä kovin väsynyt fiilis. Tänään oon siivonnut vauvasta jo neljät tai viidet kinakakat.

 

[Jeannex]

Oonki ehtiny ootella Liinun tarinaa, joka on vielä uskomattomampi ku saatto kuvitella. Onneks oli mies tilanteen tasalla ja toimi ilmeisen ripeästi vaikket itsekään uskonut että olisi niin kiire. Ja hienoa että jäi hyvä mieli. Tosiaan, "ravistamassa lahkeesta".. ehheh. Paljon onnea tuplavanhemmille ja isoveikalle. Mitenkäs veli suhtautuu pikkuseen?

 

[milo 84]

LIINU OOT MUN LUOMUTOVERI <3 Eikö tuntunu ihanalta tuo ponnistus näin ilman kipulievityksiä ;D

Onnea kaikille vielä kerran, ja Paavon äiti, Voi sua, olin tulossa valittamaan edellisyöstä kun pojulla oli vatsanväänteitä, mutta aion sittenkin jättää valittamatta..
Soita Paavon äiti sinne terveysneuvontaan, saatiin kättäriltä sellanen lappukin missä sen numero on tollasiin tilanteisiin, kun ei neuvolaan voi soittaa jne. 09-100 23 on numero ja se on ilmanen. Siellä terkat kertoo, mitä kannattaa tehdä ja onko normaalia jne.
Kuulostaa tosi koettelevalta, toivotaan, että Paavoa alkaisi unettaa pian vähän edes enempi. <3

Mulla on hemmetti hammassärky, mikä ei ota loppuakseen, prkl..... Yritän viimeseen asti kärvistellä ilman lääkärireissua, kun vauva on niin pieni, etten haluaisi lähteä roudaamaan sitä mihinkään terveysasemille missä on miljoona tautia

Joo, täytyy lepäillä ennen kuin taas alkaa imettely. Tosiaan, Viona, kiitos tiedosta Ja imettely yöllä sai ne kovettumatkin yllättäen vähän pehmenemään ja tänään ei oo juuri kipeet olleetkaan.

 

[Liinuzhka]

Veli suhtautuu hienosti! Sanoi ekoina sanoinaan "sillä on kippurat korvat". Mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan. Silittää, pitää sylissä ja paijaa. Silitti mun mahaakin ja sanoi että nyt se on poissa; "jaksatko sinä nyt leikkiä mun kanssa". Kyllä äiti jaksaa.

Tuntui Milo. Oikeen ihanalta. Onneks oli niin äkkiä ohi, mutta siis kaikki kunnia kyllä luomun ystäville. Huh huh.

Oiskohan paree mennä nukkumaan? Annoin muuten pienelle tutin jo eilen. Se on niin kova imemään että mä olin pitkälti koko yön huvitutti itsekin. Aina kun olin siirtämässä sitä omaan sänkyyn ja tissi otettiin suusta pois niin BYÄÄÄ! Nyt saan olla itekseni, hiukan pelottaa että se lopettaisi imemisen tissiltä, mutta ainakin tähän asti on toiminut niin, että herättelen ensin kunnolla ja kyllä tissi sitten kelpaa.

Kiitti kaikille! Nähdään paremmalla ajalla!
Love you! <3 Ja onnea Mira. Minäki mietin, että pääsitkö lähtemään! Jeannex taitaa olla vielä kotona? Mä puhallan sinne lähdöntuulia, haluutko samanlaiset ku mulle?

 

[Tyär]

Ihan hillitön Liinun kertomus! Nauratti väkisin, vaikka ei se varmaan pelkästään hauskaa ollu noin niinku livenä.
Paavo kuulostaa nyt vähän rankalta ja vamasti alkaa olla pää pehmeänä tuommosessa höykkyytyksessä. Mulla on ihan saman tapaisia fiiliksiä, vaikka ei yhtä rankkaa ookaan, mutta etenki öisin kun valvotaan (meillä syödään yöllä n. 1,5 h välein puoli tuntia, sitte vaipat ja mahahuutohyssyttely, eli ei siinä ei ees nukahtaa ennen seuraavaa syöttöä). jostain syystä kelaan koko ajan kaikkia lapsia, jotka suvussa/tuutavapiireissä on kuollu ja mietin miten vauva voi kuolla ja miten siitä selviäis ikinä ja että ite voi kuolla ja puoliso nyt vähintään kuolee. En tajua, mistä ne ajatukset tulee, syntymän pitäs olla aika eri asia ko kuolema.

