Tahkoojaplussat 91

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Molly*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kiitos sangria-ohjeesta, otetaan kokeiluun :). Piti oikein tulla tänne puolustamaan oluenjuojia, kun niin moni näköjään inhoaa olutta (vaikka Molly toisin uumoili). Mulla olutinto on vähentynyt viime vuosina huomattavasti, mutta bilevuosina tykkäsin mm. tummista oluista aivan älyttömästi. Mutta makuasiat ovat makuasioita :).

Sandeman, mulla ainakin oli Leo useimmiten neuvolassa mukana, mutta sitten kun tehdään sisätutkimuksia, isosisarus ei saisi olla mukana. Me mentiin ultraan koko perheellä, mutta mies joutui jäämään Leon kanssa ulkopuolelle.

Ei mulla muuta. Hyvää äitienpäivää täältäkin!


 
Ensin omaa napaa: valoa tunnelin päässä :) Keskiviikon näyte oli puhdas, joten virtsatietulehdus on selätetty. Se kohonnut tulehdusarvo nyt sitten johtuu "jostain", mutta kaksi lääkäriä on jo vakuuttanut, että siitä ei kannata kantaa huolta.

Ja sain tosiaan ajan työterveyslääkärille, joka teki sisätutkimuksen ja passitti minut loppuajaksi sairaslomalle. Kohdunkaulaa oli kuulemma jäljellä, mutta loppu oli niin pehmeää, että nyt pitää ottaa rauhallisesti. Vuodelepoon en kuitenkaan joutunut ainakaan vielä. Sen verran oli supistellut, että ajattelinkin, että ehkä joudun pariksi päiväksi lepäilemään, mutta näin pitkä sairasloma tuli kyllä yllätyksenä ja vähän järkytyksenäkin. Kuten olen aiemminkin kertonut, edellisen raskauden kokemusten perusteella tiedän, että ennenaikaisuuden uhka ei välttämättä tarkoita aikaista synnytystä. Lisäksi töissä oli tietenkin kaikki juuri siinä kuosissa kuin voi odottaa, kun ihminen olettaa olevansa vielä monta viikkoa töissä. Vähän nolotti dumpata keskeneräisiä töitä muille :( Toisaalta nyt on lääkärin käsky ja "lupa" ottaa rauhallisemmin ja se ainakin selkeyttää tilannetta kaikkien niiden ristiriitaisten signaalien jälkeen ("tämähän on ennenaikaisen synnytyksen riski, mutta nyt ainakin kaikki on hyvin, toisaalta seurantaan ei ole resursseja, päättele itse, mitä pitää tehdä ja mikä on vaarallista"). Ja kyllä olokin on ihan normaalin kauppareissun jälkeen sellainen, kuin synnytys alkaisi heti nyt, joten varmaan tämä runsaampi lepääminen on ihan hyvästä kuitenkin :)

Olen kyllä todella tyytyväinen, että luotin omaan intuitiooni ja hankkiuduin lääkäriin, vaikka neuvolasta sanottiin, että ei hätää, kun reilu viikko sitten kaikki näytti vielä ultrassa hyvältä. Ensimmäisessä raskaudessa ei nimittäin tässä vaiheessa ollut vielä mitään tämänsuuntaisiakaan supistuksia ja muita "alatuntemuksia" ja silti paikat olivat pehmentyneet. Nyt tosiaan ihan normaalin kauppakävelyn jälkeen tuntuu siltä, että tämä raskaus ei voi mitenkään mennä yliaikaiseksi (muistuttakaa minua sitten tästä, jos kärvistelen taas yliajalla ;). Mutta siis summa summarum, mieluummin olisin ollut töissä, mutta alan vähitellen uskoa, että ehkä tämä on tulokkaan (ja myös minun) kannaltani kokonaisuutta ajatellen hyvä ratkaisu. Tuntuu myös siltä, että nukkuminen sujuu hitusen paremmin, kun toisaalta päivän konttorityö ei pistä koko vartaloa jumiin ja toisaalta tietää voivansa levätä myös päivällä, joten pieni yövalvominen ei niin kauheasti stressaa.

Manna, suosittelen kyllä sinullekin, että jos vain vähänkin tuntuu siltä, niin ota se sairasloma vastaan. Vaikka itseäni ensin harmittikin, niin parin viikon työpanos on kuitenkin aika pieni murhe (vaikka ei se tietysti ensin siltä tuntunut) verrattuna siihen, mitä on toisessa vaakakupissa.

Meillä V:lle ostettiin viime kesänä (2,5 v) myös sellainen "tavallinen" pyörä apupyörillä ja siihen työntötanko. Tavallinen "hipsuissa", koska nykyäänhän noissa pienimmissä pyörissä ne apupyörät ovat usein todella tukevat ja isot, ihan erilaiset kuin omat apupyöräni aikanaan olivat. Viime kesänä V oppi hienosti istumaan pyörän päällä, joten vaikka polkemiseen tehtiin vasta hapuilevia harjoituksia, pyörällä tehtiin työntäen silti jo melko pitkiä lenkkejä. Nyt tyttö polkee jo tosi hienosti pyörällä, työntötanko on silti vielä kiinni esimerkiksi tienylityksiä ja alamäkiä varten (siitä on hyvä vähän ohjailla ja jarrutella). Jarrutus ei siis vielä onnistu ainakaan mitenkään johdonmukaisesti, tyypillinen neiti nostaa usein jalat polkimilta sivuille ilmaan, kun vauhti kasvaa liian suureksi ;)

Mitäs muuta täällä olikaan keskusteltu. Meillä V on tietysti päiväkodissa, joten neuvolakäynneillä kävin ihan yksikseni. Syksystä neiti tosiaan jää sitten kolmelle päiväkotipäivälle viikossa. Ajattelin, että siinä on sopivasti sekä kavereita ja päiväkotipuuhastelua että kotielämää. Saa nähdä nyt sitten, miten se toimii käytännössä. V:llä on tällä hetkellä oma huone ja tulokkaan pinnasänky laitetaan ainakin aluksi meidän huoneeseemme. V:kin siirtyi itseasiassa tilasyistä eri huoneeseen nukkumaan vasta noin vuosi sitten muuton yhteydessä. Sitä olen nyt sitten pohtinut, tuleeko lapsille erilliset huoneet vai nukkumahuone ja leikkihuone erikseen (kun molemmat pikkumakuuhuoneet ovat sen verran pieniä, että työhuone taitaa joka tapauksessa muuttua lastenhuoneeksi sitten siinä yhteydessä, nyyh). Mutta onneksi se pohdinta ei nyt ole vielä kovin ajankohtainen, vaan tätä ehtii pohtia myöhemminkin.

Äsht, minun pääni alkaa olla kuin paperia, joten nyt en kyllä millään muista, mistä muuta on ollut puhetta. Täytyy palaillaa virkeämmin aivoin toisella kertaa - nyt kun tätä vapaa-aikaa alkaa ilmeisesti olla vähän aikaa liikaakin.
 
Huh, olipas paljon tekstiä...

Kiitos Sanelma I:n kuvasta. Onpas tyttö joka kerta eri näköinen, kasvaa huimaa vauhtia, suloinen.
Kiitos myös Hertalle kuvista, sulla on kyllä tosi kaunis balloon :). Pikku H:kin oli tosi suloinen (tsekkiläisine taka)tukkineen kaikkineen ;).
Juu ja Juskankin näkemisestä on jo aikaa, niin kyllä oli poika kasvanut. Kiitti kaikille kuvista!

Voi meidän odottajien ongelmia. Rohkeasti ja ilman omantunnon tuskia vaan saikulle jos siltä vaikuttaa. Toivottavasti vaivat helpottavat kun lepää ja ottaa rauhallisemmin.

