Tahkoojaplussat 89

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Stella*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Terve.
Kiitos Sanelma kuvista. Ihana tyttö, tuuheatukkainen. Odotin tytön kuvaa, kun kone aukaisi valokuvaa ja olin jotenkin yllättynyt; erinäköinen kuin pipa päässä:) Niin suloinen pipolla ja ilman kylläkin. HIrmuisesti varmaan kasvaa ja muuttuu joka päivä. Mukavaa vauva-arkea sinne!

Mollyllä on niin lähellä h-hetki. Ja fiilis siis sen mukainen. Ja miksei se mietitytäkin ja jännitä, tottahan. Ja molemmat sitten siellä tulisilla hiilillä välillä:) Katsotaan, milloin Mini päättää tulla ja maailmaan. Kaikkihan voi käydä nopeastikin ja synnytys käynnistä nopeallakin aikataululla, vaikka merkkejä ei vielä olekaan. Huih* Jokaista tekstiviestiä saan jännittää;D

Hassuja noi lauseenjatkamiset sisaruksilla. Jakavat asioita niin paljon yhdessä, että jakavat lauseetkin. Hellyttävää. Huolehtiiko teillä Stella muuten isoveikka pikkusiskosta miten? Oma isosisarukseni kuulemma minusta kantoi paljon vastuuta ja optetti asioita lapsena. Ja välillä kuulemma häntä nolotti mun tempaukset, kun olin niin "pieni etten tajunnut esim. käyttäytyä siivosti kirkossa, vaan höpöttelin kaikille".
Olteteko muuten otattaneet sisaruskuvia, joilla on kaksi lasta jo? Niistä jää kyllä ihanat muistot näin aikuisenakin. Meistä on otetu jonkinverrankin ja ovat tosi kivoja.

Slummien miljonääri kiinnostaa muakin. Pitäisi mennä katsomaan. Niin vähän leffassa käyn, vaikka työnantaja maksaisi sen huvin tyky-seteleillä. Eipä ole teatterissakaan tullut käytyä. Parin viikon päästä olisi messut täälläkin päin ja olisi kiva käydä katsomassa, kun messuilla on kaikille kaikkea. Josa vain muuttoaikatauluihin sopii, niin mukavaa olisi.

Sande, en tosiaan aikatauluja laita kenenkään projekteille. Ei kai sellainen välittynyt tuosta kommentistani. Tiedän kyllä, että raskaus ei tule kello kaulassa.
Kokkailut ja leipomukset kuulostaa ihanille; kun vaan itse jaksaisi. Onnettomassa keittiössä en viihdy lainkaan ja osa astioista ym. on varastossa ja tiskikoneen puuttuminenkin aiheuttaa osittain motivaatiopulaa kokkailuun välillä. Kaikki kiusaukset ja keitot tuntuvat olevan vähiten tiskiä aiheuttavia..heh heh. Suolaiset piirakat on kyllä helppoja ja hyviä . Pellillisestä riittänee isommalle porukalle? Tai sitten täytettyjä tuulihattuja esim. savulohitäytteellä, auratäytteellä jne. Ovat aika helppoja tehdä ja vaikka etukäteen nuo tuulihatut. Mun pitäisi kanssa saada aikaa täytekakku; haluaisin tehdä jotain haastellisempaa, mutta en tiedä uskallanko suoraan kokeilematta tehdä mitään extremeä, ettei mene mönkään. Ehkä vadelmakermarahka-täytteinen kakku on se turavllisin ja tutuin vaihtoehto. No, katsotaan.

Kiva, että Keijulla ollut mukava viikkis. Yhteiset illat oman miehen ja kavereiden kanssa on kyllä ihania. Kun saa rauhassa olla, jutella, viettää aikaa. En mä kapakoitakaan vierasta, ainakaan vielä. Välillä ajattelen, että olis kiva mennäkin, mutta ei tosiaan mihinkään ahtaaseen yökerhoon tällä masulla, mutta kaippa sitä johonkin mukavaa pubiin voisi kivassa porukassa mennä istumaan, vaikka onkin maha pystyssä. Ainut vaan, etten jaksa valvoa..No, se voi olla, että vauvan synnyttyä ei huvita kapakat ja sun muut enää lainkaan. Mene ja tiedä. Sosiaalista elämää en halua kyllä jättää, mutta onhan sitä muitakin vaihtoehtoja ollut tähänkin saakka :D

No, nyt kauppaan.

 
Pikapikaa täältä, jos vaikka tyttö tuossa hetken ottais iltaunia.

Mollylla tosiaan h-hetki on lähellä. Musta tuntuu, että omasta raskaudesta on jo ikuisuus, ja hei siitä on vasta 3 viikkoa, kun vielä lyllersin masun kanssa!! Nopeasti sitä on kotiutunut taas yksin omaan kroppaansa ja yllättävästi on kilojakin jäänyt jo matkan varrelle. Kaikkiaanhan mulle tuli 17 kg ja nyt on enää 6 jäljellä lähtöpainoon.

Typy heräsi... jatkan yksikätisenä.

Meillä miehelle on muuten tullut aikamoisena yllätyksenä arjen kokonaisvaltainen muuttuminen. Muutaman päivän hän oli aivan hukassa ja stressaantunut, kun tyttö vähän enemmän itki, mutta nyt kun on ollut muutama tosi mukava päivä, niin olo on hänelläkin vähän helpottanut. Mulle, kiitos teidän rakkaiden ystävien, ei muutoksen tuska lapsiperheeksi ole ollut aivan niin musertava. Voisin selittää tätä enemmänkin, mutta tämä kirjoittaminen yhdellä kädellä on niin tuskaista.

Pakko jatkaa toisella kertaa...
 
Kyllähän se miehellä voi tulla yllätyksenä se vauva-arki, kun miehet niin vähän viettävät näiden asioiden parissa aikaansa ennen lapsen syntymää. Kasvukipuja. Moni mies "kasvaa isäksi" vasta sitten, kun lapsi alkaa olla enemmän ihminen eikä vain hoivattava pötkylä, sitten kun lapsen kanssa voi jo tehdä jotain.

Piritalle piti siitä kitarahommasta sanoa, että joo: Leo on todellinen kitarahullu eikä mekään olla sitä millään lailla hänelle esitelty tai tuputettu. Ilmakitaraa poika veivaa antaumuksella päivittäin ja joululahjakitaraansa soittelee myös. Jossain vaiheessa ihan kaikki liittyi jotenkin kitaroihin :), nyt mukana on muitakin soittimia, kuten torvi (ilmasellainen :)).

Manna, Leo pitää kuulemma Kaislasta huolta päiväkodissa - vie hänelle vaatteita ja puolustaa riitatilanteissa, odottaa aina Kaislaa, jne. Kotona tuota huolehtimista näkyy aika harvoin. Pikemminkin nyt on taas mustasukkaisuutta ilmassa ja sitä kautta aika paljon härnäämistä.

Voi vitsit Mollylla on h-hetki kohta käsillä. Viimeisiä viedään. Kärsivällisyyttä!

Nyt tää tyttö lähtee suihkuun. Pitääkin huomenna mennä syynäämään lehtiosastoa :).
 
Voi kääks, meillä toistui eilen illalla samanlainen kipu-ilta kuin oli silloin heti kotiuduttuamme sairaalasta. Kahdelta sain tytön viimein rauhoittumaan ja nukahtamaan. Itse kyllä käytännössä nukuin pystyyn siinä tyynnyttelyjen lomassa. Huh, että oli rankkaa. Olin jo ehtinyt unohtaa sen ekan itku-illan, mutta nyt tuli taas takaisin se tunne, että kun ilta lähestyy, niin mulla levottomuus kasvaa. Voi toivottavasti oli taas jotain ohimenevää kipuilua. Noissa tilanteissa vaan tuntuu kertakaikkiaan siltä, että mä en riitä!

Tänää oli vielä aamupäivän rutuinen, mutta nyt on nukkunut pitkät päikkärit ulkona vaunuissa, tai nyt jo vaunut sisällä, mutta uni jatkuu. Jännityksellä odotan iltaa. Epäilen että tällä kertaa vatsanpuruja aiheuttaa D-tipat.

