Enää tunti töitä..
Tänään kuulin, että pomon tytär oli saanut eilen vauvan. Tiesin kyllä, että odottaa ja milloin laskettuaika on.. On niin suloisen näköinen kuvassa.
Olivat eilen saaneet kuull, että on down-lapsi.. Pituutta prinsessalla on 48 cm ja painoi yli 3 kg..
Ja tänään oli lastenlääkäri tutkinut ja sanonut, että 99 %:n varmuudella on down-lapsi. Ensi viikolla verikokeet valmistuu ja saa varman tuloksen. Sydämmessä ei kuitenkaan ole mitään vikaa.
Tässä itse mietiskelen sellaista, että loppuuko elämä kokonaan, vaikka saa down-lapsen? Äiti on sanonut, ettei halua sitä lasta.. Olisi halunnut terveen lapsen, nyt on kaikki pilalla. Sanonut myös sen, että ei enää ikinä rukoile.. Vaikka koko raskausajan oli rukoillut, että kunhan saisi terveen lapsen.
Onko kenelläkään kokemusta down-lapsesta? Minkälaista on elämä hänen kanssaan?
Jos itse ajattelisin, että joutuisin saman kokemaan, niin varmasti olisi aluksi pienoinen järkytys.. Mutta rakas se olisi siitä huolimatta.