Vantaalaiset oli kaikki mustia ennenkuin mamut tulivat ja väestö vaihtui

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Niin, että saadaan näyttelyyn kävijöitä.
Voi hyvät hyssykät teitä teitä persuparkoja!
Onko Vantaalla asuvien maahanmuuttajien aneltava teiltä
olemassaoloonsa lupaa?
Ostakaa mustaa kenkärasvaa ja vetäkää sitä naamoihinne.
Kävelkää sitten edestakaisin Tikkuraittia Tikkurilassa. Kyselkää siellä ohikulkevilta saatteko elää Vantaalla?
 
Täysin tarkoitushakuinen juttu.
Eipäs vaan siinä on kerrottu minkä näköisiä metsästäjä-keräilijöitä tänne vaelsi jääkauden jälkeen. Kaukaiset esivanhempamme nyt sattuivat olemaan tummaihoisia Afrikasta lähtiessään, kas kun kalpeanaamoja ei ollut siellä olemassa. Matkan varrella risteydyttiin neanderthalilaisten kanssa, se varmaankin nopeutti ihon vaalenemista.

Oletko jostain syystä tiedettä vastaan?
Jos, niin miksi?

Tieku: ”Neandertalilaisten geeni lisää ihosyövän riskiä

Neandertal-dna voi vaikuttaa keratonisyyteiksi kutsuttuihin ihosoluihin, joita on ihon uloimmassa kerroksessa. Ne auttavat suojaamaan ihoa ympäristövaikutuksilta, kuten auringon ultraviolettisäteiltä, bakteereilta ja muilta mikro-organismeilta.

Neandertalilaisilta peritty geeni lisää kuitenkin myös aktiinisten keratoosien eli aurinkokeratoosien riskiä. Ne ovat ihosyövän esiasteita, joita esiintyy useimmiten ikäihmisillä.

Keratoosit ilmenevät ihon pinnalle tulevina paksuuntuneina vaaleina ja hilseilevinä läiskinä. Lisäksi ihoalueesta tulee erittäin valoherkkä.

Tutkijat olettavat geenin säilyneen siksi, että herkkyydestä auringonvalolle oli etua pohjoisilla alueilla. Teorian mukaan se muun muassa lisää tärkeän D-vitamiinin tuotantoa elimistössä.”
 
vierailija
Voi hyvät hyssykät teitä teitä persuparkoja!
Onko Vantaalla asuvien maahanmuuttajien aneltava teiltä
olemassaoloonsa lupaa?
Ostakaa mustaa kenkärasvaa ja vetäkää sitä naamoihinne.
Kävelkää sitten edestakaisin Tikkuraittia Tikkurilassa. Kyselkää siellä ohikulkevilta saatteko elää Vantaalla?
Eikös se blackface ole nykyään kaikkein pahin rasismiteko mitä on.. Hirveä haloo mm hollannissa joulukulkueessa jossa perinteisesti ollut tällainen mustapekkahahmo.. Ei sovi valkoisen tekeytyä mustaksi edes näytelmissä. Ja tämä ihonvärijuttu on taas näitä irrelevantteja juttuja, kun oikeasti pitäisi keskustella mikä määrä maahanmuuttoa on uhka kielelle ja kulttuurille. Siinä ei auta vaikka tulijat olisi Virosta tai Saksasta.
 
Voi hyvät hyssykät teitä teitä persuparkoja!
Onko Vantaalla asuvien maahanmuuttajien aneltava teiltä
olemassaoloonsa lupaa?
Ostakaa mustaa kenkärasvaa ja vetäkää sitä naamoihinne.
Kävelkää sitten edestakaisin Tikkuraittia Tikkurilassa. Kyselkää siellä ohikulkevilta saatteko elää Vantaalla?
Sinun naisoletetun olisi jo syytä lopettaa tältä päivältä, olet riehunut jo tarpeeksi persumaniasi kanssa 😒
 
vierailija
Eipäs vaan siinä on kerrottu minkä näköisiä metsästäjä-keräilijöitä tänne vaelsi jääkauden jälkeen. Kaukaiset esivanhempamme nyt sattuivat olemaan tummaihoisia Afrikasta lähtiessään, kas kun kalpeanaamoja ei ollut siellä olemassa. Matkan varrella risteydyttiin neanderthalilaisten kanssa, se varmaankin nopeutti ihon vaalenemista.

