Tajuaako enää kukaan, että avoliitto on syntiä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Avioliitto kunniaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mahtoivatko Aatami ja Eeva olla aviopari vai olivatko hekin vain avoliitossa...

Susipari!
Ei ollut paratiisissa pappia vihkimässä.

Aatamilla ja Eevalla ei myöskään ollut napaa, koska he eivät olleet syntyneet tavallista lihallista reittiä vaan Jumala loi Aatamin maan tomusta ja Eevan samalla metodilla taikka tuoreemman luomiskertomuksen mukaan Aatamin kylkiluusta.

Semmosta!
 
Viimeksi muokattu:
Lisänä tuohon aiempaan viestiini vähän maallisempia ajatuksia. Minua myös huvittaa nuo miehet, jotka eivät muka ota sitä palloa jalkaansa eli elävät avoliitossa, vaikka heillä on naisen kanssa yhteinen talous, yhteinen asuntolaina, yhteiset talot ja tavarat ja yhteiset lapset! Eiköhän siinä sitä palloa olekin ihan riittävästi. Avioliiton solmiminen ei muuttaisi yhtään mitään sillä rintamalla.

Ovatko nämä miehet sitten mielestään vapaita tekemään ihan mitä tahansa ottamatta huomioon avopuolisoaan, yhteistä talouttaan, asuntolainaansa, lapsiaan...? Mikä vapauden illuusio heillä oikein on? Kyllä he ovat velvollisia asiansa hoitamaan ja lapsensa elättämään. Avoliitosta lähteminen ei ole sen helpompaa - ellei nyt oteta huomioon muutaman lomakkeen allekirjoitusta, mikä on tavattoman helpoksi tehty nykyään - kuin avioliitostakaan. Kyllä se tavaroiden jakaminen ja raha-asioista riiteleminen (jos se sellaiseksi menee) on ihan yhtä rasittavaa ja lapsien kanssa on tasan samat kuviot kuin avioliitossakin. Ei sitä noin vaan lähdetä.

Se, mihin avioliitto sitten vaikuttaisi, on ne juridiset seikat, jotka tulevat kuvioon toisen kuoltua. Ne luulisi olevan kaikilla tiedossa, tai ainakin pitäisi olla. Aviolesken asema on turvatumpi kuin avolesken.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Viiriäinen;11671167:
Lisänä tuohon aiempaan viestiini vähän maallisempia ajatuksia. Minua myös huvittaa nuo miehet, jotka eivät muka ota sitä palloa jalkaansa eli elävät avoliitossa, vaikka heillä on naisen kanssa yhteinen talous, yhteinen asuntolaina, yhteiset talot ja tavarat ja yhteiset lapset! Eiköhän siinä sitä palloa olekin ihan riittävästi. Avioliiton solmiminen ei muuttaisi yhtään mitään sillä rintamalla.

Ovatko nämä miehet sitten mielestään vapaita tekemään ihan mitä tahansa ottamatta huomioon avopuolisoaan, yhteistä talouttaan, asuntolainaansa, lapsiaan...? Mikä vapauden illuusio heillä oikein on? Kyllä he ovat velvollisia asiansa hoitamaan ja lapsensa elättämään. Avoliitosta lähteminen ei ole sen helpompaa - ellei nyt oteta huomioon muutaman lomakkeen allekirjoitusta, mikä on tavattoman helpoksi tehty nykyään - kuin avioliitostakaan. Kyllä se tavaroiden jakaminen ja raha-asioista riiteleminen (jos se sellaiseksi menee) on ihan yhtä rasittavaa ja lapsien kanssa on tasan samat kuviot kuin avioliitossakin. Ei sitä noin vaan lähdetä.

Se, mihin avioliitto sitten vaikuttaisi, on ne juridiset seikat, jotka tulevat kuvioon toisen kuoltua. Ne luulisi olevan kaikilla tiedossa, tai ainakin pitäisi olla. Aviolesken asema on turvatumpi kuin avolesken.

Kun on talo omissa nimissä eikä mene naimisiin niin pysyy vaimo ruodussa.
 
Ruotuväki ja rälssilaitos. Tulee väkisinkin historian tunnit mieleen. Onhan naiset jo armeijassa.
Usein näen kaduilla armeijan asuisia naisia.

Harmittaa kun olen päästellyt näppikseltäni sammakoita vuonna 2007 tässäkin viestiketjussa.
En minä eikä moni muukaan tiedä mitään kuoleman jälkeisestä ajasta.
Sellainen käsitys on ettei taivaassa enää olla parisuhteessa. Mutta en ala kaivelemaan asiaa kirjoista enkä googlettamalla.

Radio Vega soittaa laulua ajomies älä kiiruhda liikaa ei kukaan tiedä kohtaloaan.

Se on hyvä pitää mielessään. Onni yksillä ja kesä kaikilla.
Parisuhdekeskustelu osaltani päättyy tähän pisteeseen.
 
Kun on talo omissa nimissä eikä mene naimisiin niin pysyy vaimo ruodussa.

