Tammimammat 2009

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Noa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Huoh, Liinuzka ja Mira lähti sitten samaa aikaa sairaalaan, olikohan niillä nyt sama synnytyspaikka? Missä se lista nyt taas olikaan:)

TSEMPPIÄ TSEMPPIÄ!!!

ps. ja tosiaan niinkuin Mira kirjoitteli, niin mulla positiivinen synnytyskokemus ja silti meidän listassa toistaiseksi kaikista isoin vauva. 4015 gr... Eli ei se ole koosta kiinni :)
Onneksi päätti syntyä 10 päivää etuajassa, kauhistuttaa jos olis tosiaan mennyt 10 päivää yli niin ehkä oltais päästy sitten jo Guinessin ennätystenkirjaan :D

Jeannex: tsemppiä ja supisteluja sinulle myös!!
 
Mähän sanoin.. näin unta et Liinu ja Mira lähti hakemaan vauvoja. Voi mua jännittää.. ja mä tosiaan OLEN VIKA!! Ja jos mullaki tulee vielä toi juupas-eipäs vaihe ni varmana menee helmikuulle, ku toistaseks ei tunnu missään. Mulle kyl sopis sellanen selvä lähtölaukaus ettei tarttis päiväkausia kärvistellä ja kelata et joko pitäis lähtee tai nyt ei taas tapahdu mitää.. en kestä.
 
Onnea kaikille synnyttäneille ja synnyttämään lähtijöille :)

Meillä on Noa sama syntymäpäivä pojilla :D Hassua, että saitte tytön sijasta pojan :) Varmasti yhtä onnellisia silti, oli varmaan aluksi outoa, kun koko ajan odottanut tyttöä ja sitten tuleekin poika :D

Mulla on viimein maito noussut jo eilen ja vaavikin nukkui tosi hyvin viime yön ja tänään on 4 tunnin välein herätetty vauva syömään ja vaipanvaihtoon, on tosi tyytyväi nen tapaus ainakin vielä :)
Pinnasängyssä vaavi ei vielä nuku, vaan aluksi jo sairaalassa nukkui meidän välissä sängyssä ja sit viime yön nukkui kantokassissa meidän välissä :) Pikkuhiljaa hyvä tulee. Alkaa rääkimään jos tajuaa ettei ole mamia lähellä ja imetys on ollut sinällään haastavaa kun aina kun ensin imenyt puol tuntia ja yritän siirtää nukkuvana niin herää ja kiljuu lisää tissiä kunnes taas nukahtaa ja taas siirretään ja taas kiljuu :D Mut imetys on mulla sellanen 1,5 h per imetys mut sit vaavi kiltisti uinuu 4 tuntia ja taas herää. :) Tähän asti ihanan helppo ollut. Mutta moni on varoitellut, että tyyntä myrskyn edellä ;D No, kaveri on niin komiakin ettei se haittaa vaikkavähän huutaisikin :)

Eilen tuli hormonikohtaus ja itkin koko illan kaikesta mahdollisesta mutta tänään mennyt jo vähän paremmin. Hikoilu on järrrrkyttävää ja käyn päivittäin noin 3 kertaa suihkussa ja silti hiki koko ajan. Ainiin, tissit on vähän isommat JEEEE :D

mitähän muuta, oon lukenu teidän juttuja mutta puolet ohi kun ihan ajatuksissani.. vaavi on ihan ilmetty isänsä jo ihan isin vauvakuvissakin saman näköinen tukkajumala :) En oo vielkää kertaakaan vaihtanu vaippaa, mut tänään varmaan joudun sen tehdä kun isi lähtee huomenna töihin, jajäädään kotiin mut onneks isin puolelta mummi on apuna.

Jeps, palataan taas ja tsemppiä kaikille synnytyksiin ja muihin <3

T. Milo ja Vauva 5pv
 
Tähän jännitykseen Liinun ja Miran puolesta ja lievään epätoivoon ja hulluun odotteluun vielä kaikki hormonijutut ja maailman matalin ärsytyskynnys.. Oon jo monta päivää ärsyyntyny ku pahinki teini isommista ja pienemmistä asioista ja on ihan pakko pitää suu visusti kiinni ku tiiän mitä kaikkee sieltä voi just nyt päästä.. Jos voisin kapseloitua tästä maailmasta hetkeks omiin oloihini ilman aikaa ni hyvä ois.. Inhosin teini-ikää ku ärsytti se ärsyyntyminenki niin lujaa. Tää on niin rasittavaa ku yleensä en ärsyynny juur ollenkaa, saati suutu ja vihastu ja kiroile mielessäni, ja nyt en muuta teekää..
 
Upeeta mahtavaa Liinu ja Mira!!!!!