Eilen kävin muuten aamupäivällä töissä näyttämässä tyttöä. Olivat siellä ihan haltioissaan. Ovat eläneet projektissa mukana hoitojen alusta asti, joten jollain lailla taisivat olla vähän extra-iloisia ja ihastuneita kun tytön saivat nyt nähdä ihan livenä. Mukava oli käydä, mutta yhtään ei kyllä houkuttanut jäädä työpöydän ääreen...

Kiitos kaikille kuvakehuista. Kyllähän se tosi suloinen on tuo meidän nyytti. Ja juu, molemmat nimet on jo päätetty. Tai ainakin tällä hetkellä tarkoituksena on laittaa etunimi ja yksi toinen nimi. Papilta vaan en ole vieläkään saanut varmistusta, että koska hälle sopisi tulla kastamaan, joten vielä ei tiedetä ristiäispäivää.

Jaahas, nyt kuuluu vaunuista murinaa. Täytynee mennä kaivamaan tisu esiin. Mukavaa viikonjatkoa kaikille ja erityistsempit Mollylle. Jännitys tiivistyy!

Hei koskas me muuten alettais yrittää niitä treffejä tänne Tampereelle??


 
Heissan!

Siis mitä ihmettä, mullahan on oikeasti tyhjä hetki päivässä! Tosin pitäisi siivota ja viikata vauvojen vaatteet pois kuivausrummusta, mutta jospa nyt kerrankin kirjoittelisin tänne, kun vauvat nukkuvat sisällä. Nykyään he nukkuvat päikkärit vain ulkona, mutta nyt fuulasin heitä avaamalla ranskalaisen parvekkeemme oven ja kärräytin vaunut oven suulle. Pikkaisen on kylmä täällä sisällä, mutta ehdin ainakin syödä, siivoilla ja nyt vielä tännekin, jee! :) Kesällä tämä tietty helpottaa, ehkä he eivät niin huomaa ulko- ja sisäilman eroa, eikä tarttee pukea niin paljon päälle, joten sisälläkin saattavat nukkua vaunuissa ihan hyvin.

Meille kuuluu ihan hyvää nyt taas, tuossa oli lyhyt jakso, kun olin ihan lopussa. Molemmat koirat olivat sairaana, vauvat kovin itkuisia, unettomia päivisin ja öisin ja yöunet jäivät meillä lyhyiksi. Sitten en vaan enää jaksanut yksin tätä arjen pyörittämistä. Samaan aikaan käytiin lääkärissä pojan itkujen takia ja mainitsin uupumuksesta lääkärille. Hän tarttui asiaan heti ja antoi miehelle puolitoista viikkoa saikkua. Sinä aikana saatiin vähän hommaa pelittämään ja nyt tuntuu, että jaksan taas paremmin. Tietty keväällä ja auringolla on oma osuutensa asiassa. Kovin oli vaikea myöntää edes itselleen, että en pysty tähän yksin juuri nyt, mutta huhheijaa miten olo helpottui siltä seisomalta, kun tiesin, että mies on seuraavana aamuna kotona ja meitä on kaksi! Nyt pärjäilee taas yksinkin ja tyttönen on muuttunut oikeaksi päivänsäteeksi, hymyilee _ihan_koko_ajan_ :) Poju on vielä vähän "vaativa" ja itkuinen, mutta sekin on helpottamaan päin. Lääkärit kuitenkin halusivat tutkia asiaa vähän tarkemmin, mutta toivottavasti olisi vain normaalia kehitykseen kuuluvaa juttua. Se ei oikeastaan ole edes itkua, vaan enemmänkin valittamista, ja hyvin kovaäänistä sellaista. Onneksi kuitenkin suurimman osan ajasta on hymyilevä ja nauravainen, ihana poika. Oppi juuri ryömimäänkin ja nyt sitten pitäisi äidillä olla silmät selässäkin :) Eilen tuntui kovasti maistuvan vessanpöntön jalka. Yök.

Kiinteitä ollaan aloiteltu, nyt jo kanakin menossa. Pottu on nyt vähän aikaa jäissä, kun nämä itkut alkoivat pojalla samoihin aikoihin potun kanssa ja kuulostellaan nyt vähän josko voisi johtua siitä. Aika epätodennäköistä, joten kohta kokeillaan sitä taas.

Tosi omanapaista tämä kirjoittaminen taas, tietty... Sillöin tällöin ehdin lueskella kuulumisia, mutta vaikea hypätä kehiin kommentoimaan täältä puskan takaa. Mollya tietty jännäilen täällä kuumeisesti, tekstareitakin ollaan vaihdeltu, kun en koneelle meinaa ehtiä. Ekstratsempit ja halitukset loppusuoralle!

Sanelman kuulumisia on kiva lukea, niin elävästi vielä muistan nuo ensimmäiset viikot kotona vauvojen kanssa. Voih niitä pieniä myttyjä. Itkut tietty tuovat arjesta selviytymiseen omat haasteensa, mutta siihenkin tottuu ja kyllä sitä vaan kummasti jaksaa tilanteessa kuin tilanteessa. Miesten on varmasti vaikea asennoitua ennakolta tulevaan vauva-arkeen. Mäkin koitin varoitella miestä koko ajan kahden koliikkivauvan skenaarioilla, mutta silti mies on nyt sanonut, että ei kuitenkaan osannut kuvitella etukäteen, millaista se oikeasti on. Eikä meillä edes ole kahta koliikkivauvaa :) Ihan loistavasti mies kyllä osallistuu vauvojen hoitoon, satasella.

Pitele Sanelma sylissä sitä nyyttiä ja nautiskele siitä, että se vain haluaa olla sun rinnalla, nukkuen tai syöden. Se aika menee tosi nopeasti ja mä ainakin jäin hirmuisesti kaipaamaan sitä. Tuntuu, että en pitänyt tarpeeksi sylissä nukkuvia vauvoja, vaan aina kippasin sänkyyn. Se jäi vähän harmittamaan, ne oli niin ihania nukkuessaan kippurassa rinnan päällä. Nyyh ja niisk. Vauvakuumetta pukkaa ;)

Heh, nauratti tuo Leon ilmakitaratouhu :) Ja ilmatorvi, ihkua! Meilläkin varmaan kitarasta ja muista soittohärveleistä tulee lapsille tuttuja, isänsä kun on tosi musikaalinen ja soittaa erityisesti kitaraa. Ihanaa muuten myös tuo suojeleminen päiväkodissa. Toivon, että meilläkin tulee samanlaista huolehtivaisuutta toisesta, vaikka samanikäisiä ovatkin.

Kiitos paljon kaikille kuvista! Pää on jo ihan pyörällä mitä on tullut milloinkin, mutta niin söpösiä ovat olleet kaikki! Koitanpa minäkin kantaa korteni kekoon siinä asiassa jossakin vaiheessa :)

Nyt kuuluu "partsilta" ääniä, täytyy mennä. Iloista pääsiäistä kaikille! Jospa Ministä tuleekin pääsiäisvauva :)
 
Moikka kaikille

Mä sen verran kurkkaan tällä puolelle, että toivottelen Mollylle onnea loppusuoralle ja synnytykseen, kunhan sen aika koittaa.

Mä en edelleenkään osaa kuvitella kuuluvani tänne odottajiin. Viikon päästä ois varhaisultra, ja sittenhän ollaan viisaampia. Tuhruvuodot vaivaa edelleen ja sen vuoksi tietty huolissaan. Toisaalta huonovointisuus on ihan selvää kauraa. Eilen oksensin muutamaan otteeseen. Oon nyt lepäilly ja ollu pois töistä pari päivää. Mikään lämmin ruoka ei mene alas =(. Mutta mä lupasin itselleni etten valita ;) Uskotaan siihen, ettei oireet ihan tyhjästä tule.

Mukavaa pääsiäistä kaikille! Mä palailen viimeistään ultra kuulumisten kanssa..
 
Apua, pudotaan kohta toiselle sivulle.

