jenkkivaimo
Ihan megana onnea kaikille jakaantuneille!! :heart: :heart:
Oon taas hiljakseen taustaillut täällä ja seuraillut kaikkien kuulumisia. Tsemppiä kaikille, joilla on haasteellinen raskaus tai ihan vaan muuten epämiellyttävä olo. Kohta me kaikki saadaan kroppamme takaisin ja mikä tärkeintä, vauvamme syliin :heart:
Luomusynnytyksestä: Oon tainnu aikaisemminkin tästä kirjoittaa, mutta itse pyrin lääkkeettömään synnytykseen. Valmistautumisen oon aloittanut jo kuukausia sitten, eikä mua jännitä tai pelota yhtään. Tietenkään ikinä ei voi tietää, miten synnytys sitten lopulta menee, mutta enemmän kuin mitään muuta, toivon ettei mene sektioon, toiseksi eniten toivon, että pärjään ilman epiduraalia/spinaalia/puudutuksia yleensä. Mä haluan tuntea kaiken. Jos kestämättömiä kipuja joutuu sietämään yli vuorokauden niin, ettei edistystä tapahdu, otan varmaan epiduraalin ihan vaan siksi, että saan levätä. Mutta nää nyt on näitä suunnitelmia, katotaan miten sujuu sitten oikeassa elämässä Oikeastaan yritän olla ajattelematta synnytystä liikaa ylipäätään, etten sitten pety kauheasti, jos asiat ei mene niin kuin olin ajatellut. Kunhan se poju saadaan sieltä elävänä ja terveenä ulos, mulle on aivan sama, mitä lääkkeitä tai sektioita siihen tarvitaan. Mutta siis kipua en pelkää, se kuuluu asiaan ja loppuu aikanaan.
(.) Vika neuvolalääkäri takana, kohdunsuu (vai -kaula vai mikä lie) lyhentynyt kolmesta sentistä 2,5:een, mutta ei kyllä mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä. Vauva ei oo vielä laskeutunut eikä paikat pehmentyneet. Turvotusta on omaan makuun ihan liikaa, onneksi keskittynyt käsiin ja nilkkoihin niin ettei kasvot oo juurikaan levinneet. Painoa tullut jo 17,5 kg lähtöön, mikä kyllä masentaa :/ Sf-mitta oli 31 cm rv 35+3 eli keskikäyrällä mennään, ja vauveli on raivotarjonnassa edelleen. Liikkeet on rauhottuneet selkeesti.
Näin unta jo kesällä, että tää syntyis 4.1. eli noin kahden viikon päästä (la siis 17.1.). Meillä on muutto edessä vielä ennen vuodenvaihdetta, mutta toi 4. päivä asutaan jo uudessa. Oon yrittänyt neuvotella lapsosen kanssa, että josko alkais pikkuhiljaa valmistautua syntymään, katotaan miten tuo tottelee
jenkkivaimo ja poitsu 36+0
Oon taas hiljakseen taustaillut täällä ja seuraillut kaikkien kuulumisia. Tsemppiä kaikille, joilla on haasteellinen raskaus tai ihan vaan muuten epämiellyttävä olo. Kohta me kaikki saadaan kroppamme takaisin ja mikä tärkeintä, vauvamme syliin :heart:
Luomusynnytyksestä: Oon tainnu aikaisemminkin tästä kirjoittaa, mutta itse pyrin lääkkeettömään synnytykseen. Valmistautumisen oon aloittanut jo kuukausia sitten, eikä mua jännitä tai pelota yhtään. Tietenkään ikinä ei voi tietää, miten synnytys sitten lopulta menee, mutta enemmän kuin mitään muuta, toivon ettei mene sektioon, toiseksi eniten toivon, että pärjään ilman epiduraalia/spinaalia/puudutuksia yleensä. Mä haluan tuntea kaiken. Jos kestämättömiä kipuja joutuu sietämään yli vuorokauden niin, ettei edistystä tapahdu, otan varmaan epiduraalin ihan vaan siksi, että saan levätä. Mutta nää nyt on näitä suunnitelmia, katotaan miten sujuu sitten oikeassa elämässä Oikeastaan yritän olla ajattelematta synnytystä liikaa ylipäätään, etten sitten pety kauheasti, jos asiat ei mene niin kuin olin ajatellut. Kunhan se poju saadaan sieltä elävänä ja terveenä ulos, mulle on aivan sama, mitä lääkkeitä tai sektioita siihen tarvitaan. Mutta siis kipua en pelkää, se kuuluu asiaan ja loppuu aikanaan.
(.) Vika neuvolalääkäri takana, kohdunsuu (vai -kaula vai mikä lie) lyhentynyt kolmesta sentistä 2,5:een, mutta ei kyllä mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä. Vauva ei oo vielä laskeutunut eikä paikat pehmentyneet. Turvotusta on omaan makuun ihan liikaa, onneksi keskittynyt käsiin ja nilkkoihin niin ettei kasvot oo juurikaan levinneet. Painoa tullut jo 17,5 kg lähtöön, mikä kyllä masentaa :/ Sf-mitta oli 31 cm rv 35+3 eli keskikäyrällä mennään, ja vauveli on raivotarjonnassa edelleen. Liikkeet on rauhottuneet selkeesti.
Näin unta jo kesällä, että tää syntyis 4.1. eli noin kahden viikon päästä (la siis 17.1.). Meillä on muutto edessä vielä ennen vuodenvaihdetta, mutta toi 4. päivä asutaan jo uudessa. Oon yrittänyt neuvotella lapsosen kanssa, että josko alkais pikkuhiljaa valmistautua syntymään, katotaan miten tuo tottelee
jenkkivaimo ja poitsu 36+0