Noa: Mullakaan ei alkanut tulemaan maitoa ja aluksi heikon kunnon takiahan poika joutui oleen kansliasa ja saamaan korviketta. Kyllä se vointi sulla kohenee ja pääset sairaalasta, mutta tuntuu tosi turhauttavalta olla siellä, kun mää en ainakaan niihin rytmeihin päässyt ikinä käsiksi. Ja minäkinhän olin sairaalassa yhteensä viikon. Elä missään nimessä tule pois ennen kuin saat varmuuden maidon tulosta. Minä vankuin ja vinkuin kotiin pääsyä, mutta eivät päästäneet joka oli tosi hyvä ratkaisu.
Vieläkin pyörryttää, kun nousee ylös nopiaa, kun tosiaan ei vieäkään ole kovin hyvät nuo hemoglobiini-arvot (105 ja normaalisti on 145-157) ostinkin rautatabletteja ja odottelen niiden tehoa.

Mari: Aika hauska, kun minä pääsin juuri edellisenä päivänä sairaalasta kun sinä synnytit. Onnea vauvan johdosta!

Milo: juu se on hirveetä herätä yöllä ihan yltäpäältä märkänä hiestä, mutta kyllä siinä hymyilyttää kuitenkin, kun tietää, että se tarkoittaa tissien toimimista ;-)

Meillä on joku ihmeen tihiään syönti päivä. Poika on syönyt noin tunnin välein ja välissä tuntuukin, että onkohan tuolla tississä yhtään mitään, mutta pitäähän sitäkin "kouluttaa" niin jospa ne kohta taas toimis turbovaihteella niin poika sais tarpeekseen.
 
Terppis taas,

Jäi viimeksi pahasti kesken. Saa nähdä onko nyt enemmän onnea. Poju istuu sitterissä tuossa vieressä ja imee tuttia. Hereillä tietysti. Saatiin sitteri perjantaina ja se on ollut tosi hyvä. Miksi kaikki elämää helpottavat keksinnöt on muka kielletty? :) Niin kuin siis tutti ja sitteri. Poju imee mitä vain ja milloin vain, joten olen antanut myös tutin. On se parempi kuin peukalon imeminen, jonka hän myös on hoksannut. Aluksi pelkäsin, että hän saisi tutista väärän imuotteen tissiin, mutta hyvin tuo maistuu vieläkin. Eilen olin jo menossa kohti imetystuolia ja poika itki sylissä kuin syötävä. Laitoin nenäni hänen suuhunsa ja imi sitäkin ihan innoissaan. Oli aika hassua :)

Poika on toista päivää täysimetyksessä. Kyllä minä aion jatkossakin antaa välillä korviketta, jos tarve vaatii. Tai siis mies saa antaa, jos olen vaikka kaupassa käymässä. Pumppaamisesta jäi trauma, koska tissi oli kipeä pari viikkoa sen jälkeen ja tuloksen oli silti vain ruokalusikallinen maitoa per pumppauskerta. Maitoni kyllä ilemisesti riittää, mutta pumppaus ei ilmeisesti vain sovi minulle. Ehkä kokeilen vielä kerran ennen kuin palautan pumpun kaverilleni.

Ihanaa, kun saamme jo ulkoilla. Perjantaina poika paino jo 3200 g ja oli 53 cm pitkä. Valvomista lukuun ottamatta hän on helppo lapsi. Itkee vain nälissään ja jos pierettää. Miehen serkku sanoi, että heidänkin vauvansa valvoi aluksi 12 h/vrk. Hänkin piti kirjaa, kun ei voinut uskoa sitä todeksi. Onneksi mellä se 16 h hereillä oli poikkeus. On kyllä rytmitkin sekaisin. Poju ei nukahda ennen kahta tai kolmea ja parhaat unet ovat aamu neljän ja kymmenen välillä. Yleensä nukumme ainakin yhteentoista. Toissa yönä hän nukahti jo puoli kahdelta, mutta valvoikin sitten puoli viidestä puoli seitsemään.

Ai niin, minun raskausviikkoni ovat pudoneet tuosta listasta. Poika syntyi 37+6. Huomenna hän täyttää kuukauden. Uskomatonta. Kohta kaikilla on vauvat valmiina. Onnea vielä kerran ja tsemppiä viimeisiin synnytyksiin. Nuo tammikuisten synnytyskertomukset ovat keskimäärin aikamoinen kauhugalleria. Onneksi en lukenut niitä ennen kuin oma vuoroni tuli.
 
Heipsistä! Liinu tuossa infosi tekstarilla, että heidän poitsunsa näki päivänvalon (tai illan kajastuksen paremminkin) klo 19.26. Poju syntyi 10 minuutissa ilman kivunlievitystä. Sairaalapedissä Liinu oli ollut klo 19.16, eli aikamoinen syöksysynnytys oli tosiaan ollut. Vauvan nassu oli ollut kuulemma puoliksi mustelman peitossa, kun tuli niin rytinällä ulos.

Ja ne mitat: 4578g (Eli tammipoitsun äippä: nyt tuli sit se isoin beibi!!!) ja 52 cm.

Kivaa kuulla Paavon äidistäkin välillä. Mäkin muutes annoin pojalle 10 pv:n ikäisenä tutin, kun totesin, että muuten se imi koko ajan omaa hihaansa/käsiään/tumppujaan. Mä huomasin, että tutin antamisen jälkeen pojun imeminen oikeastaan parani, mutta tietysti voi johtua myös siitä, että se keltaisuuskin ehkä helpotti vielä enemmän tuossa iässä. Mä muuten ostin huutonetistä sähköisen rintapumpun, joka haettiin eilen. Siis aivan luksusta! Vähän jopa tuntuu, ett maidon tuloa olisi helpottanut, kun oon pumpannu nyt sillä.