Tervetuloa vaan Peppi tänne puolelle! Mahdottoman isot onnittelut!! Kyllä tuo kuullostaa ihan selvältä peliltä :). Kaksiko sinulla siellä mahdollisesti köllöttelee? Koitahan saada jotain syötyä..

Mollyahan tässä saa ruveta tosissaan jännittämään, muista käydä joka päivä ilmoittautumassa, jos vielä yhtenä palana olet. Tsemppiä ja voimia!

Sanelman peikkotyttö on kyllä syötävän suloinen. Musta on aina niin supersöpöä, jos vastasyntyneellä tai pikkuvauvalla ylipäätään on paljon tukkaa. Mutta voi kurjuus tuota yöitkemistä :(. Osaan kyllä kuvitella, että sitä rupeaa oikein pelkäämään seuraavaa yötä. Hertalla kun oli niitä iltaitkuja, niin kyllä olin hermona, rupesin itsekin itkemään, kun en tiennyt mitä tehdä.. Mies onneksi oli rauhallisempi, kääräisi yleensä kapaloon ja kanniskeli kärsivällisesti ympäri huushollia. Oletteko koettaneet kapalointia?

Tampereen treffit kävis mulle hyvin toukokuussa tai kesäkuun alussa.

Nasupin kuulumisia oli kiva lukea. Siis mitä-häh, joko ne ryömii?? Tuntuu, että nehän syntyi vasta äsken. Hyvä, että kerroit jaksamisestasi (tai jaksamattomuudesta) lekurille, joka myös ymmärsi asian. Onhan se arki varmasti aikamoista pyörittämistä kahden kanssa, huh.

Me lähdetään huomenna pääsiäisen viettoon mun vanhempien mökille. Isovanhemmat odottavat niin Hertan näkemistä, kun viime kerrasta on melkein 3 kuukautta. Mun sisko perheineen tulee myös. Kivaa!

Hyviä pyhiä kaikille!
 
Pääsiäisterkut tulin laittamaan.

Mä olin kanssa samaa mieltä Nasupin laumasta että HÄH joko ne ryömii? Vastahan ne syntyi...ehkäpä sun satunnaiset vierailut täällä (ymmärrettävistä syistä) on tuoneet fiiliksen että tuplien syntymästä olis vain vähän aikaa.

Mä olen täällä pakannut ja kävin eilen kaupassa:lammasta ja mämmiä ja rahkaa. Lauantaina olis tarkoitus syödä grand-dinner, lammasta, parsakuskus (uusi ohje kerron sitten oliko hyvää), uunijuureksia ja jälkkäriksi suklaakakkua. Ähky tulee.:-). Eikä nämä meidän kokkaillut niin suureellisia ole, tykkään vaan kokeilla ja kun hirveetä on omasta takaa niin ei ole ihan peruskauraa meidän ruoanlaitto.

Me ollaan mietitty josko pidettäisiin Nella kotona kesän, siis kesälomalla kuten koululaisetkin. Säästyis vähän rahaa ja kesällä kun ei noilla hiljaisilla työmarkkinoilla tapahdu senkään vertaa mitä nyt. Voitais oleilla mun vanhempien mökillä jos kaupunki alkaa tympiä. Olis aika luksusta josjakun meillä taloyhtiössä alkaa piharemontti ja pihat revitään auki. Sitten ei pääse täällä terassilla istuskelemaan, nauttimaan kylmää juomaa ja katsomaan kun lapsi leikkii tyytyväisenä, auringon paistaessa lämpimästi varpaisiin asti.(huomatkaa mikä mielikuvitus mulla on) MUTTA jos sataa ja tuulee niin pidättehän mulle seuraa etten tule mökkihöperöksi????

Hih, meillä oli eilen hääpäivä. Low profile juhlintaa, käytiin syömässä italialaista meidän lempimestassa ja sen jälkeen pelaamassa bilistä. Oli ihan rentoa. Kotona vielä saunottiin ja juteltiin.:-)

Tänään kun vein Nellan pkotiin niin siellä olivat ryhmän pojat uimassa kylpyhuoneessa isossa altaassa. Eipä ollut lähtöitkuja vaan iloisena vilkutti yksi nakupelle altaasta neljän pojan vierestä:-)). Oon kyllä niin iloinen tuosta pkotipaikasta, lapset nauttii, "tädit" on nuoria naisia eikä ikivanhoja elämäänkyllästyneitä käpyjä ja aina löytyy paikka sylistä jos harmittaa. Yksikkö on tarpeeksi pieni jotta isojen puolen lapset ja hoitajat tuntevat pienet ja hoivaavat tarvittaessa "ristiin".

Lähdetään tänään mun vanhempien mökille, sisko miehineen ja veli perheineen tulossa, on sitten serkuksilla vauhtia ja vaaratilanteita. Ja toivottavasti aikuisilla hyvää seuraa, huippujännittävää jääkiekkoa (hyvä kotiseudun pojat!) ja maittavaa ruokaa ja juomaa! Iloista pääsiäistä virtu-ystävät!
 
Hello!

Kerrankin kahdella kädellä kirjoittamassa. Ainakin toistaiseksi. Neiti nukkuu, minkä nuhaiselta nenältään pystyy. Meillä siis pientä nuhan tynkää tytöllä. Yöllä oli nukkuminen vähän vaikeaa, samoin imeminen. Aamulla saatiin onneksi sitten tipoilla nenua vähän auki, niin olokin parani, kun henki kulkee. Mutta vähän on väsy molemmilla. Itkut silloin maanantaina jäi onneksi taas yhteen iltaan. Masu oli tukossa, mutta nyt taas kakka kulkee.

Eilen me tytöt lähdettiin vähän shoppailemaan Lempäälän Ideaparkiin. Siellä oli mukava liikkua sisätiloissa ja tutustuttiin myös hyvään lastenhoitohuoneeseen, missä sai rauhassa vaihta vaipat ja imettää. Tosin niitä huoneita sais kyllä tuon kokoisessa kompleksissa olla aika paljon enemmän, koska koko ajan niihin on vähän jonoa. Mutta kaikein kaikkiaan meillä oli oikein mukava päivä. Typy nukkui suurimman osan ajasta ja sen mitä oli hereillä, niin oli oikein aurinkoinen. Myös autoilu sujuu hänen kanssaan ongelmitta. Yleensä vain nukkuu autossa, kunhan on huolehtinut ennen lähtöä masun täyteen ja kuivat vaipat jalkaan.

Mulle treffit täällä Tampereella muuten sopii sitten lähes milloin vain, joten jos nyt vähän kartoitettaisi ensin ketä olis tulossa ja yritetään sitten saada joku päivä sovittua.

Sandemanin kokkailut kuulostaa ihanilta. Varsinkin nyt kun olen vähän karsinut omaa ruokavaliotani noiden vauvan masuvaivojen pelossa, niin huomaa kuinka paljon esim. sipulit tuo makua ruokaan. Nyt olen niitä vältellyt, kun ovat kuulemma yksi pahimmista masuvaivojen aiheuttajista. Ja onnea matkaan voisin toivottaa myös siihen toiseen koktailiin, jota siellä makkarin puolella sekoittelette. Peukut on pystyssä!

Pepille vielä kerran onnittelut plussasta. Kiva kun kirjoittelit tällekin puolelle. Toivottavasti kuullaan jatkossakin mietteitäsi raskauden edetessä. Eka ultrakin on jo siis lähellä.

Nasuppikin oli ehtinyt jutulle. Kyllä teidän arjesta lukiessa tuntee itsensä pienestä "valittavaksi", kun sinä siellä pärjäilet kahden vauvan kanssa. Vaikka ei kai se siitä vauvojen määrästä ole kiinni, jos kokemusta vauvan hoidosta on kertakaikkiaan zero, niin kyllä sitä pulassa näköjään voi olla yhdenkin kanssa. Enkä minä varsinaisesti valita. Tyttö on meilä niiiin ihana ja suloinen ja RAKAS, mutta kun oma epävarmuus ja osaamattomuus vaan välillä saa oman pään vähän sekaisin ja huolestuu pienestäkin. Niin kuin nyt tuo nuha... Jostain on raasu sen kalastanut itselleen.

