Tahkoojaplussat 89

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Stella*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Stella*

Vieras
Uutta putkeen. Sanelma siirretty synnyttäneisiin :).

Mimmu: 29.10.2005 Venla, 53 cm, 3670 g
Kirppu: (esikoinen poika -97) 9.8.2005 Viljami, 52 cm, 4750 g ja 1.7.2007, Anna-Sofia 51 cm, 4475g
Hilla: 20.8.2005 Nea, 50cm 3390g
Riinuska: 7.1.2006 Juska, 50cm 3260g
Stella: 24.1.2006 Leo, 48 cm 3250 g ja 26.7.2007, Kaisla 50 cm, 3355 g
Julia: 30.5.2006 Ilona, 49cm 3240g ja 16.5.08, Hertta 48cm, 3470g.
Nekku: 30.6.2006 Lotta, 51 cm, 4165 g ja 28.6.2008 Elli
Piritta: 30.6.2006 Matias, 50,5 cm, 3330 g ja 27.4.2008, Anna, 50 cm, 3600 g
Aniliini: 21.7.2006 Vili, 51,5 cm, 3660 g. 30.4.2008 Silja, 51 cm, 3540 g.
Mariska: (esikoinen Teemu 12/02) 9.8.2006 Samu, 51 cm, 3100 g
Suvi: 10.2.2007, Elsa 46 cm, 2500 g
Kata: 23.2.2007, Vanessa 53 cm, 4428 g
Murmeli: 23.2.2007, Maija 51 cm, 3650 g
Sandeman: 1.5.2007, Nella 50 cm, 3320g
Hertta: 27.7.2007, Hertta 51 cm, 3680 g
Keijukainen: 10.7.2008, Mai 51 cm, 3740 g
gissa: 19.7.2008, Leo 50 cm, 3080 g
Tiitu: 11.8.2008, Linus 51 cm, 3880 g
Nasuppi: 20.9.2008 tyttö ja poika
Sanelma: 15.3.2009 tyttö 50 cm, 3490 g

Odottajien la:t:
Molly 14.4.2009
Hertta 4.7.2009
Manna 7.7.2009
Mimmu 9.7.2009
Riinuska 16.7.2009
 
Aloitin ketjun varmaan kolmatta kertaa koko aikana, saavutus sekin :).

Nekku, hinosti puhuit Sandemanille ja yhdyn sanoihisi. Sandelle taas sanon, että pystyn aika hyvin samaistumaan sun fiiliksiin, kun aloittavalla yrittäjällä on sillä tavalla sama tilanne, että töitä pitää etsiä ja rahat ovat tiukilla. On kyllä hirveä kynnys mennä miehen kukkarolle... tällaisella tasa-arvoon kasvatetulla suomalaisella naisella. Huh. Mutta kyllä sä olet oman osuutesi tehnyt, kun kerran maksat lainasi ja hoidat Nellan. Hus pois siis huono omatunto, te olette perhe ja puhallatte yhteen hiileen. On kyllä mustakin tosi mainiota, että sun alalla on noin paljon haettavia työpaikkoja. Nyt täytyy vaan jaksaa uskoa siihen, että tärppää. Tosi kökkö se viime rekrykokemus, ei ole tosiaan kivaa kun omalle kohdalle sattuu ja olisit vielä ollut kiinnostunut siitä paikasta ihan oikeasti. Tsemppiä!

Mites muuten Sande, onko tullut paikat kipeiksi juoksemisesta? Paljonko juokset kerralla? Mulla on tapana ahnehtua liikaa, kun aloitan lenkkeilyn, ja saan aina nilkat kipeiksi. Nyt onkin ollut taas pitkä tauko eikä nytkään huvita kun on hillittömästi loskaa teillä.

Nekun lomakuvat olivat pirteitä. Missäs välissä Ellistä on tullut noin iso tyttö?! Ja samaa kyllä ihmettelen Siljankin kohdalla, kun yksi painaltaa jo menemään kahdella jalalla.

Meillä Leon uhma on muuttunut taas vähän erilaiseksi. Se ei ole enää sellaista "vastustan huvikseni kaikkea" (niin kuin Kaislalla) vaan hän hakee perusteluita käytökselleen. Leo kiukuttelee, koska on väsynyt tai nälkäinen tai haluaa olla yksin tai muuta sellaista. Eli hän itse selittää omaa kärttyisyyttään. Ei huvita pukea, koska haluaisi jäädä kotiin sohvalle lukemaan kirjaa. Ei halua mennä halua yläkertaan, jos Kaisla tulee sinne. Haluaa mennä ulos vain jos isä tulee mukaan. Eli reunaehtoja riittää :).

Kaisla taas yllätti meidät yhtenä iltana, kun leikittiin piilosta. Tyttö meni seinän viereen seisomaan silmät peitettyinä ja alkoi laskea "yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi". Olin ihan ihmeissäni ja luulin, että korvat valehtelee, mutta tyttö toisti saman. Ovat kyllä veljensä kanssa NIIN eri puusta veistettyjä.

Niin, Nekulle piti sanoa, että kurjaa tuo ystäväsi loukkaantuminen. Onneksi on paranemaan päin.

Nyt tarttee lähteä metsästämään ruokaa. Ihan kaupasta vain.



 
Hetkeksi ajatukset pois työstä..

Sande, I feel for you. Työttömyys on rankka kokemus, saat olla vihainen ja masis kun siltä tuntuu. Hinoa, että olet jaksanut hakemuksia rustata vaikka p..aa tullut niskaan kuten se edellinen rekry, hävytöntä! Pikkukakkosta pakertamaan vaan, jos mies suostuu.. Meidän on nyt hoitovapaalla pakko ollut mennä toistemme kukkaroille, se maksaa, jolla on rahaa. Kodinhoidontuella en paljon ole asuntolainan maksuun osallistunut.. Yhteinen perhe ja talous. Sitten se taas tasoittuu, kun molemmat ollaan töissä. Ja hetkeksi myös, kun pääsen taas äitiyspäivärahalle.

Hassu vauva potkii juuri nyt niin, että näkyy uloskinpäin. Ihan mahdottoman virkeä ja voimakas kaveri :). Tänään oli lääkäri ja kaik oli kunnossa. Kohdunpohjankorkeus oli 22cm ja painoa tullut taas ihan tarpeeksi...

Ihania lomakuvia Pirittalla ja Nekulla! Ilmat näyttivät suosineen molempien lomia.