Mulla annettiin sairaalasta ehoton pullo- ja tuttikielto ekan kuukauden ajaksi, ettei mee tissin imeminen sekaisin ja laiskistu helppoon imemiseen. Olen tulkinnut, ettei teillä siellä ole semmosia kieltoja, vaan annatte myös pullosta? Vaikuttaako tissin imemiseen? Enzianilla ainakin taisi olla ongelmia saaha tissistä innostumaan.
*ois kiva jos puolisko vois hoitaa ees yhen yösyötön..*

 

[pupuliini77]

No huh huh tuota Liinun tarinaa! Aika rankka veto oli... Meillä muutes kakat sain tulemaan pojalta ostamalla apteekista mallasuutetta (tehty ohramaltaasta) ja laitoin maidon sekaan sitä teelusikallisen, niin awot: tuli yöllä sellaset paskat että oksat pois! Hyvä kun mahtu vaippaan. Joku väitti, ett toi mallasuute olis parempi kuin kuplatonkin. En sit tiiä.

Aika karseaa Paavon äitin tilanne. Tsemppiä sinne!

Tyär: mä annoin 10 pv:n ikäisenä tutin pojalle, kun muuten se söi omia käsiään/tumppujaan tai hihaansa. Mielestäni oppi sen jälkeen paremmin imemään tissiäkin. Tosin mulla maitoa tulee tosi vähän. Pumppaamallakin saan ulos yhteensä noin 30-50 ml yleensä. Ja en tiedä saisko sitä enemmän jos yrittäis tiheämpään pumpata, kun ei aina tule annettua rintaa ensin. Kun pojulla on nälkä, niin sitä sit helposti antaa heti korviketta, että saisi sen nälän tyydytettyä. Aina poju ei jaksa nimittäin imeä rintaa, vaan nukahtaa heti tissille.

Nyt nukkumaan hetkeksi. Epäilen, että poju herää viim. 0.30.

 

[Jeannex]

Kotona jep, huomenna neuvola.. niino, en tiiä haluunko ihan noin vauhdikasta lähtöä, en tiiä miten ekakertalaisen valmistautumaton keho selviäis, oisin varmaan oikeesti kahtena kappaleena .. kun mulla ei kipeesti oo supistellu eikä paljoo tunnu tapahtuvan etukäteen.

Ihana isoveli! Hyvä ettei tunne jääneensä ulkopuolelle vaan uskaltaa osallistua vauvan kanssa olemiseen. Josset nyt oikeeta apulaista siitä "suuresta" isoveljestä saakaan ni paljon kärsivällisemmän lapsen kuitenki, ku mietitään sitä äidin kanssa leikkimistä vaikka. Varmasti veljestä apuakin on, vaikka kadonneen tutin metsästyksessä..

Jaahas nyt pitää rientää nukkumaan ku sain miehenki jo sänkyyn. Se raukka on kipeenä..

 

[Liinuzhka]

Pupu, eikös toi oo hieno määrä maitoa? Eihän sitä heti olla litratissejä, vaan vauvan tarpeen mukaanhan sitä lähtee tulemaan..? No en minä tiiä.

Ei mua oo kielletty pulloa antamasta, en vain anna, koska haluan antaa tissiä! Huonosti se sitä osaa pyytää, ehkä tuputan liian usein? Joskus ottaa, joskus ei, mutta en aio olla huolissani. Nyt meen tilaamaan neuvolaan aikaa. Ihana olla vapaa mahasta ja murheista. Tsemiä Jeannexelle!!! <3

 

[Noa]

Moikka!

Aivan uskomatin liinun synnytys! Huhhuh millä ryminällä vauva tuli maailmaan! Kyllä minäkin synnytyksen jälkeen nostan hattua kaikille kaksos-, kolmos- jne. raskaussynnyttäjille, ja tietenkin ihan kaikille joka tuon koettelemuksen on vetänyt läpi. Ei oo helppoo, ei... Mutta palkinto siitä maailman paras!

