Tahkoojaplussat 96

[Nasuppi*]

Heipsan!

Voih tuota Pepin tilannetta. Voin vaan kuvitella miten pää meinaa hajota jatkuvassa vuodelevossa. Toivottavasti pääset pian kotiin! Onneksi pikkuisilla on kaikki hyvin. Paljon jaksamista sinne. Tiedättekö muuten onko teille tulossa tyttöjä, poikia vai molempia?

Mites Molly ja perhe jakselee?

Siis hyi ja yök noita rapujuttuja. Mä olen joskus rapujuhlissa ihan vähän maistellut, mutta mies on kyllä joutunut sen lihan kaivelemaan Kauhea ajatus se sätkiminen kattilassa :/

Eläinjutuista siihen opiskeluun, kiitos vaan kysymästä Manna ja Sanelma. En siis todellakaan tiedä mitä tällä elämällä aion tehdä, uramielessä. Jotenkin nyt tuntuu n. 10 vuoden opiskelu-urakka aivan liian suurelta. Se on kuitenkin hyvin kiireistä aikaa ja siten auttamattomasti pois lasten ajasta. Ei kiva ajatus. Töitäkin pitäisi tehdä opiskelun ohella. Nyt on siis uudestaan suuri itsetutkiskelun paikka ja täytyy miettiä asioita uudestaan. Suunnitelmissa on kuitenkin alkuun palata vanhaan työpaikkaan, jos ottavat mut takaisin. Lopetin siellä kun muutettiin ulkomaille, tein siis töitä opiskelun ohella kyseisessä paikassa. Menen töihin ensi vuoden syksyllä, tammikuu tuntui liian aikaiselta ajankohdalta laittaa pikkuiset päiväkotiin. Rahaa kuitenkin tarvitaan ja ihan oman päänkin vuoksi aloitan tammikuusta lähtien tekemään satunnaisia vuoroja entisessä työssä - edelleen jos ottavat mut takaisin Laitoin just pomolle mailia. Siis iltoja/öitä ja viikonloppuja tekisin satunnaisesti. Mies on kuitenkin aina arkipäivät töissä.

Manna, Suomeen sopeutuminen ei ole sujunut kovin hyvin. Kaivataan ihan hirveästi takaisin. Oikestaan yllättävän vieraalta tuntuu kaikki täällä. Mutta se lienee alkuvaiheen takkuilua, eiköhän me kohta taas olla täällä ihan kotonamme. Ei vaan osata päättää missä halutaan asua. Täällä, vaiko keskustassa vaiko vähän syrjemmässä. Vai ulkomailla Plaah, vaikeeta!

Hertan pojalla aivan ihana nimi! On muuten myös isäni toinen nimi ja veljenpoikani/kummipojan toinen nimi (tuleva, ensi viikonloppuna ristiäiset)

Ihanalta kuulostaa teidän illanvietto Keiju! Aah, glögiä! Mä just tajusin, että jouluun ei enää ole kovin pitkä aika, mahtavaa!

Piritan takan edessä löhöily kuulostaa vaan niin upeelta. Voikun ois meilläkin. Vielä nyt kun syksy etenee niin se tuntuu varmasti vielä paremmalta. Ah! Me joudutaan tyytymään kynttilöihin, mutta kyllä niistäkin saa ihanan tunnelman pimeisiin syysiltoihin.

Meiän lapset nukkuu paljon. Siksi täällä nyt palstailen innokkaasti. En tiedä miten he ovat noin väsyjä. Voisiko johtua iästä, kuluttavat niin paljon energiaa hereillä ollessaan? Täytyy varmaan pyytää neuvolassa, että ottavat hemoglobiinin, me kun lopetettiin se lisäraudan antaminen aikasemmin kuin olisi pitänyt. Ovat kuitenkin varsin pirteitä tyyppejä, mutta nukkuvat n. 4 h päiväunet (kahdessa erässä) ja 11-12 h yöunet. No, on kai tuo vielä ihan normaalin rajoissa. Outoa vaan, kun eivät yleensä ole kovin hyvin päiväunia nukkuneet, silloin alussa se olikin kaikista suurin ongelma. Ehkä he nyt ottavat sitä unta takaisin E vaan vaikuttaa väsyneeltä päikkäreiden välilläkin usein, etsii harson unirievuksi ja hankaa sitä kasvoihinsa.

Nyt välipalaa nassuun ja sitten pilatekseen. Heip!

 

[Nasuppi*]

Hei unohdin kommentoida Hertan shoeboxia, loistava hankinta! Niitä voi tosiaan katsella ihan loputtomiin, unohtamatta kivoja sinkkisiltoja tyttöporukalla cosmoja juoden

 

[Peppi_82]

Kiitos kannustavista sanoista. Niitä kyllä aina tarvitaan. Täytyy kyllä olla itseensä tyytyväinen. Mielestäni olen pärjäillyt täällä melko hyvin. En oo ees kauheesti kiukutellut =) Joku ilta on itku päässyt, mutta aamulla taas olo ollut parempi.

Rakenneultran mukaan meille ois tulossa tyttö ja poika. Täällä ei ultrissa olla sukupuolia sen kummemmin tarkasteltu, vaikka n. kerran viikkoon oon päässy kurkkaamaan masu-maailmaan.

 

[Nasuppi*]

Hih Peppi, tyttö ja poika on oikein kiva yhdistelmä Eipä meilläkään sitä rakenneultran jälkeen pahemmin enää kommentoitu, vaikka usein ultrattiinkin. Paikkansahan tuo piti.

Hienoa, että olet pärjäillyt olosuhteisiin nähden hyvin. Se on tosi vaikea tilanne, kun joutuu olemaan vuodelevossa vaikka on täysin terve. Ja vielä vieraassa paikassa Ahdistuksella on tosiaan ikävä tapa iskeä iltaisin ja aamulla valoisalla kaikki näyttää taas paljon paremmalta. Kovasti jaksamista toivottelen edelleen. Pidä vaan ajatukset siinä palkinnossa, kyllä se on sen arvoista

 

[Mannaejk]

Poika koisii vielä, siis muutaman rivi täältäkin.

Jaksamista Peppi. Hyvin olet pärjännytkin ja muksut kasvaa hienosti. On heillä jo ihan hyvin kokoa. Tyttö ja poika <3! Toivottavasti pääset kotiseudun sairaalaan, niin olet tosiaan lähempänä. Mukavaa, kun jaksat kirjoitella kuulumisia.

Hertta, O:n juhla kuulosti ihanalle. Tosi kiva "kaava" teillä. Kuulosti herkän juhlalliselta ja henkilökohtaiselta. Mukavaa, kun mies kertoili nimen taustaa jne. Paljolti perinteisessä kastejuhlassa riippuu papista juhlan tunnelma, niinkuin ollaan todettu, mutta tuollaisessa nimiäisjuhlassa onkin vapaat kädet toteuttaa juhla oman mielen mukaan. Pojan kuva oli muuten aivan ihastuttava; ilmetty O!! Ei ihme, että pidät nimstä, sillä se on komea nimi. Minäkin ylpeänä aina kerron poikamme nimen ja useimmat ihastelee nimeä, jotkut vastaa "jaa" ... Heh heh, kaikki ei tykkää kaikesta, mutta sillähän ei ole väliä.

Kaksi kertaa eri lämpimän ruuan laitto on aika puuhaa. Jotkut valmiit einekset on hyviä, kuten laatikot, perunaruuat jne. ja monet ruuat pystyy tehdä säveltäen puolivalmiista. Mutta lapsethan ei tosiaan välitä kaikista ruuista, siinähän sitä haastetta onkin. Mulla on jäänyt kokkaus aika huonolle nyt ja useammin oonkin tehnyt keittoja, niin pääsee helpommalla. Olen kyllä onnekas, kun anoppini on auttanut paljon mm. hoitamalla meidän pyykkejä (=silittänyt, mankeloinut), laittamalla ruokaa jne. On ihan mukavaa, kun saa mennä valmiiseen pöytään ja syödä kunnon kotiruokaa. Vaikka kyllä yhden lapsen kanssa tosiaan varmaan pääsee helpommalla paljonkin, mutta mukava apu kuitenkin.