Meillä muutes poika ei oikeastaan juurikaan nuku klo 22-08 välisenä aikana. Se saattaa nukkua yhdet lyhyet unet (ehkä pari tuntia max). Mut sitten noin 8-13 se saattaa nukkua koko 5 tuntia hiljaa ja yhtään ynisemättä. Tänään tuo 5 h unipätkä oli klo 10-15. Jotenkin hullua, että öisin ei oikein nuku ollenkaan. Voi kun toi ajankohta muuttuis vaik samax kuin sulla Paavon äiti. Ois ihana nukkua vaikka klo 4-9 itsekin....

Taas uneton yö luvassa, nytkin tuo ynisee jotain sängyssään, tarttee varmaan mennä tsekkaamaan...
 
Juanuska 28v, 3. lapsi. Tytöt -04 ja -06., Imatra ,E-KKS
Jeannex, 24/32v, esikoispoika, LA 23.1., EKKS Lappeenranta
Mira70, 38 v., esikoinen, la 25.1., Jorvi, Espoo

Synnyttäneet:
18.12. Hoopu (la 13.1), rv 36+2. Neiti A klo 3.05, 1945 g, 42 cm.
Neiti B klo 3.14, 2110 g, 42 cm
23.12. Dharma85, rv 34+4. Poika: 2300 g ja 45 cm.
26.12. Paavon äiti, esikoinen (la 10.1). rv 37. Poika: 2580 g ja 47 cm
1.1. Tammipoitsun äiti, (la 11.1.), rv 38+4. Poika: 4015 g ja 51 cm
1.1. Myypeli29, esikoinen, (la 9.1.) NKL, Poika: 3170g ja 47cm
2.1. Pupuliini77, kohta 31 v, esikoinen, (la 29.1.) rv 36+1 NKL, Poika: 2820g ja 46cm
3.1 Magpie 28v, esikoinen (la 11.1) rv 38+6. Tyttö: 49 cm ja 3210 g
6.1. tammiq vm.78 esikoinen (la 9.1.) Tyttö: 50 cm ja 3800 g
6.1. Minni_76 (la xx?) rv 37+0 tyttö: 47 cm ja 3055 g
8.1. Epeli84 esikoinen, (la 6.1.) TAYS. rv 40+2. Poika: 3700 g ja 51 cm
10.1. Enzian, 25v, esikoinen (la 21.1), rv 38+3. Poika: 3200 g ja 49 cm
12.1. Tyär, 28v, esikoinen, (la 19.1.) rv 38+6, 3000 g ja 48 cm
14.1. Viona79, 29v. esikoinen, (la 17.1) rv 39+4. Poika 3340g 50cm
17.1. Sasa72, 36v, esikoinen, (la 14.1) rv 40+4, 3065 g 47
19.1. Lilja193, 25v, esikoinen, (la 28.1.) poika, Paino 3442 g, pituus 47 cm
20.1. Mari_, 25v., toinen (la 13.1.) tyttö, paino 3630g, pituus 50cm
21.1. Milo84, 23v, esikoinen, (la 1.2,) poika, paino 3280 g ja pituus 48 cm
21.1 Noa 27 v. esikoinen, (la 11.1.) poika, paino 3945 g ja pituus 54 cm, rv 41+3
22.1. Emilia 28 v, esikoinen (la 28.1.) tyttö, 3640 ja 52 cm
25.1. Liinu, 33v. 2. lapsi; Poika -05, POIKA, 4578 g ja 52 cm, rv 40+4 (eiköstä vain?)

Tässä siis Liinun tiedot päivitettynä. Ja tsemppiä Mirallekin koitokseen! Unohdin jo hänet aivan. Sit ei olekaan kuin Jeannex ja Juanuska odottamassa poksahdusta.
 
Onnea kaikille vauvansa saaneille ja niitä odottaville/hakeville onnea koitokseen! :)

Eli meidän ihana prinsessamme syntyi siis 20.1. klo 15.35. Kokoa hänellä oli 3630g ja 50 cm sekä pipo 34,2cm.