Vili-ihana ajoi niin topakasti pyörällä :). Meillä pyöräily tuottaa hieman ongelmia, kun isommat pojat lähtevät suhaamaan fillareillaan ja Samu jää pyöränsä kanssa kuin tikku p*****n, niin turhautuminen saa aikaan aikamoiset raivarit. Samu ajelee meidän pihan alamäkeä pyörällään, saa siinä helposti vauhdit.

Taudit vois jo päästää tän porukan otteestaan. Meilläkin haettiin Samulle taas antibioottikuuri, tärykalvo repesi kun korvassa oli tulehduksen seurauksena niin paljon mätää...ja nyt sitä valuu koko ajan korvasta pois...yök. Kolmas korvien putkitus edessä päin, näinköhän siitäkään on apua..olen jo toivoni menettänyt. Ja kaiken lisäksi, musta tuntuu, et Samun kuulo on huonontunut taas, no tällä hetkellä ei varmaan kuulekkaan toisella korvallaan kun se mätii niin paljon. Mutta vähän huolestuttaa, ettei vaan jäis mitään pysyvää :/.

Mun koulu loppui...ihanan "vapaa" fiilis :)

Sangria ohje menee kokeiluun, kyllä. Mulla ei taida olla mitään inhokki juomaa, kaikki menee..

Mulla ei ollut Teemua mukana, kun kävin Samusta äitiysneuvolassa. Mutta mulla on oma isä eläkkeellä tässä lähellä, joten poika oli helppo pudottaa aina Vaarin huomaan, ennen neuvolaa. Mutta on mulla myös paljon ystäviä jotka Stellan tavoin on käyneet vanhempien lastensa kanssa neuvolassa.

Varmaa jäi taas sata juttua kommentoimatta. Nyt on lähdettävä nukkumaan, ollaan huomenna menossa päiväkodin kanssa retkelle. Toivottavasti ei nyt ihan kauheesti sataisi.

Viikonloppuja!!

 
Heippa pitkästä aikaa!

Mä en kertakaikkiaan meinaa edes ehtiä lukemaan nyt juttuja. Niin ihanan paljon oli tekstiä. Uskokaa tai älkää, mutta kopsasin teksti Wordiin ja luin muualla, että sain edes luettua. Koneella kun ei pysty/ehdi istumaan.

Mutta tässä nyt ensin muutamat kommentit.

Molly, mä en myöskään koske olueen edes pitkällä tikulla. Joten et ole yksin.
Puklailuista. I puklailee kyllä. Silloin kun oli se nuha, niin aloitti myös puklailun. Tuli selvästi sekä limaa että maitoa. Kun nuha helpotti, niin myös puklailu väheni. Ei loppunut kokonaan, mutta nyt tulee vain jos syö tosi paljon kerrallaan. Muista myös aina röyhtäyttää hyvin heti syötön jälkeen. Meillä se ainakin vähentää puklailua selvästi. Neuvolassa sanoivat että ei tarvitse huolestua, jos kasvaa silti normaalisti.

Mä imetän öisin makuullaan ja päivällä istuvillaan. Mutta mulla vähän sama ongelma kuin Mollylla, että ei ole kunnon istuinta. Mutta tyynyjen ja imetystyynyn avulla olen nyt vihdoin löytänyt hyvän rennon imetysasennon myös istuvillaan. Sohvalla istun (on muuten nahkasohva ja Sanden tapaan ei vois helpompi olla noiden puklujen ja muiden suhteen + vielä koirankarva vapaa!!) kun imetän. Alkuun sain selkäni ja hartiani aivan totaali jumiin. Viikon vedin särkylääkkeitä, kun muuten en olisi päässyt sängystä ylös. Nyt onneksi on helpottanut jumpalla ja hieronnalla. Täytyy vain oikein ajatella rentoutta aina imettäessä, muuten huomaa että hartiat on taas korvissa - ja ihan turhaan.

Hei kesäkuun viikko 24 näyttäisi olevan oikein hyvä treffiviikko. Kuinkas olis vaikka tiistai 9.6.?? Mä voin sut Manna vaikka hakea rautatieasemalta, niin ei tarvitse miettiä millä pääset Stellalle.

Manna, viime vuoden ä-pakkauksessakin oli muuten kestovaippoja. Meillä ne on käytössä ja ovat ihan ok. Pikkuhiljaa ollaan lisätty kestojen käyttöä ja hyvin se sujuu. Aloittaminen vain oli taas hankalaa, mutta kun vauhtiin pääsee siinäkin, niin mieli on kyllä hyvä. Kertakäyttöisiä käytetään lähinnä yöllä ja kun ollaan reissun päällä. Kotona kestoillaan aina, kun vaan vaippoja on puhtaana.

Sandelle tsemppiä ultraan. Enää muutama päivä ja sitten päästään ekasta jännityksestä.

Molly, mä en yleensä joudu vaihtamaan vaippaa yöllä ollenkaan. Tai siis viiden syötöllä vaihdan vaipan ja sitten jatketaan unia. I ei kakkaa koskaan ennen sitä viittä. Muutenkin on nyt alkanut kakkailla vähemmän. Alkuun kun tuli n. 4 kakat päivässä. Nyt vain kahdet. I teki muuten myös sitä kaarelle kipristelyä alkuun. Nyt on mielestäni jäänyt vähän pois. Mutta joskus nukkuukin pää aivan 90 asteen kulmassa taaksepäin. Luulis olevan paha asento, mutta ei näytä haittaavaan!
I:llä oli/on edelleen hormooninäppyjä. Ihan mahdottomasti niitä ei ole tullut, mutta on kuitenkin. Ristiäisissäkin oli, mutta ei onneksi mitään inkkarinaamaa silloinkaan.

Mimmu, mulle lääkäri sanoi silloin odotusaikana, kun mun tulehdusarvoja seurattiin kilpirauhaseni takia, että jo raskasu itsessään nostaa tulehdusarvoja. Syytä sille se ei osannut sanoa, eikä sitä että paljonko raskaus niitä nostaa. Mutta mulla oli senkka koko raskausajan selvästi kohollaan, eikä sen kummempia ongelmia siitä.

Meillä oli eilen perjantaina neuvolalääkäri I:llä ja mulla jälkitarkastus. Mulla kaikki oli mallillaan ja leikkaushaavakin on nyt sitten enää arpi. Vihdoin ja viimein viikko sitten sain sen reiän umpeen. Huh, olipahan savotta tuo haavan hoito, mutta selvittiinhän siitä sentään.

I oli venynyt mittaa suhteessa nopeammin kuin ekan kuukauden aikana ja oli nyt 56,2 cm. Paino puolestaan oli noussut vähän hitaammin ja oli käyrä alaspäin. Pääteltiin että sairastettu nuha ja sen myötä tulleet isot pulauttelut ovat varmaan syypää tuohon painon kehitykseen, plus se että likka on tosi aktiivinen hereillä ollessaan ja kuluttaa näin ollen energiaa aika paljon liikkumiseenkin. No, kontrollipunnitus kuitenkin viikon päästä maanantaina. Ihan ok. Huolissani en ole kyllä mitenkään päin. On kuitenkin NIIN hyvävointinen ja pirteä, hyvin syövä tapaus, että tuskin on mitään probleemaa. Paino siis nyt 4620 g. I sai kovasti kehuja seka terkalta että lääkäriltä tuosta tarkkaavaisuudestaan ja jäntevyydestään. Ottaa jo tosi paljon kontaktia ja vastailee pienellä jokeltelulla, kun hänelle juttelee. Hymyilee tosi paljon ja melkein nauraa välillä ääneen, kun on oikein iloinen. Ylpeä äiti tässä vähän kehuu...