Eiköhän asiat ja asuinpaikat Nasuppi loksahda kohdalleen. Onhan se hirmuinen muutos tellä nyt. Lähditte ukomaille kaksin ja siellä koitte suuria muutoksia ja palasitte nelistään takaisin. Ei ihme, että nyt täytyy istua miettimään asioita uudelleen. En osaa sanoa tuohon nukkumisasiaan sen kummempaa. Matala hb (samoin korkea) voinee väsyttää, joten kannattanee se tsekata ja se raudan syöminen, mutta toisaalta voiko se olla vain jokin "vaihe" lapsilla, kun ovat noin energisessä ja oppivassa iässä. Minä kun en oikein tiedä pajonko "kuuluu" nukkua tuossa iässä.
Susta oli muuten ihana kuva fb:ssa, sanon sen tätäkin kautta. Kaunis

Unohdinko hehkuttaa miten hienoa, ettei Sanelman I:lle tullut reaktiota rokotuksesta. Hyvä! Me osallistutaan pojan kanssa pneumokokkitutkimukseen. Verrokkina tulee hepatiitti. Päätettiin osallistua, kun molemmat rokotteet kyllä ovat varmasti hyvä juttu. Oliko muille heinävauvoille tarjottu tutkimusta? Seuraavalla kerralla meidän palleron kankkuun pistetään...Apua! Miten _mä_ kestän!

Mulla teetteli muuten menkat alkujaan viissin viikonloppuna. Nyt täytyy katsoa, tapahtuko jotain taas kolmen viikon päästä. Huh, ei olisi kavannut vielä. Jälkivuoto loppui, niin meni viikko ja alkoi kipuilu ja kirkas vuoto. Kesti kyllä vaan pari päivää, mutta hyvin tyypillinen menkkajomo. PuuuuH* Oikea hormonihirviö, kun menkat puskee jo nyt läpi. Just puheltiin miehen kanssa, että outoa, kun menkkakipuihin ei liitykään enää sitä valtavaa pettymystä, mikä toistui vuosia joka kuukausi.

Voi, me ei olla paljoa takkaa poltettu vielä. Piritan innoittamana nyt täytyy ottaa asiaksi. Sauna laitettu palamaan sitäkin useammin Heh, mua nauratti toi hydraulinen penis, en muista sitä kohtaa lainkaan..Tuli siis aasinsiltana mieleen Piritasta tässä takkakeskustelun lomassa. Joko muuten Mariska on saanut uuden takan? Sori, jos en muisa mitään. Kovasti uutta remppailua te suunnittelette eikös?

Nyt vilä kupponen kahvia ja lehdenluku, kunnes muru herää.

 

[Molly*]

Ehtisinköhän jotain raapustaa..

Olen ratkennut ryyppäämään. Heheh. Mies on työmatkalla ja olen (yes yes yes ja samalla kop kop kop*) saanut tytön nukahtamaan (uudestaan) itsekseen omaan sänkyynsä iltasin klo 20! Näyttäisi olevan uusi toimiva nukkumaanmenoaika. Jihaaa!!! Sitten otan kirjan, suklaata ja lasillisen portviiniä, kömmin sohvalle ihan ryydenä ja Nautin loppuillan. Luen btw parhaillaan Anna Janssonia joka on myös hyvä! Kiitos Keijullekin vinkeistä, täytyy kirjata ylös, ei kuulostanut tutuilta nimiltä. Joo, mutta siis M:n syömisvälit öisin on hiukan pidentynyt kiinteiden ja uuden rytmin myötä, nyt ne on 3-4,5 h sen 2-3 h sijaan. Kasiin-ysiin asti aamuisin nukutaan, vaikka kuuden-seiskan aikaan likka onkin pirteä ja juttutuulella mutta saan hänet simahtamaan uudestaan tunniksi kun otan hänet viereen. Sellaista täällä.

Hertan pojan nimi on sitten aivan loistava ja tosi hieno! Olen oikein miettinyt sitä tässä. Kuten myös Mannan pojan nimi, sopii tosi hyvin ja on tosi kaunis! Suurin osa sekä tutuista, että tuntemattomista on tykännyt meidän tytön nimestä mutta jotkut on kyllä sanonut jotain tyyliin "jaa" ja "mmmm-hmm" kans Ja Hertta ne teidän nimiäiset kuulosti tosi kivoilta!

Mä olin missannut Piritan kirjoituksen ja kun Manna alkoi juttelemaan peniksistä olin aivan pihalla! Siitä puheen ollen... Jotain pitäisi varmaan kehittää. Miten muuten Manna sun käyttöönottotarkastus meni taannoin? Kaikki ok?

Manna, molemmat nuo rokotteet on kyllä tosiaan hyviä, M on saanut ne kans. Se onkin kamalaa kun vauva saa ekan rokotuksen ja pitää itse olla siinä mukana, heh. Toivottavasti poika on reipas. Mä meinaan melkein pillitin silloin aikoinaan. Mutta M on niin reipas tyttö ollut aina kyllä, että eipä tarvi enää jännittää. Mulla on yks ystävä joka ei halua rokottaa lapsiaan ollenkaan. Lapset on nyt 2 v ja 5 kk eivätkä siis ole saanut rokotuksia. En ole kysynyt miksi haluaa toimia niin?... Ihmettelen itse hyöty- ja haittapuolia?

Sanelma, onko I:n rokotuksista tullut mitään jälkikäteen? Toivottavasti ei. Olisi tosi hienoa. Mitä kaikkea kiinteää nyt annat? Me ollaan kokeiltu maissia, bataattia (suurinta herkkua) ja kasvissekoitusta missä maissi-bataatti-peruna-porkkana, sekä riisipuuroa banaanilla ja banaanisosetta. Ja siis tyttö syö aivan villinä kaikkea. Oikein äännähtelee, aukoo suuta isosti ja syö tosi hienosti ja reippaasti. Joskus työntää kielen ulos, aukoo suuta ja huutaa kun ei ole tarpeeksi nopea lusikan kanssa Ei kai vauva voi ylensyödä? Joskus ihmettelen kun ei näytä tulevan kylläiseksi suurinpiirtein mistään määrästä kiinteitä, huh... Imetän sitten aina perään vielä. Imetyksen jälkeen usein kääntää pään pois kun on valmis, aivan pullottaa mahaa ja lyö toisella kädellä omaa isoa mahaa ja huutaa jotain ihme kylläisyyshuutoa tyyliin "aaaahhhh" ja sitten hymyilee

M on niin loistava muutenkin, pakko kertoa. Imetys on nykyään julkisilla paikoilla vähän hankalaa kun hän ei pysty keskittymään itse asiaan. Meinaa aloittaa ja häiriintyy sitten jonkun puheesta, kääntyy katsomaan mistä ääni tulee ja katsoo sitten mua silmiin ja nauraa räkättää! Yrittää uudestaan, ja sama toistuu. Ei meinaa tulla mitään. Ja on niin ihana kun rakastaa pusuttelemista. Voidaan maata sängyllä halaamassa ja pusuttelemassa varmaan vartin ja hän vaan nauraa kikattaa koko sydämestä ja avaa suuta ammolleen "pussatakseen" joka kerta kun lähestyn omilla kasvoillani hänen kasvoja. Kaulan alueelta on herkkä kutittamiselle. On niiiiin maailman ihanin tyttö!! Rattaissa ja pinniksessä hän heittää jalat mukavaan asentoon laidoille, on niin hauskan näköistä. Ei vaan makaa enää kuin pötkelö kuten ihan pienenä. Hampaita ei ole vielä tullut mutta kaikenlaista fyysistä kehitystä taas.

Kääk, Mannalla menkat alkamassa! Hui! Mä kannan käsilaukussa ph-suojia mukana kaiken varalta mutta toivottavasti ei alkaisi vielä vähään aikaan.

Ai niin, Pepille ihan älyttömästi tsemppiä edelleen! Siis viides viikko sairaalapedissa alkamassa, tsiisus. Mitä olet puuhannut siellä jotta saat ajan kulumaan? Käykö paljon vieraita moikkaamassa sua? Ei ehkä jos olet kaukana kotikaupungista?... Toivottavasti pääset lähemmäs kotia. Mutta hienosti ovat pikkuiset kasvaneet ja se on pääasia, että teillä kaikilla kolmella kaikki ok. Yritä jaksaa!