Kovasti tsemppiä Paavon äidille ja Emilialle, toivottavasti saatte helpostusta tilanteisiinne. Meillä on mennyt nämä kaksi kotipäivää tosi hyvin, poika nukkuu hyvin. Viime yönä tosin valvottiin 3 tuntia putkeen, mutta ei hän juurikaan huutanut, kitisi vaan, teki kakkaa, söi ja nukahteli mutta heti kun yritti siirtää omaan sänkyyn heräsi, eikä halunnutkaan sylistä pois. Sain kyllä nukuttua yhden jopa 3 tunnin pätkän, kaiken kaikkiaan viime yönä jotain 5-6 tuntia.

Meillä myös mennään edelleen korvikkeilla ja tuntuu ettei tältä tieltä enää pois lähdetä, kun maitoa tulee niin niukasti. Imetän edelleen noin puoil tuntia ennen pulloa, mutta eipä mun maidolla nälkää tyydytetä. Korvike uppoaa suurella ruokahalulla Ja musta on myös alkanut tuntua, että tissi on hänelle sellainen tutin korvike, jota on kiva imeskellä ja johon hän sitten rauhoittuu, ruoka kun tulee muualta, ei siis jaksa imeä tarpeeksi. Kyllä mulla maitoa on alkanut herua aavistuksen verran enemmän nyt kun pari päivää sitten eli pitäisiköhän kokeilla pumpata? En kyllä viitsisi ostaa pumppua, jos sillä ei saakaan mitään irti. No katsotaan... Pääasia että poika syö ja kasvaa, vaikka kovasti haluaisinkin hänet rinnalla ruokkia.

Haleja kaikille vauvojen kanssa puurtajille ja Jeannexille tsemppiä viimeisiin päiviin! Kohta siekin pääset kokemaan tuon ihanan syntymän ihmeen

 

[Noa]

Ja piti vielä sanoa, että täällä tuikkasivat tutuin pojalle suuhun jo keskolassa, joten sairalassa hän siihen jo oppi. Itse kyllä annan tutin suuhun vain suurimpiin itkuihin, jos hän ei meinaa millään muulla rauhoittua. varmaan sit sekin häiritsee imemistä. Meillä eka neuvolan kotikäynti on ensi maanantaina, pitääkin laittaa ylös kaikki kysymykset mitä tulee mieleen.

p.s. Tasan viikko sitten muuten ponnistelin vauvaa maailmaan ja huusin että "mie en jaksa enää, se ei tuu ikinä" No tuli se sit kuiteski. Aika menee niin nopsaan...

 

[milo 84]

Morooooo..

Jeannex alahan nyt mennä synnärille ku olis jo! Ei tää oo reilua, että yks joutuu odottaa

Mäkään en anna tuttia enkä pulloa vielä, tänään tulee neuvolatäti yhden jälkeen, niin eiköhän se sitten kerro, josko vauva saa tarpeeksi maitoa. Ainakin tuo on aikamoinen kakkatykki, että sellanen 5-10 kertaa päivässä heittää pierua ja ryynejä housuun Inhottava vaan, kun on vatsaväänteitä tuolla pienellä ja se on ihan paniikissa niistä Tänä aamunakin itketti kun raukka vaan pieri ja ahistuneena katto mua ja yritti kaikkensa saada unta, mutta koko ajan kupli masussa.

Äiti lähetti maililla ihanan mummu-mailin, jossa kertoi, kuinka mummuksi tuleminen tuntui lottovoitolta ja kuinka ihanaa kohta kuulla, kuinka vauva on jo isompi ja huutelee mummulle "Tule, mummu, mennään!" ... YHYHYHYYYYYYYY itkuhan se tulee jo pelkästä kirjottamisesta

Oon puunannu kotia ihan hulluna ja laittanu vauvalle ihanat uudet vaatteet että neuvolatäti ei kattois et onpa huono äiti? :O Sit oon ihan varma että just ennen kun se saapuu, vauvalla tulee kakka housuun ja se luulee etten vaihda vaippoja koskaan. . .

Tyär, mulla on samoja pelkotiloja tosta kuolemasta, oikein ahistaa kun mietin aina kun vauva nukkuu mm. kätkyt-kuolemaa, ja kuinka huomaan jos se unohtaakin hengittää jnejne.. Tosi inhottavaa edes ajatella noita, mutta uskon, että aika normaalia, kun ei ole koskaan tuntenut mitään näin vahvaa sidettä toista kohtaan ja pelkää sisimmässä että joku ottaa sen pois.

