A
ajatusten virta
Vieras
[quote="ellanellaEipä elämä ole noin yksiselitteistä. Vaikka menisi naimisiin toiveenaan viettää koko loppuelämä toisen kanssa, niin matkalla voi tulla yllätyksiä. Saattaa tulla ero, joten yksinhuoltajaksikin voi joutua ihan ilman omaa tahtoaan, jos kumppani löytää vaikka jonkun toisen tai sitten "kasvetaan erilleen". Pitäisikö sitten yhden kerran epäonnistuttuaan olla loppuelämä yksin ja selibaatissakin vai? Enkä kyllä tiedä mitään masentavampaakaan kuin sen, että aviopuolisot elelevät viilenneillä tai jopa vihamielisillä tunteilla varustettuina kulissiliitossa jopa kymmeniä vuosia. Sekö sitten on hyvä kasvualusta jälkeläisille? Eiköhän jokaisella ole oikeus etsiä onnea ja olla onnellinen?
[/quote]
Jokaisella on oikeus etsiä onnea ja olla onnellinen. Tämä koskee myös lapsia, ei vain aikuisia!!!!
Jos ollaa kasvettu erilleen, ei ero ole se ainoa oikea ratkaisu, ainakaan heti. Pitää yrittää kasvaa takaisin yhteen ja sitten kovan yrittämisen ja apujen hakemisen jälkeen jos ei onnistu, niin sitten vasta erota. Nykyään erotaan heti kun tuntuu että ollaa kasvettu erilleen.
[/quote]
Jokaisella on oikeus etsiä onnea ja olla onnellinen. Tämä koskee myös lapsia, ei vain aikuisia!!!!
Jos ollaa kasvettu erilleen, ei ero ole se ainoa oikea ratkaisu, ainakaan heti. Pitää yrittää kasvaa takaisin yhteen ja sitten kovan yrittämisen ja apujen hakemisen jälkeen jos ei onnistu, niin sitten vasta erota. Nykyään erotaan heti kun tuntuu että ollaa kasvettu erilleen.