Nasupilla ja perheellä sopeutumista. Luulen ehkä ymmärtäväni fiiliksiä. Saas nähdä milloin tuollainen meillä edessä. Ehkä ei ihan pian kuitenkaan. Mutta varmasti teillä veri vetää ulos taas, jonnekin, jossain vaiheessa... Paljonhan se on kiinni siitä onko joutunut vai päässyt muuttamaan takaisin Suomeen. Meillä paljon takaisinmuuttaneita kavereita jotka jutellut näistä asioista. Eikä sitä edes voi sanoa, että se olisi aina omasta asenteestakaan kiinni, se vaan voi olla tosi vaikeaa vaikka se ulkopuoliselle kuulostaa oudolta. Mutta kivasti se varmasti menee teillä, asiat lutviutuu, ja kun saatte päätettyä mihin asetutte asumaan jne. ja työkuvioitakin mietit niin hyvältä kuulostaa. Mä haluaisin muuten kans nähdä jotain kuvia kaksosista! Laitapa meilitse jos et facebookiin viitsi pistää! Please

Keijulla aina niin kivoja illanviettoja. Ketkä ne yläkerran pojat nykyään on, kun nehän erosi ja toinen jäi sinne asumaan? Onko hänellä uusi poikaystävä vai tuleeko alkuperäinen pariskunta edelleen "vanhana parina" teille kyläilemään kun heistä tuli teidän ystäviä?

Oli varmaan tuhat muuta asiaa kommentoitavana mutta nyt otan vähän omaa aikaa sohvalla, huh.

 

[Mimmu*]

Heipä hei taas täältäkin. On ollut tässä vähän yhtä sun toista haipakkaa, ristiäiset viikonloppuna, viime viikolla taas yksi isomman nuhaflunssa, miehellä työmenoja ja silleen. Tähän asti olen ollut jotenkin tosi energinen, mutta nyt on ainakin hetkellisesti melkoinen uuvahdus meneillään. Voi johtua kyllä osin siitäkin, että lääkitystä säädettiin viime viikolla jälkitarkastuksessa alaspäin ja lievä yliannostus synnytyksen jälkeen on voinut olla syynä poikkeukselliseen energisyyteen ja nyt taas nopeahko annoksen lasku voi aiheuttaa hitautta rattaissa. Voi tietysti olla kaikki tämä järjestely ja ylimääräinen lastenhoitoaika myös syynä. Onneksi huomisesta pitäisi taas tilanteen normalisoitua.

Joku kyseli siitä isosiskon suhtautumisesta ja kateudesta. Meillä ainakin tällä hetkellä näyttäisi, että sisarkateus on ollut aika laimeaa. Yhdessä vaiheessa selvästi tuli sellainen viikon kausi, jolloin isompi neiti heittäytyi täysin holtittomaksi ja tulkitsimme, että se oli huomion hakemista muuttuneessa tilanteessa. Sitten onneksi alkoi päiväkoti ja V pääsi välillä "tuulettumaan" ikäistensä kavereiden kanssa ja nyt on helpottanut. Nuo V:n flunssat vain ovat vähän aiheuttaneet ongelmia, kun pärskivä ja yskivä neiti pyrkisi väkisin tekemään lähituttavuutta pikkusiskon kanssa. Ja onhan sitä aina välillä havaittavissa hetkittäisiä mielenosoituksia, mutta se on niin pientä ollut ainakin tähän asti. Neuvolassakin totesivat, että huolestuttavampaa olisi, jos ei mitenkään reagoisi.

Nyt on kyllä pakko painua nukkumaan, täytyy laittaa sitten enemmän raporttia ja vaikka kuviakin paremmalla ajalla.

 

[Sandeman ejk]

moro vaan.
Eilinen neuvolalekuri suht ok. Rautaa pitää ruveta popsimaan ja jossain on joku tulehdus kun leukkarit plussalla. Kävin sit tänään labrassa antamassa näytteitä ja hakemassa purnukoita aamupissaa varten. Pissatulehdusta epäili. Painokin oli ihan ok enkä ainakaan vielä joudu sokerirasitukseen vaikka yläkäyrällä maha kasvaakin.

N pääsi eilen tädin mukana raveihin ja poniratsastukseen! Pimu oli niin innoissaan ja pulputti loppuillan vaan heppajuttuja. Liikuttava tapaus!! Oli siellä tarjonnut rusinoitaan muille tutuille ja syöttänyt hepoille omppuja. Mun sisko on siis vakioporukkaa tuolla talleilla joten osaa niksit ja voi näyttää vähän enemmän kuin jossain poniratsastuksessa.
Voi jööses tuota Pepin tilannetta! Tsemppiä sinne, mulla olis kyllä jo hajonnut pää vaikka hyvän asian takiahan siellä olet.
Viikonlopuksi onkin sitten luvassa vapaailta miehen kanssa, N menee mummolaan yökylään. Ihan kivaa vaikka eipä tässä tilassa kauheasti jaksa valvoa. Ainakaan ei tartte aamulla herätä katsomaan lastenohjelmia.

 

[gissa töissä]

apua, mä nauran ihan kippurassa tuota Mollyn kuvailua tytön syömisestä ja kylläisyyshuudosta Vähänkö mua taas katsotaan täällä pitkään On varmasti aivan ihana ja hurmaava tyttö!!

Mulla muuten oli myös viime viikolla ekat menkat. Aika jännää, ei kova ikävä kyllä ollut. Oisko ollut ekat luomumenkat muutamaan vuoteen :/

Pepille tosiaan mahtitsempit makoiluun. Tosi hienosti olet jaksanut ja hyvä asenne varmasti auttaa. Aivan ihanaa, kun saatte tytön ja pojan

Mäkin olen kuullut noista paluumuuttajien ongelmista, vaikka tietysti itselle ihan vieras juttu. Jossain vaiheessa satuin lukemaan useamman artikkelinkin asiasta ja tosiaan tuntuu kaikille olevan yhteistä nuo sopeutumisvaikeudet. Ehkä aika auttaa, ja varmasti vertaistuesta ois apua, jos sellaisia tuttavapiiriin kuuluu? Mollyn tavoin minäkin haluaisin nähdän kuvia kaksosista

Shoebox on hyvä ostos, mä tilasin omani muutama vuosi sitten Playltä. Tekstejä ei ole, mutta ei ole haitannut. Kiva katsella vaikka saikkarilla, kun on tylsää

Leolla oli pari päivää masu sekaisin, joten ollaan oltu kotona. Viettivät tiistaina sadonkorjuujuhlia ja söivät kasviksia. Vähän epäilen, että masu ei tykännyt niistä, kun ei juuri ole raakoja maistellut, ainakaan isoja määriä. Muuten oli ihan terveen oloinen, kakkaa vaan oli usein ja j o k a p a i k a s s a

Miehen piti lähteä viikonloppuna kalastusreissulle poikien kanssa ja mullakin oli koko ohjelma suunniteltuna, mutta nyt jo viikolla peruutti suurin osa ja nyt aamulla peruutti se viimeinenkin, oli kuumeessa Harmittaa niin paljon miehen puolesta, tiedän että odotti kovasti ja nyt lupasi hyvää ilmaakin. Sanoin kyllä, että voi mennä vaikka seuraavana viikonloppuna, kun ei ole mitään ohjelmaa, mutta ei tietysti nyt lohduta.

Työt kutsuu! Hyvää viikonloppua kaikille

 

[Vippe]

Heissan pitkästä aikaa!

Kaikki kuulumiset on puurona päässä.. Eilen jo lueskelin mutta en ehtinyt vastata.

Kiitos taasen kaikille kuvista! Ja Heinämiehet olivat saaneet nimet, komeita nimiä. <3 Nimiäiset/ristiäisetkin olivat sujuneet hienosti. Hyvä juttu!