Nyt se selevisi, miksi meijän ukko ei ole minua vihille vienyt! Minä oun sitä tässä kolomattakymmentä vuotta ihimetelly, jotta mintähen, mutta sinäpä sen osasit selevittää.

Nöyränä, nöyränä on pitänä olla talossa. Jos meinoon isotella, ukon ei tarvihe kuin ovellepäin vilikasta, niin johan tuas paikkani tiijän. Pottuja keittelen iltaseksi ja kahvepullat leivon, jotta pyssyy ukko hyvällä tuulella. Jos sekkään ei vielä riitä, lirrautan sormustimellisen konjamiinia kupposeen.

Velipoijaat ovatten olleet hyviä miehiä ja vieneet naisensa vihille. Molemmat kolome kertoo tänä aikana, jonka minäraukka olen avokkina nöyrästi nurkkia siivoillut. Tämä minun jahvetti
ei semmoseen touhuun ole toennut, vuan on pysytellyt kotipiirissä minun helemoissa.

Vissiin olemma suuria syntisiä ja nuo velipoijaat moninen pesueineen kunnollisia ja kelevollisia Pietarin portista aikanaan astumaan?
 
Viimeksi muokattu:
. nii, että syntiäkö minnäe aloen harrastammaa vanaoella päevillän!
Ne ku nuo kokemukset siitä "pyhästä avioliitosta" eeoo kummoset, entisestä ukosta sukkeutu aamenen jäläkee, melekone perkele ja ku on yks akka kotona töetä tekemässä, se pietää pieksemällä kurissa, niin passookii sittä ukon kulukee pitkin kyliä, niihi parempii naesten perässä.
Joten olokoon avoliitto syntiä, jonnii mielestä, van minnoon vähemmän, jo kirroomisen syntiä tehnä tämän avoliiton aekaan, eekä oo tuo mieskää huoranna, ryypännä, eekä akkoosa pieksännä.
Jos aatellaa sittä niitä avoliitossa syntyviä, "aviottomia" lapsia, niistee oo pelekoo meijjän kohalla, kummallae on jo omiks tarpeeks ja eekä tässä ennee mittää raamatullisia ihmeetä piäse, iänkää puolesta tapahtummaa.
Oesha se kyllä ihanoo, vielä keppiin kansa, paksut linssit silimillä, kirkon käätävee kulukee, hienot helemat hulumuten, pittee isot rönyjuhlat, erota sittä jonnii aejjan piästä.
Sekun ensmäene askel kohti avioerroo, on se naemissiin mänö ja se erroominen on minusta, jo hilikun verran suurempoo syntiä ku avoliitto...tae syntiä ja syntiä, kyllä se suur helepotus joskus on.

Joten ee arvostella toesten valintoja, meijjän pittää muistoo, että se luoja tek meijjät omaks kuvakseen, eekä meestä kukkaa, sitä eekä sen tapoja, oo vielä nähnä.
 
[QUOTE="tuhlata aikaa";8108572]Jos tässä ajassa ei viitsi tuhlata aikaa tuonpuoleisiin asioihin, niin ehkä sitten on paremmin aikaa ajatella iättömyydessä.

Kuuntelin äsken Radio Suomea. Siellä uutisoitiin edesmenneen paavin julistamisesta pyhimykseksi. Joku nainen oli rukoilleessaan kääntynyt paavin puoleen ja parantunut Parkinsonin taudista.

Viime lauantain Presso-lehdessä oli iso artikkeli arkkipiispa Jukka Paarmasta ja helvetistä.
Tuonelan olemassaolo mietityttää ihmisiä. Jos ei kaikkia Ellejä, niin muita sitäkin enemmän.

Paarma puhuu aikuisen uskosta ja elämisestä elämänsä oikein.

Mietin usein "kunnollisen puolison" roolia avioliitossa. Jos toinen ei yksinkertaisesti vaivaa päätään "syntiajatuksilla", niin miten toista voi vetää tilille "synneistä".

Minäkin haluaisin pyhymyksiä Suomeen. Ihan oikeita ja eläviä ei jo manan majoille menneitä. Varsinkin Elleissä vaihtaisin oikein mielelläni ajatuksia pyhymysten kanssa.

Vaikka olen elänyt kuin pyhimys, niin ei minusta pyhimystä saa tekemälläkään.
Löydän jatkuvasti itseni syntiä tekemästä. Käytän aikaani väärin. Laiminlyön asioiden hoitamisia. Kätken kynttiläni vakan alle. Löysäilen tyhmissä hommissa enkä käytä aikaani palvelemiseen.

Onneksi sentään tuo Jeesus aikoinaan riippui ristillä ja sovitti syntini. Luulisin, että ateistitkin pääsevät samalle onsingolle. Minä ainakin lupaan pitää teidän puolia Pietarin edessä. Jos ex-aviomieheni ei pääse taivaaseen, en minäkään sinne välitä tulla.
Vaikka avioliittokaavassa sanotaan "kunnes kuolema erottaa", niin minusta kuolema ei erota aviopuolisoita vaan pikemminkin yhdistää.[/QUOTE]

Miten ajatteluni voi tänään. Eilen luin lehdestä ettei Kallion heterotkaan rekisteröi parisuhteitaan. Hauska lukea kommentteja murteella. Nyt lopullinen piste osaltani
 
yhtä kaikki jos valittavana on taivas tai helvetti niin miksei sitä voisi elää niinkun jumala on tahtonut. eihän kukaan elämässäkään valitse huonompaa jos parempaa on tarjolla.
 