Mutta voihan sentään että näitä tauteja riittää. Pikaista paranemista sekä Aniliinille että Riinuskalle ja kaikille korvakipuisille lapsille. Menee osa kevään tuomasta ilostakin ihan ohi, kun vain sairastetaan.

Jaahas, äitin pikku-I onkin tänään oikein "kiltti". On kohta kolme tuntia nukkunut tuolla ulkona sateen ropistessa terassin kattoon. Kohta kyllä varmaan heräilee ja sitten onkin suden nälkä hänellä! Taidan siis käydä äkkiä itse vähän syömässä, jos vain ehdin ennen kuin herää, niin on sitten energiaa taas maidontuotantoon!

Ihanaa äitienpäivää kaikille huomiseksi! Nyt se on mullakin ekan kerran äitienpäivä päivänsankarina!
 
Takana ihana äitienpäivä! Aamulla oman perheen kesken ja sitten iltaan saakka suvun seurassa. Voi liikutus korttia ja valkovuokkoasetelmaa. Tippa tuli linssiin kyllä jo pk:n kahveilla pe:na. Ihanaa, että tänä vuonna niin moni pääsi ekaa kertaa iloitsemaan ÄITINÄ! Pitkä tie takana. Tänään meillä onkin sitten surullinen muistopäivä, neljä vuotta siitä jo on. Eilen vietiin kotipihan tulppaani ja kynttilä muistolehtoon. ;-( Kuivin silmin en sieltä vielä ikinä ole pois päässyt.

Meillä ollut hyviä öitä (kop, kop!). Josko se pikku-Hookin jatkaisi hyviä öitään? Miten sujuvat? Piti muuten taas mainita, että meillä L:n unet paranivat, kun 1,5 v. iässä siirtyi pois pinniksestä! Että ei aina ole katastrofi. Ja tunnustan, että meillä tossa nukutusjutussa käytettiin 2-vuotiaana silkkaa lahjontaa… Sai valita lelun kaupasta, kun nukahtaminen onnistui omatoimisesti. Muumikeksi voisi toimia myös, heh. Luuletko, että Neltsi tajuaisi sen?

Tiitu, eroahdistus taitaa tosiaan olla melko tavallinen just Linuksen iässä, about 9 kk kohdalla ja aiheuttaa kyllä varmaan myös yölevottomuutta. Tosin ne hampaat on kyllä valistunut veikkaus myös. Sen tietää melkein vain kokeilemalla: jos panadol pidentää unipätkää, legot kiusaavat. Näin oli ainakin E:n kohdalla.

Mimmu, hyvä, että sait saikkua! Lepäile. Kovin usein se oma intuitio on oikea.

Me oltiin E:n kaa viime vkolla lääkärissä, tosi ihana ja osaava lääkäri. Otettiin labrat, ja jos niissä ei mitään ole ja painoa kuitenkin alkaa kertyä, seuranta riittää. Musta E on tosiaan pyöristynyt ihan viime vkoina. Nyt tehdään puurokin NAN:in, joten lisäkaloreita kertyy siitäkin.

Manna, mä uskon, että sulle on apua siitä, että olet koiran myötä tottunut jo pikku sotkuihin ja eritteisiin. ;-D Mä olin lapsettomassa elämässä mielestäni siisti ihminen, kotona oli aina viihtyisää ja tavarat paikallaan. Siitä on oman ja perheen hyvinvoinnin nimissä ollut pakko joustaa. Nyt siistiä on korkeintaan puoli tuntia siivoojan lähdön jälkeen… Yrityksistä huolimatta meillä lojuu tavaraa lattioilla, mutta en enää jaksa puristaa liikaa mailaa asiasta. Tai hetkittäin kyllä, mutta tosi paljon olen oppinut sulkemaan silmäni sotkuilta, helpottaa kummasti elämää. (Yksi tuttu äiti on aivan siivousfriikki ja hänen elämänsä vaikuttaa sivusta seurattuna tolta osin stressaavalta… huh.) Vähän sellainen muumimainen elämänfilosofia auttaa itseäni näissä hommissa. ;-D

Kauhistelin muuten sitä Kaislan ilmalentoa! Hui.

Nyt pitäisi vaatettaa lapset ja suunnata puistoon. Kotipäivinä venyy ja vanuu nämä aikataulut, toisaalta, sehän just ihanaa onkin. Ja kevät, kevät, kevät!!!!
 
Mahtavaa, että lääkärissä kaikki hyvin Ellillä!

Ihana äitienpäivä meilläkin. Mies teki herkkuruokaa: alkuun prosciuttoa, rucolaa ja hunajamelonia, pääruuaksi herkkutattivuohenjuustocanneloneja ja jälkkäriksi jäätelöllä täytettyjä creppejä. NAM! Mä tuijotin ja ihastelin Herttaa koko päivän, miten ihana tytär mulla on! Ja toinen ihanuus tulossa, voih onnea.

Yöt olleet edelleen hieman parempia, ei toki enää koko yötä ole nukkunut, mutta parilla herätyksellä on selvitty. Meillä suunnitteilla kyllä tuo isoon lastensänkyyn siirtyminen ennen heinäkuuta. Voihan olla, että yöt paranevatkin. Tutista luopumista yritetään tämän kuun vikana viikonloppuna, viedään mummolaan hiirivauvoille..

Ai, kiva kuulla, että Sanelma on kokenut kestovaipat käteviksi. Mehän aloitettiin H:n kohdalla vasta 6kk iässä. Nyt voi olla kyllä, että rupean heti käyttämään. Vaikka tietysti pyykkivuori kasvaa.. Ihan pikkuisia vaippoja meillä ei vaan ole kovin montaa ja kun en ottanut nyt sitä äitiyspakkaustakaan.

Pari päivää sitten tunsin muuten ekaa kertaa, kun Niilolla oli hikka! Hertalla oli tosi usein mahassa ja mahan ulkopuolellakin.

neuvolassa olin pe. Hb noussut himpunverran 106. Paino sama kuin H:sta näillä viikoilla, samoin sf-mitta 29cm. Jostain syystä vaan tuntuu, että tää pallo on paljon isompi.

Ens viikolla pitäisi tulla pk-päätös, jännää. Ja huomenna tulee keittiösuunnittelija!

Voikaat hyvin!
 
Iltaa! Still alive and kickin'..antibiootti puri tosi nopsaan Main korvatulehdukseen, nyt on ainakin tosi terveen oloinen eikä yhtään kaiva korvaansa. Yötkin nukkuu putkeen seiskaan josta ähinän jälkeen vielä posottaa puoli ysiin joten ei ole valittamista :)

Kiitos kuvista, I sai kauniin nimen, jotenkin tuosta alkukirjaimesta arvasin mikä nimi on vaikka onhan niitä muitakin vaihtoehtoja. Ja Juskakin niin iso poika, huh sentään kun muistan hänet vaan alle vuoden ikäisenä päristelijänä :) Ja suloinen isosilmäinen pikku-Hertta ja ison Hertan kaunis masu!

Tsemppiä muillekin potilaille! Mariska, mä luin tuosta tärykalvon repeämisestä, kun tyyliin kahlasin kaikki sivut googlessa Main diagnoosin jälkeen, niin siinä luki että se on kai aika tavallista ja paranee hyvin? Eli siis ei pitäisi jäädä mitään pysyvää, ja tosiaan luin vielä että kuulo on tosi huono sen tulehduksen aikana? Mutta toki jos jotain epäilee, kannattaa tutkituttaa, turha stressata. Josta tulikin mieleen että kiva Nekku, kun oli mukava lääkäri ja Ellikin tuntuu jo pyöristyneen :)

Mollylta ja Sanelmalta piti kysyä että vaatiiko teidän neidit "ruokarauhan" rinnalla? KUn Mai närkästyi kamalasti jos puhuin imettäessä jonkun kanssa, jos joku oli vaikka kylässä? Musta se oli aika huvittavaa mutta toki kunnioitin toivettaan :)

Aika hinot rytmit on I:lla ja M:lla, on ihanaa jos yöllä saa nukkua 4 h putkeen! Tietty niitä toisenlaisiakin öitä on mutta kivasti teillä tuntuu molemmilla tuo äitiys alkaneen.