Pepin kuulumiset ensimmäisenä mielessä. Huh. Jaksamista sinne sairaalapetiin! Ei kai ne meinaa sua makuuttaa synnytykseen asti?

Molly on päässyt kotiin, ja m alkaa vissiin jo löytää unirytmiä takaisin. Hieno juttu! Pääsee mama nauttimaan suklaasta ja viinistä.. Ja se ruokailuhetken kuvaus oli ihan mahtava.

Nasupilla vaikeuksia sopeutumisessa. Jaksamisia! Ottaa varmasti aikaa.. Sukulaiset on varmasti innoissaan, kun saavat nähdä E&e:tä useammin. Laitahan tosiaan niitä kuvia!

Taitaa olla jo pari viikkoa kasaribileistä, mutta raportoin vielä. FB:ssä olijat vissiin näkivätkin jo kuvia, eikö ollut aika hehkeä pariskunta.. hehhee.. Miehellä varsin hehkeä se kasaritukkaperuukki... Oli tosi hauskaa, musa oli kasaria, seinillä oli vanhoista Suosikeista julisteita ja dallas pyöri tv:ssä.. Juotiin Sinisiä enkeleitä, Sivuluisuja ja Ampiaisia. Hehe... Kaikki oli onnistuneet löytämään 80-luvun vaatteita ja asusteita. Oltiin aika mahtavan näköstä sakkia.

Eilen ehdin haavepuolelle kirjotella, että oon alkanut sit kuitenkin vakavasti harkitsemaan hoitoja. No, mitään konkreettista ei ole tapahtunut, enkä tiiä miten tässä käy, mutta niin pitkällä jo oon, että kaivoin paperit esiin ja mietin soittamista. Tuska ja ahdistus iskee kyllä siinä vaiheessa kun otan vatsamakkarasta kiinni ja koitan kuvitella pystynkö tuikkaamaan siihen menopuria tai pregnyliä tai muita. Ääääääh... Mies meillä kovasti haluais lapsia (tai jos ny edes yhden), ja noh, kai määkin voisin huolia , mutta kiukuttelen noiden hoitojen kanssa. Ei mieskään niitä halua, ei sillä, mutta lapsen se haluaisi. Huoh. Noh, kattoo ny. Eikä tätä tartte mitenkään kommentoida, kunhan pidän teitä ajantasalla pään liikkeistä. Ens viikolla voi olla taas eri mieli.

Viikonlopuksi ei ole mitään ihmeempiä ohjelmassa. Syysvaatteita ajattelin käydä shoppaamassa ja yhtä kaveria nähdä, mutta siinä suunnitelmat. Jotenkin ihanaa että voi mennä tai tehdä ihan mitä huvittaa. Vaikka kyllähän kevään ja kesän teatterimenoissa oli kiva käydä, ei sillä. Heh, ensi kesäksi varmaan pitää saada joku uusi teatteriproggis, ja mein ohjaaja on sellaista vähän väläytellytkin. Mein kanssa oli kuulemma niin kiva tehdä töitä, että se haluaa uuden projektin ensi kesäksi, vaikka oli ajatellut, ettei tekisi yhtään kesäteatteria vähään aikaan.

Noh, tämmösiä tänne. Mukavaa viikonloppua kaikille!!!

 

[**Keijukainen]

Perjantaita!! Ihana aurinkoinen ilma vaikkakin melko viileää, käytiin aamupäivällä kaupassa koko perhe ja kunhan Mai herää päikkäreiltä, startataan mun vanhempien luo, mies menee jotain leffajuttuja tekemään.

Oot Peppi ollut usein mun mielessä, kiva kun pääsit kirjoittamaan kuulumisia. On varmasti tylsää, tsemppiä sinne makoiluun. Hyvin ovat pienet tyttö ja poika siellä kasvaneet, koeta saada aika kulumaan jotenkin.

Molly, ihania juttuja kirjoitit pikku-M:sta! Mahtava tyyppi. Ja kiva kun saat iltaisin nautiskella, kyllä välillä tuntuu että on päivän paras hetki kun saa lapsen nukkumaan
Kyllä nuo kiinteät varmasti pidentää vähän syöttövälejä ja kohtahan saat antaa jo puuroakin, illalla?
Noista yläkerran pojista toinen tosiaan asuu vielä ja on sinkku, toinen on muuttanut pois ja hällä on uusi miesystävä, he kävivät eilen kylässä. Mutta ovat nämä pojat keskenäänkin ystäviä vielä ja saattavat piipahtaa joskus yhdessäkin. Oli kiva ilta, laitettiin kynttilöitä, glögi jäi juomatta mutta punaviiniä otettiin pari lasia.
Ja tänään ostettiin kaupasta miehen kans juustoja ja tykötarpeita lauantaiksi, pidetään kahdenkeskinen juusto-ilta Kyllä me osataan itseämme tosiaan hemmotella tän lapsenhoidon ohella, heh.

Mannalla jo menkat, tosiaan voimakkaat omat hormonit sulla! Mulla alkoi kans pian imetyksen loputtua, oiskohan siihen pari viikoa mennyt. Nyt on ollut ihana olo kun kaikki endo- ym. oireet on pysyneet kurissa pillereillä, jatkosta en sit tiedä.

Mai on kans aivan ihana nykyään. Repimisen sijaan pusuttelee ja tuhisee nenä mun nenässä kiinni ja nauraa päälle. Ollaan opetettu paijaamaan kisuja, paijailee meitäkin ja tiistaina kylässä ollutta 9kk "vauvaa" myös paijas koko ajan. Käveli sunnuntaina pari kertaa meidän olkkarin poikki mutta siihen se jäi, edelleen haluaa että talutetaan vaikka varmasti pääsis jo yksinkin.
Rakastaa pihalla keinumista ja eilen touhusi hiekkalaatikolla tunnin itsekseen,lapioi hiekkaa ämpäriin

Oh s*it kirjaimellisesti Gissa, tuota Leon masua..

Jaahas, me lähdetään tästä pikapuoliin. Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

[häh?]

Miksi Sandemanin tyttö on hoidossa jos äiti työttömänä kotona?

 

[Nekku ejk]

Pepille paljon voimia ja mielenmalttia täältäkin! Voiton puolella jo ollaan.

Piti jo aikaisemmin kommentoida tuota Keijun osa-aikaista työntekoa, että se on loistava mahdollisuus! Kermat päältä molemmista. Ja oi, oi, juusto-ilta kuulostaa ihanalta! Mä olen ihan juustofriikki, mutta mies ei. Se onkin oikeastaan ainoa ruoka-artikkeli, jota ei syö. Höh.

Juuh, en mäkään siis koko päivää kyökissä hyöri mutta silti se arkiruoka on jotenkin loputon savotta – ainakin ideoiden tasolla ja just se tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen ja se, että rätti about juurtuu kämmeneen… Pöh. Enkä sitten enää jaksa iltasella / vkl vääntää meille juurikaan “aikuisten herkkuja”, mikä oli aikaisemmin tosi tärkeä juttu, se harmittaa. Syödään toki samaa pariin kertaan, eri päivinä yleensä. Mutta meillä itse asiassa kuluu ruokaa ihan mielettömän määrät siksikin, että urheillaan niin paljon ja nälkä on.

gissa, huono omatunto seuraa varmaan jossain määrin aina, teki niin tai näin. Heh, olisipa näissä asioissa kuten mies! Ei turhaan puristaisi mailaa asioista. ;-D

Elli on vaihtanut konttauksen kävelyyn. Ulkona vielä hiukka hapuilevaa, kun on tietty epätasaista maastoa. Viihtyy superhyvin puistossa ja olen vienyt häntä sinne L:n pk-päivinäkin. L:lla on alkanut pk:ssa todenteolla joku uusi vaihe, se on NIIN tärkeä paikka, kun siellä on kaverit. Heillä on loistava samanikäisten tyttöporukka, kerrassaan ihania lapsia ja on kivaa, kun heidän vanhempansakin ovat tulleet niin tutuiksi, kun viikonloppuisinkin nähdään puistossa. Kotipäivinä puistossa kaipailee kavereitaan, kun ei siellä oikein ole enää noita 3-vuotiaita juurikaan ja hää haluaisi leikkiä ns. juonellisia leikkejä.