Oletko jostain syystä tiedettä vastaan?
Jos, niin miksi?

Tieku: ”Neandertalilaisten geeni lisää ihosyövän riskiä

Neandertal-dna voi vaikuttaa keratonisyyteiksi kutsuttuihin ihosoluihin, joita on ihon uloimmassa kerroksessa. Ne auttavat suojaamaan ihoa ympäristövaikutuksilta, kuten auringon ultraviolettisäteiltä, bakteereilta ja muilta mikro-organismeilta.

Neandertalilaisilta peritty geeni lisää kuitenkin myös aktiinisten keratoosien eli aurinkokeratoosien riskiä. Ne ovat ihosyövän esiasteita, joita esiintyy useimmiten ikäihmisillä.

Keratoosit ilmenevät ihon pinnalle tulevina paksuuntuneina vaaleina ja hilseilevinä läiskinä. Lisäksi ihoalueesta tulee erittäin valoherkkä.

Tutkijat olettavat geenin säilyneen siksi, että herkkyydestä auringonvalolle oli etua pohjoisilla alueilla. Teorian mukaan se muun muassa lisää tärkeän D-vitamiinin tuotantoa elimistössä.”
Neandertali + homo sapiens = hyvä combo ilmeisesti. Sen jälkeen kun tuli risteytystä alkoi kehittyä korkeakulttuuria, kaikilla muilla ihmisillä on neandertaligeenejä paitsi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa ei hirveästi imperiumeja ole syntynyt.
 
  • Tykkää
Reactions: Palstapesu ja setis
vierailija
Tummaihoisten alkuperäisten ”vantaalaisten” kieltäjät, katsokaa tämä lyhyt infopätkä faktoista:

Tutkija kertoi muinaisten vantaalaisten olleen tummia ja somessa syttyi raivo – "Ihmeellistä"

Vuodenvaihteessa sosiaalisessa mediassa syntyi kohu arkeologin kirjoitettua Vantaan Sanomissa, että kivikaudella eläneet vantaalaiset olivat todennäköisesti tummaihoisia ja -hiuksisia.

Artikkelin kirjoittanut Andreas Koivisto kertoi, että DNA-tutkimukset osoittavat, että Skandinavian muinaisilla asukkailla – ja sen myötä myös muinaisilla vantaalaisilla – oli todennäköisesti tumma iho ja mustat hiukset.

Tekstin kommenttikenttä täyttyi nopeasti vihaisista, avoimen rasistisistakin kommenteista, joissa myös kyseenalaisettiin arkeologin ammattitaitoa.

Koivistoa yleisön voimakkaan asenteelliset reaktiot ihmetyttävät. Hän on käynyt puhumassa aiheesta esimerkiksi kouluissa, joissa hänen mukaansa on paljon oppilaita monenlaisista taustoista. Koululaiset sisäistävät tiedon aikuisia ennakkoluulottomammin.

[https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkija-kertoi-muinaisten-vantaalaisten-olleen-tummia-ja-somessa-syttyi-raivo-ihmeellista/8863122#gs.3g3inz
 
vierailija
Ei se niin mennyt. Ihmiset olivat tummia alkujaan kun olivat vaeltaneet etelästä pohjoiseen, mutta iho vaaleni sen takia että saisivat muodostettua vitamiinia ihollaan. Se juuri on sitä evoluutiota johon voimme huoletta uskoa.

Suomesta on löytynyt Susiluola, jossa luolassa on todennäköisesti ollut ihmisastutusta jo ennen jääkautta eli noin 130.000 vuotta sitten. Silloin asukkaat olivat neanderthaleja.