Hyvää myöhästynyttä äitienpäivää, ja myös tuleville äideille! Minä sain pinkkiä skumppaa ja kasoittain jäätelöä, mies ei oikein haldaa tuota kakunleipomista. La oli täällä yks mun äitikaveri, syötiin ja juotiin ja käytiin vähän Helsingin yöelämässä, rokkibaarissa tällä kertaa, oli kyllä ihan kivaa mutta toki eilen väsytti vaikka tulin jo ennen kahta kotiin.Mies oli myös tahollaan grillipartyissa, ja kotiutui ennen mua, mummi oli hoitamassa Maita siihen asti.

Sandenko ultra on jo huomenna? Onnea sinne!

Mä lähden torstai-iltana Barcelonaan..työpaikka tarjoaa. Vähän mietitytti 3 yötä pois kotoa mutta eihän Mailla isänsä kanssa ole mitään hätää. Silti..niisk. Mutta on kyllä ihan all-inclusive-reissu (mikä kodinhoidontukilaiselle kelpaa) ja paikassa en ole koskaan käynyt. Ei sitten ainakaan tartte marttyyrina miettiä viidentoista vuoden päästä että "kaikkeni uhrasin ja tässä on kiitos :)", heh. Meillä on ohjelmassa ainakin retki viinitilalle ja Gaudin puiston haluaisin ehdottomasti nähdä.

Jaahas, Mai sammahti joten me aletaan katsoa leffaa.Jäi varmaan miljoona asiaa kommentoimatta taas. No, ainakin kesäkuun treffeille tulen mieluusti jos vaan ollaan täällä, siis että ei olla mökillä.

Heippa!
 
Hellou!

Meillä on mun sisko kylässä joten heikosti olen ehtinyt linjoille, ollaan puuhattu kaikkea kivaa. Täti on pikku-M:stä aivan sekaisin :) Vauvakuumetta pukkaa rajusti.

Onnittelut Mariskalle koulun loppumisesta! Hienosti rutistettu töiden ohella! Mimmullekin yes siitä näytteestä, hyvä että oli puhdas. Ja ihan hyvä että jäit saikulle! Miten Mannan sairasloma, loppuiko edellisviikkoon vai miltä susta tuntuu nyt? Jaksaako vielä? Olen Mimmun kanssa samaa mieltä, että heti vaan lepoa jos siltä tuntuu, sen verran paljon tärkeämpi on kauan odotettu vauva ja oma terveys ja jaksaminen. Olinhan minäkin heti poissa töistä jos supisteli liikaa, useita yhden tai muutaman päivän saikkuja mulla kyllä oli loppuvaiheessa. Ja hyvällä omallatunnolla makasin sohvalla kirjan ja suklaan kanssa ja paijasin masua.

Kiitos taas kaikille kommentoinnista mun kyselyihin! Sanelma ihanasti paneutunut moneen asiaan! Tuo nuha+puklailu kuulosti mielenkiintoiselta, siis uskon, että M:llä ollut jotain vähän vastaavaa. Onpa muuten I hieno neiti, hih, M kakkaa about 8 kertaa vuorokaudessa :) Vatsa ainakin toimii. Pusertaa, punnaa ja ähkiikin kyllä välillä kovasti. Silti ei ole vatsa kovalla tai mitään. Kuuluu kai vaan asiaan. Se pään heittäminen kaareen taaksepäin on vähentynyt, välillä ei tee sitä ollenkaan. Kai se on vaan joku tapa kans. Meillä on pe lääkärikäynti niin voin kysellä jotain juttuja ja silloin varmaan punnitaan taas. Mielenkiintoista.

Keiju, M ei vaadi ruokarauhaa rinnalla. Voin samalla jutella jonkun kanssa itse ja imetys onnistui esim. viime tiistaina hienosti mammalounaalla missä oli runsaasti muita äitejä, vauvoja ja pari vanhempaa riehuvaa lasta samassa huoneessa, lastenohjelma telkkarissa huusi täysillä ja niin teki se yksi poikakin välillä, huh. Aivan särki omia korvia, mutta M ei ollut moksiskaan. Se on ihan hyvä juttu.

Mitä muuta. Ai niin, aika siistiä päästä viettämään ensimmäistä äitienpäivää :) Tosin meillä ei mennyt ihan putkeen kun miehellä oli opiskelua ja oli koko päivän poissa kotoa, mutta eihän hän tietty sille mitään mahtanut. Illalla mentiin ulos syömään ja M ei oikein puolestaan antanut meille ruokarauhaa siinä vaiheessa ;) Pieni show oli, mutta naurulla selvittiin siitä(kin). Eikä siis häiritty siinä muita ravintolan asiakkaita vaan kärrättiin huutava ja kakkiva vauva sivuun, hehe. Kolmet vaipat siinä meni ja syöttö väliin jne. Loppu hyvin kaikki hyvin kuitenkin. Odotetaan suosiolla muutama viikko ennenkuin raahataan hänet mihinkään uudestaan illalla. Päivisin on kyllä kiitettävästi nukkunut vieressä vaan kun ollaan lounastettu/kahviteltu.

Mies on ekaa kertaa työmatkalla nyt, mutta yhden yön vaan poissa. Sain kuitenkin nukkua taas neljä tuntia putkeen klo 01-05 ja sitten aamukasiin. Aamupäivät yleensä jatkaa unia vielä.

Huh huh Hertta tuota menyytä!! Siis NAM!! Tykkääkö miehesi kokkailla yleensä? Kokeileeko hän kaikkia uusiakin juttuja? Nuo kuulosti niin ekstraspesialhienoilta gourmetruuilta. Hyvä muuten ettei hemppa laskenut ainakaan, tuo 106 on kai ihan ok vielä vaikka matala kyllä onkin. Mulla oli sama. Viikko synnytyksen jälkeen oli muuten mulla noussut jo 121:een.

Ihanaa Keiju pääsee Barcelonaan!! Ehdottomasti mentävä mukaan! Voi huokaus sentään. Mä haluun kans. Ja taloon Toscanaan. Ja Roomaan. Ja vaikka mihin.

Hei, ihan pianhan on jo kesäkuu! Uskomatonta miten aika menee nopeasti. Ja meidän heinäkuun odottajat poksahtaa pian :) Joku pikkutahkoojabebehän voi syntyä jo kesäkuun puolella, mistä sitä tietää. Ai että kun on jännittävää jo!!

Oho, nyt M vaatii palvelua.
 
UUUUUUUH, jännitys tiivistyy enkä pysy kohta housuissani. Ultra vasta 18.40 mutta mitään en ole saanut koko päivänä aikaiseksi!
Palaan ehkä huomenna sitten kommentoimaan kun en nyt pysty.
 