Ja kiitos Nasuppi tuosta kehoituksesta sylitellä nyt oikein paljon. Se on kyllä totta, että nuo lapset kasvavat niin käsittämätöntä vauhtia, että nyt on parasta nauttia näistä hetkistä täysillä, ennen kuin on sitten jo siinä ryömimisiässä! Ja kyllähän tuo nyytti sylissä rauhallisesti nukkuessaan on niin syötävän suloinen, että sitä voisi tuijottaa tuntitolkulla.

Mollysta ei ole kuulunut vähään aikaan?? HUHUU! Ja hiljaiseloa on nyt ollut kyllä monella muullakin; Tiitu, Gissa, Nekku ym. tukaahan jutulle.

Mitäs muuta pitikään kommentoida... Ei nyt muistu mieleen. Mutta oikein mukavaa pääsiäistä kaikille. Ja meidän mahakkaille erityisesti mukavia hetkiä. Nauttikaa masuistanne, niin kauan kuin ne mukana ovat. Itse muuten kuvittelin, että mulla olis jotenkin ikävä sitä mahaa, mutta ei ainakaan toistaiseksi ole ollut. Ei ole ehkä ehtinyt vielä kunnolla ajatella koko asiaa. Voihan se ikävä vielä yllättää. Meidän tyttö muuten täyttää viikonloppuna jo 4 viikkoa ja ensi viikolla on sitten jo 1-kk synttärit! Hurjaa kuinka aika rientää.
 
Heippa, meillä taas se tavallinen tarina. Itse alan olla irti yskästä, mutta kuinkas ollakaan, Kaisla on ripulilla ja kuumeessa. Mulla olisi tietysti just nyt tuhat ja yksi juttua tehtävänä töiden puolesta, joten harmittaa. Päätettiin miehen kanssa laatia ilmoitus, jossa etsitään meille kotiapua - sellaista, jonka voisi hälyttää paikalle kun tulee näitä päiviä. Jos vaikka joku abityttö innostuisi saamaan lisää taskurahaa.

Mutta nyt muihin asioihin. Sanelma, Kaislalla oli aina nuhainen nenä vauvana. Jouduin tyhjentämään nenän öisinkin pari kertaa. Tulkitsin, että se johtui pienistä sieraimista. K:lla tuntui olevan kauhean siro nenä ja kapeat sieraimet, ja vaiva helpottikin iän (ja nenän kasvun) myötä. Suolatipat ja niistin auttoivat. Hyvä, että teillä ei ole joka ilta sitä kipuitkua. Mun yksi ystäväni joutui jättämään maidon kokonaan pois ruokavaliosta, koska lapsi itki kipua ja oksenteli aina imetyksen jälkeen.

Sandemanin pääsiäissuunnitelmat kuulostivat hyvältä ja hääpäivän juhlinta myös. Onnea päivällisen tekoon! Ihanalta kuulostaa tuo Nellan päiväkoti, teillä on käynyt hyvä mäihä.

Mäkin olin ihan puulla päähän lyöty, että Nasupin vauvat ryömivät jo!

Kiva kun Peppi tulit tälle puolelle. Oireesi ovat oikein hyviä. Tulehan jatkossakin!

Sanelma on aikaisin rohkaistunut Ideaparkiin. Hyvä! Muistan kun menin Leon kanssa johonkin perusautomarkettiin, kun hän oli n. 4 vkoa ja olin ihan paniikissa. Hätäisesti tein kierroksen ja lähdin kotiin :). Silloin oli joku epidemia, oliko se influenssa sitten, ja varoiteltiin menemästä pikkuvauvojen kanssa ostoskeskuksiin. Ehkä se mun hermostuneisuus johtui sitten siitä, mutta liikuin kyllä muutenkin ihmisten ilmoilla aika vähän ekojen kuukausien aikana. Kaisla taas oli ekalla shoppailureissullaan kaupungilla tasan viikon ikäisenä ;).

Piritta, Anna oli siinä kuvassa aivan ihanan näköinen :).

Mulla saattaa olla vähän rajoituksia Tampereen-treffien suhteen toukokuussa. Onnistunee jonain perjantaina, mutta muut päivät ovat aika lailla pois laskuista. Se kuukausi on tosi kiireinen töiden suhteen. Mutta otan teidät kyllä tänne meille mielelläni, jos saamme jonkun perjantain sovittua. Joku viikonloppu kävisi myös, mutta halunnette säästää ne perheelle.

Hyvää pääsiäistä kaikille, syökää hyvin :). Ja tulkaas tiitut ja gissat ynnä muut ilmoittautumaan.
 
Täällä aika matelee, muilla se rientää :) Siis, että Nasupin poika alkaa jo ryömimään ja Sanelman tyttö ensviikolla jo kuukauden ikäinen!!

Mä olen täällä edelleen ihan samassa jamassa. Mitähän mä viimeks kirjoitin.. Varmaan siitä lääkärinkäynnistä ja että kaikki näytti täsmälleen samalta kuin aikaisemmalla viikolla. Ei kyllä ole mitään tuntemuksia, että synnytys lähestyisi, paitsi ehkä vähän kuvitteellisia sellaisia. Yritän saada jokaisen harjoitussupistuksen muka juilimaan menkkamaisesti mutta eihän ne sitä oikeestaan tee. Kai siellä alapäässä jotain silti tapahtuu kun välillä juilii kovasti ja tulee se sellainen hyvin nopeasti ohimenevä "sukkapuikkokipu". Mutta sitä on ollut kyllä jo viikkoja, että eipä kai sekään tarkoita mitään. Eli odottelua...

Olen edelleen käynyt lounailla ja kahvittelemassa ystävien kanssa päivisin, siinähän menee aina muutama tunti ihan mukavasti. Sitten luen kirjaa sohvalla ja surffailen netissä, syön hedelmiä - ja suklaatakin - ja odottelen miestä kotiin töistä. Heh. No mutta tällaista kai tässä vaiheessa pitää tehdä. Kun kaikki on kerta vauvaa varten valmiina ja laukkukin pakattuna.

Mä aloin nyt kans Sanden inspiroimana haaveilemaan kesästä :) Teidän hääpäivä kuulosti oikein kivalta ja mukavaa kun pääsitte kahdestaan sitä viettämään!

Ihana kuulla Nasupistakin enemmän ja teidän arjesta ja kaksosista, mä luen oikein mielelläni kaikkien omanapaisia juttuja, niitähän onkin mielenkiintoista seurailla! Väsymys/uupuminen ei tietty ollut kivaa ollenkaan, mutta tosi hienoa että itse tartuit siihen ja lääkäri heti myös. Jaksamisia jatkoonkin ja nauttikaahan kevätauringosta ja toisistanne!

Pepin varhaisultraa saadaan jännittää, mukavaa kun on taas uusi odottaja.

Ai niin, se tupu-hupu-lupu juttu oli niin mainio!! :)
 
Helou pitkästä aikaa! Oltiin viime viikko reissussa ja tällä viikolla podettu flunssaa koko porukka, nyt alkaa elämä taas voittaa. Linus pääsi onneksi vähällä, vain vähän nenä vuosi yhtenä päivänä. Itselläni oli korkea kuume pari päivää, onneksi mies oli silloin vielä lomalla, niin sain lepäillä. Matka oli tosi ihana, lento meni loistavasti, L vain nukkui, söi ja naureskeli. Lentoemokin kävi lopussa sanomassa, että voi kun kaikilla vauvoilla lento menisi noin hyvin.

Ekaksi onnittelut Pepille, mahtavaa! Ja tervetuloa tälle puolelle. Nyt jännätään vielä, olisiko kaksoset tulossa.