Maanantai-iltana sain lähestulkoon koko ajan harjoitussuppareita ja miehen kanssa pohdittiinkin että eikähän se synnytys ole tässä lähellä. Tiistaiaamuna herätessäni puli kahdeksan aikaan tunsin muutaman polton selässä, mutten noteerannut niitä kummemmin. Kahdeksan aikaan nousin ylös ja polttoa tuntui edelleen. Juteltiin miehen kanssa että ei nämä niitä kuitenkaan ole kun eivät käy kipeetä, vaikka tuntuivat tulevan suht säännöllisinä. Puoli yhdeksän aikaan aloin kellottamaan suppareita ja melkein alusta asti ne tulivat 5-10min välein. Aika nopeesti ne alkoikin siitä kipeytyä ja olinkin varma että nyt on tosi kyseessä. Välikin tuntui tiheentyneen, en vain niitä ehtinyt kellottaa kun yritettiin siinä pakkailla pojun tavaroita kasaan mummolaa varten. Pulen päivän aikaan lähdettiin sitten ajamaan anoppilaan ja ajomatka oli tuskaa kun en voinut liikkua suppareiden aikaan..
Sairaalaan saavuttiin n. 12.30 ja sisätutkimuksessa selvis että olin 4cm auki ja käyrille tököttämään.. Peräruiskeen ja (suppareiden täydentämän) vessareissun jälkeen pääsimme synnytyssaliin. Kätilö oli sama kuin esikoiseltakin :D Siellä laitettiin taas käyrille ja vinguin kipulääkkeitä :) Kohta lääkäri tuli puhkaisemaan kalvot ja laittamaan kohdunkaulanpuudutteen joka auttoi hieman, sekä laittamaan sykeanturin vauvan päähän välillä heikkojen sydänäänien takia. Vauvamme lapsivesi oli vihreää, eli hän oli kakannut sinne hädästä.. myöhemmin spinaalin joka veikin sitten kaiken mahdollisen tunteen, kivun + kaiken muunkin. :) Yhdessä välissä kätilö teki pyytäessäni sisätutkimuksen ja olin silloin 7-8cm auki tästä meni noin 10-15min ja hän tuli takaisin ja teki tutkimuksen uudestaan.. Sain ilmoituksen ottaa alushousut pois ja nousta puoli-istuvaan asentoon (en sisäistänyt ollenkaan sitä että nyt ollaan jo kymmenen senttiä auki :))
Ponnistamisesta ei meinannut tulla härän pyllyä, kun en tuntenut mitään ja nauroin vain kätilön kanssa (kuten edellisessäkin synnytyksessä), eli unohdin ponnistaa. Ponnistusvaihe oli helppo ja nopea, vauva syntyi 5 minuutissa. Ja jälkeiset tuli 5 minuutin päästä syntymästä. Vaavilta imettiin hyvin paljon hänen neilemäänsä lapsivettä ja kätilö totesi että napanuora oli erittäin kiharalla (aluksi oli epäillyt että olisi ollut kaulan ympärillä, mutta ei onneksi). Valokuvissa se näkyykin että on ihan rullalla... Repesin hieman, muutama tikki tuli.. Synnytyksen kokonaiskesto oli 7h10min. :)

Synnytyksestä jäi tosi hyvä tunne ja voisin synnyttää vaikka heti perään uudelleen. :)

Tyttömme joutui vuorokauden iässä jo valohoitoon bilirubiinien todella korkean arvon takia. Valossa hän joutui olemaan pulitoista vuorokautta (inhottavaa aikaa kun ei saannut sylitellä kuin syöttöjen aikaan :( ) Myös hänen trombosyyttinsä ja hb:nsä olivat matalia.. Ja näiden takia jouduimmekin olemaan sairaalassa 4päivää.. ja saimme käskyn että tytöltä otetaan PVK (eli pieni verenkuva) kahden viikon välein kahden kuukauden ikään asti.. Mutta nyt tyttö voi hyvin. :) Kotiuduimme eilen.

Maitoa minulla tulee hyvin, meinaa olla jopa liikatuotantoa kun ei tyttönen jaksa näitä tyhjentää. :) Pitäisi vain jaksaa pestä ja keittää pumppu+pullot :D

Tämä oli nyt erittäin sekava selitys, mutta ei nyt oikein ajatus liiku..
 
Oho Liinu! Näytti tosiaan tehneen tehtävänsä ne päiväkausien supistukset. Paljon onnea!!! Toivottavasti kuullaan Mirastaki pian..

Nyt takaisin nukkumaan jos siitä edelleenkään tulee mitään.
 
pikaisesti...

Meidän ihana prinsessamme syntyi äidin synttärilahjaksi 26.1. Klo 1:30. Pituus 53 cm ja paino 3510g. Ilman epiduraalia olisin varmasti kuollut. Imukuppiakin piti pikkuisen käyttää nostoapuna. Pahasti eivät paikat revenneet.

Liinulle kamalasti onnea - kesken ponnistuksen olit mielessäni...

Terkkuja kaikille lähettää Mira ja nyytti
 
Täällähän on taas tapahtunut! :-) Oikein lämpimät onnittelut taas kaikille vauvautuneille, Liinu ja Mirakin sitten pääsivät tositoimiin, Liinulla kyllä ollut lopulta melkoinen tahti, kun vauhtiin pääsi! Ja aika hurjan kokoinen poitsuhan sieltä tuli. Repesin tuosta Miran onnittelusta: 'Liinulle kamalasti onnea - kesken ponnistuksen olit mielessäni... ' :-D Kiva oli kuulla Paavon äitinkin kuulumisia, olit eilen mielessä kun oli Paavon nimipäivä. :-)