T.Milo ja John Doe viikon vanhana

 

[Jeannex]

Kiitos tsempeistä. Kyllä se sieltä tulee, on vaan ku vanhempansa joiden lähtövalmistelut aina venyy ja venyy.. ilman vauvaaki siis.

Jossain toisessa ketjussa oli puhetta vauvojen temperamentista, ootteko huomanneet et vilkas vauva mahassa on vilkas synnyttyäänki? Ehkä aikasta arvioida mut toisaalta, rytmi on varmaan sellanen joka pysyy jonku aikaa, mikäli sellanen on ollu. Ku oon ite miettiny ku musta tää liikkuu suht aktiivisesti enkä voi ymmärtää et ME saatais vauhdikas vauva.. ku ollaan rauhallisia ja hitaita, kuten sanoinki alkuun.

Mä en yhtään ihmettele noita kuolema-ajatuksia. Musta tulee varmaan yks superhuolehtija:/.. Koittakaa pärjätä, se vaan kertoo kuinka rakkaita ne pienet on!<3

Jeannex 40+5

 

[lilja..]

helou!

meillekin tulee tänään neuvolantäti käymään. Oon kans siivonnu ja puin pojalle uudet hienot vaatteetkin päälle. Tossa just syötiin ja nyt toi maailman suloisin pikku-ukko löhöö sitterissä ja tuhisee...se on kyllä ihan uskomaton nukkuja!!! Äitiinsä tullut...heh...

Mä kans yks yö kokeilin piruuttani antaa tuttia, mutta vauva sylki sen samantien pois ja ilme oli sen tyyppinen, että "mitä ihmettä mun suuhun nyt tungetaan, ei kiitos".

Mulla on nyt alkanut imetys sujuun tosi hyvin. Alkuun oli luonnollisesti vähän vaikeuksia, mutta nyt me ollaan löydetty yhteinen sävel siihen hommaan ja vauva imee hienosti ja syö n.20min. Ei oo tarvinnu enää pumppaillakaan, ku tissitkin on tottuneet tähän meidän 3-4h rytmiin. Juu..ja meillä kans joka vaipassa on sellaset yllärit, että oksat pois. Ja pissaa aina joku 100 lirtaa..
Tänäkin aamuna oli melkonen pissa/kakka show, ku aina ku mun mies oli saanu pyllypesun suoritettua niin pikku-ukko väänsi uudet satsit ja pissat vielä päälle..ja tää toistu kolme kertaa...eheheehehhehe..ja taas me naurettiin toisen kustannuksella. mutta pääasia että maha toimii.

Hei Jeannex...olis jo sunkin aika pikkuhiljaa lähteä synnäriä kohti...onko minkäänlaisia supistuksia..?! Toivotaan, että pääset pian tositoimiin!

Apua noita kuolema-ajatuksia...käyhän ne mielessä, mutta heti tulee niin kauhee paniikkiolo, että yritän olla ajattelematta moisia...miten ihmeessä siitä selviäis????? ei mitenkään...

nyt tarvii mennä....vessaan...(meikäläisellä on vähän hitaamman puoleisesti lähteny synnytyksen jälkeen maha toimiin) mutta nyt on MENTÄVÄ!!!

mukavaa päivää kaikille!
ainiin..ootteko noudattanu sitä 2 viikkoa sisällä -sääntöä, vai ootteko käyny jo aikasemmin ulkona?? meillä sairaalassa täti sanoi, että saa mennä pihalle, jos ilma on nollassa tai -2. tekis niiiiiin mieli mennä ulkoileen vaunujen kanssa.

-Lilja

 

[emilia1980*]

Tää kouristelee vatsavaivojen kanssa...Onko kokemusta rela-tipoista ?

 

[kantoliina]

Hei!
Sylipulaan on oiva apu kantoliinasta, jota voi tietyllä sidonnalla/asennolla käyttää jo kaks viikkoisesta lähtien! Esim. paavon äiti, tyttöni nukkui rinnallani kantoliinan turvin ja samalla itse nukuin nojatuolissa, josta sai selkänojaa vähän norm.taaksepäin ja jaloille oli tuki. Vauva sai syliä ja itse unta, eikä tarvinnut pelätä että vauva tippuu!