Sanelmalle kiitos kuvista, suloinen tyttö. Meilläkin L sai nuhan varmaan pari viikkoisena ja itkeskelin huolissani, että nyt me ollaan jo vilustetuttu se. Neuvolassa sanoivat, että on tosi yleistä, että vauva saa nuhan ekan kuukauden aikana. Suolatipat, nenäfriida olivat kovassa käytössä ja yöksi oli apua, että nostettiin sängyn päätyä. Nenää onkin saanut imeä säännöllisesti, vaikka nuhaa poitsulla ei ole ollutkaan tuon ekan jälkeen ennen kuin nyt.

Eilen käytiin 8 kk-neuvolassa, tasan 9 kiloa ja 74 senttiä. Pikkuhiljaa näköjään tuo alun hurja kasvuvauhti alkaa hidastua ja tasoittua. Kovasti poika möyrii lattialla, ei kuitenkaan varsinaisesti ryömi vielä eteenpäin. Istuu myös jo kivasti, mutta ei nouse itse vielä istumaan. Heh, nauratti neuvolassa, kun lekuri sanoi, että testataan pinsettiote, niin sanoin, että ei vielä sitä tee, mutta kuinkas ollakaan, hienosti tarttui pieneen helmeen etusormella ja peukalolla ja teki vielä toisellakin kädellä saman:)

Jäi taas vaikka mitä kommentoimatta, mutta muisti on lyhyt, kun niin nopeasti kahlasin parin-kolmen viikon viestit. Ainakin Mollylle vielä jaksamista viimeisiin päiviin ja Stellan porukalle paranemisia! Iloista ja rentouttavaa pääsiäistä kaikille!
 
Kiva kuulla Tiitustakin! Olitteko jossain lämpöisessä paikassa lomailemassa? :) Tsemppiä flunssaan, onneksi näyttää jo paremmalta ja Linus ei sairastanut pahemmin!

Manna muuten, mikä sun sf-mitta on? Mä katselin noita käyriä ja mulla on mennyt kyllä koko raskauden ajan ihan yläkäyrillä, sf-mitta ollut usein senteissä about sama kuin raskausviikko joka ollut silloin meneillään. Rv38 se mitta oli 37 cm, nyt viimeksi oli pienentynyt, rv39 oli 36 cm. Kyllä sinäkin Manna olet nyt jo niin pitkällä, viikkoja hienosti kasassa :) Oletko kuullut vauvan painoarviota jossain vaiheessa? En muista oletko kirjoittanut siitä. Mutta kunnon kokoinen vauveli sullakin on siellä masussa jo! :) Voi vitsi muuten, luin sun fb-statuksen. Haluaa kanssa!
 
Uuups, mun piti ehtiä _viimeinkin_ tänään rustaamaan tännekin, olen ollut viime päivät todella sosiaalinen ystäväisten kanssa, sekä ihan livenä että puhelimessa ja fb:stakin löytyi yksi vanha tuttu, jonka kanssa sain yhden päivän parituntisen päikkäriajan kulumaan kuin vettä vaan.. Tenavaiset heräsivät päikkäreiltä
ja mun pitää ehtiä pakkaamaan.... Mutta olenpahan saanut mieleni erityisen virkeäksi kamujen seurassa (myös teidän, vaikken ole ehtinytkään kirjoittelemaan). :)

Me lähdetään huomenna apen luo itäiseen Suomeen viettämään pääsiäistä, joten palaan kuulumisille ja kommentoinneille sitten ensi viikolla.

Kiitokset ihanan valloittavista kuvista! =))

Odottajille erityisterkut, olette mielessäni ja Pepille onnittelut!

Rattoisaa pääsiäistä teille kaikille! =))
 
Moikka,

Mollyn viikot vain näyttää komealle:) Tämä on vain sitä odottelua nyt, että milloin. Kuulostaa leppoiselle sun arki ja jaksat hyvin käydä vielä treffeillä jne. Onko mies muuten "irroitettavissa" synnytykseen, kun aika tulee? Vai onko vielä jotain työmatkoja? Kovasti peukkuja ja tsemppejä lähestyvään h-hetkeen!
Niin, mulla on aika "kompakti" masu eli sf-mitta oli 24 viimeviikolla. Tuossa edessä se nököttää, mun mielestä se ei ole levinnyt juuri lainkaan sivulle. Vauvan painoarviota en ole kuullut, mutta oisko reipas kiloinen nyt. Kovasti vauva naputtaa mua kylkiluun alle ja samalla potkii tuonne alemmas. Iltaisin sitten koko vatsa liikkuu, kun mönkii ja pyörii. Mutta viihtyy enemmän tuossa oikealla ja aika ylhäällä. Oon hirveän kiintynyt ja ihastunut vauvaan jo nyt:) Sain muuten ä-raha-anomuksen nyt eteenpäin ja pakkaus taitaa nyt tulla pian. Onkohan 09-malli vain 08..? Onko Riinuska, Hertta ja Mimmu saaneet jo ä-pakkauksen? Ja kumpiko malli tuli? Ja töitä mulla taitaa olla kaikenkaikkiaan n. 35 päivää enää, kun on lomaa pitämättä ja jos vapaat laskee pois...Siis suurinpiirtein eli 1.6. jään ä-lomalle. Sitä odotellessa.

Nekun fb-statuksen luin ja vaikka ei saisi nauraa, niin niin sarkastisen mainiosti oli Nekku kirjoittanut sen, että nauru pääsi. Toipumista siis sinne vatsatautiin:/

Sanelman tytsy "jo" kuukauden! Menikö 4 viikkoa jo?! Ja vauva kasvaa, muuttuu ja oppii asioita. Ikäviä nuo itkut. Niiden edessä lienen sitten itsekin jotenkin voimaton. Mutta kuulostaa sille, että kaikki on siellä kuitenkin hyvin ja olette jos naisporukassa jo shoppailleetkin :)

Hertalle mukavaa reissua:) Hyvät kelit on luvassa!

Mukava kuulla Nasupista. Olet edelleen aikamoinen selviytyjä, kun kahden kanssa olet niin hyvin pärjännyt. Onneksi sanoi, miltä tuntuu, kun alkoi uupumus painaa ja fiksu lääkäri omasi pelisilmää ja antoi miehelle vapaata. Todella hyvä juttu.
Miten se teidän muutto muuten? Oletteko kotiutumassa takaisin kesällä?

Pepin plussa ilahduttaa kovasti! Milloinkahan saadaan ultrakuulumisia?
Annun tilanne toivottavasti muuttuisi valoisammaksi ja saataisiin sielläkin kokea kauan odotettua onnea.

Mua kiinnostaa Sanden parsacouscous. Jospa se olisi onnistunut resepti, niin sitä voisi kokeilla. Mukavalle kuulosti teidän hääpäivä; jotenkin mukavan yksikertainen eli just sitä toisen seuraa, juttelua, ruokaa ja rentoa oleilua pelaillen. Itse hiukan vaivaantuisin, jos mies tavoistaan poiketen järjestäisi jotain hänelle epätyypilistä ylläriseremoniaa:) Tuollainen yhdessäoleminen on mun mielestä ihanaa kaiken arkisen kiireen keskellä.

Mukava kuulla Titusta. Olitteko lämpimässä reissussa? Hienosti teidänkin Linus kasvaa. Kohta ovat kovia menijöitä kaikki!

Nyt otan pienet unet ja illalla sitten penkkiurheilun pariin.
Mukavaa Pääsiäsitä kaikille!!
 
Hrrrr viluista päivää. Kylläpä tuuli luihin asti. Ihmeellistä kyllä, lupaa melkein +15:ta tuleville päiville. Ihanaa!

Voi kurjuus Stella. Otan osaa. On varmaan hankalaa, kun työkuviot menee uusiksi ja joutuu tekemään jotain muuta mitä suunnitteli. Hemsketti, on ihan liikaa ollut jo näitä tauteja. Ilmeisesti Nekunkin perheessä jotain, ainakin fb:n mukaan?? Jaksamista, toivottavasti ei pääsiäispläänit menneet ihan plörinäksi.

Nasupista oli niin kiva kuulla. On taatusti välillä rankkaa pienten kanssa, en yhtään epäile. Ja teillä on koiratkin vielä! Vitsi teillä alkaa pian sutina, kun molemmat lähtee liikkeelle. Laitahan tulemaan taas kuvia pienistä, ovat varmaan aika söötti kaksikko!