Meillä neitien mahavaivat senkun jatkuvat. Pidettiin jopa pari-kolme päivää taukoa tissimaidon antamisesta (lypsetyn siis, jota laitettiin aina 20-30 ml korvikeannoksen sekaan eli ei paljoa), että nähdään, tuleeko se lähes tauoton piereskely siitä. Kyllä vaivaa oli siltikin, mutta eilen kun taas annettiin tissimaitoa, oli piereskely aivan järkyttävää ja kiljuivat selkä kaarella kivusta. En tiedä, tuntuu, että siirrytään kokonaan korvikkeeseen, jos tuo mun maito aiheuttaa noin pahat vaivat. Eikä ole hajuakaan, mikä sen aiheuttaa. Mulla oli pakastimessakin jo monta pientä Minigrip-pussillista lypsettyä tissimaitoa pakastettuna, mutta heitin ne roskiin ja eilisillan lypsysaaliinkiin kaadoin tiskialtaasta alas. Haaskaustahan tuo on, mutta ei taida olla mitään mieltä antaa 'arvokasta' tissimaitoa vauvoille, jotka sitten vääntelehtivät ja kiljuvat tuskasta syönnin jälkeen. Nyt vaan mietin, että miten tuon lypsämisen lopettaisi, ei kai sitä yhtäkkiä voi lopettaa, eikö se voi aiheuttaa rintatulehduksen, jos maitoa on rinnoissa ja lypsämisen lopettaa noin vain? Onko kellään tietoa? Ongelma tämäkin...

Näköjään on muidenkin vauvoilla vuorokausirytmit sekaisin. Meillä on nyt neitit parhaimmillaan nukkuneet yöllä jopa 4-5 tuntia yhteen menoon, mutta kun ovat keskenään eri rytmeissä, ei se tarkoita sitä, että itse saisi nukkua tuon saman määrän putkeen. Pidetään syötöistä kirjaa ja katsoin tuossa juuri viime yön syöttöjä. Jos olisi yrittänyt itse nukkua, olisi saanut nukkua syöttöjen välissä pisimmillään yhteen menoon ehkä 1,5 tuntia, jos sitäkään. Eli taitaa olla täysin unettomia öitä edessä tällä viikolla kun mies lähtee huomenna töihin, yövuoroon vielä. Vauvathan kaiken lisäksi tosiaan unissaan pitävät ääntä, joku täällä mainitsi yninän, meidän vauvat ÄRISEE unissaan ja se on tosi kovaäänistä. En ole ikinä kuullut moista, mutta ei siinä metelissä nukkumaan pysty. Netistä luin, että jotkut vanhemmat laittavat korvatulpat korviin, että pystyvät nukkumaan vauvan kanssa samassa huoneessa ja heräävät vasta sitten kun vauvat itkevät, se kuulemma kuuluu korvatulppien läpikin (taatusti kuuluu, ainakin meillä). Liekö sitä joutuu itse turvautumaan samaan konstiin.

Jaha, A-neiti heräsi, syöttöhommiin ja vaipanvaihtoon...
 
anteeksi taustalta: haluaisin antaa pikkuisen vinkin mahavaivoihin. Meillä esikoisen masu oli toooosiii kipeä d-vitamiineistä. Hän oli rintamaidolla, mutta kiemurtelu alkoi heti syöntien jälkeen. Cuplatonit yms. vain pahensivat asiaa. Sitten tajusimme eron jekoviteissä ja devitolissa. Devitolit tuntuivat sopivan meille pikkaisn paremmin. Lisäksi iäkkäämpi neuvolan täti, joka oli sijaistamassa oikeaa neuvolantätiämme kesäaikaan, totesi ihanasti, ettei d-vitamiinitippojen annostusta tarvi nostaa niin nopeasti ylös. (Sanoi, ettei ehdi tulla haittaa, vaikka antaisi 1 tippa/ 1vko, 2tippaa/ 2vkoa) Me pidimme parin viikon tauon kaikista tipoista (relat, cuplatonit ja d-vitamiinit) ja aloitimme d- vitamiinit sitten hitaasti. Ja auttoi! Vatsan väänteet loppui, cuplatonia ei annettu sen koomin. =)
Myös sylissä pitämisestä/ tissille / syliin nukahtamisesta sanoi ihanasti myöskin, "ettei meistä kukaan ole syliin jäänyt tai ole jäänyt oppimatta kävelemään sylin takia." Tästä huojentuneena sylitimme tod.paljon, pidimme lähellä ja nukuimme esikoinen keskellä pitkään. Nyt reilu 2veenä nukkuu omassa sängyssä hienosti jaongelmitta. Yritän kai rohkaista teitä tekemään miltä tuntuu, ei opuksien (länsimaalaisten neuvojen) mukaan. Meillä olisi yhä muista kulttuureista paljon opittavaa. Vauvat kuitenkin tankkaavat elämänsä perusturvallisuuden/ läheisyyden tunteen ekana vuotenaan tosi kovasti. Läheinen vuorovaikutus on tärkeää tulevaisuutta ajatellen. JA ne on niiiiin vähän aikaapieniä. Miettikää esim. jo 3kk vanha, vasta 90 päivää tässä ihmeellisessä,isossa maailmassa ja jo pitäisi nukahtaa itse omaan sänkyyn, ehkä omaan huoneeseenkin... yms. Yrittäkäähän nauttia ja jaksaa, vauva aika kestää niin vähän aikaa loppujen lopuksi. Krooniseen väsymykseen tottuu pian ja kun ei ajattele sitä liikaa, siis kuinka väsynyt on. Vauva antaa voimia,omasta ajastakaan ei kannata ottaa stressiä. Melko kulunut sananparsi ja tähän astihan sitä on ollut. Myöhemmin sitten taas. Olet tärkeä juuri nyt, elämäsi rakkaimmalle ihmisille, joka on täysin riippuvainen sinusta! Tsemppiä matkaan ja onnea! Ei ollut muuten tarkoitus paapaattaa, jos siltä tuntui.
 