Selkäkipuja ei muuten ole juurikaan ollut nyt, kun oon ollut töissä. Eli kyllä se Hertan nostelu varmasti rasittaa selkää, vaikka sitä ei niin paljon tarvitse tehdä, mutta tarvii kuitenkin, ja vaikka H on kevyt. Uimassa oon käynyt kerran viikossa ja tukivyö kyllä auttaa jonkin verran.

Nekulle isot tsempit Ellin unikouluun! Me ei sitä H:n kohdalla koskaan varsinaisesti toteutettu, mutta ei kyllä ihan noin herkkäuninen tapaus ehkä ollutkaan. Nyt on mennyt muutamia öitä, ettei ole herännyt kertaakaan kuin ehkä vasta joskus viiden aikaan pöngännyt pystyyn ja olen laittanut uudelleen maate. Pitäisi sitä omaa huonetta kokeilla tässä kevään aikana ja tutista luopuminen myös suunnitelmissa..

Hertta on ruvennut nyt katsomaan Pikkukakkosta, siis tietyt ohjelmat jaksaa tapittaa kokonaan. Ja Maisa-hiiri on ihan ykkönen, lainasin ensin kirjastosta pari dvd:tä, mutta eilen kävin ostamassa omaksi muutaman. Onko Maisa yhä Nellan suosikki?

Pöh, kaikki jutut jäi vanhaan ketjuun enkä muista mitä piti kommentoida. Sanelma rapsaa tietysti odotellaan kielipitkällä. KOskahan pääsevät kotiin?

Mollylle mukavia päiviä ja kiitos kuvista! Kaunis maha ja huone :).

Kait täytyy jatkaa hommia. Töiden jälkeen haen take-away intialaista, nappaan H:n kotoa mukaan ja mennään kaverin ja hänen lapsensa luokse. Äidit syövät intialaista, lapset saavat piltti-purkit, jos inkkariruoka ei kelpaa.


 
Heippa, otetaan uusi yritys. :) Mä en käsitä, mitä eilen tapahtui, kun teksti katosi. Olen mä joskus ennenkin onnistunut sen maalaamaan ja siten kadottamaan, mutta kumoamisella olen aiemmin pelastanut, nyt en kumonnut edes ärräpäitä.

Mutta voi jumpe, Kaisla laskee jo!!! Ihan mieletöntä! :)))

Meillä myös siinä mielessä eri puusta veistettyjä nuo lapset, Silja tosiaan ottaa jo hassuja haparoivia ankkaaskelia tuetta, mutta ei puhua pukahda mitään, eikä edes ymmärrä puoliakaan siitä, mitä Vili tuossa vaiheessa. Ja oli Vilillä sanoja tai ainakin monia tavuja jo kymppikuisena, tällä neidillä on vaan ilmeisen kova kiire juoksemaan. Vili tuli liikkumisessa puolestaan muutaman kk:n jäljessä.
Silja osaa moikata -ei mitään neitimäistä heilutusta, vaan kunnon morjestus-, yrittää taputtaa, mutta koordinaatokyky ei ihan riitä, eli niin ollen ikään kuin pyyhkii käsiään yhteen ja lisäksi murisee/kiljuu/kikattaa Vilin perässä eli matkia osaa. Mutta muu osaaminen onkin sitten täysin fyysistä. =)

Sanelmaa odotan innokkaana. Oih, pienen pieni nyytti siellä. Toivottavasti mami ei ole haavoineen kovin kipuisa.

Ihania kuvia Nekulta -ja P:lta fb:sa- samaa ihmettelin kuin Stella, että miten se vauva-Elli on jo niin iso. Yhdesä kuvasta ajattelin, että Lottahan se siinä, kunnes tajusin.. Eli kyllä tytöissä samaa näköä on, vaikka ovat niin vahvasti toinen äitinsä, toinen isänsä kopioita. :)
Kurja se teidän tauti. Ja kamalaa ystävän loukkaantuminen. :(
Ellin unikouluun rutkasti kärsivällisyyttä. Muistakaa tulpat korviin, niin karjuminen ärsyynnyttää ainakin hitusen vähemmän. Kun joka tapauksessa se vähän ärsyttää, vaikka kuinka Asennoituisi. Toiv. tulee yhtä hyviä ja nopsia tuloksia kuin Lotalla.

Hei, TATTADADAAAA: Vili nukkuu omassa huoneessa!!!!! Ihan hyvin menee nukkumaan ja nukkuukin hyvin, toissayönä huusi taas kasvukipuisia jalkojaan, joita sitten hieroin taas, mutta kaksi muuta yötä ovat menneet mainiosti! Viimein sain aikaiseksi, eikä tuntunut edes kamalalta, vaikka pikkuinen poikani nukkuukin ypöyksin. Tai pehmoeläimet seuranaan. :)

Silja on oikea kitinäiita nyt, korvat aavistuksen punoittavat jälkitarkastuksessa, mutta kuuria ei saanut, uusintanäytille mennään parin vkon:n kuluttua. Mutta hampaat ne taitavat kiusata, vähän aristi harjattaessa ja kun tutin iski suuhunsa, päästi kovan parun. Nyt hampsuja näkyvissä 7 kpl.

Hatunnosto Sandelle kilojenkaristuksista! Nella se oli tehnyt isukin kanssa lumiukon. Meidän iskä on ihan hävettävän vähän talvisin ulkona lasten kanssa. Kesällä-syksyllä sitten enemmän, pihassa ja metsässä. Pitää taas patistaa vkl:na, onneksi saa itse töissään edes välillä raitista ilmaa.

Ai niin, s-posteista vielä, että sain kyllä Mollyn mailin, mutten saa sitä taaskaan auki, eikä edelleenlähetyskään onnistu. Et viitsis laittaa mun gmailiin sitä? Palan halusta nähdä Minin "aiheuttaman" pallon ja hänen huoneensa! :)
Mitäs muuta kuuluu? =)

Mitäs Mannalle? Kurja ja säikyttävä vuoto onneksi kaiketi loppui. Mitäs neuvolassa? Ihanaa, ihanaa, ihanaa, kun tunnet liikkeitä jo rutkasti. Ne on niin ihania muljahduksia. =)))