Anna on alkanut karjua "äitäää", kun haluaa huomiota ja syliin. Eikä mikään pieni ääni vaan kunnon miehistä karjuntaa. Olin unohtanut, miten tällainen vuodenikäinen on kiinni äidissä. Kunnon parkumista, jos poistun näköpiiristä, ja ylipäätään takertuu lahkeeseen koko ajan. Välillä tulee harmaita hiuksia, kun yritän tehdä jotain pieniä juttuja kotona, mutta on yhtä huutoa, jos kaksikko on keskenään. Joku pikkuleikki saattaa kaksi sekuntia onnistua, mutta aika nopeasti A on saanut veljeltä nenuunsa. Puuhhh...siskoraukka.

Pepin oireilut kuulostavt oikein hyviltä! Onnea vielä kerran!! Ja tervetuloa tänne, kun siltä tuntuu. Mukava saada lisää porukkaa.

Tervetuloa meillepäin kesällä Sande. Puistoruokailua löytyy aika läheltä ja hyvää seuraa :) On varmasti ihan hyvä idea pitää Nellis kesällä kotona, mukavaa vaihtelua hällekin ja ainahan kesäpäiville löytyy tekemistä. Me ollaan ihan kotinurkilla muutamia pikkureissuja lukuun ottamatta.

Mollylle extraisohali loppupäiville. Toivottavasti ei nyt ihan mahdottoman yliaikaiseksi mene. Jos Ministä tosiaan tulisi pääsiäisvauveli ;-)

Muille leppoisaa pyhää! Me ollaan ihan kotosalla, mitä ei olla varmaan koskaan aiemmin tehty. Tehdään hyvää ruokaa, ulkoillaan, jumpataan ja aletaan pikkuhiljaa purkaa kirjahyllyä ja astiakaappeja.

Nyt lampaan marinointiin. Voikaa hyvin!
 
Pikainen pääsiäis-update, eli yhtenä kappaleena todellakin, puuh. Munkin maha on kuulemma aika pieni ja tuntuukin kompaktilta paketilta (ympärysmitta on siis pieni) mutta se kohdunpohjan korkeus (sf-mitta) on sitten kuitenkin yläkäyrällä mennyt. Lieneekin ihan eri asia. Miten se pikkuvauva mahtuu tuonne?? Mä en käsitä. Mun yläkroppa kun on lyhyttä mallia ja sääret sitten pitkät. Tällä hetkellä käpypossu-malli mistä tsoukkailin alkuraskaudesta ON saavutettu! Raukan täytyy olla ihan mytyssä siellä. Voisi jo omankin mukavuuden takia tulla ulos sieltä venyttelemään raajojaan. Otettiin eilen kuva mahasta, voisin pistää sen tulemaan spostilla. Varsinainen pääsiäismuna josta törröttää jalat ja kädet :)

Mukavaa pyhien jatkoa kaikille!
 
Ja Mollylla odotus jatkuu, mutta vähiin käy ennen kuin loppuu!!

Me on tosiaan lähdetty rohkeasti liikkeelle pikkuisen kanssa heti alkuun. Ehkä se kotiutumisen jälkeen heti toisena päivänä tehty pakollinen reissu verikokeisiin oli sitten rohkaiseva juttu. Se jotenkin aukaisi pään kotoa poistumiselle. Ja itse olen sitä mieltä, että jos en tissejä unohda kotiin, niin hyvin pärjätään kodin seinien ulkopuolellakin. Hoitolaukussa on aina varustus mukana vaippoja ja vaihtovaatteita. Niillä on hyvin pärjätty paikassa kuin paikassa. Noita vaihtovaatteitakin ollaan tarvittu pariin otteeseen, kun neiti on töräyttänyt oikein kunnon niskapaskat.

Hei käykäähän pääsiäisen ratoksi kurkkaamassa sähköpostiin. Pistin kuvan meidän perjantain vaunulenkiltä. Kyllä haba kasvaa!

Mukavaa pääsiäisen jatkoa kaikille!
 
Kiitos kuvaterkuista :)Heh heh, tota Sanelman kuvaa! Kyllä voimat kasvaa tota menoa! Mutta kevät keikkuen jo tulevi ja lumet on sulaneet ihan kokonaan täältäkin. Ihanaa. Tosi sateista ollut. vain lauantai iltapäivä ja sunnuntai oli aurinkoa. No, olihan siinäkin ja nautttiin kyllä sunnuntaina uuden talon terassillakin jo keleist. Vain skumppa puuttui ;) Mitenkäs teillä nyt on typyn kanssa mennyt? Hyvää 1kuukautis-päivää (vai miten se sanotaan ..) pikkulikalle muuten!

Kiitos myös Mollylle fotosta. Ihana tipu sä olet:) Mua nauratti sun itseironia. Niin nätti ja söötti masu ekä tuleva äiti että. Käpypossu, heh heh! Musta tuntuu, että oma maha on illalla monesti ihan pinkeä ja syönnin jälkeen mulla on _tosi_ raskas ja lihava olo. Oikein ahdistaa ja kun se kasvaa vielä roimasti. Päivisin se keikkuu mukana ihan huomaamattakin, mutta iltaisin on erilaista. Välill on nestettä kertynyt ja sekin tietty tuntuu olossa. Nyt on muuten menossa taas jokin hedelmäkausi ja ostelen tuoreita ananaksia korikaupalla ja syön kerralla kokonaisen. Sitten hyppään vessassa. On tää hommaa. Myös kylmää olutta on tehnyt mieli ja mä kun en edes olutta oo juonut.

Käytiin ostamassa se Gulliver-sänky Ikeasta ja samalla lipasto, hylly seinälle, "puistonpenkki" lapselle ym. vauvatavaraa kuten pinnasuojat, se Ikean unipussi jne. Tuli ostettua myös vaatehuoneeseen koko säilytysjärjestelmä ja muuta tarvittavaa uuteen kotiin. Paljon tavaraa. Ikean verhotangot jäi kauppaan, mutta paljon nippeliä ja nuppia sieltä ostettiin, kun ihan järkihintaan sieltä saa tavaraa.

Miten Pääsiäinen on sujunut kaikille? Joko Stellan luona on tervehdytty? Anskun Silja on ainakin kovasti kävellyt Pääsisäisenä:) Fb:ssa sai ihailla hienoa tasapainoa!
Mitäs nekun poppoolle kuuluu? Ei ole aikoihin kuulunut? Myöskään Gissasta?

Nyt täytyy mennä nukkumaan, että aamulla jaksaa töihin, vaihteeksi..

Mollylle tsemppejä!!!
 
Huomenta ellit... mä koitan nyt kirjoittaa pitkästä aikaa, vaikka epäilenpä että Leo herää kohta.

Paljon on ollut juttuja, en varmasti kaikkiin pysty kommentoimaan. Ihan ekaksi Sanelmalle onnittelut tytön syntymästä ja kiitos kuvasta. Jännät paikat sulla synnytyksessä, mutta onneksi et itse ehtinyt hätääntyä. Moni juttu muistutti omasta synnytyksestä, meni oikein kylmät väreet!! Toivottavasti haava on nyt jo parantunut hyvin. Valtavan suloinen tyttö, muiden tavoin kehoitan nauttimaan hetkestä, kohta se jo konttaa :)

Muille myös kiitos kuvista, aivan ihania kuvia Maista ja Mollyn masusta!! Peppille mahtavat onnittelut plussasta, tulehan kirjoittelemaan ahkerasti, kun siltä tuntuu. Niin, yleensähän nuo plussat on ollut ryppäissä, kuka muu kohta ilmoittautuu?? Siitä tulikin mieleen, Sandemanille peukkuja!! Itsellä mietinnässä mitä pitäisi tehdä asian suhteen. Meillä yksi pakkasessa, se varmaan käydään jossain vaiheessa hakemassa, mutta tuskin siitä nyt onnistuu kuitenkaan, niin ei varmaan lähdetä enää yksityiselle, jos kotona ei onnistuta. Vannomatta paras kuitenkin :)

Manna on ostanut paljon uutta kotiin ja vauvallekin, tosi kivaa!! Joko osaat arvioida koska pääsette muuttamaan?