Mimmu: 29.10.2005 Venla, 53 cm, 3670 g
Kirppu: (esikoinen poika -97) 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g ja 1.7.2007, Anna-Sofia 51 cm, 4475g
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g ja 26.7.2007, Kaisla 50 cm, 3355 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g ja 16.5.08, Hertta 48cm, 3470g.
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g ja 28.6.2008 Elli
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g ja 27.4.2008, Anna, 50 cm, 3600 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g. 30.4.2008 Silja, 51 cm, 3540 g.
Mariska: (esikoinen Teemu 12/02) 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g
Suvi: 10.2.2007, Elsa 46 cm, 2500 g
Kata: 23.2.2007, Vanessa 53 cm, 4428 g
Murmeli: 23.2.2007, Maija 51 cm, 3650 g
Sandeman: 1.5.2007, Nella 50 cm, 3320g
Hertta: 27.7.2007, Hertta 51 cm, 3680 g
Keijukainen: 10.7.2008, Mai 51 cm, 3740 g
gissa: 19.7.2008, Leo 50 cm, 3080 g
Tiitu: 11.8.2008, Linus 51 cm, 3880 g
Nasuppi: 20.9.2008 tyttö ja poika
Sanelma: 15.3.2009 tyttö 50 cm, 3490 g
Molly: 14.4.2009 tyttö 51 cm, 3630 g

Odottajien la:t:
Hertta 4.7.2009
Manna 7.7.2009
Mimmu 9.7.2009
Riinuska 16.7.2009
Sandeman 30.12.2009
 
Moikka,

Onkohan noi viikot mulla oikein? En muista edes..

Ihanan paljon tekstiä ja hyviä uutisia! Elillä kaikki ok ja Nekulla helpottunut mieli. Tosi ihana kuulla!Liikutun tuosta äitienpäivän jälkeisestä tapahtumasta; aina sydämessä varmasti se asia.

Sandella olut ultra. Toivottavasti kaikki ok; oikeassa paikassa ja syke vilkkuen. Odotellaan kuulumisia.

Voi Hertan menuta:) Mä en voisi edes haaveilla kotona moisesta. Mies ei ole mikään keittiöihme. Menu kuulosti taivallisen ihanalle. Tuo masuasukkinne nimi naurattaa mua, koska se on _ainut_ pojan nimi meille tällä hetkellä. Heh heh.. Ja mulla on _niin_poikaolo, että..No, katsotaan kumpiko on ja mikä tulee nimeksi. Voihan niitä uusia nimiä putkahtaa jostain.

Keijis Epsanjaan! Onpas ihana työsuhde-etu. Tottakai se on käytettävä; olisi suuri vääryys jättää tilaisuus käyttämättä. Meillä olisi miehellä muuten huippumatka mun la:n tienoilla ja just samanlainen kaikki maksetaan-reissu, mutta jättää väliin-sattuneesta syystä.

Mollyn M nukkuu tosi hienosti. Pitkä pätkä tuo 4 tuntia, jos/kun saa itsekin sen välin nukuttua. Onko maidontuotanto (mikä sana) tasoittunut hyvin ja kivutonta imettäminen? Vitsit; neito on pian kuukauden ikäinen! Perjantain lääkärikuulumisia odotellen.

Mimmu jäi s-lomalle. Hyvä niin. Onneksi luotit omaan intuitioon. Nyt pitäs ottaa rauhassa, ei tarvitsisi ihan vielä pikkuisen syntyä. Hyvä, että voint sinänsä jo ok.

Mä jäin kans sairaslomalle ä-loman alkuun saakka. Sain hommat jokseenkin pakettiin töissä ja ensivkolla käyn vielä hoitamassa jotain juttuja. Selkä väsyy, jalat myös. Hiukan turvousta on "kengissä" iltapäivällä. Supistuksia on pitkin päivää, mutta kivuttomia. Yöllä hiukan sattuu vatsanpohjaan, kun kääntyilen. Vauva viihtyy tiiviisti tuossa oikella puolella ja potkii kylkikaaren alle. En tiedä heiluttaako päätä vai pikkukäsiä tuolla alhaalla, mutta siellä välillä on hassuja=ilkeitä tuntemuksia. Eilen oltiin ekassa valmennuksessa, niitä on kaikenkaikkiaan 5 tai 6. Ihan hyvää tietoa. Miehelle kaikki on ihan uutta ja mun mielestä on tosi hyvä, etenkin hänelle, että kuulee imetysohjeita, lapsivuodeajasta tietoa ym., koska tukea varmasti tarvitsen ja meille on niin uutta kaikki.

Laitoin muuten mailiin pari kuvaa. Toivottavasti tuli perille. Kameran piuhakin siis löytyi lopulta.

Mulla olis viimeinen tentti perjantaina ja yksi essee pitäisi vääntää, ensivkolla. Sitten lopetan ton opintopuolen hetkeksi..Alan laittaa kotia, pestä pieniä vaatteita, sisustaa jne..Kunpa olisi kasoittain euroja, niin saataisiin tänne avaruuteen lisää mööbeleitä.
Ä-loman alkuun olen varannut kampaajan ja jalkahoidon. Viikonloppuna pitäisi ostaa vaunut. Matkarattaat on edelleen mietinnässä, kun meillä saattuu olemaan se gracon istuin, joka "rajoittaa" ajattelua. Katsottii myös Hergules-matkajoggereita. Plaah. Mun ystävä on niitä gracoja kehunut; sillä on joku "parempi" malli, mutta täältä kuulin huonoa. Ei haluaisi ostaa kelvottomia, mutta sen kaukalon olisi kiva saada hyödynnettyä alkuun. No..katsotaan...

NYt täytyy lähteä ulkoilemaaan koiran kanssa hetkeksi ja palan taas paikalle, kun tätä aikaa nyt on enemmän..
 
Että näin siinä sitten kävi:-)) Syke oli vahva ja pikkuinen oikeassa paikassa:-))). Nyt siis rv 7+1. Lääkärin laskurin mukaan LAksi tuli 30.12 mutta se tarkentunee sitten seuraavissa ultrissa. Ihan on sekava olo, toisaalta niin onnellinen mutta silti miettii miten mä jaksan ja miten saan kaikki asiat järjestymään. Mutta asioilla on tapana järjestyä, eikös juu?
Ei olla vielä miehen sukuun kerrottu joten en viitsi fbssä hehkuttaa tuloksia. Eiköhän se kohta ala jo näkyäkin. Kun tuntuu että maha vaan leviää.

Meillä olis tänään taloyhtiön talkoot ja pkodin kevätjuhlat:-(. En ollut yhtään rekisteröinyt niitä juhlia kun ei ollut kylttejä pkodilla ja nyt sitten rekrytoin mummon ja vaarin juhliin jotta itse saan kuunnella kaikki yhtiön juorut ja murheet tuon tulevan piharemontin myötä. Olis ehkä parempi mennä sinne juhliin...no katsotaan nyt.

Nellalla on ihan mahdoton "itte"kausi menossa, kaikkea pitäisi tehdä itse ja kun ei taidot riitä niin tulee kiukku. Ja sitten läpsii mua kun turhautuu. Tosi jees. Suhteellisen monta kertaa päivässä käy sitten jäähypenkin kautta rauhoittumassa että jonkinlainen sopu säilyy. Toisaalta on todella mun perään, isä ei saisi tehdä mitään, HUH.

Äitienpäivä meillä meni mun vanhempien maalla, kakkua syötiin ja kortin sain, mutta muuten ei erityisiä juhlallisuuksia. Oltiin pihalla, hommailtiin kevätjuttuja, istuttelin äitini kanssa orvokkeja ja serkukset peuhasivat, N sai kokeilla serkun pyörää ja oli tosi polleena:-).

Mä haluun kanssa barcelonaan!! Ihan mun favorite-mesta! Keiju, muista käydä myös ruokatorilla, muistaakseni Mercada, on Ramblan varrella, ihania hedelmä ja kukka-asetelmia ja Hhhhhhhhherkuullisia eväitä!!! Me haettiin sieltä aamuisin eväät ja suunnattiin sitten Gaudin puistoon piknikille:-).

Seuraava haaste meillä on tutin jättäminen pois. Mä jo vähän yritin pohjustaa että jos vietäisiin serkkuvauvalle tutit kun N on jo iso tyttö ja sitten N voisi saada pyörän. Ei ainakaan vielä laittanut hanttiin. Saa nähdä mikä shöw nukahtamisesta sitten tulee kun eilen meni taas tunti...

