*Tammikuun Tähdet-11* kesäkuu-10

Onnea iitu- :heart: ja maska :heart: :heart: hyvistä ultrakuulumisista. :flower:
*muoks* Onnea myös pikkutoiveelle. :flower:

Ultrasta, Jos ultrataan vatsan päältä, niin silloin kai täytyisi olla rakko täysi. Kävin yksityisellä siinä ekassa ja koska ultrasi alakautta, oli rakko tyhjänä. Tehdäänkö np-ultra aina alakautta vai kannattaako vielä varmistaa terveydenhoitajalta erikseen ennen sinne menoa? Täällä on nyt tullut kahdenlaisia kommentteja, joten ehkä kannattaa kysyä vielä terkkarilta oman paikkakunnan käytäntö. Mulla ei ole vielä koskaan ultrattu vatsan päältä, vaan aina alateitse.

Pöllö, Täällä ei ole ollut katumusta tästä raskaudesta. Mutta syksyllä kun aloitettiin yritys ja tulin heti toisesta kierrosta raskaaksi, niin tuntui että raskaus tuli liian helposti. Paras ystäväni oli saanut keskenmenon ja mietin, että onko oikein tulla silloin raskaaksi. Tunsin syyllisyyttä. Pikkuhiljaa uskalsin alkaa nauttimaan raskaudesta ja miettimään tulevaa vauvaa. Kun raskaus todettiin tuulimunaksi, niin mielessä kävi, että olisihan se ollut liian helppoa, jos kaikki olisi mennyt niinkuin toivoin.
Sinun voisi olla hyvä sanoa asiasta neuvolassa, jotta he voivat ohjata sinut psykologille juttelemaan. Uskon, että ajatuksesi ovat ihan normaaleja ja et ole ainoa, joka noin tuntee, kuten täälläkin on jo vastattu. Kyllähän ensimmäinen lapsi muuttaa elämän sisällön aivan täysin. Hienoa, että uskallat sanoa täällä rehellisesti mitä tunnet. Onhan se vauva iso muutos, jos kaveripiirissä suurin osa on lapsettomia pariskuntia. Mutta parin vuoden päästä todennäköisesti hekin tulevat perässä. :)

Useammalla on nt-ultra jo ensi viikolla. Olen kateellinen. :) Minun pitää odottaa vielä seuraavaan viikkoon, vaikka alkukuussa laskettu aika onkin.

Spatz, Voimia rankan pahoinvoinnin kanssa. :hug: Kannattaa käydä lääkärissä, niin voit saada sairaslomaa tai lääkitystä. Kaveri oli alkuraskaudessa useamman viikon sairaslomalla oksentelun takia. Hänellä pahoinvointi kesti pari kuukautta jonnekin 18 viikolle asti. :(

).( Mulla ei ole enää muuten pahoinvointia, mutta tänään taas tuli oksu hampaita pestessä. Tää on näköjään mun tapa aloittaa viikonloppu, sillä tää oli kolmas kerta peräkkäin kun oksuan joko perjantaina tai lauantaina. :) Turvotusta tulee vain, jos on syönyt hyvin. Tänään olisi iltamenoa ja saa nähdä, että miten farkut mahtuvat päälle, sillä pahinta turvotus on illasta. :) Hyvää viikonloppua kaikille!

Tuittu- 10+4
 
Alkuperäinen kirjoittaja Spatz:
Lähinnä päällimmäisenä on nyt huoli miten selviän tästä raskaudesta ihan yksin. :ashamed: Lapsen kanssa uskon pärjääväni, ja mikäs tässä raskaana ollessakaan olisi jos tätä ei ensimmäistä kertaa tekisi. Tämä tyttö on nyt vähän hukassa, jotenkin yksinään ei olisi lupa olla tietämätön/heikko, kun kerran "pitää pärjätä yksin".

Neuvolan tätikin oli sitä mieltä, etteivät nämä kivut ole vielä syy varhaisultaan tai vastaavaan. Mutta onko se nyt normaalia että on 24 tuntia vuorokaudessa menkkojen ekan päivän vihlonta ja selkäkivut? :|

Äh, hävettää vähempikin haparointi.