Mä nyt pompin asiasta toiseen, kirjoitan tohinalla mitä muistan.. Totisesti uhma tulee -ja menee- aaltoina. Vili on jokseenkin vierakorea, vai mitä lie, käyttäytyy esim. perhekahvilassa ja kerhossa ihan mallikkaasti, ei juurikaan tarvi komennella, mutta auta ja varjele mitä howta täällä kotona välillä, tänäänkin on tuuppinut muutenkin kitisevä pikkusiskoan tämän tästä ja ollut kuin pieni marakatti sekä sen lisäksi _hyvin moni asia_ on eipäs. Tai vastaavasti juupas. Hampanpurua siis tämä ap, näin peeämässäisenä mä olen vähän räjähdysaltis ja käyn usein vessassa kiroilemassa. Sen lisäksi kyllä valitettavan usein nalkutan ja äänikin kohoaa herkemmin.Heijastuuhan se toki lapsen käytökseen, jos äiteellä on menkkaränkkä. :/

Mutta tuolle auringolle miljoona pistettä, se jos mikä on ihan oiva mielialannostattaja!! :)

Vitsit, kun mä en nyt muista mitä kaikkea olen jo kommentoinut -ja lähettänyt luettavaksenne- ja mitä eilisessä kadonneessa tekstissä oli.. Mutta nyt taidan vetäytyä Kotivinkin pariin, kun nappulat nukkuvat.:)
 
Taas mä jotain sähläsin näköjään..... Ja kirjoitusvirheilin.. Vilillä siis _show_ kotona, muut ehkä ymmärsitte.

Hertan intialaisruoka herautti veden kielelle, täällä korvessa voi vain haaveilla sellaisista. Toisaalta ihan hyvä, mä ruuanlaitosta nauttimaton laiskiainen sortuisin varmaan usein. Tai saa täältä pizzaa, onneksi ei siihen tule usein sorruttua, kun aina vaan kilotaistoa käyn. :/

Niin, siis tarkoitus oli vaan vielä sanoa Hertalle niistä liikkeistä, että ihanaa se kun ulospäinkin näkyy. Se on niin koomista jotenkin, varsinkin jossain virallisessa tilaisuudessa, kun paita heiluu puolelta toiselle. Mutta vain ja ainoastaan positiivisella tavalla hassunhauskaa!

Mä en ole edes tajunnut, että Maisaa näkee myös telkkarissa, kun ollaan vaan luettu kirjoja. Tai muistan kyllä nyt, että on ollut Nellan suosikki. :)

Nyt se Kotivinkki. ;)
 
Mä olen aloittanut lenkit tosi varovaisesti ja varsinkin kun en ole ennen juossut niin mennyt sillä fiiliksellä että "katotaan ny miten pitkälle sitä jaksaa". Eikä se mitään juoksemista ole, lähinnä hölkkää ja hurjaa läähätystä, mutta joka päivä se sujuu paremmin. Katselin lehdestä juoksukenkämainoksia kun oon vähän huolissani polvien ja nilkkojen kestämisestä, mutta mistä sitä tietää onko jalka pronatoiva vai normaalisti askeltava? Pitääkö sitä varten käydä jossain klinikalla?

Maisa on Nellan suosikki, meillä sitä katsellaan autossa! Viikonloppuna kun oli laina-auto niin piti selitellä että "tässä autossa ei näy Maisa" kun tyttö selkeästi kaipasi autokaveriaan. Vähän kakspiippunen juttu, pitkät matkat menee helposti, mutta sitten kaipaa sitä Maisaansa myös kauppareissulla. Väliin olen julma äiti ja keskeytän katselun autossa sanomalla: "maisa menee nyt tauolle" ja sitten se viihdytys vasta alkaakin. Telkkuohjelmista N tykkää aamulla tulevasta Harri ja dinot ohjelmasta ja Pingusta. On tullut isäänsä eikä näe eikä kuule kun telkku on auki. Usein katsotaan yhdessä sylikkäin pikku kakkonen, saa siinä rentoutua pkotipäivän rasituksista.

Nellalla oli taas eilen yksi huutokohtaus kun yritin pukea häntä lähteäksemme kotiin pkodista. HUH. Tädit vaan katselivat että lähteekö tuosta tytöstä tuollainenkin ääni ja mitäs käytöstä tuo on. Vieraskorea lapsi siis meilläkin. Eniten kohtaamisia aiheuttaa se että N haluaisi pukea itse mutta tahti ja taito eivät matsaa äidin toivomuksille ripeästä toiminnasta. Välillä toki saa harjoitella rauhassa mutta useimmiten äiti pukee ja lapsi huutaa...great. On ihan yhtä juhlaa.

Kuvitelkaa, mun kukkapenkissä näkyy jo tulppaanin alkuja vaikka lunta on vieressä 20 cm! On ne sissejä.

Nekulle tsempit unikouluun, toivottavasti Elli sopeutuu pikaisesti palvelun heikentymiseen.
 
Täällä toivutaan kaameasta taudista. Olin eilen niin huonossa hapessa, etten muista milloin viimein. Noroa siis. Toissayö meni kokonaan oksennellessa ja pöntöllä kyykkiessa, ja kun viimein 06 yritin hetken nukkua, niin Anna oksentaa kaaressa mun peitolle. Kammoa. Eilen en jaksanut edes kävellä ja piti pyytää mies töistä kotiin hoitamaan lapsia, kun en pystynyt tekemään sitten mitään. Lapsiraasut. Ei eilen juuri leikitty tai kirjoja luettu. Tänään viimein päästiin 2 päivän sisälläolon jälkeen ulos! Matskukin meinaan ehti kuumeilla tiistain. Höh, sais loppua jo nämä sairastelut.

Kiitos Nekku kuvista, kylläpä siellä näytti lämpimältä, oih! Ellistä on tosiaan tullut jo iso tyttö, niin on nauravainen. (Hinot rattaat btw!) Aika ihku teidän hotelli ollut, ja parasta kyllä, että on viihdykkeitä lapsille. Meidän reissussa alkoi mökin tarjonta käydä aika vähäiseksi, eikö alppikylässä niin ole leikkipuistoja. Kävivät mummit ja lapset sitten karusellissä ja heppa-ajelulla.

Uiii joko Silja ottaa askelia?? Wau! On kyllä kehityksessä NIIN paljon Annaa edellä, meillä Antsu vasta hokas konttauksen, ja nyt sen myötä innostui pystyynnoususta. Edelleen konttaus on sellaista hassua pyllyn perässä vetämistä. On kyllä niin söötti ja ihana neiti äiteen mielestä =)) Mun piti muuten ihan uudelleen lukea, että puhuitko Siljan kohdalla puhumisesta, että ei meillä vaan ihan :)

Hauskaa, että Hertankin masuasukki siellä jo selvästi möyrii. Onko sun duunissa muuten paljon muuttuneet työkuviot, vai teetkö ihan samoja hommia tämän lyhyen ajan?