"Susiluola, joka tunnetaan myös nimellä "Wolf Cave", oli yksilöitä, jotka asuivat mesoliittikaudella, noin 8 000-6 000 vuotta sitten nykyisen Suomen alueella. Näiden muinaisten asukkaiden geneettistä rakennetta koskeva tutkimus on jatkunut, jotta voidaan ymmärtää heidän esi-isiään ja mahdollisia suhteita muihin ihmispopulaatioihin. Muinaisten ihmisjäännösten, myös Susiluolan luolasta löydettyjen, geneettinen analyysi on osoittanut, että näillä yksilöillä oli geneettisiä yhtäläisyyksiä muiden Euroopan mesoliittisten populaatioiden kanssa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että näiden muinaisten suomalaisten populaatioiden geneettisellä sukulinjalla voi olla yhteyksiä muihin metsästäjä-keräilijäryhmiin Pohjois- ja Itä-Euroopassa samalla ajanjaksolla. Tutkimuksessa on myös selvitetty geneettisiä suhteita mesoliittisen populaation ja alueen myöhemmän neoliittisen ja pronssikauden asukkaiden välillä. Analysoimalla Susiluolan luolasta löydetyistä jäännöksistä erotettua muinaista DNA:ta ja vertailemalla muiden muinaisten ja nykyaikaisten populaatioiden geneettisiä tietoja tutkijat ovat pyrkineet paljastamaan geneettisen sukulaisuuden ja väestön liikkeiden malleja esihistoriallisessa Euroopassa. Tämä työ auttaa ymmärtämään muinaisten ihmispopulaatioiden geneettistä maisemaa ja prosesseja, jotka muovasivat alueen nykyaikaisten populaatioiden geneettistä monimuotoisuutta. Susiluolalaisten geneettisen perinnön tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa Suomen alueen varhaisten ihmisten väestöhistoriasta ja esi-isien yhteyksistä sekä heidän paikastaan Euroopan esihistorian laajemmassa kontekstissa.

Geenitutkimuksen on arvioitu osoittavan korkeatasoista geneettistä jatkuvuutta Suomen muinaisten kivikauden populaatioiden ja nykysuomalaisten välillä. Tutkimus viittaa siihen, että suurella osalla nykyajan suomalaisista on geneettisiä siteitä muinaisiin esi-isiinsä."
 
vierailija
"Susiluola, joka tunnetaan myös nimellä "Wolf Cave", oli yksilöitä, jotka asuivat mesoliittikaudella, noin 8 000-6 000 vuotta sitten nykyisen Suomen alueella. Näiden muinaisten asukkaiden geneettistä rakennetta koskeva tutkimus on jatkunut, jotta voidaan ymmärtää heidän esi-isiään ja mahdollisia suhteita muihin ihmispopulaatioihin. Muinaisten ihmisjäännösten, myös Susiluolan luolasta löydettyjen, geneettinen analyysi on osoittanut, että näillä yksilöillä oli geneettisiä yhtäläisyyksiä muiden Euroopan mesoliittisten populaatioiden kanssa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että näiden muinaisten suomalaisten populaatioiden geneettisellä sukulinjalla voi olla yhteyksiä muihin metsästäjä-keräilijäryhmiin Pohjois- ja Itä-Euroopassa samalla ajanjaksolla. Tutkimuksessa on myös selvitetty geneettisiä suhteita mesoliittisen populaation ja alueen myöhemmän neoliittisen ja pronssikauden asukkaiden välillä. Analysoimalla Susiluolan luolasta löydetyistä jäännöksistä erotettua muinaista DNA:ta ja vertailemalla muiden muinaisten ja nykyaikaisten populaatioiden geneettisiä tietoja tutkijat ovat pyrkineet paljastamaan geneettisen sukulaisuuden ja väestön liikkeiden malleja esihistoriallisessa Euroopassa. Tämä työ auttaa ymmärtämään muinaisten ihmispopulaatioiden geneettistä maisemaa ja prosesseja, jotka muovasivat alueen nykyaikaisten populaatioiden geneettistä monimuotoisuutta. Susiluolalaisten geneettisen perinnön tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa Suomen alueen varhaisten ihmisten väestöhistoriasta ja esi-isien yhteyksistä sekä heidän paikastaan Euroopan esihistorian laajemmassa kontekstissa.

Geenitutkimuksen on arvioitu osoittavan korkeatasoista geneettistä jatkuvuutta Suomen muinaisten kivikauden populaatioiden ja nykysuomalaisten välillä. Tutkimus viittaa siihen, että suurella osalla nykyajan suomalaisista on geneettisiä siteitä muinaisiin esi-isiinsä."
Susiluolasta ei ole löytynyt ihmisjäännöksiä tai geenijäämiä. Ainoastaan työkaluja ja iskoksia.
 

Yhteistyössä