Höpö höpö. Ensimmäisellä kertaa kuuluukin olla tietämätön. Mä kyselen edelleen, vaikka kolmatta odotankin.
:hug: Onko sulla jotain hyvää ystävää johon voisit turvata erityisesti nyt ja muutenkin koko raskauden ajan? Mä en oikein osaa lohduttaa, mutta sen tiedän ettei sun tosiaan tarvitse tietää kaikkea eikä välttämättä olla vahvakaan. Kyllä jokainen vahvakin joskus murtuu. Eikä se tee ihmistä huonommaksi, päinvastoin! Voimia. :hug:

Kirjoititkin ettet halua tukiverkkoa sotkea vielä kuvioihin, olisiko kuitenkaan yhtä jolle voisi uskoutua? Helpottaisi kummasti sun mieltä varmasti kun voisit jollekin puhua ihan livenä. :hug:

Possurokotetta en aio ottaa varsinkaan nyt raskausaikana, enkä kyllä muutenkaan olisi ottanut...

calypso: :hug:

maska82 Tuplasti onnea! :heart: :heart:

Toivottavasti nyt tuli suurin osa edes kommentoitua... Paljon tekstiä ja väsy painaa, joten nyt tää painuu päikkäreille. :wave:

Shamandalie ja TouhuTumppi 8+3 (jos olen kärryillä enää... :D )
 
huhhuijaa.. koko ajan vain väsyttää! Ei jaksais tehä yhtään mitään..
täytyy kohta lähteä koristelemaan voileipäkakut ja tekemään salaatit häihin.
Ompa kyllä vain ihme kun ollaan saatu tänne joukkoon kahet kaksoset ja yhet kolmosia odottavat! on kiva sitte seurailla ku kuullaan ultra kuulumisia :p
nyt ois vissin 6+4
 
Yövuoron jälkeen melkein samoilla silmin hoidan kipeetä esikoista täällä ja litkin järjettömiä määriä kahvia pysyäkseni valppaana..
Mies oli aamulla todennut pojan olevan kipeä eikä voinut viedä sitä päiväkotiin, jäi sitten itse pojan kanssa kotiin ja mä kun saavuin yövuorostani, painuin heti klo 8 nukkumaan.. mut sitten mies tulikin herättämään klo 10.30 että hänen on pakko lähteä töihin, siellä on kauhee härdelli ja pomo soittelee perään.
Ei muuta kun 2,5h unilla ylös ja pojan kanssa touhuamaan... pitäs jaksaa lähteä sen kanssa kohta lääkäriin joten päiväunetkin jää meiltä nyt väliin.. toivottavasti mies pääsee ajoissa töistä et pääsen nukkumaan vielä kunnolla.. edessä kun olisi vielä pari yövuoroa ennen vapaita :/
Väsymys on muutenkin aika valtaisaa, saati sitten tuollaisten aamu-unien jälkeen...

Maskalle tuplaonnittelut ja muillakin taas ihania ultrakuulumisia :heart:

Pöllö mulla oli ihan samoja tuntemuksia kun aloin esikoistani odottamaan. Oltiin todella toivottu ja yritetty lasta ja sitten kun toive täyttyi ja plussasin, -mä olinkin ihan kauhuissani ja mietin mitä mä olin mennytkään tekemään :eek:
Tuntui että olin muka pilannut jollainlailla omaa elämääni, antanut pois vapauttani ja ottanut liikaa vastuuta itselleni.. meilläkään ei monella kaverilla vielä ollut lapsia ja olin varma että jään nyt lapsen myötä kaikesta paitsi ja mun elämä muuttuu ihan liikaa.
Kun raskaus eteni ja aloin tuntea vauvan liikkeet, ajatukseni selkenivät ja aloin todella rakastaa vauvaa ja halusin sitä taas enemmän kun mitään muuta. En enää suonut ajatustakaan sille mitä elämäni olisi voinut olla jos lastensaantia olisi vielä lykätty vaan nautin joka solullani siitä että minusta oli tulossa äiti.
Se tunne pysyi ja voin kertoa että kun vauva syntyi, ei enää ollut epäilystäkään siitä etteikö se olisi ollut hienointa mitä mulle on ikinä tapahtunut.
Ja ajatella, ystävätkin pysyivät ja moni heistä on nyt poikani 3vuotisen elämän aikana saanut itsekin lapsia. En koe menettäneeni mitään, en vapauttani, en mitään. Koen kuitenkin saaneeni niin paljon lapsen myötä että halusin ryhtyä tähän taas uudelleen ja nyt moisia tunteita ei ole mielessä käynyt, -nyt olen nauttinut kaikesta heti plussaamisesta alkaen =)
Kyllä se vielä iloksi muuttuu sinullakin :hug:

Avokado 7 + 6 :heart:
 
Kemissä ultrataan vatsan päältä ja rakon ei tarvitse olla täys.(eli se eka np ja sitten rakenne)
Ja tässä yksityisellä myös vatsan päältä(alkuraskauden ultraus) ja rakko pitää olla täys.

Kaks raskautta takana ja koskaan ei oo sisäkautta ultrattu.

Jännitys vaan nousee...hui!

 
Heii, sellaista on pitänyt kysyä, mutta aina vaan unohtuu: onko kellään (ollut) estolääkitystä virtsatieinfektioihin raskausaikana? Söin Trimopania (100mg), mutta lopetin lääkityksen plussaan, koska apteekissa sanottiin, että ei saisi käyttää ekalla kolmanneksella. Esto oli kyllä kestänyt jo 4 kuukautta, eikä tulehduksia ole ainakaan vielä näkynyt. *kopkop*

Pahoinvoiva Kreecher ja Ötys 7+3
 
Ihana päivä! Mun viikon mittainen ummetus helpotti. Samalla kyllä katosi viikon aikana turvonnut "vauvamasu" :LOL: Nyt on kyllä kevyt olla!

Me lähdetään huomenna aamulla reissuun, joten palailen teidän seuraanne vasta keskiviikon paikkeilla. Kaunista viikonloppua kaikille vaikka sateella uhkailivatkin B)

mussu & myy 10+5
 
Ummetusta on ollut täälläkin, miten sitä ihminen voikin mennä niin "tukkoon"..? Normaalisti kävis joka päivä tarpeilla, nyt on 2-3 päivän välein, eikä mikään ihme jos turvottaa ja on tönkkö olo! Eli mussu sulla tosiaan oli ihana päivä! :)

Hyvää viikonloppua taas kaikille tasapuolisesti!

Marde ja Milli 9+6
 
neuvola

menkkojen mukaan laittovat lasketun 3.1 eli nyt olis 10+4 mutta tiedän ite että se on se 9+6 tänään.

paineet 91/54
hb 112
sydän 160
painoa tullu 2,4kg

mitään muuta ei site tehtykkään ja 1h siellä meni. ihan outo oli koko terkkari. mitään ohje kirjoja en halunut.otin vain sen odotus oppaan äidille/isälle.


miisuliisa ja tippa 9+6

 
Alkuperäinen kirjoittaja miisuliisa:
neuvola

menkkojen mukaan laittovat lasketun 3.1 eli nyt olis 10+4 mutta tiedän ite että se on se 9+6 tänään.

paineet 91/54
hb 112
sydän 160
painoa tullu 2,4kg

mitään muuta ei site tehtykkään ja 1h siellä meni. ihan outo oli koko terkkari. mitään ohje kirjoja en halunut.otin vain sen odotus oppaan äidille/isälle.


miisuliisa ja tippa 9+6
Saakos kysyä, että millälailla outo? Ja kuuluivatko vauvan sydänäänet jo? :eek:

 
icefairy: Kyllä mä luulen, että se synnytys olis muutenkin silloin käynnistynyt, mut ehkä supparit alkoi aiemmin. Se on semmoinen "jumppa" jota voi harjoittaa synnytyksen aikana jos vaan pystyy. Pitää supistukset käynnissä ja ilmeisesti vähän edistää vauvan laskeutumista. Mut siis et on leveessä kyykyssä ja "keinuu" puolelta toiselle, et siinä kyykyssä nousee vuorotellen puolelta toiselle "varpailleen". Tajuskohan tosta mitään...