Meillä on todellakin vieraskoreaa poikaa. On oikea ujosteleva seinäruusu vieraassa paikassa, mutta kotona tarpeen tullen yksi iso pyörremyrsky, ja just sellaista härnäävää uhoa ja kiusantekoa. Ja kaikki on EI. Mutta onneksi tuota poikaa osaa jo lukea hyvin, ja kainalon tarjonta tai kirjalukuhetki rauhoittaa hyvin. Hehee, Ansku, nostan hattua, jos ehdit kiroilemaan vessaan, mä en...! :-)
Hienoa muuten, että Vili suostuu nukkumaan omassa huoneessa, ja vieläpä hyvin. Jee!
Ja wauu Kaislaa, aikamoista, kun neiti osaa jo laskea, vitsit!

 
Hei vaan tytöt!
Vihdoin viimein ehdin tänne, ellei nyt sitten joku taas kerran tule nykimään hihasta.

Onnea Sanelmalle ja perheelle, vihdoin viimein sinulla on nyytti sylissä. Ihanaa! Kuinkahan monet muut onnittelut syntymistä, nimistä, asuntokaupoista yms. on jäänyt välistä. Niin paljon on täällä näköjään tapahtunut viime kerran jälkeen. Enpä muista yhtään milloin olen tänne ehtinyt viimeksi.

Elo on tasaista arkea, kiirettä ja tohinaa riittää arkena ja pyhinäkin. Vapaat on kortilla :( "Oikeisiin" töihin olen suunnitellut palaavani ensi vuoden alusta. Tosin opiskelusuunnitelmiakin on. Eli olen jonkinsortin tienhaarassa ja tuumailen mihin suuntaan tästä lähtisi.
Ensi viikolla lähden esikoisen kanssa kahdestaan äiti-lapsi lomalle Thaimaaseen, jota ootan kuin lehmä kevättä. Oon siitä ihan supertäpinöissäni. Jo pitkä lentomatka himottaa, kun kukaan ei huuda äitiä vieressä (ellei sitten satu lapsiperheitä just siihen viereiselle penkille). Riski reissulla on se, että ollaan tuon 12-vuotiaan, orastavaa murkkuikää potevan kanssa tukkanuottasilla ennen perille pääsyä. Hauska juttu onpi se, että poika ei tietä ollenkaan minne lähdetään. Näkee sitten vasta kentällä. On veikkaillut laskettelureissuja Alpeille... eli yllätystä tulee olemaan.

Lapset kasvaa kovasti. Viljami on reipas, itsepäinen jupero ja Anna jokapaikkaan ehtivä suhaaja. Anna on tosi huono nukkuja, ei koko ikänsä aikana ole nukkunut yhtään kokonaista yötä. Kaikenlaiset konstit on koitettu ja nykyinen kerran yössä heräily tuntuu jo ihan ok:lta. Täällä on ilmeisesti kaimalla ollut samanlaista kikkailua.

Viljami on harjoitellut nyt päiväkodissa oloa, n. pari päivää viikossa virikehoidossa eli ollut ainoastaan aamupäivät. Molemmat aloittaa sitten syksyllä kokopäiväisessä hoidossa 2 pv/viikko, jotta ehtii kotona paperityöt hoitaa. Laittelen tässä joskus sähköpostilla vaikka kuvia ja nettiosoitetta, jossa pääsee meidän arkeen vähän tutustumaan. Ellei joku jo ole sähköpostiosoitteesta päätellyt ja googlettanut :)

Pöh, en tän pidemmälle ehtinyt. Joutuu jo keskeyttämään, kun pitää avittaa koulutehtävissä. Kirjoittelen paremmalla ajalla vähän lisää. Milloinkohan sekin mahtaa olla :)
 
Hellou kaikille!! Ekana kiitos onnitteluista joita on sadellut meillepäin. Eilen illalla kotiuduttiin ja nyt ymmärrän, että koneelle ei vaan kertakaikkiaan ehdi, kun on pieni ihminen ihmeteltävänä. Mieskin joutuu olemaan täydet päivät töissä, niin yksin kun tähän heti jäi tytön kanssa, niin ei paljon ajatukset muualle ehdi :)

Synnytysrapsaa joudutte nyt kyllä vielä jännittämään jonkun päivän, koska nytkään en ehdi enempää kirjoittaa. Mutta tällä hetkellä meillä on kaikki hyvin ja äitikin pikkuhiljaa toipuilee leikkauksesta. Joten malttakaa vielä hetki! Kuviakin laitan kyllä lähipäivinä.
 
Tervehdys! Kiitos kovasti kuvista, niin hehkeitä tulevia äitejä Manna ja Molly olette! Oikein säteilette onnea. Ja kauniit on masut. Mannan tuleva koti näytti tosi kivalta, samoin Minin huone. Valkoinen pinnis on kyllä nätti, varsinkin tytöllä :)
Kiitos myös Nekulle matkakuvista, rennon ja lämpimän näköinen reissu. Todella löydän minäkin samaa näköä teidän tytöistä, ja paljon! Varmasti vanhempana muistuttavat toisiaan vielä enemmänkin.

Ush Pirittan perheen sairastelua. Voi kamala noita tauteja.

Ihanaa Sanelma kun ehdit edes pikana linjoille! Kärsivällisesti odotellaan raporttia, kiva kuulla että voitte nyt hyvin ja kuviakin on tulossa :)

Kiva kuulla myös Kirpusta pitkästä aikaa!

Noista unipusseista muuten, että niitä saa Ikeasta edullisesti. Tosin siellä on vaan niitä paksuja mutta hinnat vain 12-15 e kun monissa lastentarvikeliikeessä joutuu maksamaan jopa 60 e sellaisesta topatusta! Meillä ohuehko puuvillainen pussi jossa Mai tuntuu viihtyvän. Näin kevääksi/kesäksi en viitsinyt ostaa sellaista paksua.

Hmm..muuten, eikös suurin osa Tahkooja-tytöistä ole kuitenkin saanut alkunsa ihan luomusti :)? Kyllä nämä nykyiset ja tulevat pienokaiset ovat niin ainutlaatuisia kukkia , ihanaa.Annu pitäisi vielä saada tälle puolelle, toivottavasti nyt onnistaisi!

Nyt täytyy mennä, Mai on kyllä päikkäreillä mutta koetan käyttää nämä ajat hyödyksi muutenkin. Mukavaa viikonloppua kaikille!!
 