Pääsiäinen tuli ja meni, oli ruokavieraita joka päivä, paitsi eilen päästiin anopin pöytään. Miehen pitäisi aloittaa veneen kunnostustyöt, kun siskon remontilta ehtii. Merelle, jippii!! Pitäisi ostaa pikkujätkälle liivit, anoppi halusi välttämättä maksaa ne :) Ei haittaa, aika kalliit ovat kuitenkin.

Meillä on mennyt tosi kivasti, nyt kontataan hirmuista vauhtia ja polvillaan myös nousee kaikkea vasten. Kolhuilta ei tietenkään ole vältytty, onneksi ei vakavampia kuitenkaan. Kävelykärry on ihan pelastus, niin saan käytyä vaikka vessassa :)
Viime viikolla oli neuvola ja mitat pyöristettynä 74 cm ja 9700 g. Kohta tuleekin jo 9 kk täyteen, voi kauhistus miten nopeasti aika menee.
Ilmoitin töihin, että menen syyskuun alussa, tai oikeasti jo heinäkuun alussa, mutta pidän 2 kk lomaa. Päivähoitopaikkaa kovin jännitetään, täällä myös kovat jonot, tuskin päästään sinne mihin halutaan. Kakkosvaihtoehdoksi laitoin perhepvhoidon.

Mites Tiitu ja Keiju, koska menette töihin? Keiju taiskin valitella, ettei nyt oikein viihdy kotona, jos oikein muistan. Mulla on muutamalla tutulla ollut sama tilanne ja toinen palasikin töihin ja harmitteli kovin, kun tyttö oli jo siinä vaiheessa taas ihan erilainen ja tuntui että ois sittenkin pitänyt jäädä kotiin. Nopeasti siis vaihtelevat. Itsekin mietin, että miten mahdan viihtyä, jos ei vaikka viihdy enää vaunuissa/rattaissa, jos lähden liikkeelle vaikka Ikeaan tms. Vielä on viihtynyt, mutta kyllä seinät kaatuu päälle, jos pitää kotona nyhjätä. Tuleva kesä tosin muuttaa taas kaiken, kun ollaan viikonloput pois. Hirvittää muuten ajatuskin hoitoon viemisestä :(

Mikä ihme nyt on, kun poika ei vieläkään herää??? On nukkunut iltakymmenestä saakka putkeen, outoa. Saapi ottaa ihan tavaksikin mun puolesta :)

Kiva kuulla myös Nasupista. Tosi hyvä, että olet rohkeasti kertonut väsymisestä ja saanut apua heti. Miten tosiaan voivat jo ryömiä...

Apua, tajusin, että Mollyn la on tänään!! Tosi jännää, onkohan täsmällinen tyttö :) Kovasti tsemppiä tulevaan koitokseen, ilmeisesti korkeitaan viikko enää odotusta, jos siellä ei enempää anneta mennä yli.

Nyt meen aamupalalle, mukavaa viikkoa kaikille.
 
Minä täyttelin ne Kelan paperit melkein heti, kun ne sain (tai oikeastaan verkossa täyttelin ja palautin vain sen todistuksen Kelaan). Päätökset ovat jo tulleet (paitsi lapsilisä tietysti) ja sain vanhan paketin, koska se tuli jo ennen kuin uusi oli julkaistu. Minä tykkäsin kyllä siitä 2008-paketista enemmän sekä väreiltään (vaikka eihän noissa ihan kauheasti eroa ollut) että myös siitä kevyttoppapuvusta, joka ainakin V:llä oli kovassa käytössä, oikeastaan enemmän kuin se varsinainen toppapuku. Minun makuuni nämä molemmat kaksi viimeistä pakettia ovat kyllä enemmän kuin se vuoden 2005-paketti, jonka mintunvihreät ja inkakuosit eivät oikein minuun pudonneet. Osin siksikin otin taas sen paketin. Ja toisaalta noita perusvaatteita on ihan hyvä olla sen verran, ettei montaa kertaa päivässä tarvitse pestä pyykkiä. Itseasiassa ollen kyllä 60-senttisiä ja pienempiä vaatteita saanut jo kaksi isoa kassillista kierrossa, joten loppumaan ne eivät pääse, mutta kiertovaatteissa on paljon niitä "ihania hepeniä", jotka eivät välttämättä ole arkikäytössä niin käteviä. V:nkin vanhoista laitoin vain tyttömäisempiä kiertoon, koska tiesin, että saajalla oli unisex-perusvaatteita ennestäänkin.

Täällä vatsa on kyllä ihan hillitön, siis ihan tuhottoman paljon isompi kuin V:stä aikanaan samoilla viikoilla. Olimme sunnuntaina pääsiäislounaalla vanhemmillani ja sisareni purskahti nauruun, kun näki vatsani. Se kertonee jotain. Jostain syystä viime viikolla lääkäri ei kirjannut sf-mittaa neuvolakorttiin, mutta kun tämä vatsa vielä repsottaa melkein suoraan eteenpäin, niin se on kyllä aika huvittavan näköin. Supistelujakin on ollut jo aika tavalla, saa nähdä miten käy. Yritän ottaa mahdollisimman rauhallisesti, kun esikoisesta jouduin jäämään 4 viikkoa ennen äitiyslomaa sairaslomalle ja nyt en todellakaan haluaisi ainakaan aiemmin joutua jäämään, viimeksikin meinasin alkaa kiipeillä seinille loppua kohti.
 
Helou,

Pääsiäinen takana, meillä meni rennosti kyläillen, oltiin miehen vanhemmilla, Tampereella minun vanhemmillani ja eilen vielä kaveriperheen luona. Kerrankin pääsi vain valmiisiin pöytiin:)

Kiva kuulla gissasta ja Leostakin pitkästä aikaa. Heh, Leolla näköjään mukavan myöhäinen rytmi, Linus on jo ekoilla päiväunilla:) Nukkuu yöunet n. klo 20-7 ja sitten jo puoli kympin maissa ihan valmis päikkäreille. Mä ilmoitin töihin, että näillä näkymin palailen helmikuussa 2010, eli L olisi silloin 1,5-v. Mulla loppuu äitiysloma toukokuussa ja olen vuosilomilla elokuun alkuun asti ja sitten puolisen vuotta hoitovapaalla. Tuntuu myöskin nyt jo kurjalta viedä poitsu hoitoon, mutta kai se siitä sitten. Hoitopaikkaa pitäisi kanssa laittaa kohta puolin hakuseen, täällä myös pulaa hoitopaikoista. Mietitään vielä, kumpaa haetaan, päiväkoti- vai perhepäivähoitajapaikkaa.

Kiitos kuvista! Uskomaton se Sanelman vaunukuva:) Ja Molly oli niiiiin suloinen ja ihana mekko;) Nyt jännäillään Mollya, jokohan olisi jotain tapahtumassa, kun ei ole kuulunut... Tsemppiä!

Nyt laskujen maksun pariin (jee) ja sitten ulos. Mukavaa viikkoa kaikille!
 
Pääsiäispyhät takana. Käytiin myös parina päivänä valmiissa pöydissä, sekä anopilla että äitini luona. Mukavaahan tuo on aina. Ja oman äitini luona sain myös hyvin vapaata vauvanhoidosta, koska mummi on niin innokas hoitaja.

Muuten on vähän sellaista babyblues mielialaa täällä päin. Kokonaisuutena menee kai ihan hyvin ja normaalisti typyn kanssa, mutta kyllä välillä kun itku vain jatkuu, niin tuntuu siltä, että musta ei kyllä ole tähän. Täytyy vain ottaa hetki ja päivä kerrallaan ja imeä voimaa niistä hetkistä, kun menee hyvin. Toisaalta odotan jo innolla, että neiti olis vähän vanhempi ja omaisi ehkä jonkun havaittavan rytmin unien ja valvomisen suhteen, mutta toisaalta hirvittää se kuinka pienen hetken hän on noin vauva ja pelottaa se, että en osaa nauttia tarpeeksi tästä ajasta. Sekavaa, mutta kaikenkaikkiaan meillä siis kaikki hyvin. Hieman kaiholla lueskelin noista Leon ja Linuksen pitkistä yöunista. Mutta nyt täytyy vain maltilla seilata läpi tämä vaihe.