 

[pupuliini77]

Moi! Mitäs neuvolantätit sanoi Liljalle ja Milolle?

Emilia: kokeile sitä mallasuutetta. Mulle joku sanoi, että se olis vatsavaivoihin parempi kuin cuplaton. Tosin rela-tipatkin varmaan ok. Aion itse kokeilla niitä kans jossain vaiheessa.

Meillä viime yö meni taas aivan painajaismaisesti. Sain nukuttua ehkä jotain 3 h ja pätkissä nekin. Nyt sit taas poju nukkuu kiltisti. Vein sen ekan kerran partsille tunnin tirsoille, kun heräsin kun oli vielä päivänvaloakin. Nyt sit tarttis ostaa itkuhälytin. En ollu aiemmin sitä ajatellutkaan, mutta sehän on pakko hankkia heti. On paljon helpompaa ku ei tartte rampata koko ajan kattomassa, että onko kaikki hyvin. Onkos teillä mielipiteitä hälyttimistä?! Mikä merkki on hyvä? Ja digitaalinen vai ei yms. Kertokaa tyhmälle!!!!

Onneksi mulla ei ole mitään varsinaisia kuolema-ajatuksia, vaikka välillä tietysti tulee tuo kätkytkuolema mieleen. Varsinkin kun mä nukun korvatulpat korvissa (kun vauva ynisee ja korisee sen ajan kun suvaitsee nukkua) ja herään sit vasta kun vauva kunnolla alkaa vaatia ruokaa, niin mietityttää sinänsä tuo mahd. ettei itse herääkään, jos sillä onkin joku hätänä.

Meidän vauva on ollu jo masussa tosi rauhallinen (me ollaan ukon kans molemmat hulluja sekopäitä, eli tosi rauhattomia ja tempperamenttisiä) ja nytkin vauva on aika rauhallinen. Saattaa tietty johtua siitäkin, että pääsin sille saikulle jo niin aikaisin, että stressi hellitti tosi paljon ja olin itsekin aika rauhallinen, niin ett vauvakin rauhoittui. Ainakin sen sykkeet selkeästi laski 160:stä noin 140-145 paikkeille sen jälkeen kun olin jääny kotiin.

Nyt alan valmistautua nukkumaan menoon. Mies saa hoita vauvaa illan, että saan nukuttua muutaman tunnin ennen ensi yön koitosta.

 

[lilja..]

Emilia: meillä ainakin rela-tipat auttaa vatsanväänteisiin. Annan niitä lusikalla ja puserran sekaan tilkan tissimaitoa ja annan vauvalle. Kantsii kokeilla! Auttaa kyllä nopeesti..

Neuvolantäti kävi ja meidän pojalle on ainakin ruoka maistunut..heh..painoa nyt 3650g. jee!! Eli maitoa riittää ja olen asiasta niin onnellinen. Se on stressannu mua jokapäivä. Vaikka tiedän että sitä tulee ihan riittävästi, mutta silti...oon ihan pöhkö...

Tänään vauva on syönyt tiheemmin...neuvolantäti sanoikin, että ne voi alkaa jossainvaiheessa tankkaan enemmän yötä vasten, että jaksavat sitten nukkua pidempiä jaksoja. Sopii meille!!! Katsotaan nyt miten ja mihin suuntaan homma etenee....mun säkällä sillä menee rytmit sekasin ja pian me valvotaan yöt ja nukutaan päivät. Eli voimia niille, jotka valvovat vauvojen kanssa yöt. haleja!!

Kohta tulee vieraita, joten pitää mennä laittaan kahvit tippumaan...ja kakku pöytään. naaaam!!

 

[Jeannex]

Lilja, kyllä mun maha menee kovaks aika herkästi ja saattaa olla pitkiä pätkiä yhtä supistusta, mut eihän se mitään tee ku ei satu yhtään.. Valkovuodon hiipumisesta terkka sano tänään et paikat on siis putsattu ja nyt vaan ootellaan. Se oli kannustavaa, et jotain kuitenki valmistellaan tuolla kehossa.