Tuittu: Sä sentään tiedät koska sulla on nt-ultra. Mä en oo vieläkään saanut mitään kirjettä synnäriltä...

(.) Taas kuvittelin, että pahoinvointi on taaksejäänyttä elämää, mutta töissä kesken aamuhommien piti lähteä halailemaan pönttöä..onneks olin viel yksin, niin ei tarvinnu pojille selitellä mitään, kun niille en oo kertonut vaikka pomo ja yks työkaverikin tietävät.

BellaMarie 10+2
 
:flower: Kiitos kaunis kaikille. En ajatellut, että tästä kaikesta olisi näin paljon apua, mutta kas kummaa. Ihana huomata, ettei jää ajatuksineen ja kummallisine raskausvaivoineen ihan yksin.

Onnitteluja kaikille hyviä ultrakuulumisia saaneille!

Miulla alkoi viikonloppu miesystävän raivokohtauksella, kun tein pilkulleen selväksi, että tämä lapsi on tulossa tähän maailmaan, EN aio salailla lapsen isää, kun se kuitenkin on ilmiselvää, ja AION pitää huolta siitä, että lapsi saa molemmat isovanhemmat, vaikka mies ei paperilla olisikaan virallisesti siittäjänä. :kieh: Tunsin itseni hirveäksi ämmäksi, mutta sen lisäksi tunsin olevani ihan pikkuisen enemmän tämän pienen äiti, äidit kun ovat maailmassa pitämässä pientensä puolia kaikessa. Mutta kuten sanottu, miehen raivokohtaus + helvetillinen pahoinvointi + hormanihuuruitku + kiirekiirekiire = huono aloitus päivään/viikonloppuun. :ashamed:
Tuli myös kirje miehen Nanalta (isoäiti) jolla luki "whatever you do with your life, do it together, make wise choices, and always be there for each other. " Pillitinpä sitten oikein urakalla. Miten sanotaan 95-vuotiaalle englantilaiselle isoäidille, jota kovasti rakastan, että: "saat lapsenlapsenlapsen tammikuussa, mutta lapsenlapsesi ei halua olla sen elämässä läsnä, Toivon, että sinä päätät toisin" ?? Muutenkin sukulaisten reaktiot pelottavat. :| En jaksa mitään draamaa, ja sitä on tiedossa runsain mitoin.

Omaa napaa vaihteeksi, mutta kun tuntuu, että seinät kaatuu. :ashamed: :ashamed:

Spatz ja tiituska 6+5
 
pikkutoive
joo sydänäänet kuulu jo :heart: sellainen hento kopotikopoti.

se oli outo sillai kun se ei oikee puhunu mitään. kysy aina yhden kysymyksen ja oli pitkän hiljaa ja toljotti vaan mua! tuli ihan vaivautunu olo :headwall: ja puhu niin hiljaa että sai tosissaan kuunnella mitä se kysy.Huomasin jo sillon kun aikaa varasin et se oli jotenkin oudon olonen.

 
Spatz: :hug: Tärkeintä on, että teet niinkuin susta tuntuu oikealta. Jos ja kun olet päättänyt haluta pitää pienen, niin älä anna muiden mielipiteiden siihen vaikuttaa. Jos sä tekisit abortin niin sä et antaisi sitä anteeksi miehelle etkä itsellesi ja sen jälkeen elämä olisi varmasti tosi hankalaa.
On tosi hienoa, että uskalsit sanoa tuon, että aiot pitää lapsen. Vaikeahan mun on oikeasti ulkopuolisena mitään sanoa, mutta voihan olla, että sun miesystävän mieli muuttuu ja hän tahtookin ruveta isäksi. Hänelläkin on oikeus raivota, ei siis niin, että saisi suhun kajota tai silmittömästi huutaa, mutta häntäkin voi helpottaa jos saa tuoda tunteensa julki. Tsemppiä teille molemmille! Toivon, että pystyisitte vielä perheen yhdessä perustaa, mutta uskon, että susta tulee hyvä äiti, vaikka isi vetäytyisi syrjään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja miisuliisa:
pikkutoive
joo sydänäänet kuulu jo :heart: sellainen hento kopotikopoti.