Huomenna neuvola, niin nähdään kuinka hurjasti on kasvua tullut ekan kuukauden aikana. Kovin on edelleen nuhainen muuten tyttö. Aamuyöstä varsinkin on hengittäminen vähän hankalaa. No ehkä se siitä kohta helpottaa.

Mollylla tänään LA!! Pinnaa toivottelen sinne, mikäli mini on edelleen vain lähtökupissa, eikä vielä ponnistanut maailmaan.

Mannalla tuttuja tuntoja ähkyisen iltaolon kanssa. Sitä se on nyt loppuun asti. Niin ihanaa, mutta toisaalta niin raskasta. Ihan niin kuin tämä vauva-arkikin.

Nyt välipalalle. Kohta tulee yksi mammalomalainen kaverini piipahtamaan.
 
Pääsiäinen meni kivasti meilläkin. Mökillä oli ihan talvi, potkukelkkailtiin jäällä, Hertta tykkäs kovasti nököttää kelkan kyydissä, pulkkamäenkin pappa teki ja sitten tehtiin vähän lumikakkuja. Tietysti saunottiin ja syötiin hyvin. H nukkui viimeisen yön mun äidin ja isän kanssa ja me miehen kanssa toisessa mökissä. Hyvin oli yö mennyt. Ensi viikon su-ma meidän äitihän tulee H:aa hoitamaan, kun lähdetään miehen kanssa Tallinnaan. Nyt ei jännitä enää niin paljon jättää hoitoon. Näkee niin harvoin mun vanhempia, että menee pari päivää ennen kuin H lämpenee ja hyväksyy hoitajaksi.

Hertta oli niin reipas matkustaja. Ensin meidän lento oli yli 2 tuntia myöhässä, mutta H viihtyi hyvin kentällä. Myös 4,5 tunnin paluujunamatka meni hienosti. Kyllä on ihananainen tyttö!

Mollylle kärsivällisyyttä, jos vielä et tositoimiin ole päässyt. Ihq kuva!

Mulla oli to neuvola. Kaikki muuten hyvin, mutta hemppa 101 ja verenpainekin alhainen, ei ihme että huippaa välillä. Syön nyt joka toinen päivä 2 obsidania, toiv maha kestää. Sf-mitta oli muistaakseni 25. Paino ihan sama kuin Hertasta näillä viikoilla, tosin nyt lähtöpaino oli 3kg vähemmän, joten enemmän on tullut painoa... Mutta painonnousu tasoittuu tai tyssää 30 viikon jälkeen, jos vanhat merkit paikkansa pitää.

Manna, mä en ottanut äitiyspakkausta. Kaikki H:n ä-pakkauskamat ja -vaatteet hyvässä kuosissa, muutenkin vaatenyssyköitä on joka paikka täynnä.. Raha-anomuksen oon laittanut menemään, mutta vielä en ole saanut päätöstä. Mähän haen v. 2006 tulojen perusteella.

Kiva kuulla Leosta ja Linuksesta. Potria poikia molemmat!

Mua on ruvennut vähän hirvittämään Hertan hoitoon laittaminen sitten elokuussa (haemme siis 3-päiväistä paikkaa, 5-7 h/pvä). Ettei sitten tunne itseään hyljätyksi, että viedään pois uuden vauvan tieltä tms. Nyyh! Toisaalta on siinä reilu kuukausi vauvan syntymästä, että saa olla kotona. Toisaalta on jo 2v ja oltaisiin jok tap viety hoitoon (kokopäiväiseksi) elokuussa, jos uutta vauvaa ei olisi tulossa. Meidän lähipuistossa on myös puistotäti (2,5 tuntia päivässä), jolle voisi viedä. Olen miettinyt riittäisikö se. H on kyllä mielestäni sosiaalinen, osaa puhua ja keskittyä asioihin, että varmasti pärjäisi päiväkodissa. Ja kun ei ole niitä isovanhempia tai muitakaan lähellä, jotka voisivat jelpata. Ja olisi niin ihanaa antaa välillä aikaa vain vauvalle, tehdä äiti-vauva -juttuja, kuten H:nkin kanssa. Ääh...

Sanelmalla bluesia. Voimia vaan alkukuukausiin, ne todellakin menevät nopeasti. Päivä ja hetki kerrallaan, kuten kirjoitit. Itku on raastavaa, mutta aina olette saaneet sen jollain konstilla loppumaan, vai mitä? Muistan kyllä hyvin sen neuvottomuuden tunteen. Hyvä, että olette rohkeasti lähteneet kotoa ja tehneet jo kaikkea. Jaksamista!
 
Terveiset maalta! Eilen kotiuduttiin hyvissä ajoin, ei ollut pahaa ruuhkaa, mutta onneksi ei tultu omalta raksalta asti niin matka puolet lyhyempi.

N on mennyt koko pääsiäisen sellaisilla ylikierroksilla kun on ollut hirmuisesti porukkaa ympärillä ja koko ajan menoa. On nukahdellut vaihtelevasti vasta ysin ja yhdentoista (!) välillä mutta sitten onneksi aamuisin nukkunut ysiin jotta vanhemmatkin saivat levätä. On ollut niin innoissaan mummin, tädin ja serkun huomiosta että saa nähdä miten taas tottuu kotioloihin, eilen jo piti käydä jäähyn kautta kun meinasi ihan hyppiä silmille. Huh.
Kelit ei suosineet, oli hirmu kylmää ja mulla vastuuta ruoanlaitosta koko porukalle (8+2) joten en paljoa nenääni ulos laittanut. Parsakuskus oli hirmu hyvää, siinä siis kuskusiin sekoitetaan keitettyä parsaa ja sipulia. Oli mun mielestä ihan pääsiäispöydän ykkösjuttu, rahka-tuorejuustokakun lisäksi tietty. Ja mignon munien.

Pääsin su jopa jääkiekko-otteluun, niin ne vaan poijaat jaksaa painaa ja voittavat tänään vielä neljännen kerran! Koskaan ei suurta voittoa ole tullut, joten nyt olis aika lailla meitin vuoro!

Sanelman blues: voihan räkä. Mun kokemuksen mukaan bluesiin auttaa kuppi kahvia ja pulla ystävän kera. Sitten taas oma olo piristyy ja jaksaa paremmin kuunnella sitä itkua. Pienet nyt vaan itkee välillä eikä heille ole vielä kehitetty mittaristoa joka tulkitsisi huudon syyn. Ne perinteiset tarkistukset ensin: ruokaa, kuivaa ja unta. Sitten vaan kokeilee kaikkia peräkkäin kunnes lapsi hiljenee. Joku sanoi minusta hyvin että sitä yhtä (sylittelyä, heijaamista, taputtelua tms) pitää jaksaa tehdä tarpeeksi kauan että lapsi tyyntyy eikä koko ajan hermostuneesti vaihdella tapoja. Riinakin kokeilee mamin hermoja kunnes tyyntyy isompana omaan rytmiin.

Hertta: pikku-Hoo pärjää varmasti pkodissa. Ei epäilyksen häivää. Tarvitset varmasti itsellesi ja pikku-tulokkaalle (joko hällä on tekonimi?) pari rauhallista hetkeä per viikko.
Gissa: hurjat nuo Leon mitat! Taitaa ruoka maistua mösjöölle:-). Nimimerkillä siron tyttölapsen äiti jonka lapsi syö hiirulaisannoksia....
 

Similar threads

G
Viestiä
107
Luettu
4K
M
M
Viestiä
101
Luettu
3K
S
M
Viestiä
102
Luettu
3K
G
M
Viestiä
102
Luettu
3K
M
A
Viestiä
112
Luettu
3K
Lapsen saaminen
**Keijukainen
K

Yhteistyössä