Aika sekavaa kommentointia multa tänään mutta ehkäpä ymmärrätte?
 
Voi että, onnea Sandeman! Kyllä se vaan ultra tekee odotuksesta kumman konkreettisen! Nyt keskityt olemaan onnellinen siitä, että teille on tulossa toinen lapsi ja Nellasta tulee isosisko. Täällä sulla on jo monta hyvää esimerkkiä siitä, miten asiat suttaantuvat kahdenkin lapsen kanssa. Rankkaa ajoittain, mutta myös niin antoisaa :). Raha-asiat ovat tietysti rasittava päänvaiva, mutta ei se kädestä-suuhun-meno loputtomiin kestä ja työvuosia on edessä vielä paljon. Täällä meitä on samassa veneessä istuvia, joten vertaistuki jatkukoon!

Mannakin jäi sitten sairaslomalle. Hyvä niin, niin saat rauhoittua ja rentoutua. Ihana koti teillä! Ja koiruli on niin suloinen pörröpää.

Mimmukin "lomailee" nyt, hyvä kun sinäkin saat levätä ja onneksi menit lääkärille.

Keijun Barcelonan-matkaa minäkin huokailen. Olen käynyt kerran, ja ihanaahan siellä oli. Tosin heinäkuun helteissä oli myös turhan kuuma. Nyt on varmaan oikein oiva hetki matkustaa sinne.

Hertan äitienpäivämenyy kuulosti ihan epätodelliselta! Todella NAM. Ei meillä vaan... mies osaa laittaa makaronimössöä ja lämmittää purkkihernekeiton. Äh, nyt mä olen ilkeä, kyllä se jotain muutakin osaisi, mutta ei laita kuin ehkä kaksi kertaa vuodessa. Onneksi vie sentään ulos syömään ;).

Hinoa, että Elli on saanut hyvää konsultointia lekurilta. Ainahan kaikki lapseen liittyvä huolestuttaa, vaikka kuinka päällimmäinen tunne olisikin, että kaikki on hyvin.

Aniliinin perhettä koettelee tautisuma, kauhistellen luen fb:tä. Tsemppiä kahmalokaupalla siihen suuntaan.

Tapaamisesta. Mulle tiistai 9.6. on hieman hankala, muttei mahdoton. Keskiviikko olisi parempi, tai maanantai. Yritetään sopia päivämäärä pian, sillä mun pitää päästä buukkaamaan sille viikolle muita menoja. Palataan vaikka meilitse?

Tutista luopuminen olisi meilläkin edessä, mutta hirvittää... se on K:lle niin rakas, että oksat pois. Tulee totaaliraivari, jos illalla yrittää ehdottaa tuttivapaata aikaa. Täytyy varmaan meidänkin järjestää jokin spesiaaliriitti siihen, esim. mökillä, jossa on paljon eläinlapsia, jotka varmasti kaipaavat tutteja kipeämmin kuin K.

Nyt työvuoren kimppuun.
 
vinkkiä eli meillä vuosi sitten muutaman päivän pohjustuspuheilla käytiin heittämässä tutit lähimetsään missä nähty oravia. Ja orava-äiti oli sitten luvannut tuoda vastalahjan seuraavana aamuna(pyörä) Niin ja minä kävin keräilemässä tutit salaa pois ja sitä sitten ihmeteltiin että kyllä ne oli haettu oravavauvoille. Täydestä meni ja itkua ei tutin perään ollut ollenkaan, toki nukahtaminen oli vähän aikaa levottomampaa.
 
Hyviä uutisia Sandella, jee! Ei oo aina kevyttä kahden pienen kanssa, mutta kannattaa tää silti. Absolutely. :-D

Meilläkin tänään pk:n kevätjuhla, kaivelen jo nessuja valmiiksi… Sande, anna nyt muiden hoitaa talkoot ja mene ihmeessä Nellan kanssa juhlimaan!

Rohkaisun sananen, että meillä tutista luopuminen meni todella kivuttomasti, vaikka oli toooosi tärkeä Lotalle ja muistelen, että Vilkku ja Masakin luopuivat omistaan melkein vahingossa ja helposti. Yhden illan kyseli sen perään ja ehkä viikon verran nukahtaminen kesti hiukan pidempään. Eläinlapsille (tai serkkuvauvalle) vieminen ja lahjus perään, on epäilemättä toimiva konsepti! Kandee vielä psyykata etukäteen, suorastaaan rummuttaa sitä juttua. (L vieläkin selittää, kuinka hän vei ne tutit serkulle ja sai sitten nukenrattaat ja siitä on sentään yli vuosi!)

Ei se Eltsu siis mitään puhtaita papereita vielä saanut! Labrojen tuloksia vielä odotellaan, tänään onnistui pissanäytteen antaminen. Lääkäriaseman vaa’an mukaan painoa olisi tullut tosi reilusti ihan parissa viikossa, hyvä! Iloinen ja pirteä kuitenkin on. Ihana vauva. Luulen, että hän tulee aina olemaan mulle se vauva, kun meidän lapset on kyllä melkoisella varmuudella tässä.

Mä olin unohtanut sen Samun korvajutunkin. Mariska, mulla on pienenä revennyt tärykalvo korvatulehduksen yhteydessä eikä siitä ole mitään pysyvää jäänyt. Lienee jopa aika tavallista? Ajatus kyllä on kamala.

Oih, Keiju pääsi Barcelonaan, ihana paikka ja vielä ilmainen matka! Kelpais mullekin. Hyvin se Mai pärjää isukin kanssa. Meillä tytöt jäävät parin vkon päästä kahdeksi yöksi mummin hoiviin, kun me miehen kaa risteillään länteen.

Manna saa siellä omaan tahtiin sisustaa ja odotella. Mahtavaa! Luulisin, että sen kaukalon saa kyllä ns. epävirallisesti viritettyä muihinkin matkarattaisiin. Melkein kandeis kokeilla, ettei pelkästään se kavenna valinnanvaraa. Kiitos kuvista, kaunis äiti kauniissa talossa!

Joko Ansku teillä yhtään helpottaa?
 
Mannalle ja Mimmulle hyvää aikaistunutta vapaan alkua. Muistakaahan levätä vaikka Mannallankin niin sormet syyhyää kodin laittoon!

Sandelle vielä kerran onnittelut. Hyvältä näyttää elämän alkutaival.

Meidän äitienpäivä sujui mukavasti. Aamulla mulle laulettiin ja I oli isän suosiollisella avustuksella hankkinut äipälle lahjakortin virkistävään jalkahoitoon! Saas nähdä koska sen pääsen käyttämään. Vierailtiin myös molemmissa mummoloissa. Pääsin siis valmiiseen pöytään. Ihanaa.

Meillä näyttäis nyt ihan oikeasti alkavan rytmi hahmottumaan. Tuo yörytmihän on nyt jo ollut muutaman viikon, mutta nyt nukkuu myös joka päivä säännöllisesti pitkät päikkärit. Ohjelmassa on nyt vain niiden päiväunien aikaistaminen parilla tunnilla, koska meinaavat haitata yöunille nukahtamista, kun ovat ajoittuneet liian myöhään iltapäivään. Nyt on nukkunut jo reilun tunnin, joten ainakin tänään taisi onnistua tämä aikaistamisprojekti. Ulkona vaunuissa nukkuu siis nämä päiväunet, jos ei olla liikenteessä.

Mollyn vauva-arkikin kuulostaa mukavalta. Kiva kun sulla on päivisin niin paljon seuraa. Mulla tuppaa vähän aika käymään välillä pitkäksi ja olis kyllä kiva saada välillä aikuista juttukaveria. No perjantaina ollaan ehkä menossa treffaamaan yhtä mammakaveria kaupungille.