d-vitamiinit: minäkin oon miettinyt, että pahentaakohan meillä sitten itse asiassa ne Cuplatonitkin noita masuvaivoja...?! Pitää varmaan jättää nekin vähäksi aikaa pois. D-vitamiinit (Jekovit) alotettiin juuri niinkuin neuvoitkin eli alotettiin yhdellä tipalla muutamana päivänä, sitten kahdella ja nyt annetaan 3 tippaa päivässä. Nuo masuvaivat on kyllä tosi inhottavia.
 
Moikka!

Ensinnäkin OIKEIN MEGAISOT ONNITTELUT Liinulle ja Miralle pikkuisista kääröistänne! Ja kaikille muillekin joita olen mahdollisesti unohtanut onnitella.

Me siis kotiuduttiin tänään ja poika nukkuu tällä hetkellä. AIka outo tunne olla kotona vauvan kanssa, kun ei ole sitä nappia jolla saa hoitajan paikalle :D No, eiköhän me selvitä. Viime yönä poju itki aika kovasti, mahdollisesti vatsavaivojaa, ja rauhoittui lopulta tissille kun hoitaja laittoi sen tiukkaan kapaloon. Toivottavasti ei olisi mahavaivoja tännekin tulossa. Pitää itsekin opetella tuo kapalointi, on nimittäin melkoinen huitoja kun sille päälle sattuu.

Ja maitoa ei multa vielä paljoa tule, mutta imetän kyllä joka kerta ennen pulloa, ja kyllä sieltä jo tänään herui pikkaisen paremmin. Mua kannustettiin tosi ihanasti siellä laitoksella ja sanottiin, että erittäin todennäköisesti maito nousee kunnolla vasta kotona, niinkuin monelle käy. Ja että ei kannata stressata suotta asiasta, sairaalan rytmi, syöttöpunnitukset ym. vaan aiheuttavat suotta ylimääräistä stressiä. Ja näin sen kyllä itsekin koin, ihanaa kun saa nyt nukkua milloin huvittaa, vaikka keskellä päivää. Saikulla pari viimeistä yötä kun poika oli vierellä, nukuin ehkä pari tuntia yössä. Kotona saa olla ihan rauhassa ja jos maitoa ei tule, niin ei tule. Korvikkeilla sitten mennään. Meidän äitikin imetti minua ja veljeäni 3 kk ja pikkusiskolleni häneltä ei enää herunut ollenkaan eli korvikkeilla kasvoi siskoni. Eli mahdollisesti on sukurasite tuo vähäinen maito.

Nyt menen taas ihmettelemään tuota kääröämme ja odottamaan että hän kohta herää taas syömään. Meilläkin on 2-4 tuntia syöttöväli, yleensä heräilee itse nälkäänsä.

Noa ja pikkumies 5 vrk
 
Heippa !

Onnea Liinu, Mari, Noa ja ketäs vielä...?

Täällä tosiaan kotona ollaan. Aivan ihana tyttö syntyi torstaina ja eilen tultiin kotiin.
Synnytys oli aivan kauhea en pysty siitä vielä kertomaan mutta tyttö on terve se on pääasia.
Sama rytmi kuin Pupuliinin pojalla ja sama maitohomma kuin Noalla. Eli nukkuu päivät ja valvoo yöt, maitoa on rintoihin pakkautunut, sattuu aivan pirusti ja ovat kosketusarat mutta en saa sitä ulos vaikka olen yrittänyt imettää usein ja pumpata kanssa. Lisämaitoa siis saa että nukkuu edes joskus...

Sairaalassa tuli kunnon hormonimyrsky, itkin koko sen 3 päivää mitä siellä oltiin. Kotona jatkuu, olo on turhautunut, väsynyt, masentunut vaikka olemme saaneet maailman täydellisimmän olennon juuri.
Kerron lisää sitten kun tasapainottuu tämä homma.


emilia ja ihana Matilda 3 vrk
 
Mira ja Liinu;: ONNITTELUT TEILLE VAUVOISTA!! Liinulla tosiaan syöksysynnytys, huiii mikä vauhti! Ja kunnon kokoinen vauva, toivottavasti ei ihan karmeita traumoja jäänyt synnytyksestä!