Ehkä sun kannattaisi taivutella miestäsi eli puhua järkeä siitä, että kotona lasten kasvatus on ihan yhtä tärkeää työtä kuin palkkatyö ja joskus tilanteet vaan menevät niin, ettei palkkatyön mahdollisuutta ole. Ja kun ikääkin on niin turha veivata montaa vuotta töiden perässä, siirtää mahdollista sisarustoivetta ja lopputuloksena voi olla tyhjä takki kummankin asian suhteen. Ei muuta kuin uutta projektia vetämään :)
 
Ihanaa, Sanelma-äitin päässyt kotiin ja linjoille kurkistamaan pikaisesti! Todella jaksetaan kuule täällä odotella rapsaa :) Ja kuvia, voi ihanaa. Älä ressaa meistä, vaan nauti ihanasta pienokaisesta ja teidän jokaisesta hetkestä! Harmi, että mies joutuu olemaan täydet päivät töissä, mutta minkäs sille yksityisyrittäjä voi? Pystyykö pitämään vkl vapaata? Toivottavasti sun haava paranee hyvää vauhtia ja pärjäät sitä ajatellen tytön kanssa kahdestaan. Tai ehkä saat tarvittaessa lisäapua siskolta, vanhemmilta tms. Voisin muuten kuvitella, että sun siskon tytöt on tohkeissaan kun saivat serkkutytön? Niiltä varmaan heruu apua tulevaisuudessa! :)

Uuuuuuh tuota noroa!! Kamala tauti!! Huh, onneksi olette toipumaan päin P, koko perhe, kuumesta ja kaikesta. Tsemppiä voimistumiseen! Kyllä se vetää ihan voimattomaksi.

Voi Aniliini kun pitkä teksti hävisi, se on sitten niin hermostuttavaa. Pistin sulle uuden mailin, tulikohan perille/aukesiko? Ei nimittäin ole sun gmailia...

Huh, alkaa tää pallo tuntumaan aika heviltä. 10 kiloa on tullut nyt yhteensä tähän mennessä. Tyttö pyllistelee ja työntää pientä peppua ja kantapäitä niin että mun nahka venyy - mutta mä oon vaan tyytyväinen ja onneni kukkuloilla silti :) Alun vaikeuksien jälkeen on kyllä ollut suht helppo raskaus täytyy sanoa ja hyvin oon jaksanut entiseen malliin (miinus liikunta). Edelleenkin joskus kun makaan kyljelläni sohvalla katsomassa telkkaa ja tyttö nukkuu eikä riehu, niin meinaa unohtua että edes on raskaana! Sit on eri asia kun pitää päästä siltä matalalta sohvalta ylös, heheee. Tietää tasan olevansa 37:llä viikolla :) Liitoskipu on varsinkin tänään ollut paha, jokainen askel sattuu ja vihloo, mutta sekin on sellaista ohimenevää, ollut koko raskauden ajan.

Hertankin maha heiluu välillä, ihanaa :) Ja hyvät neuvolakuulumiset, hinoa. Joko Mannan beben potkut näkyy päältä päin? Ja mitä viime käynnillä jutskailtiin? Kai se pikkutuhru muuten loppui siihen sitten? Mahtavaa kun saat lomailla nyt keväällä ja pyhittää pari viikkoa sisustamiseen ja vauvajutuille.

Hei kertokaa muuten nyt muut, että milloin maha laskeutuu??? Mulla se ei todellakaan ole laskeutunut mihinkään ja kuitenkin enää muutama hassu viikko jäljellä.
 
Sanelma päässyt kotiin opettelemaan vauva-arkea :). Voi vitsit! Kyllä se vaan on niin ainutlaatuista, että sen muistaa lopun ikänsä. Eiköhän me täällä jakseta odottaa rapsaa.

Piritalla noro... yöks. Kuulosti tosi tuskaiselta. Voimia, onneksi olette jo voiton puolella.

Kirpusta oli hauska kuulla. Pitäkää ihana äiti-poika-loma!

Sande, mä en ole testannut askellustani, mutta varmaan se olisi hyvä juttu, jos paljon juoksee. Ostin viime keväänä kalliit lenkkarit sillä periaatteella, että hinnan perusteella lienevät hyvät :). Kyllä ne urheilukaupoissa aika hyvin osaavat neuvoa kengän ostossa. Mä pidin huolta siitä, että on päkiävaimennus, koska mulla on sellaiset hermopinteet kummassakin jalassa. Toinen juttu on se, että kannattaa ehdottomasti ostaa riittävän isot lenkkarit. Mulla on tavallisesti kengän koko 38,5-39, mutta juoksulenkkarit ovat 40 ja just hyvät.

Maisa on muuten meilläkin tosi suosittu, etenkin Kaislan mielestä. Kirjat siis. Meillä on Maisan sanakirja, Iso Maisa ja pikku Maisa sekä Maisan koti. Ensimmäinen noista on jo ihan puhkiluettu. Kaisla hokee "Maisa, Maisa" joka kerta, kun aletaan lukea kirjoja. Leo tykkää Kunnaksen kirjoista, Herra Hakkaraiset ja Suuri autokirja ovat parhaat. Samoin Markus Majaluoman kirjat ovat Leon ikisuosikkeja. Lastenohjelmista Leo on kaikkiruokainen, mutta Kaisla keskittyy katsomaan oikeastaan vain Pingua. Ei olla osuttu Maisan aikaan telkkarin ääreen :).

Molly, maha laskeutuu ihan viimeisillä viikoilla ja mun käsittääkseni on niitäkin, joilla se ei laskeudu ollenkaan tai laskeutuu ihan lopussa, jopa vasta rv 40. Mulla laskeutui muistaakseni noilla sun viikoilla, noin rv 37.

Voih, pitää siirtyä töiden pariin. Lapsilla on vapaapäivä, joten pitää nopeasti hyödyntää tämä uniaika. Mukavaa viikkistä!
 
Heippa

Ihanaa on jo perjantai...

Huomenna ollaan menossa Espooseen miehen siskon luo ja siitä sitten kattomaan matsia Länsi-Auto Areenalle kun Pelicans möyhentää Bluesin. Kiva päivä tulossa.

Tänään meille on tulossa takan myyjä. Saatiin raksa messuilta tarjous, jota on pakko miettiä hyödynnettäväksi, - 600 euroa viime syksystä..sama malli. No täytyy miettiä ja laskea tarkasti, koska meillä on tulossa aika iso menoerä niistä perintöveroista. Ääh ärsyttävää kun nämä näkymätkin on tälläiset, ettei tiedä tulevasta työtilanteesta, nyt on jo melkoista hiljentymistä markkinoilla havaittavissa. Mitä tässä oikein uskaltaa investoida ja mitä ei, hiiten koko lama!

