Täällä yksi joka myös ymmärtää ja on samoilla linjoilla mitä ap ja muutama muu kirjoittaja. Itse olen aina kuulunut kirkkoon ja vasta kuitenkin nyt nuorena aikuisena olen tullut uskoon. Avioliittoa olen miettinyt, koska se alkaa pikkuhiljaa olla kaiketi ajankohtainen.. Olen todellakin miettinyt, että avioliitto ja kirkollinen vihkiminen merkitsee minulle etenkin sitä, että (kuten vihkikaavassakin sanotaan) "olemme kokoontuneet tänne Jumalan kasvojen eteen, todistamaan ..." toisin sanoen haluan tulla vihityksi "Jumalan kasvojen edessä" ja siten saada siunauksen liitolleni. Toki tuntuu että minua & suhdettamme on siunattu jo nyt, koska olemme toisemme löytäneet ja sovimme yhteen saumattomasti.
Suhtaudun avioliittoon siten, että se on lopullinen ja kestää kuolemaani saakka; valitsen elää tämän ihmisen kanssa elämäni loppuun saakka. Minun vanhempani ja mieheni vanhemmat ovat myöskin saman suuntaisia, joten malli on ihan luonnollinen.
Kuten joku jo mainitsi, on olemassa ns. leipäpappeja, jotka eivät usko ja siis toteuta kristinuskon sanomaa sydämessään. On muitakin juttuja, joita ev.lut. kirkossa harjoitetaan, ja jotka mielestäni eivät oikeastaan ole sitä kristinuskon aidointa olemusta. Mielestäni kirkko on aika maallistunut, koska tällaiset leipäpapitkin voivat toimia vapaasti. Ja ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka sanovat että kirkonhenkilöt ym. tekevät petoksia ja naivat alttarilla (vai miten se meinkään?), ja samalla syyttävät muita ihmisiä syntisyydestä. Ja sitten ihmisille tulee uskovaisista huono kuva juuri tällaisten ihmisten takia....ja se jos mikä on mielestäni NIIN harmi, koska se ei todellakaan ole lähelläkään aidointa kristillisyyttä.
No, ehkä tässä tuli nyt vähän liikaakin ja osa meni ohi aiheesta, mutta tässä oma mielipiteeni. Lisään vielä, että luulen vahvasti siis olevani vähemmistössä liittyen tähän motiiviin vihkiytyä avioliittoon kirkossa. Ja itse siis en edes välittäisi pukeutua mihinkään valkoiseen hörhelömekkoon taikka pitää suuria perinnejuhlia vihkimisen jälkeen. Luulen siis että useimmille kirkossa vihkiminen vain "kuuluu asiaan", eikä sitä sen enempää sitten ajatella. Ja mitä siitä sitten ajatella, sitä en tiedä, ei se minua haittaa, mutta tottakai toivoisin että ihmiset ajattelisivat enemmän senkin asian merkitystä.
