Iltaa taas
Lapsettomuudesta ja muista ongelmista... Mekin kuulutaan siihen joukkoon, joille raskautuminen on ollut helppoa, joten on paha lohdutella/tsempata lapsettomuudesta kärsiviä kuulostamatta tekopyhältä. Kuitenkin itsellä on vahvasti mielessä se, että meidän esikoisella oli kriittinen sydänvika syntyessään ja ensimmäiset elinpäivät yhtä jossittelua, ja toinen raskaus olikin keskeytynyt keskenmeno niin, että vasta rv11 alkoi vuotaa hieman tuhrua, vaikka alkio oli kuollut jo rv8. Ei se helppo raskautuminen siis tarkoita sitä, että kaikki muu lapsen saamiseen liittyvä asia olisi ruusuista ja helppoa. Mielummin olisin odotellut tärppiä vaikka 9kk kauemmin, kun kestänyt sen esikoisen sydänleikkaukseen liittyvän tuskan ja pelon, ja ensimmäisen elinvuoden kestävän jatkuvan lääkitsemisen. Ja sen lapsen kuoleman pelon, joka itselle tuosta jäi. (Mun otti tosi koville, kun surressani omaa keskenmenoa mies kiukkuisena tokaisi, että hänen työkaverinsa ei edes hoidoilla onnistu tulemaan raskaaksi, ja mä vaan jaksan surra alkuraskauden keskenmenoa. Miehen mielestä velloin jo liikaa itsesäälissä, koska meillä kuitenkin se plussaaminen on aina sujunut parissa kierrossa.) Joten jokaisella on varmasti oma ristinsä kannettavana, en usko, että kenenkään elämä on kaikilla osa-alueilla täydellistä.
Joulu- vai tammikuu, mulle aika sama. Esikoisen la oli 30.12., ja poika syntyi jo 20.12. Toivon ainoastaan, ettei lapsi ihan jouluna synny. 23.-27.12. voisi olla sellaista rauhoitettua aikaa, muuten tulkoot milloin tulee
Vähän ärsyttää, kun kaikki tutut kyselee, josko mä nyt odotan innolla alatiesynnytystä, kun viimeksi jouduin yllärisektioon sydänäänten vuoksi. Enhän mä taaskaan pysty itse asiaan vaikuttamaan, joten turha innostua. Moni on jo nyt surkutellut, että jos taas joudun sektioon (tietävät että haluaisin alatiesynnytyksen). Se menee niinkuin menee; ihan turha mun on nyt kuvitella sitä unelmien alatiesynnytystä, kun asia jää kuitenkin kätilön ja lääkäreiden päätettäväksi, jos jotain komplikaatioita tulee. Viimeksi oli niin mieletön pettymys joutua sektioon, että nyt en viitsi edes miettiä asiaa etukäteen. Kunhan tulisi tällä kertaa terve lapsi, jonka saisi heti rinnalle!
Joulujuttuja: meillä on jo parvekkeella kirkkaat valot, ja sisälle on ripustettu yksi paperinen tähti roikkumaan. Sohvatyynyihin vaihdan jouluisen päälliset marraskuun lopulla, mutta ei meillä edes ole erikseen mitään jouluverhoja tai -pöytäliinaa. Koristeita sirotellaan sinne tänne noin viikko ennen joulua, eikä meille varmaan edes tule kuusta tänä vuonna. Jouluruokia alan kyllä tekemään hyvissä ajoin, pullat ja limput pakkaseen jo marraskuun puolella. Pipareita en voi tehdä aikaisin, koska ne häviävät niin nopeasti herkkusuun miehen toimesta
Meinaako kukaan uskaltaa syödä graavilohta jouluna? Mietin kovasti, josko uskaltaisin itse graavata pienen annoksen... Ei viitsisi ottaa turhia riskejä, mutta kun se graavilohi on mulle joulun odotetuin herkku...
Tuttiritari 32+