Upeita päiviä ollut! Kerrassaan.

Kas niin, lähdenpäs tästä kyökkiin tekemään bataattikeittoa, jotta on sitten valmiina, kun tullaan jumpasta, spinningistä, salilta ja lapsiparkista. Kaikilla oma harrastus, hih.

Onkos ne Riinuskan vauvan ristiäiset tänään? Nimea odotellessa. Kuva oli ihana, kiitos siitä ja kaikista muistakin.

 

[**Keijukainen]

Hei taas! Mulla jäi jostain syystä Vipen kuulumiset totaalisesti väliin, kiva kun kirjoitit! Mahtavat nuo teidänkin kasaribileet Mä tykkään yli kaiken naamiaisista ja teemahipoista. Vai hoitoihin, vautsi vau Kyllä ainakin ivf:ään luulis olevan jonoja joka puolella Suomea joten ehkä aikaa totutella..? Kiva kuulla sit miten etenette. Luomumahikset teillä vissiin koko ajan olemassa ja olihan teillä se yks inssikin? Mun ystävällä kävi silleen että varasivat ajan hoitoihin niin plussa tuli monen vuoden yrityksen jälkeen, kaikki on mahdollista näköjään.

Onnea Ellille kävelystä! Tuota odotellessa että kävelis ihan vakkariin, muutamia askeleita ottaa päivittäin. On niin liikkiksen näköistä se taaperrus jalat harallaan Just kattelin kun menivät tuossa vierekkäin, Mai isäänsä kädestä pitäen, lappuhaalareissa.
Muuten tuo termiitti oli eilen tyhjentänyt mun yhden ison ruukun mullasta partsille ja levittänyt onnellisena multaa pitkin tuoleja ja kivilaattoja. Hitto sitä siivoamista. Tuntuu ettei tällä hetkellä kotona sais olla yhtään mitään missään...kissanpelletitkin on pitkin lattioita vaikka ollaan mitä esteitä kasattu laatikon eteen.
Meillä on nyt auto-traktori-vaihe Kaikki on prumm prumm..ja tietyömaa ihan huippua seurattavaa.

Olen aloittanut lenkkeilyn, YKSIN. Syksy on aina sellaista ihanaa juoksuaikaa, mun mielestä. Eilenkin suoraan lenkiltä saunaan, mies oli sillä aikaa laittanut Main nukkumaan. Aivan mahtava olo oli saunan jälkeen.
Jännä muuten tuo Mannan "sauna palamaan"- ilmaisu

Ihanat kuvat tuli Mannalta ja Riinuskalta, kiitos. Mä löydän kyllä Mannan pojasta paljon äidin näköä ja Riinuskan likka näyttää musta edelleen niin veljeltään

Onko muilla samanikäisillä vielä kaukalo käytössä? Me pakattiin se just kellariin ja Mai pääsi ekaa kertaa lastenistuimeen kun mun isä toi meidät autolla kotiin, oli kyllä aivan innoissaan kun näki kunnolla ikkunoista ulos. Eikä oikein enää mahdu koko kaukaloon.

Leivoin just marjapiirakan, mun ystävä tulee poikansa kanssa kylään ja illalla me tosiaan sit miehen kans herkutellaan, avataan viinipullo ja katsotaan komedia. Ei meillä mieskään välitä kuin ihan tietyistä juustoista, enkä mäkään toisaalta syö homejuustoja enkä muitakaan kovin voimakkaita.

Mukavaa viikonlopun jatkoa! Ainakin just nyt on ihana aurinkoinen ilma.

 

[Nasuppi*]

Lauantaita!

Odottelen tässä pullia uunista ja sitten kahville. Meillä on suuri muuttoruljanssi taas edessä, kun päätettiin siirtyä alakertaan nukkumaan. Meillä on tosi hölmösti yksi makkari yläkerrassa, joka on pääasiallinen asuinkerros. Alakerrassa sitten toinen makkari ja vessa sekä uloskäynti. Ensin aateltiin, että halutaan nukkua lähellä lapsia, joten sijoitettiin sänky olkkariin. Vaan eipä toimi tämä järjestely yhtään, joten nyt kokeillaan alakertaa. Ei se loppujen lopuksi paljoa kauempana lapsista ole, mutta vähän oudolta silti tuntuu. Tänään siis taas tavaroiden roudaamista, onneksi saadaan apujoukkoja.

Tuollaisen romanttiset illat Keijun tapaan on ihan must tässä arjessa. Parisuhdettakin pitää muistaa hoitaa, vaikkei meinaa millään aika ja jaksaminen riittää. Mutta se vaan tekee niin hyvää! Mekin tehtiin juustotarjotin tässä eräänä lauantaina, avattiin punkkupullo ja katseltiin Benjamin Button. Oli muuten ihan mahtava leffa! Tuli itkettyä kyllä tosi paljon siinä lopussa... Hauskaa iltaa teille Keiju! Mä kyllä tykkään _ihan_kaikista_ juustoista, heh.

Täältäkin onnea Ellille kävelystä! Miten iso tyttö jo! Ja Mai samoin!

Vau, Nekun perhe on oikea urheilijaperhe. Ei ihme jos ruokaa menee. Miten toi lapsiparkki muuten toimii? Siis onko teidän salilla sellainen? Maksaako jotain? Voiko sinne viedä minkäikäiset lapset vaan? Mä teen muuten yleensä ruoat niin, että edellisen päivän illallinen on seuraavan päivän lounas. Se on tuntunut ihan kätsyltä ratkaisulta ja ainakin vielä tuntuu eilisen päivän ruoka uppoavan ihan hyvin.

Hih, vai on Molly ratkennut ryyppäämään Just noin se kandeekin tehdä, että keksii itselleen jonkin rentouttavan ja piristävän hetken, joka auttaa jaksamaan. Kuulostaa tosi hyvältä! Miten teillä nyt on yöt menny?

Kiitos Manna kuvakehuista, oot ihana Mies otti kuvan kun oltiin pienellä getawayllä kahdestaan Tosi nopsaan sulla muuten tuli menkat! Harmi :/ Oli aikas ihanaa kun niitä ei ollut Mullakin tuli kyllä heti imetyksen lopettamisen jälkeen, en olis yhtään kaivannut.

Vippestäkin oli tosi kiva kuulla pitkästä aikaa!

Gissa, ei meillä valitettavasti oo vertaistukea, se onkin tosi harmi juttu, koska auttais varmaan paljon. Mollylle kiitos pohdinnoista! Mailaan sulle varmaan piakkoin aiheesta, olisi kiva jutella enemmänkin.

Tosi kurja tuo Leon vastatauti Toivottavasti on jo parempaan päin?

Meillä on jokin rytmin muutos tapahtumassa, kun lapset nukkuu aamupäivällä niin paljon, että iltapäiväpäikyistä ei meinaa tulla mitään. Kuitenkin ovat sitten tosi väsyneitä ja yöt vähän kehnoja kun ovat menneet yliväsyneinä nukkumaan. Pitäisi jotenkin saada noita aamuja venytettyä ja siten siirryttyä yksiin päikkyihin. Keiju, tästä syytä tämä viikko on ollut vähän kinkkinen tapaamisen järkkäilyyn, kun unet on menneet vähän niin ja näin. Mutta koitetaan pian sopia treffit!

Juuh, laitan kyllä kuvia tulemaan, jahka saadaan nuo sadat kuvat purettua kamerasta. Kaksoset täyttää viikon päästä 1 v. Huisia!

Nyt päiväkaffelle miehen kanssa, hyvää viikkistä kaikille!

 

[täh?]

Miksi Sandemanin tyttö on hoidossa jos äiti työttömänä kotona?

Mitä hittoa se sulle kuuluu, häh? Kysyn vaan. Ihan oikeesti? Hoida sä vaan omat asiasi ja anna muiden tehdä omat ratkaisut. Kummallista touhua!