Mä en muuten laske kakaksi sitä jos vaipassa on "viiru" tai pienet rujut. Meillä kakaksi lasketaan vaan "kunnon kakat". Eli sellaiset että tulee kunnon satsi ja meillä se tulee aina äänitehosteiden kanssa niin että ei voi jäädä huomaamatta :) Aika vaihtelevasti tuntuu noita kakkoja kyllä tulevan. Välissä tuossa oli se rauhallisempi vaihe 1-2 kakkaa päivässä, mutta tänäänkin oli kymmeneen mennessä kakkinut jo kolmesti... Ilmeisesti multa tuli välissä vähän vähemmän maitoa, kun kakat väheni ja paino ei noussut yhtä vauhdilla. Mutta nyt vaikuttaisi siltä, että maitoa tulee taas runsaammin ja sitä myöden myös tuo kakkailu on lisääntynyt. Jänskä nähdä sitten maanantaina neuvolassa, että miten on paino kehittynyt.

Stella, kesäkuun treffit sopii ainakin mulle minä päivänä vaan tuolloin viikolla 24. Heitin vaan sen tiistain, että saadaan pää auki päivän mietintään.

Keiju, miellä I on vähän herkkä syödessään sille, jos juttelen tai touhuan muuta. Olenkin nyt rauhoittanut nuo imetyshetket, että saa neiti rauhassa syödä. Meillä oli muuten myös toissapäivänä eka kunnon rintaraivari. Ei kelvannut rinta sitten ei millään. Aika avuton olo on, kun toinen huutaa nälkäänsä, mutta ei vaan suostu syömään. No onneksi meni ohi nopeasti. Yksi syöttö periaatteessa jäi vain väliin.

Mutta nyt äkkiä ruuan laittoon, kun I vielä nukkuu.

Mukavaa viikon jatkoa!




 
Jippii, hyviä uutisia Sandella. Ihanaa siellä se pieni ihme kasvaa ja kehittyy ja Nellasta tulee isosisko, hienoa!

Hienoa, että pikku I on saanut rytmin päästä kiinni. Rintaraivareita en osaa kommentoida, mun mielestä kumpikaan pojista ei niitä saaneet.

Nekku, mä kanssa sain jonkun liikutus kohtauksen, kun olin päiväkodin kevät tapahtumassa, jossa pappi siunasi koulutielle lähtevät...voi nyyh mun pieni poikani.
Tänään käytiin Teemun kanssa tutustumassa kouluun. Teemu oli aamulla ihan kohmeessa, ei osannut pukea, ei mitään. Mä sitten kivahdin, että nyt vauhtia ennekuin ollaan ihan myöhässä. Hän purskahti itkuun, kun jännitti niin kovasti ja valitti ettei voi mennä koulun ku ei osaa vielä lukea eikä kirjoittakkaan. Voi mun reppanaa, no sitten istuttiin eteisen lattialla ja juteltiin, että koulu on sitä varten, että ne opettajat opettavat sielä jne. Arvaa tuliko huono omatunto, kun kerkesin kivahtaa ja toinen oli vaan jännityksestä jäykkänä.

Ihanalta kuullosti Hertan äitienpäivä menu. Nami, sun miehes varmasti tykkää kokkailusta, kun tuommoisia herkkuja loihti. Meilllä mies oli silloin lauantaina ystävänsä polttareissa ja vaikka tuli ajoissa kotiin, niin oli aika nuutunut koko päivän, kukkia, suukkoja ja suklaata sain silti. Teemu oli tehnyt kortin jossa luki "maailma paras äitille". Ja sitten se oli tehnyt mulle paperimassasta semmoisen 30 cm sählymailan. Ihana. Samu oli maalannt tyjään lasipurkkiin kukkia. Ihana.
Hyvä, että kaikkilla meillä äideillä oli ollut mukava äitienpäivä.

Kiitos, koulunpäätös onnitteluista. Eilen sain viimeisten tentin tulokset..kiitettävä :). Olo on eräällä tavalla onnistunut ja helpottunut. Kiitos myös rohkaisuista Samun korvatulehduksien suhteen. Kuulo näyttää olevan jo palautumaan päin. Antibiottejakin meni viimoinen satsi eilen.

Keijulle ihanata matkaa!!

Mannan tavoin määkin toivoisin tukun ylimääräisiä euroja. Mikään vanha ei näytä hyvältä uudessa olkkarissa...joka tosin vielä on keskeneräinen, mutta oishan uudet mööbelit kivat! Taidan käydä katsomassa sähköpostista kuvat.

Morjens!
 
Minä taas. Voi tätä oloa. Täällä minä pillitän Mariskan ja Teemun aamuhetkeä. Mulle tuli niin melankolinen olo, kun Teemu on miettinyt kouluasoita niin kovin. Ihanasti sitten menitte läpi asiaa yhdessä. Voi äidin pikkuinen aloittaa koulutien ja jnnittä. Nyyh. Miten tutustuminen meni? Je hei, onnea äidille koulutien päättymisestä. Reipasta!!Hienoja arvosanoja!

Kivalta kuulosti myös Sanelman eka äitienpäivä. Valmiiseen pöytään:) Ja Stellallakin "kdetön" mies keittiössä, heh heh..No, sama juttu meilä, että onneksi osaa ajaa autoa ja viedä ravintolaan!Juu, ilmoitelkaa treffipäivää ym. mailitse, niin kattaan, jos lähden myös. Ja kiitos Sanelma, olisi enemän kuin kiva, jos voisit hakea mut asemalta.

Täytyy tosiaan kattella noita rattaita vähän laajemmalla skaalalla. Vaikka ei niillä nyt hengenhätää ole, mutta oishan se kiva löytää sopivat. Vaunut nyt on tärkeämät alkuun.
Mukavia kevätjuhlia muuten Nekulle (ja Sandelle) tänään. Liikuttavia varmaan ovat tilaisuudet.

Mulla on ollu taas niin armoton väsy. Musta tuntuu, että oon ollut työssä niin lujilla, niin kroppa ottaa nyt omansa takaisin ja pakottaa nukkumaan. Päivemmällä luin tenttiin ja nukahdin samantien..heräsin äsken ja niskat ihan jumissa, kun pienellä sohvalla solmussa nukuin:/ Heräsin vauvan mahdottomaan potkimiseen ja elämään masussa.

Nyt kahvin keittoon ja kirja eteen..
 
Onnea Sande! Siellä se papunen kasvaa :). Asiat järjestyvät, ilman muuta!

Mies meni Herttaa nukuttamaan. On melkoisen rasittavaa puuhaa nykyään. Riekkuu ja käkättää, yrittää vetää verhoja, heittelee unipehmolelujaan lattialle.. Ennen meni 5-10 min, nyt yleensä ainakin puoli tuntia. Ei siltikään olla jaksettu yrittää, että nukahtaisi itsekseen. Pitäisi kai...

Kiitos kaikille tutinluovutusvinkeistä. Ajankohtaista aika monille. Mä mietin, että mikä voisi olla sopiva lahjus, mutta nyt ei tule mieleen mitään mitä H himoitsisi. Pyörää ei tänä kesänä vielä hommata, nukeista ei ole ollenkaan kiinnostunut. Maisa-talosta tykkää ihan hirmuisesti. Joku Maisa-tavara voisi olla tosi mieluinen. Hymm.

kiitos vaan äitienpäivämenuun kehuista :). tykätään molemmat kokata ja mies tekee kyllä reseptistä mitä vaan. Ennen Herttaa suunniteltiin usein viikonlopun menu etukäteen ja kokkailtiin pitkään yhdessä. Nytkin suunnitellaan, mutta käytännössä jompi kumpi joutuu kokkailemaan...