Maanpäällä on taivas. Mutta mistä voi olla varma, ettei kuoleman jälkeen mene helvettiin. Parempi siis elää kuin paratiisissa, kun et voi tietää tulevasta? Vaikea tietää, mitä Jumala oikeasti tahtoo))
 
Mitä on oikea avioliitto? Ennen siihen riitti pariskunnan yhteinen kahdenkeskinen sopimus, ilman ulkopuolisia ja lapsellisia seremonioita. Myöhemmin siihen seattiin kirkko, tutkikaa historiaa. Eli nykyinen avoliitto oli oikeastaan se ainoa oikea sitova sopimus, ei vakiintumiseen pappia tai ulkopuolisia tarvittu. "Hurskaiden" mielestä oikea avioliitto on ihmisten kehittämä nykyinen järjestelmä, sillä ei siis ole suoranaisesti jumalan eikä raamatun kanssa mitään tekemistä.

Todellista rakkautta on se, että luottaa, lupaa ja haluaa rakastaa toista ehdoitta, joten avoliitto on lähimpänä oikeaa rehellistä rakkautta. Kun ovi on aina auki, kuten avoliiton tuomitsijat niin kovasti haluavat painottaa, niin todellinen halu ja tahto ratkaisee.

t. Parisuhdetta lähes 30 v takana - otan mielipiteet todesta vastaan niiltä joilla on samat kilometrit takana ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pyhä Sylvi;11679866:
Mitä on oikea avioliitto? Ennen siihen riitti pariskunnan yhteinen kahdenkeskinen sopimus, ilman ulkopuolisia ja lapsellisia seremonioita. Myöhemmin siihen seattiin kirkko, tutkikaa historiaa. Eli nykyinen avoliitto oli oikeastaan se ainoa oikea sitova sopimus, ei vakiintumiseen pappia tai ulkopuolisia tarvittu. "Hurskaiden" mielestä oikea avioliitto on ihmisten kehittämä nykyinen järjestelmä, sillä ei siis ole suoranaisesti jumalan eikä raamatun kanssa mitään tekemistä.

Todellista rakkautta on se, että luottaa, lupaa ja haluaa rakastaa toista ehdoitta, joten avoliitto on lähimpänä oikeaa rehellistä rakkautta. Kun ovi on aina auki, kuten avoliiton tuomitsijat niin kovasti haluavat painottaa, niin todellinen halu ja tahto ratkaisee.

t. Parisuhdetta lähes 30 v takana - otan mielipiteet todesta vastaan niiltä joilla on samat kilometrit takana ;)

Katsoin eilen Yle kisastudion ja ihmettelin elokuvaohjaajamiehen höpinää synnissä elämisestä. Oli suoraan menossa lähetyksestä häihin, jos oikein käsitin. Nyt se puuttuva piste.
 
Tämä nykysysteemi on siksi, jotta saadaan parit virallisesti rekisteröityä ja osapuolet sidottua yhteiskuntamme lakeihin ja oikeuksiin. Yhteiskuntajärjestys vaati tiettyjä asioita, eikä kaikki ole siihen sitoutuneita muutoin kuin erilaisten pakotteiden kautta.

Kun parien yhteen liittymisille laitetaan erilaisin menoin ja juhlallisuusin suuri merkitys, se saa ihmiset ottamaan vastuunsa vakavasti. Kaikki eivät omaksu sitä itsestään selvyytenä, että oikeuksiin liittyy aina vastuu.

Meijän perreessä piisasi, jotta kuvaannollisesti hypättiin luudan varren yli eli todettiin toisillemme, jotta myö ollaan pari vakavissaan ja tehtiin se ympäristölle tiedoksi muuttamalla kalustot yhteiseen osoitteeseen. Papereita tehtiin elämän yllätysten varalle ja laitettiin pankkilokeroon tarvetta odottamaan. Jos lasten teko olisi mahdollista, toki silloin käväistäisiin vihkasemassa virkateitäkin.
Vaan synnissä emmä elä, olemma kunnon pari omine valoinemmekin ja sitoutumisaste 100%, ollut jo piiiiitkäääään. Moni aviopari on ehtinyt näinä vuosina erota ja liittyä uuteen moneen kertaan.
 
Voihan sitä synnissä elää avioliitossakin. Jokainen kuitenkin tekee syntiä joka päivä. Tai näin sanoo joku kuitenkin raamattu ja pappikin. Mistä voi tietää tarkalleen, mikä on syntiä herralle. Jos jotkut parit elävät avo- tai liitossa keskenään, niin ei se mua haittaa.
 

Yhteistyössä