Mä luulen et vaikka ois mun viimenen teko ni tuun tänne sanomaan ku lähtö koittaa. Vaikka eihän sitä tiiä mitä kaikkea siinä paniikissa unohtuu.. Mies latas just selaimen puhelimeen ja pisti tän palstan kirjanmerkkeihin (ihana<3) ni voin sitte ilmottaa jo sairaalasta miten kävi. Meen neuvolaan uudestaan jo perjantaina, ku sitte tulee viikonloppu väliin ja tartteen kontrolliajan heti alkuviikosta, mikäli ei mitään kuulu ennemmin.. Onhan tää aika jännää.. Saas nähä teenkö ennätyksen viikoissa..

 

[Paavon äiti]

Moi,

Paavo on tehnyt valvomisennätyksen jälkeen nukkumisennätyksen. Jee! Hän nukahti yöllä jo ennen kolmea ja nukkui puoleen yhteen asti syöttöjä lukuun ottamatta. Ja tänään hän on nukkunut päiväuniakin. Olen ihan ihmeissäni, että mitä tekisin, kun on niin paljon omaa aikaa.

Ei ole Pupuliinillakaan helppoa yövalvomisten kanssa. Jaksamista sinnekin ja ihan kaikille. Olen yrittänyt ajatella, että tämä on kuitenkin vain muutama kuukausi ihmisen elämästä ja stten pitäisi helpottaa. Luterilaisittain voisi ajatella myös, että kun minulla oli niin naurettavan helppo raskaus, niin ansaitsen tällaisen hieman virkumman vauvan. Niin ja hän oli ja mahassa kova valvomaan ja potkimaan, joten meillä se ainakin täsmäsi. Vanhempansa ovat kyllä olleet oikein hyväunisia vauvoja, joten ei taida olla perinnöllistä? Tai sitten minä en ole hänen äitinsä. Tuntuu, ettei hän ole perinyt minulta toistaiseksi yhtään mitään. Isältä ovat peräisin ainakin nenä ja suuret korvat.

Nyt kun poju on käyttäytynyt vauvoiksi jo vuorokauden, olen heti ylitoiveikas, että parempaan oltaisiin jo menossa. Kolme viikkoa hän ehti valvoa, joten tiedä häntä, voiko noin äkkiä muuttua. Omat rytmit on menneet sekaisin enkä edes yritä nukkua ennen yhtä tai kahta.

Olen tosi iloinen, että olemme päässeet lähes täysimetykseen. Joskus aamukolmelta tartun pulloon ja tainnutan pojan korvikkeella, mutta te tuskin minua siitä tuomitsette. Kun poika kasvoi kolmekiloiseksi ja saimme luvan luopua lisämaidosta, hän alkoi nostattaa maitoa imemällä pitkään ja usein. Imetystukipalstalla luki, että yöimertykset ovat kaikkein tärkeimpiä ja minä sitten "sankarina" kyynelsilmin imetin enkä halunnut, että mies antaa öisin pullosta ja se oli kyllä tyhmää. Välillä jätin yhden syötön kuitenkin väliin ja nousihan se maito silti. Nyt imetykset ovat puolituntisia tai allekin ja jos vielä tekee mieli imeä, saa imeä tuttia. Ja kuten aiemminkin todettu, tuo poikahan on todella kova imemään ihan mitä tahansa.

Onnea Liinulle isosta pienestä pojasta! Hassua, että hän on paljon isompi kuin Paavo, vaikka on kuuuaden nuorempi. Huh huh näitä meidän luomusynnyttäjiä. Liinu ja Milo on kovia muijia. Itse ehdin siinä kolmessa vuorokaudessa kokeill melkein kaikki mahdolliset kivunlievitykset. Jeannexille hyvää synnytystä!

Hyvää yötä tai huomenta kaikille!

 

[Paavon äiti]

Haloo missä kaikki ovat? Siis nukutteko te kaikki vaikka kello on vasta puoli kolme? Minä olen tutinnostelupuuhissa.

Kävin lisäämässä pojan ja minun yhteiskuvan multiplyhin. Ei vaikuttanut ihan mahdottomalta opetella sen käyttöä. Kuva on kyllä jo ihan vanhentunut eli melkein kolme viikkoa vanha. Poika on nykyään paljon isompi ja komeampi.