NOA ja Emilia; onnittelut kotiinpääsyn johdosta ja tsemppiä teille molemmille sekä VOIMIA! Alkupäivät on yhtä hormoonimyrskyä ja uuden opetettelua jatkuvasti, mutta kyllä se siitä sitten tasaantuu, aivan varmasti!!!

Hoopu; kurja juttu että teidän vauvat saa äidinmaidosta ilmavaivoja, olen kuullut ihan päinvastaista että korvikkeesta tulee ilmavaivoja. Ja myös niin, että jekovit olisi vatsaystävällisempi, mutta kai tämäkin on tapauskohtaista...

Meille kuuluu myös hyvää, nyt tulevana torstaina poitsuliinimme täyttää jo yhden kuukauden!! Uskomattoman nopeesti aika mennyt! Nyt tuntuu että viihtyy tissillä tosi usein, 2 h nukkuu välissä ja sitten taas huutaa ruokaa. Kaksoisleukakin on hällä jo ja mahalla ollessaan nousee kyynärpäiden varaan jo ja kaula pitkänä kannattelee päätään ja katsoo tarkkaavaisesti maailmaa!! Aivan ihana huomata miten joka päivä kehittyy, kasvaa ja oppii uutta!
Äiti on vaan nyt vähän väsy, kun varmaan poitsulla nyt joku tiheän imemisen kausi ja mä olen nukkunut öisin 4-5 h max. Iltaisin yleensä hän tankkaa; eilenkin illalla eka n. 30 min tissillä, sitten kitinä jatkui ja annoin toisesta rinnasta herunutta maitoa pullosta vielä 75 ml, sitten vielä tissiä ja 3 h jälkeen sitten vihdoin nukahti ja nukkui jopa 3 h ennenkuin heräsi taas nälkään :)
 
Onnea Miralle ja Liinulle, tulivathan nekin lapsoset ulos kun riittävästi houkuteltiin :)

Huh, meillä viime yö oli aika kauhea, vauva vaan huusi kolmeen asti. Mikään ei oikein auttanut, olisiko vatsaan sattunut... Naapurit varmaan kiittää. No sitten kun viimein nukahti niin nukkui kyllä kahdeksaan ja tänään on ollut taas ihan normaali. Jännityksellä odotan ensi yötä. Tsemppiä muillekin väsyneille äideille siis täältä!

Voi Emilia jos sulla on huono olo, mullakin oli sairaalassa ihan älyttömän stressaantunut ja turhautunut olo, mutta se helpotti kun päästiin kotiin. Toivottavasti sullakin! Ja eiköhän se maitokin sieltä ala tulla, itsellä auttoi kun pidin rinnoilla kuumia vesihauteita ja sitten pumppasin kun vähän pehmenivät.

Eilen oltiin ekalla pidemmällä autoreissulla kun ajeltiin lapsen mummoa ja isovaaria katsomaan. Hyvin meni kyllä, vauva nukkui koko ajan autossa ja oli muutenkin kiltisti. Huomenna meinasi lähteä siskoa moikkaamaan, saapa nähdä miten sujuu matka julkisilla. Huomenna olisi myös neuvolassa imetystukiryhmä jota vetää meidän terveydenhoitaja. Olisi toisaalta kiva mennä, mutta täytyy nyt vielä katsoa ehtiikö. Voisihan siellä kyllä olla mielenkiintoista.

Jeannexille vielä supistuksia täältä toivottelen...
 
Juttelin tänään äidin kanssa ja nyt oon varma ettei tää synny ku nopeimmillaan viikon päästä. Mä oon kuulemma menny KOLME VIIKKOA yli!! Ja vauvan käyttäytyminen on ihan ku ennenki, se oikeen esittelee kuinka hyvin vielä mahtuu jumppaamaan ja kuinka ihanaa on kölliä mahassa. Ja viiltelyt on vähentyneet huomattavasti.

Jännä lukea teiän vauvapäivistä:). Tänään ku koitin lepuuttaa selkää iltapäivällä (aivan mahottoman jumissa ku maha painaa ja viime yö meni pyöriessä tuskallisessa olossa) ni mietin et mitähän meiän vauva pitää vedestä. Onko teillä vauvat kovia kylpemään vai vierastavatko vettä? Mä haluaisin koittaa pientä polskuttelua jo ennenku napa on kuiva, tai riippuu tietty kuin nopeesti se paranee, ku oon käsittäny et vaikkei sitä suoranaisesti suositella ni ei se tosi kiellettyäkään ole.. Siis sillai matalassa vedessä ettei maha mene vedenalle. Luulen et tää kaiffari on suht valmis tapaus syntyessään ku niin rauhassa kasvaa mahassa. Et sen puoleen se vois pitääki siitä.

Mä luulen et Juanuska on laitoksella myös, kun ei mitään oo kuulunu ja kolmas lapsi kuitenki. Jos haluutte ni voidaan kyl siirtyä vauvanhoito puolelle.. mä tuun sinne kyl kans vaikken vielä vauvaa hoidakaan. Varsinki ku nyt tuntuu niin kovasti siltä et helmikuu koittaa ennenku vauva näkee meiät.

