Huomenia kaikille
Inkalilla pohti, että kukakohan meistä synnyttää ekana ja ihan realistisia ajatuksiahan nuo on, ensi kuussa saattaa hyvinkin jo ekat syntyä, joulukuussa nyt viimeistään. Toivotaan kuitenkin, että kaikkien vauvat vähintään sinne rv 37 pysyy masussa, mutta ei sitä voi tietää.
ja Inkalillalle jatkuu: Ihanaa, tai no "ihanaa ja ihanaa" että muidenkin perheissä tuo yökastelu on ollut ongelmana!! Meillä esikoinen oli n. 5v ennenkuin hän oppi yökuivaksi ja niin kateellisena lueskelin juttuja, kuinka lapset oppivat yökuiviksi samalla kun päivisinkin tuo onnistuu. Keskimmäiselläkin kesti kauan, yritin kyllä pitää välillä ilman vaippaa, mutta meillä ongelma paheni vaipattomuuden myötä, en tiedä jännittikö lapsia vai mikä oli, mutta kun vaipat otettiin pois, oli sänky märkänä, vaikka vaipana kanssa saattoi olla viikkoja kuivaa!! Keskimmäiselle otettiin sitten 5,5v hälypatja käyttöön, vaikka kovin skeptinen asian suhteen olikin, mutta meillä se toimi! Ei mennyt kuin pari viikkoa ja sänky alkoi olemaan aamuisin kuiva
Nyt oon kanssa miettinyt osakestoilua tämän neljännen kanssa, itse en siihen rahan säästöön niin usko, mutta juuri tuo, että lapsi oppisi hieman aiemmin kuivaksi, kun oikeasti tuntee sen kosteuden siellä vaipassa.
Jul on kyllä löytänyt aivan ihania juttuja kirppikseltä
itse en oikein koskaan löydä yhtikäs mitään kirpputoreilta! Ihmettelen aina, että miten ihmiset niistä mitään löytää! Vauvalla löysin yhdet housut kirpparilta ja ne oli aivan pakko ostaa, mut siinä mun käyttöön tulleet kirpparilöytöni sitten ovatkin. Tuntuu, että ne hyväkuntoiset on ylihinnoiteltuja, kun niitä on katsellut.
vaunuista on ollut puhetta ja meillähän vaunut jo on, kun on tuo nuorin vielä niin pieni. Ostettiin silloin uutena Gessleinin kolmipyöräiset vaunut ja oon kyllä ollut niihin tosi tyytyväinen.
Turvakaukalon tosiaan ehdin jo myydä pois (!!) kuopuksen jäljiltä, vajaa kuukausi ennen kuin tein plussatestin tästä raskaudesta
joten sellaista meillä ei ole, eikä edes osteta. Tuo nuorin joutuu valitettavasti nyt sitten vauvan synnyttyä kääntymään kasvot menosuuntaan kun saadaan mun vanhemmiltani britaxin isofix-istuin hänelle ja vauva sitten perii tuolta kolmannelta tuon istuimen, missä se nyt matkustaa. Vähän mietityttää, et miten kauppareissut jne. sujuu kun ei saa sitä kaukaloa mukaan, mut eiköhän me hengissä selvitä
MLM kyseli synnytysunista ja kyllä niitä on tullut nähtyä
joka toisessa unessa on syntynyt poika ja joka toisessa tyttö, mutta kaikissa on yhteistä ollut se, että se vauva vain on syntynyt. Eli sairaalaan en ole yhdessäkään unessa mennyt eikä se oikeastaan oo tehnyt kipeääkään, se vain on tullut
Yhdessä unessahan tosiaan tämä kaksplussakin seikkaili mukana, kun heti vauvan synnyttyä kaikki jankutti, että "mikä sen nimi on, mikä sen nimi on" ja seisoin lapsuuden kotini edessä olevan aukion keskellä ja jankutin, että vauvahan vasta syntyi, että en mä tiedä, sit sitä vaan jankutettiin enemmän ja enemmän, kunnes sanoin, että vauva on "Maira" että olkaa mitä mieltä hyvänsä. Ehkä tuo Maira siksi sieltä pomppasi esille, kun tää on jo toinen odotuspino jossa yhtäaikaa kirjoitellaan, en mä tiiä
Ninnatar kyseli tuosta hoitotasosta pinnasängyn päälle, että putoaako se pinniksen sisään, niin vastaus on EI. Mä hankin sellasen tilan puutteessa kolmannelle ja se on niin pitkä + siellä on pohjassa ne kolot niitä pinnasängyn laitoja varten, että ei tuo kyllä oo mikään realistinen vaihtoehto. Lisäksihän siellä on pohjassa se kiinnitysnaru, jolla sen saa tosi tukevasti pinneksen päälle, kun eihän sitä tarvitse siitä ees pois nostella, kun ei se vauva sitä koko pinnasänkyä täytä.
Sitten kun eilen kirjoitin, että koskakohan se yövalvominen astuu kuvioihin niin viime yönä ei sitten uni tullut ja valvoin varmaan kolmeen, oli ihanan pirteää nousta töihin, not!
Hei muuten, ristijäiset/nimiäiset, oletteko te jo miettineet moisia?
Meillä anoppi alkoi tässä eräänä päivänä juttelemaan, että pidetäänkö vauvan ristijäiset sitten heillä (ilmeisesti tuntee jotain paineita siihen, kun kuopuksen nimiäiset pidettiin mun vanhemmilla ja miehen siskon lapsen ristijäiset heidän anoppilassaan) johon totesin sitten, että ei pidetä, koska lasta ei kasteta niin ei hänellä ole sitten ristijäisiäkään. Noh, anoppi sitten ihmetteli, että miksei ja mä sit totesin, että siksei, kun ei kuuluta kirkkoon eikä lasta kasteta, kuten ei kastettu edellistäkään. Noh, anoppi sitten totesi, että se "virhehän" voidaan korjata, että kastetaan sitten kuopus samalla (joo!! not) sanoin sitten, että muuten ihan hyvä, mutta kun siinä on sellanen pikkujuttu kuin suomen LAKI joka sen estää. (ja ei sillä, että muutenkaan olisin lasta kastanut, vaikka laki sen sallisikin)
Sieltä taas tuli juttua, että "jumala teitä siunatkoon" ja päläpälä... No mutta, mä sitten aattelin, että jo edellisen kanssa mietin, että miksi mitään juhlia ees pidän, et kun lasta ei tosiaan kasteta, mutta mun vanhemmat halusi ne järjestää niin meille jäi ainoastaan se, että menimme vauvan kanssa paikalle, eli itse ei tehty yhtikäs mitään ko. juhlien eteen.
Noh, tilaisuus oli musta aika turha ja aikataulutus on tosi hankalaa miehen vuorotyön takia niin aattelin nyt, että tälle ei sitten järjestetä moisia pippaloita laisinkaan ja sekin vielä, että mä EN halua yhtäainutta lahjaa, lapsi ei niistä ymmärrä hölkäsen pöläystä ja sitä tavaraa on muutenkin ihan liikaa niin yritän tässä sitten pohtia kaunista tapaa kieltäytyä ilman, että anoppi ottaa nokkiinsa (koska jos juhlat järjestettäisiin/järjestetään niin ihan mielelläni ne anoppilassa pitäisin! ) ja sitten toinen, että milläköhän tapaa sen nimen sitten ihmisille ilmoittaisi.
tatomira 29+5