Mä innostuin viime keväällä juoksu lenkkeilystä ja se oli ihana stressinpoistaja. Tai no ei tällä mun elopainolla kovin kovia juoksuaskeleita oteta, mutta kuitenkin ;). Mä just yks yö tilitin miehelle, että tuntuu siltä, et mun elämästä on jäännyt kaikki kiva pois. Kuten puutarha ja kasvit sekä liikunta, joka kuten tiedätte tekee hyvää henkisesti ja fyysisesti ja mä niin kaipaan sitä henkistä hyvää oloa. Voi plaah, mä en edes jaksa aloittaa tilitystä, koska siitä tulisi romaani. Iteppähän olen soppani keittänyt.

Voi meidän Sanelma-äiti on päässyt tyttönsä kanssa kotiin. Rapsaa ja kuvia odotellessa :)

Kiitos Nekulle kuvista, ihania lapsia ja joo-o Elli on kasvanut tosi paljon.
Piritankin kuvia olen käynnyt katselemassa fb:ssa..jumalaiset maisemat. Mä muten hain sua Piritana facebookissa, ihmettelin et ootko poistunut sieltä kokonaan :) Sama pää kesät talvet.

Kiitos Mollyllekkin kuvista, jos en jo ole muistanut kiitellä. Ihana huone Minillä ja tosi kaunis maha sulla on, ei näytä yhtään heviltä vaan kauniilta ja sirolta.

Mun ystäväpiiriini syntyi taas pieni poikavauva. Synnytys ei sujunut ihan ongelmitta ja poika saikin vain 2 pistettä ja joutui hengityskoneeseen toviksi, nyt on onneksi päässyt äitinsä luokse osastolle. Olen kyllä niin helpottunut siitä tiedosta, että kaikki näyttää nyt olevan hyvin.

Mitäs vielä, mulla on taas puheripuli päällä. Ainiin, kiva oli kuulla Kirpusta. Kivaa matkaa olette suunnitelleet esikoisen kanssa.

Nyt tänne toimistoon tuli perjantai iltapäivän torikokous ja väkeä lappaa. Hyvää viikkistä!
 
Morjensta,
luennot alkoi eilen ja olin ihanasti 4 tuntia yksin aikuisten seurassa!! Teki terää vaikka nyt taas ahdistaa tuo työmäärä jo valmiiksi:-).
N oli sillä aikaa kehittänyt kakkashown. Oikein huvitti kun isänsä kertoi kuinka potalla oli istuttu ja sitten noustu sieltä liian aikaisin ja pökäle tippunut lattialle ja siitä sitten sormiin ja pitkin lattiaa ennenkuin isänsä oli ehtinyt reagoimaan. HAH. Oli pannut koko tytön suihkuun ja yrittänyt yökkimättä siivota. HAH. Jostain syystä muutenkin nuo kakkosvaipat ovat miehelle yökkimisen aihe eikä niitä mielellään hoida. HAH. Pientä vahingoniloa havaittavissa? Ja oli kuulemma joutunut sanomaan kovastikin kun ei ollut tyttö kuunnellut...HAH. Sanoin että tietty N testaa että onko samat säännöt molemmilla vanhemmilla vai saako iskältä jotain läpi paremmin kuin äidiltä. Siinä oppii olemaan johdonmukainen kun ei ole muuta vaihtoehtoa.

Mä tilasin noita Maisa-kirjoja adlibris nettikaupasta kun kirjakaupoista löysin vain ne samat mitä meillä jo oli. Meillä luetuimmat ovat Maisa käy museossa, Maisa, Keke ja heiluva hammas ja Maisa käy kirjastossa. Lisäksi N sai synttärilahjaksi Maisan luontokirjan jossa sellaisia liikuteltavia hahmoja -> ei hyvä, on jo ihan palasina ja teipattu moneen kertaan.

Lähdetään tänään maalle, mun vanhempien hoivaan. N oli ihan tohkeissan puhumassa vaarin kanssa puhelimessa. Hih, vaari ei vain oikein nähnyt Nellan nyökkäilyvastauksia:-). Ens viikolla lähdetäänkin omalle raksalle pitkäksi viikonlopuksi, lähtö on to-iltana ja ollaan ma asti jotta saatais mm asuntovaunu vietyä huoltoon Joensuuhun, ne on nämä etäisyydet vähän hankalia niitä asioita varten jotka pitää hoitaa siellä päässä arkipäivisin.

Mä nostalgisoin täällä, kaivoin äitiyskortin esiin ja katselin tilastoja. Näköjään tuli 15 kg plussaa raskauden aikana ja vasta nyt alkaa olla samoilla lukemilla. Ei auttanut mulla imetys ja makkara jäi vyötärölle varmaan pysyvästi kun ei tunnut vatsalihaksia jumppaamalla katoavan. Mutta mä olisin valmis yrittämään vielä kakkosta, vaikka onhan siinä monta muttaa ja kysymystä. Katsotaan nyt jos vaikka kesäksi innostuisimme...
 
Kivaa, että Sanelma ehdit jo linjoille! Tylsää, että mies joutuu olemaan heti töissä, mutta toisaalta ymmärettäväsi töitä tehdään silloin, kun niitä on. Aivan samat tunnelmat on kuin Stellalle: ei niitä ensi hetkiä kotona esikoisen kanssa unohda koskaan. Niin ainutlaatuista. Nauttikaahan :-) Ja varmaan teettekin.

Mä kärvistelen täällä edelleen. Ei tästä taudista noin vaan toivuta. Mikään ei maistu, ja koko ajan on karmea nälkä. Taisi iskeä muhun tavanomaista rajumpana, koska olin eilenkin vielä heikkona, mustikkakeiton ja jaffan voimalla pystyssä. Kyllähän tätä yksin potisi, mutta kun on kaksi lasta hoidettavana.

Kirppu, kiva että pistäydyit pitkästä aikaa. Olenkin sua joskus miettinyt. Vai Anna-neiti se kenkkuilee öisin teilläkin, kurjaa =( No tuo yksi herätys per yö kuulostaa jo juhlalta. Sitä se on meilläkin ollut jo pitkään. Aika hauska tuo teidän matka! Mahtaa poika olla ihmeissään ja innoissaan :) Ja ymmärrän hyvin, että jo pitkä lentomatka voi tuntua rentouttavalta, saa olla hetken yyyyyksin. Aah, miten sitä kaipaakin välillä.