Jeannex ja viivyttelijä 40+3 (taidan tehdä ennätyksen;))
 
Ainiin Emilialle paljon tsemppiä! Kuulostaa tosi rankalta ja se että tiedostaa kuinka ihana asia se vauva on, ei välttämättä yhtään helpota omaa oloa. Mut täytyy luottaa siihen et se on väliaikasta. Ja tavallaan kuuluu asiaan, niinku täällä on muutki kertoneet ja meille synnytysvalmennuksessa ihan sanottiinki. "Kolmas päivä synnytyksestä on pahin" sanoivat. Just se kotiinlähtöpäivä, tai täällä ainaki kolmantena päästään normaalisti kotiin. Kyl se siitä tasottuu.. eikä saa syytellä itteään kiittämättömyydestä tai muusta:).
 
Kiitos taustailijalle noista d-vitamiinitippa-vinkeistä! Meillä pojun maha oli selvästi eilisyönä kipeänä ja kakkaa ei ole tullut nyt vuorokauteen( yleensä on tullut noin 2 kakkaa/vrk)dekovit-vitskua 1 vko. Ja heti se kolme tippaa. En tajunnut,ett pitäis aloittaa eka tipalla, sit kahdella, ku ei neuvolan täti sanonut mitään. Tosin aluksi on tainnu vähän mennä ohi suunkin, kun on tiputettu suoraan suuhun. Mutta eilen tosiaan meni varmasti kolme tippaa minne pitikin. Lisäksikoko eilisillan poju pulautteli tai ihan suoraan sanottuna yrjösi ihan kunnolla ulos paljon juuri syötettyä maitoa, eli johtuiskohan sekin noista d-vitamiinitipoista?! Toisaalta kokeiltiin sille tuttelin sijaan nannia eilen pari purkillista, eli luultavasti sekään ei oikein sovi.

Hoopu: jotkut vauvathan saattaa olla äidinmaidolle allergisia. Toisaalta esim. ruisleipä, kaali ja sipuli sun syömänä saattavat myös tehdä niitä vatsavaivoja vauvoille.

Tsemppiä Emilialle tuohon masentuneisuuteen. Harmi, kun sulla on sitä ollu koko ajan ja nyt varman vielä hormoonit pahentaa asiaa entisestään.

P.S. Unettomat yöt on kyllä aivan syvältä. Ois kiva saada nukuttua edes joskus yöllä, mutta pakko on nukkua silloin klo 10-15, jolloin vauva yleensä nukkuu. Se vaan tarkoittaa sitä, että päivänvaloa ei näe, enkä viitsi edes vieläkään totuttaa vauvaa ulkonaolemiseen, kun ei sekään sitä päivänvaloa saa.

No juu, täytynee mennä taas! Ja onne kaikille uusille unettomille mammoille!!!!

Nyt täytyy
 
Iltaa mammat :)

ONNEA MIRALLE JA LIINULLE JA PERHEILLE! :) <3
Tsiisus, luulin, että mun synnytys oli raju ja nopea, mutta Liinu veti kyllä kevyeen nopeimman ajan :D Onkohan Liinu hajalla, varmaan aika suuri järkytys kun saa noin nopeaan vauvan maailmaan. Mulla tuli ainakin alkuun järkytys kun synnytys meni niin nopsaan.

Viime yö meni valvoessa, ja oli tosi paha mieli, kun mieskään ei saanut nukuttua ja joutui aamulla töihin. No, onneks sillä on taas ens viikko isyyslomaa. Vauva on ollut tosi ihana paitsi viime yönä sillä oli kovia vatsanväänteitä ja kakkaa tuli, tuli ja tuli.

Nyt on toinen tissi kivikova, onko kellään tietoa mikä mua vaivaa? :O Ei kai vaan rintatulehdusta tms? Oon käyny jotai kolme kertaa päivässä suihkussa ja huolehtinu hygieniasta tosi hyvin enkä oo juurikaan käyny ulkona, ja silti varmaan tulossa se rintatulehdus :( Kai.. Onko kellään samanlaista että rinta kova sillee sisältä, sellane kova pallo, ja kuumat tissit mut ei oo ainakaan ollu viel kuumetta. ?

Nyt pitää mennä, istuminen vielä vähän hankalaa.

Kaikille onnea vauvojen kanssa ja Jeannexille paaaaaljon toiveita, että pian vaavisi syntyisi! :)

Ootte tosi tärkeitä, pidän tätä palstaa ihan tukiverkkona ja on ollut tosi ihana nyt vauvan syntymänkin jälkeen lukea ja kokea teidänkin juttuja jne <3

T. Milo ja Poika 5vrk
 
Nopsasti tässä kommentoin: Milo sulla on ihan tavallinen juttu rinnan kansa, se on niin täynnä. Kannattaa hieroa sitä ja vauvahan sen tyhjentää. Jos se on liian hankalaa imeä niin voi itse lypsää alkuun ja kuumalla vedellä pesukin saataa auttaa ja kannattaa hieroa rintaa nänniin päin.
 

Yhteistyössä