Oho, mies tulikin jo nukuttamasta, taisi olla H väsynyt.

Otahan vaan rennosti, Manna. Nautiskele! Sulla taitaa olla enemmän seisomatyötä? Mä oon voinut kyllä tosi hyvin. Tietysti välillä kolottaa, maha tuntuu painavalta kuin iso kivi ja välillä supistaakin, ja nivuskipuja tai mitä lie liitoskipuja on illalla kun käy maate. Niin ja lonkka puutuu yöllä niin, että joutuu aina vaihtamaan kylkeä. Meidän patjat sais kyllä olla paremmat.

Mimmulle myös rentoa loppuaikaa!

Meillä ollut vähän tylsä viikko tai siis ei olla nähty ketään kavereita, onneksi puistossa on aina jotain tuttuja tai puolituttuja, joiden kanssa voi jutella. Tänään piti tulla ap yksi äitikaveri ja ip toinen, mutta molemmat peruivat. Lauantaina aionkin kaupungille asioille ja naisten lounaalle ystävien kanssa, kivaa. Sunnuntaina on meidän "kylässä" kyläkirppis ja leijanlennätys/piknik-tapahtuma, on luvattu lämmintä ilmaakin, että varmasti osallistutaan.

Kyllä käy kateeksi Keijun Barcelonan matka, aika siisti työpaikka sulla! En ole koskaan siellä käynyt, mutta kovastihan kaikki kehuvat. Taitaa olla aika in-mesta tällä hetkellä.

Mariskan ja Teemun kouluun tutustumisaamu oli kyllä hellyttävä, pikkumies jännityksestä jäykkänä kuinkas muuten. Voih.

Mä en muuten kestä nykyään katsoa mitään ohjelmia, jossa esim. lapsi kuolee tai on sairaalassa (kuten eilinen Greyn anatomia). Sitä vaan heti ajattelee, että jos se olis Hertta. Hui kamalaa.

Hyvät yöt!

 
Moro tytöt,
Taas on valvottu...krooh. Eilen sanoin Nellalle epähuomiossa että "sun täytyy iskältä kysyä jos se ostaisi sulle pyörän" kun ihaili jonkun kaverin pyörää. Likkapa muisti sen vielä 3 tunnin päästä ja ekana kun iskä tuli ovesta sanoi "osta pyörä". :-))) Olihan siitä jo puhuttu joten käytiin hakemassa sellainen 12" tunturipyörä appareilla. Ja kypärä ja talutustanko ja lukko. MUTTA oli puhuttu että kun N saa pyörän niin tutit lähtee. Illalla/yöllä olis pyörän saanut viedä takas kauppaan jos olis tutin saanut....että tälläistä kivaa. En mä sitten voinut olla käyttämättä tätä tilaisuutta vaikka eilinen huutokonsertti olikin aika raastava. Ehkä tänään on jo parempi ilta, hoppas!!! On nukkunut kuitenkin pkodissa ilman tuttia jo pitkään. HUH.

Ja sopivasti mies lähtee tänään raksalle. HUOH. Mutta pakko siellä on käydä että se joskus etenee. Voi kun tulis lottovoitto niin palkkaisin sinne äijät hoitamaan homman loppuun!!!

Oon ollut aika väsynyt nyt, eilenkin vedin melkein kahden tunnin päikkärit. Ja jotenkin etoo koko ajan. Toivottavasti pysyy näissä rajoissa ettei tartte pyttyä halata.

Kevätjuhliin menin sitten mummon ja vaarin kanssa:-) Olipa liikuttava esitys:-))) Ja eilen juteltiin pkodin ohjaajan kanssa kehityskeskustelua. Kuulemma fiksu tyttö ja sosiaalinen tapaus. Ja musikaalinen. Tullut ylpeään äitiinsä:-)))))))) Itsepäisyys ja oma tahto on sitten niitä iskän peruja, eiks vaan?

Hih, näen tästä makkarin ikkunasta pkodin pihaan, kaikki pojat ja meidän Nella:-) on nenä kiinni aidassa kun tiellä kulkee lakaisukone:-) Jengissä mennään ja tehdään.;-)

Oletteko muuten ajaneet taksilla lapsen kanssa? Onko niillä turvaistuimia (tuskin) vai oletteko pitäneet sylissä vai laittaneet omaan vyöhön? Meillä olis illalla yksi kaupunkikeikka Nellan kaa ja mietin että tultais kotiopäin taksilla kun ei ole omaa autoa käytössä.
 
Sande: Me ollaan menty pikkumatkoja taksilla (mm. Lastenklinikalle ja lentokentälle), ei ole istuimia. Sylissä vaan pidetty.. Omaan vyöhön ei saa laittaa kiinni, se kuulemma kaikkein pahin, jos tulee törmäys, oma paino lynttää lapsen.
 
Neuvolakäynti taas takana. Kaikki ok, paitsi että perussairauden hoitoarvot vähän huolettavat ja... juuri kun olin onnellinen, että tämä baby olisi lähtöasennossa jo valmiiksi, niin eiköhän tämä ollut kääntynyt perätilaan. Ja minä kun luulin, että vatsan "putoaminen" olisi tarkoittanut lapsen laskeutumista, mutta sepä olikin vain vaihtanut asentoa. Että taas tarkkaillaan, meinaako tämä itsekseen kääntyä lähtöasentoon ja jos ei, niin mitä sitten tehdään. Toivottavasti kääntyy itse, niin kuin siskonsa teki.

Eläydyin ihan täysin Mariskan ja Teemun aamuhetkeen, vaikka tietysti aihe ei ole vielä itselle ajankohtainen. Mutta vastaavat tilanteet ovat niin tuttuja. Vaikka pitäisi hoksata, mikä pientä vaivaa, niin välillä vain hermo menee, ennen kuin oivallus tulee. Ja nyt, kun olen ollut itse väsynyt ja vähän kireänäkin, minun tulee lisäksi useinkin sanottua turhan kärkevästi, vaikka olisi ihan omaa syytäni, että ollaan myöhässä nukkumaan menon tai päiväkotiin lähtemisen kanssa. Sitten, kun pieni on kyynelissä ja sanoo, että "äiti, sinä olet taas ihan hassu" (ja tämä hassu ei tässä yhteydessä tarkoita mitään kovin kivaa), niin siinä sitten pillitetään molemmat, pieni prinsessa ja hormoonihirviöäiti...

Tämä tulee Sandelle nyt myöhään, mutta olen ainakin käsittänyt, että täällä meilläpäin pitäisi saada turvaistuimellinen taksi, kun sellaisen tilaa etukäteen. Mutta eipä ole kyllä tullut kokeiltua käytännössä. Periaatteessahan alle kolmevuotiasta ei saisi edes hetkellisesti kuljettaa autossa ilman turvalaitetta, mutta kun en ole kokeillut, en tiedä, miten taksikuskit asiaan suhtautuvat.

Meillä tuttien jättämisestä ei käyty mitään kauppaa, vaan etukäteen jo valmisteltiin, että puistossa nähty pupuvauva tarvitsisi tuttia. Sitten yhtenä aamuna tutit olivat "hävinneet" ja totesimme, että pupuvauva on varmaan ne hakenut :) Jokusen kerran niiden perään haikailtiin, mutta selitys kelpasi ja yllättävän kivuttomasti päästiin tuteista eroon. Saa nähdä nyt sitten, miten tämän toisen kanssa aikanaan tulee menemään...
 

Similar threads

A
Viestiä
112
Luettu
3K
Lapsen saaminen
**Keijukainen
K
M
Viestiä
101
Luettu
3K
S
G
Viestiä
107
Luettu
4K
M
M
Viestiä
102
Luettu
3K
G
S
Viestiä
109
Luettu
4K
S

Yhteistyössä