Hehee, Mariska, anteeksi, mutta kuulostaa niin ihanan keski-ikäiseltä tuo sun kommentti: puutarha-kasvit-liikunta tuo iloa :-) Mutta niinhän se on. Kellepä ei toisi iloa. Mä oikein odotan, että saan laittaa mun pienellä pihalleni jotain kasvavaa. Vaikka sit vaan herneitä. Juoksun puolesta mäkin tuuletan, ihan parasta hermolepoa ja hyvääoloa! Ahdistavan vähän nykyisin on siihen vaan aikaa, ihan pimeällä ei viitsi lähteä, eikä miestä voi heti jättää yksin lasten kanssa töistä tultuaan. Keväämmällä sitä innostuu enemmän ja lähtee iltamyöhään helpostikin. Hyvät kengät on kyllä a ja o, olen itse löytänyt parhaat Asics-merkistä.

Ah juu, yksi vähemmän mukava piirre unohtui mainita eilen pikkuherra-Matiaksesta. Hän haluaa PURKAA kaikkea. Kaikista tavaroista otetaan patterit pois, ruuvit ruuvataan auki, jos vaan sormet pystyy, pikkuautot puretaan osiin, kynät auotaan, renkaat paloitellaan..Siis arghhh. Kiva käyttää esim. kaukosäädintä, kun ei ole mailla eikä halmeilla pattereita...! Insinööri-ainesta kenties...??

Uuh, koitan saada jotain suusta alas. Voikaa hyvin ja leppoisaa viikkistä!
 
Snif, mä täällä herkistelen, kun L lähti äsken tätinsä matkassa mummin luo viikonlopuksi! Ihan tohkeissaan sinne meni, mutta miten mulle tulikin jo ikävä ja kotona tuntuu hiljaiselta, kun tietää, että vasta su:na palaa. Hain pk:sta jo lounaan jälkeen, ettei tarvinnut kiireellä lähteä.

Oih, Sanelma päässyt nyytin kanssa kotiin! Äkkiä ja hinosti on ilmeisesti toipuminen sujunut, jos kerran pärjäät siellä tytön kanssa kaksin. Onhan se meinaan iso leikkaus.

Ei shit toi noro on horroria! Stella, mikä karanteeniaika siinä olikaan? Kaksi tervettä päivää? Onko Masa sairastanut???

Sande, käsittääkseni urheilukaupoissa voi testauttaa askelluksensa ja myyjiä kandee konsultoida kenkäasioissa. Mies just investoi uusiin tossuihin, kun juoksee aika paljon ja pitkiä lenkkejä.

Munkin mielestä lasten hoitaminen on itseasiassa monin verroin arvokkaampaa, kun palkkatyö! Ja palkitsevaa ja todellakin niin pieni pätkä elämää (ja asuntolainaa). Ööh, tätähän ei kukaan kysynyt, mutta kerron silti, että vaikka meillä yhteiset rahat ja yhteinen tili (myös omat) me tehtiin jopa perheen sisäistä tulonsiirtoa siten, että laskettiin, kuinka paljon mä “hävisin” palkkatuloa ä-lomalla ja hoitovapaalla ja sitten pistettiin “tappio” puoliksi ja mies siirsi riihikuivaa mun tilille ja osalla lyhennettiin asuntolainaa. Nyt tarkoitus tehdä sama juttu. Mies kyllä silloin hätkähti summan suuruutta. Suosittelen; raha-asioistahan on sinänsä turha puristaa mailaa, kun siitä selviää matikalla.

Mä en ikinä huomannut mahan laskeutumista, mutta kesällä äitini totesi kolme tuntia ennen Ellin syntymää, että mun maha oli tosi alhaalla. ;-D

Kakka-asiaa: mä taas olen eilen ja tänään iloinnut Eltsun pökäleistä, koska reilun viikon oli pelkkää lääryä, jota luututtiin lattioita myöten.

Tänään alkaa siis unikoulu! Voi meitä kaikkia… Yksin ei joudu huutelemaan hetkeäkään, vaan tassuttelulla mennään. Viime yönä karjui melko lailla ponnekkaasti maitonsa perään klo 24 ja 03, että sikäli kyllä hirvittää… Saas nähdä, onko siitä mitään apua. Siis koko unikoulusta.

Kiva kuulla Kirpusta! Mää uskon, että Juliakin vielä tänne eksyy, kunhan kerkiää.

Hehee, voin kuvitella Masan purkamaan kaikkea. Meidän kummipojan hartain toive oli kerran pikkuauto, josta saa oikeasti irrotettua renkaat. Sellainen onneksi löytyikin ja oli hitti.

Kivat viikkikset!
 
Mukavaa kuulla Sanelmasta. Olette kotiutuneet pienen prinsessan kanssa. Maltamme odottaa kuulumisia ja kuvia, nauttikaa nyt ensihetkistä täysin siemauksin. Tuntuu tosi ihanalle teidän puolesta, voih*

Onpas hurjia nuo norovirukset :/ Toipumista vaan Piritan perheelle. Aika väsyttävä tauti. Kävi katsomassa fb:ssa kuvia matkaltanne; huh, miten ihania. Matsku on niin komea poika että. Tosi kauniit piirteet; korkeat poskipäät ja ihanat silmät. Niin suloinen tapaus. Ja tyttö ihana kuin mikä. Maisemat ja tunnela kuvissa oli ihana. Edelleen haaveilen joskus vastaavasta:)

Nekunkin kuvat tuli katseltua ja tyttöjä ihasteltua. Lotta pontevasti kuljetti nukkea pienissä rattaissa:) Kauniita maisemia ja iloisia kuvia:) Tsemppiä vaan unikouluun; vaati sinnikkyyttä ja hyvää yhteistyötä varmasti puolison kanssa. Toivottavasti koulu palkitsee hyvällä nukkujalla; uskotaan siihen.