 

[Piritta*]

Myöhäisiltaa. Lokoilen taas mun suosikkipaikassa takan edessä, mies just hyytyi Larsson kädessä. Ilmeisesti ei mikään kovin imaiseva kohta ollut menossa Kirjoja on niin kehuttu, että ostin kerralla koko trilogian ja mies aloitti urakan heti. Ja koukussa

Ollut kyllä upeita aurinkoisia - ja lämpimiä - päiviä. Ulkoiltu urakalla. Jotenkin vaan hassua, että jotkut vanhemmat tuntuu enemmän katsovan kalenteria kuin lämpömittaria, kun lapsilla on monesti jo pipot päässä puistossa, vaikka lämpöä on lähemmäksi 20 astetta, auringossa enemmänkin. Toisaalta hyvähän se on varautua kaikkeen, niin arvaamaton kuin Suomen sää onkin.

Miten mulla on mennyt kokonaan ohi Nasuppi, että tehän olette nyt pysyvästi Suomessa. Sori, jotenkin en ole kommentoinut asiaa lainkaan. Ihan varmasti on sopeutumista tänne, vaikka ette sinänsä kovin kaukana olleetkaan. Aina se on haikeaa ja vaikeaa luopua tutuksi tulleesta ympäristöstä ja ystävistä. Joutuu niin monet asiat luomaan uudelleen kun paluumuuttaa. Voi teidän pikkuisia, luulisi, että he pian siirtyvät yksiin päikkin, eivätkös he pian täytä vuoden? Varmaan unille menoa voisi hiljalleen koittaa venyttää aamusta, esim klo 12:ta. Annalla se on nykyään jo lähemmäksi klo 13.

Ah, juustoillat (portin kera ovat ihania! Meilläkin sellainen kahdenkeskinen herkuttelu on lähinnä karkin mutustelua just sen takia, ettei jaksa enää iltaisin ihmeitä väsätä. Tosin vklopun menu on yleensä aikuisten ehdolla enemmän ja lapsille jotain oikaistua versiota.

Jee, mainiota Elli! Helpottaa huomattavasti, kun kakkonen alkaa tepastella ulkona. On kyllä totta, että arkiruoka on loputon savotta ja eri toten se, että ruokaa pitää koko ajan olla valmiina. Kaipaisinkin sellaisia kätsyjä uuniruokaohjeita, joissa kamat voi heittää uuniin, ja kun pihalta tullaan sisälle, ruoka olisi simsalabim, valmiina Meillä uppoaa parhaiten pastaruoat, joten niitä versioita riittää...

Mäkin huomaan Matskusta, miten tuo kerhossa käyminen on valtavan kiva juttu hänelle ja on AIVAN innoissaan uusista kavereista. Selvästi 3v:nä alkaa ihan uusi vaihe lapsen kehityksessä ja sosiaalistumisessa. On ylpeä siitä, että on jossakin itsekseen ja saa kavereita. Oon kyllä hirmuisen tyytyväinen tähän kerho-puisto-ratkaisuun, aivan loistava kombinaatio. Pehmeä lasku pkoti-elämään ja pientä itsenäistymistä kotiympyröistä. Mulla toisinaan nousee kylmä hiki tulevasta muutoksesta meidän elämässä, etenkin Annan kohdalla. On niin äidin kulta ja pieni vielä, etten kyllä millään raaskisi siirtää vielä siihen maailmaan. Toivottavasti saatais jokin ryhmispaikka tms.

Molly siellä nautiskellut Niin sitä pitää! Mä just tänän ripitin yhtä girlfriendiä, joka on hautautunut kotitöiden ja huushollauksen alle ryytyneenä, siitä miten sitä omaa aikaa pitää jostain vain nipistää. Nähdä tietyt asiat sormien läpi ja uppoutua sohvalle, vaikka kuinka leluläjät ja kyökki huutaa siivoojaansa. Itse olen käynyt läpi niin rankan vaiheen kotioloissa, että osaan ottaa ne omat hetkeni. Koska on pakko. Niin...valveilla vielä tähän aikaan, hehh ....

Mieli tekisi huomenna Habitareen, saas nähdä jaksaako. Toisaalta rento päivä kotosalla ilman menoja kuulostaisi oikein kivalta. Pitäis siivotakin

Öitä ja mukavaa sunnuntaita!

 

[Kirppu pitkästä aikaa]

Hei vaan! Pistin pikku muksut päiväunille ja kun muu porukkakin on kuka missäkin ajattelin tulla pistäytymään ja katsomaan kuulumisia. Olen kyllä pudonnut kelkasta aika tavalla. Vauvoja on tullut lisää ja uusia on masuissa kasvamassa... Harmi, kun nimiä ei nyt näytä enää olevan täällä "julkisesti" esillä. Pitäkää mut vielä s-posteissa mukana, kiva lukea kuulumisia. Epistähän se on vähän, kun en itse ehdi ja/tai muista kirjoitella kovinkaan usein. Sorit vaan Ja uusia kotoja on teillä myös - onnea niistäkin.

Meillä on elo hyvin tasaista arkea. Meillä Anna ja Viljami aloitelleet kerran viikossa päiväkodissa, ensi kuussa sitten 2 kertaa viikossa. Hyvin viihtyvät. A-S:llakin alkanut oikein mallikkaasti, varmaan johtuen siitä, että on isoveikka tukena ja turvana. Muuten mennään aika tavalliseen tapaan. Tosin se ei taida olla tavallista, ettei meidän neiti nuku öitään vieläkään heräämättä. Siitä on tullut sellainen tapajuoppo ja äiti on vieläpä juonessa mukana Neiti kyselee joka yö vettä ja parin hörpyn jälkeen sanoo kiitokset ja jatkaa unia. Pitäis vaan kuunnella parina yönä vastalauseita ja laittaa piste tuolle tissuttelulle... ehkä tässä joskus.

Viljamia rassaa lievä infektioastma ja lääkkeitä nappaillaan aina, kun tuntuu, että joku flunssa on tulossa. Jos ei ajoissa aloiteta lääkkeitä, niin sitten poika on ihan tukossa ja ravataan tk:ssa hengittelemässä. Onneksi ennuste on se, että kasvaessa pitäisi oireet helpottaa ja toivottavasti hävitä kokonaan.

Itse kökin vielä kotona (ja tähän voi taas joku sivusta seuraaja heitellä kommentteja kotona olo + lapset päiväkodissa yhtälöstä) ja vuoden alusta pitäisi aloittaa oikeat työt. Ei tosin konttorihommat nörttien kanssa nappaa tippaakaan. Taidan painia samanlaisten ajatusten kanssa kuin Nasuppi "mikä musta tulee isona". Mulla tulee ikäkin kohta jo vastaan, kun olen alan vaihtoa miettinyt. Voi kun joku viisas sanois, että tee näin ja näin... Nyt kun ei vielä tarvitse töissä olla, niin oon käynyt kerran viikossa keramiikassa. Aivan ihana henkireikä! Ja muutaman jumpan olen kalenteriin sovitellut.

Meillä harrastetaan runsaasti myös noita uuniruokia. Musta tuntuu, että melkein mitä tahansa voi tökätä uuniin siksi aikaa, kun ulkoilee. Riisit, vihannekset ja kana, nakki-perunasosesysteemi on lasten mieleen, riisi-lohisuikale, peruna-sipulisekoitus on tosi iisi ja siihen vaikka jauhelihakastiketta kerroksittain. Makuja vaihtaa, kun pistää vähän erilaista kastiketta sekaan. Meillä tykkäävät paljon myös intia/thai-tyylisistä soosseista. Kalafilepalat on nopsia ja käteviä. Hyödynnän aina edellisen päivän ruokia, kun vaan mahdollista. Enpä tiedä ovako aina kovin gourmet eväitä, mutta näyttäähän nuo kelpaavan. Ootteko kovin tarkkoja lasten makkaran ja nakin syönnistä? Meillä tuo neiti on niin kova makkaran perään, ettei voi pitää jääkaapissa edes varalla. Pari kertaa Anna on nakertanut nakkipakettiin hampailla reiät, jotta päästää herkkuihin käsiksi. Isin tyttö!