se oli outo sillai kun se ei oikee puhunu mitään. kysy aina yhden kysymyksen ja oli pitkän hiljaa ja toljotti vaan mua! tuli ihan vaivautunu olo :headwall: ja puhu niin hiljaa että sai tosissaan kuunnella mitä se kysy.Huomasin jo sillon kun aikaa varasin et se oli jotenkin oudon olonen.
Voi harmi! Onko sulla tiedossa että sen terkkarin voi vaihtaa, jos ei niinku kemiat synkkää...tms...kenenkään ei tarvitse raskaana ollessaan, kaiken muun kestettävyyden lisäksi ottaa vielä outoa terkkaria kontolleen..olisi suotavaa että terkkarit olisivat myötätuntoisia ja aidosti kiinnostuneita odottavan äidin asioista... :heart:

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kreecher:
Heii, sellaista on pitänyt kysyä, mutta aina vaan unohtuu: onko kellään (ollut) estolääkitystä virtsatieinfektioihin raskausaikana? Söin Trimopania (100mg), mutta lopetin lääkityksen plussaan, koska apteekissa sanottiin, että ei saisi käyttää ekalla kolmanneksella. Esto oli kyllä kestänyt jo 4 kuukautta, eikä tulehduksia ole ainakaan vielä näkynyt. *kopkop*
Pahoinvoiva Kreecher ja Ötys 7+3
Tungen nokkani teidän pinoon, oon marraskuisista :)
Mulla oli Trimopan 100mg käytössä virstatieinfektioiden estoon, keskustelin lääkäriin kanssa puolen vuoden käytön jälkeen että haaveissa olisi lapsi, jolloin lääkäri vaihtoi lääkkeen Nitrofur-C 75mg. Nitrofur on kuulemma täysin turvallinen raskauden 1-8kuukaudella, viimeisellä kuukaudella sekin suositellaan lopetettavaksi =)
Itsellä vuoden mittainen estolääkitys loppui helmikuun alussa, ja lapsi sai alkunsa heti sen jälkeen. Neuvolassa käyn minimissään kuukauden välein antamassa virstanäytteen ja toistaiseksi on ainakin puhtaana pysynyt :)

Tanya & herra hukkapätkä 20+0
 
Kiitos kannustavista kommenteista Marde79, vappupommi, neulainen, Kreecher, Mussu81, Tuittu ja Avokado! =) On niitä hurjia tilanteita näköjään joillain muillakin. Kreecher, toivotan jaksamista, ei miehelle varmaan liikaa voi puhua näistä, minulla on ollut sama juttu, mutta kyllä tämä tästä tosiaan parempaan päin on menossa! Mussu81: luulenpa että meillä on sama tulossa: uskon että poikaystävästä tulee todella hyvä isä mutta hänen on ymmärrettävistä syistä vaikeaa kuvitella asiaa vielä. Tuittu: on varmaan ihanaa sitten kun kaverit alkavat saada lapsia myös, ei ole niin yksin. Avokado: tosi hyvin kuvailit tunteitasi, minulla on ollut todella samanlaisia. Eiköhän kaikki käänny parempaan kuitenkin, kun pääsen nämä ensimmäiset 3 kk ohi. Lapsi joka tapauksessa syntyy vakaaseen elämäntilanteeseen ja keskelle rakkautta. Mulle tuli tosi hyvä mieli kun autoitte! :heart:
 
HelinäKeiju10 Joko kävit siis np ultrassa? Kävin esikoisen aikaan sielä vasta viikoilla 12+1 :eek: sanoivat vielä puhelimessa että mielummin siinä 12 raskausviikon paikkeilla vasta..

Nonni kisat alko ja mies on ainaki koko ajan lähellä :D Saatampa itekki seurata muutaman pelin telkusta.. :)
 

Yhteistyössä