Täällä oli juttu jostain shoeboxista..pitää alkaa googlettamaan, että mistä kenkälaatikosta on kyse
Ja sitten tekemään valmisteluja sunnuntairuoalle ennen kuin Anna herää. On toisinaan tosi herttaista, kun pikkuapulaiset on keittiössä mukana, mutta aikaa pitää varata tuplasti. Meillä on tehty tänä syksynä pari omenapiirakkaaa reseptillä, johon on pistetty leivinjauhetta ehkä noin puoli purkkia - ja oikein herkullista Aurinkoisia syyspäiviä kaikille!

 

[Stella*]

Huomenta! Kiva oli kuulla Kirpusta! Laitapa joskus kuvia, olisi kiva nähdä millaisia tenavia Anna-Sofiasta ja Viljamista on kehittynyt. Alanvaihtoajatukset taitavat olla aika tyypillisiä kolmen- ja neljänkympin välissä. On ehtinyt nähdä jo tietynlaista työelämää ja sitä haikailee muutosten perään. Mullakin, vaikka nyt aloitin uuden elämän, on välillä sellainen olo, että voi kun voisin tehdä jotain iiiihan muuta. Haikailen käsillä tekemisen tai _merkityksellisen_ työn perään. Mutta toisaalta: näinkin on hyvä.

Vielä kun joskus kuultaisiin Juliasta, Murmelista, Hillasta, Ilosta, Suvista...

Voi Peppi-parka, on varmaan ikävä käkkiä sairaalassa, vaikka hyvän asian puolesta siellä oletkin. Mahtaa tosiaan olla hermot koetuksella enkä yhtään ihmettele itkuisuutta. Toivotaan, että loppuaika menee siivillä ja saat pian terveet kääröt syliisi. Sehän on ihanaa, että masussa on kumpaakin sorttia.

Arkiruuan tekeminen on mullekin aikamoista pakkopullaa välillä. Täytyy myöntää, että välillä menee einesten puolelle, kun ei vaan millään keksi mitä laittaisi. Meillä kun on vielä se, että emme syö mitään lihaa arkena. Lapset ovat aika kranttuja kasvisten suhteen, joten luovuus on välillä koetuksella. Ei aina viitsisi syödä pinaattilättyjä . Meillä on peruslistalla lohikiusausta, kalakeittoa, pinaattikeittoa, porkkanalättyjä, kasvispihvejä, bataattikeittoa, papupastaa... että kyllä sortteja löytyy, mutta silti tuntuu että pää lyö tyhjää päivittäin. Mä en oikein osaa tehdä jätti-isoja annoksia esim. pakkaseen, en tiedä miksi.

Riinuskan tyttönen oli saanut nimen. Nimi sopii kantajalleen oivasti ja on tosiaan sopivasti erikoinen. Saitteko idean siitä yhdestä tv-ohjelmasta?

Oijoi, juusto ja port. Ne ovat meidänkin suosikkeja. Kaikki juustot uppoavat, ja mies tykkää napostella ohessa vielä chorizoa ja oliiveja. Taitaa olla taas pari ylimääräistä talvikiloa tulossa, kunhan kylmät illat koittavat .

Kirppu kyseli lasten nakinsyönnistä. Meillä lapset vetäisivät tietysti nakkeja ja makkaraa niin paljon kuin ikinä. Teen yleensä nakkisopan lisäaineettomista, nitriitittömistä nakeista. Jos taas grillataan makkaraa, niin silloin lapset saattavat syödä jopa kaksi makkaraa per nenä, mutta kun sitä tapahtuu varsin harvoin, niin olkoon.

Meillä on lähipiirissä joku juoksuvimma. Liittyykö sitten ikään, elämäntilanteeseen, syksyyn vai mihin, mutta melkein kaikki juoksevat. Minä mukaan lukien. Oikein huvittaa, kun juoksu on nykyään ykköspuheenaihe. Mä olen kylläkin vielä aloittelija, kun vasta menen kymppejä. Maratoonareita alkaa läheltä löytyä jo kahden käden sormilla laskettaviksi. Itse olen ajatellut, että jos puolikkaan jaksaisi juosta keväällä, niin hyvä.

Jahas, nyt töiden pariin pikku hiljaa taas... ihana sää, miten voikin taas aurinko paistaa. Mahtavan kaunista!

 

[Molly*]

Saiskohan taas aikaiseksi kirjoittaa eikä vaan lukea pikaisesti...

Piritta, mä luin sen trilogian raskausaikana yhdessä hujauksessa, olin varmaan vähän ärsyttävää seuraa kotona kun olin niin uppoutunut siihen maailmaan Tosin olen kyllä kuullut parista tyypistä jotka ei oo tykännyt. Varmaan paras kirja minkä muuten olen lukenut on Jens Lapidus "snabba cash" ja myöhemmin ilmestynyt "aldrig fucka upp". Löytyisiköhän ne på finska myöskin?... Ne kannattaa ehdottomasti lukea ja tuossa järjestyksessä. Jaksoitko muuten Habitareen? Millaista oli?

Kiitos muuten Riinuskalle uusimmasta kuvasta. Aiotko kertoa tytön nimen täällä? Sopii hyvin hänelle!

Jaha, Keijiskin juoksee, ja Stella. Mä en jotenkin yhtään tykkää juosta. Reipas kävelylenkki pirteässä ilmassa on kyllä ihanaa. Ja siis vauhti on kyllä aika kova, että melkein joku voisikin hölkätä vieressä.

Vippe, kiva päästä seuraamaan jos hoitoihin etenette - ja samalla saat siis satavarmaa vertaistukea Missä järjestyksessä noi hommat menee?

Nasupista oli kiva kuulla enemmän! Laita vaan postia

Me käytiin nyt siinä pricktestissä M:n kanssa. Siellä testattiin lehmänmaitoproteiini, soija, kananmuna, kananmunan valkuainen ja pähkinä. Maidosta sai reaktion kuten arvattiin että saa, mutta muista onneksi ei! Huh huojennus. Ja maitoallergiasta suurin osa pääsee eroon 2-3 vuotiaana kai. Toivottavasti meidänkin rakas pikku-M:ä. Soijamaitoa voisi siis koittaa antaa korvikkeena joku kerta, pääsisi itse liikkumaan vapaammin - ja ehkä miehen kanssa kahdestaan jonnekin tai ainakin itse tyttöjen kaa radalle!

Äh, nyt on pakko mennä mutta palaan!

 

[Molly*]

No niin, takaisin.

Aaaaaah, pitikin hehkuttaa, että e-tiketit laatikossa jeeeejeeejeeeeeeeee! Voin kertoa spostitse että minne. Pitkä viikonloppu kuitenkin vaan, mutta aivan mahtavaan paikkaan, uuuuuuuuh. Oon niiiin mehuissani siitä ja tod. loman tarpeessa, siis yhdessä miehen & M:n kanssa perheenä, ilman mitään pakollista sukulointia ynnä muuta ohjelmaa. Ollaan vaan.

Onnittelut pikku-Ellille, walking walking

Hei, kyselen nyt täällä teiltä, että miten ootte muut lämmittänyt soseita vauvoille? Jos ostaa kaupan purkkeja, eihän esim. hedelmä- ja kasvissoseita tarvitse lämmittää jos on huoneenlämpöisiä? Mutta maistuuko ne jotenkin paremmalle jos lämmittää? Ja sitten kun siirtyy liharuokiin, ne pitää varmasti lämmittää? Ihanko kuumaksi ja sitten odottaa, että viilenee ennenkuin tarjoaa, vai riittääkö että lämmittää vaan kädenlämpöiseksi? Hmmm. Ja yks juttu vielä, oliko se 5 kk vai 6 kk kun voi aloittaa sen puuron? Kyllähän nämä selviäisi muutakin kautta mutta kysyn nyt teiltä.

M täytti eilen 5 kk Iso tyttö! Viikoissa se on jo 5,5 kk, eli 22 viikkoa vanha.

Stellalle työniloa. Ja Gissalle!

Siitä puheenollen, superonnittelut Nasupin E&e:lle! Ettei vaan unohdu! Minkälaiset kalaasit on tiedossa?

 

[Molly*]

Nasupin kaksosten onnittelut tulikin viimeiseksi vaikka piti olla tuossa ennen työiloa-kommentointia. Ei siis tullut työstä puheenollen...

 

[Sanelma*]

Pitkästä aikaa kone auki. Meidän arki on mukavan verkkaista, mutta jotenkin ei vain tule konetta avattua edes joka päivä. Siksi tulee nämä kuulumisetkin vähän harvakseltaan.

Meillä on jo aika selkeä päivärytmi muotoutunut. Aamulla noustaan ylös 8-9. Sitten aamupesut ja aamupalat, minkä jälkeen leikitään. Yhdentoista maissa syödään ja sen päälle ekat päiväunet. Ne vaihtelee pituudeltaan 0,5-2 tuntia. Niiden jälkeen taas syödään leikitään ja touhuillaan muuta. Ja toiset päiväunet sitten n. klo 16. Jos ne on ihan tyngät, niin ottaa vielä kolmannet päikyt 18-19 välillä. Kasin maissa aletaan valmistautua yöpuulle pesut ja syöttö. Yleensä on unten mailla klo 21.

Välillä on vähän tylsää, kun ollaan nyt oltu paljon kotona. Toisaalta taas kotona on niin ihanan helppo olla, kun ei tarvitse raahata mukana puolta omaisuutta ja nyt myös jo ruokiakin. Ruokavalioon kuuluu tällä hetkellä rintamaidon lisäksi peruna, porkkana, bataatti ja parsa. Viinirypäleenkin maistoi yhtenä päivänä ja seuraavaksi olis tarkoitus maistaa mangoa. I on ihan samanlainen ruokailija kuin Mollyn M. Eli kaikki menee alas ja syömistä säestetään aina ihastuneella muminalla. Lautanen tyhjenee aina kokonaan, joten täytyy varmaan alkaa lisätä annoskokoja. Kohta varmaan aloitetaan maistelemaan niitä puurojakin, kunhan nyt ensin saadaan repertuaaria tähän kasvis/hedelmä puoleen.

Viime viikolla oltiin siellä kerhossakin. Ihan mukavaa oli ja pari potentiaalista äitikaveriakin sieltä löytyi. Katsotaan tuleeko jatkossa treffattua muutenkin kuin vain kerhossa. I tykkäsi myös. Oli tosi väsynyt sen jälkeen.

Meillä muuten tänään puoli vuotta täynnä!

Voi ei. Tää jää nyt taas ihan omaan napaan vain. Pakko mennä. Yritän taas jossain vaiheessa päästä mukaan juttuun paremmin.

Mukavaa syysaikaa kaikille!

 

[Nasuppi*]

Moi!

Kiitos vaan Molly onnitteluista, joskin vähän etuajassa vielä Me juhlitaan perheiden, kummien ja parin ystävän kesken sunnuntaina. Aateltiin, että mennään nämä ekat synttärit nyt tälleen rauhallisemmin ja ensi vuonna sitten pidetään kunnon lastenkutsut Vaikka tulee meille nytkin pari vauvakaveria, mutta ovat vielä ihan pikkuruisia. Ihan uskomattoman hurjaa, että vuosi on vierähtänyt. Ja että me selvittiin tästä ekasta vuodesta! Ihan helppoa se ei ole ollut. Siksipä aateltin miehen kanssa su-iltana kilistellä sille, että nyt ollaan tässä Ja tietty nostalgioida mennyttä vuotta kuvia katsellen. Voi tulla itkuinen ilta... En vaan pysty sanoin ilmaisemaan, miten kiitollinen ja iloinen olen noista kahdesta taaperosta. Monta kertaa päivässä tulee sellainen tunne, että sydän pakahtuu kun niitä katselee ja välillä meinaa ihan ruveta itkettämään (normaalia?). Ja tekee mieli rutistaa ihan hirveästi. Ja rutistankin

Jee, Mollylla matka tiedossa! Kerro ihmeessä lisää mailissa. Uskon, että Suomi-loman jälkeen olette lepoloman tarpeessa On se kivaa matkustella perheen kanssa, se on kuitenkin niin erilaista kuin arki. Ja arkeenkin on sitten kiva palata loman jälkeen. Meillä on seuraava reissu tiedossa ensi keväänä, pari viikkoa etelän lämmössä, jipii!

Se on Piritta ihan totta, että on aina vaikea luopua tutuiksi tulleista paikoista ja ystävistä. Vaatii sitten aikansa sopeutua uuteen tilanteeseen. Mä tosiaan kaipaan koko sitä ympäristöä, ihan mahtava kaupunki ja kerrassaan upea koko maa. Tietysti myös mitä parhain vertaistuki (toinen kaksosperhe) jäi sinne, joten eipä ihme, että on vähän haikea olo. Kaipa tähän tottuu, tai sitten on lähdettävä takaisin Miehen työkaveri sanoi, että uuteen maahan sopeutuminen vie n. 6 kk ja takaisin kotimaahan 1,5 vuotta. Siinä voi olla perää.

Varmaan muuten ovat kaksoset siirtymässä yksiin päikkäreihin, mutta voi tsiisus miten hankalaa tämä muutosvaihe on. Ei mitään rytmiä enää ja yöunet ovat tosi takkuisia. Aamupäivän päikkyjä en saa mitenkään venytettyä puoleenpäivään, kun lapset heräävät niin aikaisin. Paitsi tänään nukkuivat puoli ysiin, ja sitten koko päivä oli taas ihan plörinää. Aattelin kokeilla kaverin vinkkiä, että koitan lyhentää aamupäivän unia ja sitä kautta saada ne loppumaan kokonaan, kun ne "pääunet" siirtyisi iltapäivään. Katsotaan kuin käy

Ai niin, Mollylle vielä siitä ruoan lämmittämisestä. Me ollaan aina pyritty lämmittämään kaikki jos mahdollista (paitsi tietty hedelmäsoseet), koska niin ne maistuvat paremmalle, ainakin mun mielestä. Mutta mun ymmärtääkseni niitä ei tarvitse lämmittää laisinkaan, jos lapsi syö huoneenlämpöisenäkin. Siis koskee myös niitä lihasoseita. Iltapuuroa me ruvettiin antamaan muistaakseni siinä 5-6 kk paikkeilla, aloitettiin maissi- ja riisipuurosta. Kyllä mielestäni 5 kk vauvalle voi jo antaa puuroa.

Miten multa meni ohi Vippen mahdolliset hoidot. Molly sen jo sanoikin, täältä saat ehdotonta supportia, jos siihen päädytte. Tsemppiä asioiden pohtimiseen.

Mäkin ottaisin tosi mieluusti sellaisia ruokareseptejä, että voi vaan tunkea ainekset pataan ja ruoka muhisi uunissa ittekseen... ne on niin kätsyjä!

Onko kukaan muuten lukenut Tuomas Vimman Helsinki 12? Se ilmestyi jo joitakin vuosia sitten. Se oli kaikessa naurettavuudessaan ihan loistava. Sitä lukiessa ei voinut muuta kuin nauraa ja välillä haukkoa henkeään. Loppu keikkas kyllä ihan överiksi, mutta muuten oli oikein viihdyttävä. Aikamoisia gourmet-ruokia oli siinä kirjassa

Taidanpa keitellä teetä ja mennä löhöilemään sohvalle hetkeksi. Tänään oli pilateksessa eri vetäjä ja oli kyllä paljon rankempi keikka kuin yleensä. Mutta se on vaan hyvä, saisi olla tämä vetäjä joka kerta, vakkari on vähän "nössö" Mutta nyt lepäilemään, adios!

 

[Nasuppi*]

Mollylle vielä... tuli mieleen, että olikohan niin, että viljapuuroja ei suositella aloitettavan alle 6 kk. Siksi mekin aloiteltiin maissilla ja riisillä. Vaan enpä mene vannomaan, kun en enää muista. Toivottavasti joku viisaampi vastaa tähän Suomi on muuten vellin luvattu maa, olen huomannut. Ei ainakaan tuolla "meilläpäin" tiedetty mitään velleistä. Aika hassua, että on niin erilaista, kun täällä kuitenkin on paljon erilaisia vellejä myynnissä, ja myös vellipulloja. Me jouduttiin itse suurentamaan tutin reikää, kun haluttiin antaa juoksevampaa puuroa illalla. Heh.