Mollylla viikot ja päivät hupenee. Ihan pian se Minikin saattaa olla maailmassa. Voi ihanaa. Ja kaikki valmiina odottamassa, eikös? Hyvin olet jaksellut odotusajan ja painoa _tosi_ kohtuudella olet saanut. Mä odotan jo innolla pikkuneidin syntymää teille:) Niin, vuoto on poissa. Tai en oikein osaa sitä kunnon vuodoksi sanoa, mutta olkoot vaikka tuhruilua:) Ja vauva on vilkas tapaus. Öisin nukkuu kiltisti masussa ja päivän aikana aina koputtelee tasaisin väliajoin. Joskus on vilkaampia päiviä, joskus rauhallisempia. Iltaisin, kun mennään nukkumaan, niin vatsan päällä näkyy liikkeet hyvin ja tuntuvat siten ihanasti myös kämmeneen. Silitelään vauvaa ja minä vähän muksin masua välillä, niin vauva vastaa potkulla:)

Mula oli Hertta muuten sama sf-mitta varmaan justiin nyt tiistaina neuvolassa:) Ja varasin sokerirasitukseen ajan..Yöks.Sitä litkua pitää juopotella. Öööh..

Keiju, en tiennyt, että Ikeassa on unipusseja. Täytyy ehdttomasti katsoa. Katsoin sellaista Pupujussikat-pussia ja se sattui olemaan tarjouksessa, mutta silti aika kallis vielä. En ostanut, kunhan katselin. Samalla katsoin Brion Combi, Happy ja Joy-vaunuja. Aika hyviä vaihtoehtoja. Mutta siis Ikeaa vielä..Täytyy katsoa sieltä mutenkin vauvatarikkeita ym. kun mennään. Kiitos vinkistä!

Anillinistakin kiva kuulla. Mä kämmäilen koneen kanssa _usein_. Ja mullahan on tää kuuluisia pehmeä näppis, joka jättää kirjaimia matkasta. Rassaavaa:/
Ihana reipas Vili nukkuu omassa huoneessa; iso juttu pojalle ja tietty äidille/isälle. Siitä se lapsen itsenäistyminen alkaa ;D Heh heh* Tuli kasvukivuista mieleen, että mulla oli niitä lapsena paljon ja ne on aikuisenakin olleet mukana kuvioissa; ei siis enää kasvukipuina, mutta samanlaista pakotusta jaloissa, joihin auttaa hieronta, kylmägeeli ja jalat ylös. Nyt raskauden aikana pakotus on lisääntynyt ja jalat on levottomat; tosi rassaava vaiva ajoittain. Liekö laskimovaivaa..

Nyt on apkko mennä nukkumaan. Vielä jäi juttuja kommentoimatta, sori..
 
Iltaa! Ihanat auringon viime säteet vielä, tosi keväisen tuntuinen päivä ollut! Me oltiin Main kanssa koko pvä mun vanhemmilla, siellä oli sisko miehineen, veli ja Main serkkupojat eli vipinää riitti. Porukalla tehtiin ruokaa ja vielä kakkukahvit. Mies tuli just töistä joten nyt alkaa sitten meidän oman perheen aika.

Eilen oli anoppi Main kanssa illalla muutaman tunnin kun oltiin syömässä mun siskon&miehensä kanssa, oli ylläri mun siskolle kun hän täytti vuosia. Mailla oli mennyt mumminsa kanssa loistavasti kuten aina. Nukkui sikeesti kun tultiin kotiin. Me nukuttiin jostain syystä miehen kanssa huonosti, mäkin valvoin 4.30-6.30 ilman mitään syytä..Mai nukkui kyllä hyvin. Ei ole syönyt yöllä enää moneen viikkoon mutta tietty ähinää ja itkua on pari kertaa yössä, rauhoittuu kyllä hyssyttelyllä/tutilla. Mitään varsinaista unikoulua meillä ei ole ollut, tai en ole ainakaan kokenut sitä sellaisena kun Mai oikeestaan itse lakkasi syömästä yöllä. Viereen pitää kyllä aamuyöstä nostaa edelleen, neuvolassa ovat sitä vastaan mutta mulle ihan sama, kunhan kaikki nukkuvat!Tarkka on vaan siitä että illalla nukutetaan aina omaan sänkyyn ja nukahtaakin sinne mielellään.

Molly, mullakin masu laskeutu varmaan n. viikkoa, kahta ennen laskettua aikaa mutta ei mitenkään selvästi. Ei se tosiaan kaikilla laskeudukaan, toisilla roikkuu "tippumaisillaan". Kai ne tyttömahat on ylempänä muutenkin :-)

Ihana kun liikkeet tuntuu ja näkyy ja kaikilla hyviä neuvolauutisia. Mannallakin vuoto onneksi lakkasi, noi on tosi pelottavia juttuja mutta onneksi yleensä vaarattomia.

Mä en tiedä mistä johtuu, mutta kun Mai on alkanut liikkumaan ja joutuu tietty vahtimaan enemmän, on kotiolo alkanut tuntua rankemmalta. Välillä kaipaan jo töihin. Kohtahan pitää olla silmät selässäkin kun alkaa nousta pystyyn. Mai on tietysti aika vaativa lapsi ja vaatii (lähes) jatkuvaa huomiota. Mummonsa sanoi eilen ilmoittavansa Main Kansallisteatteriin...mutta siis kaipaisin ikäänkuin haasteellisempaa tekemistä. (Toisaalta kun en tiedä jääkö Mai meidän ainokaiseksi niin en haluaisi mennä liian aikaisinkaan töihin.)
Eli ymmärrän Sandea kyllä paremmin kuin hyvin, toi ahdistavaa kun töitä ei saa. Toivottavasti jostain tärppäisi.

Meillä raha-asiat hoituu niin että molemmat hoitaa omat laina- puhelin- ym. kulunsa mutta mies maksaa sitten ruokaostokset, sähkölaskut ym. Yhteistä tiliä ei ole, ainakaan vielä. Ollaan aika "itsellisiä" noissa raha-asioissa. Mua ei haittaa jos ei rahaa ole samalla tavalla käytettävissä, enpä kulutakaan kyllä samalla tavalla täällä kotona.

Kovia lenkkeilijöitä on tässä porukassa, kyllä se kieltämättä houkuttelee lähtemään itsekseen kauniisiin maisemiin juoksemaan iPod korvilla..mulla ei vaan vielä ole niitä kunnon juoksukenkiä.

Jaahas, ostettiin valmiita lohipiirakoita illaksi ja tarkoitus olis katsoa leffaa kun Mai menee nukkumaan, ellei sammuta itsekin ennen sitä..

mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille, toivottavasti ei taas jäänyt tärkeää kommentoimatta, aina jää jotain..
 
Aurinkoista sunnuntaita!
Istuuduin koneelle aikomuksena lähettää taas 500 kuvaa Ifolorille...saas nähdä, meneekö koko ilta. Edelliset paperikuvat on elokuulta, että onhan tuosta aikaa.

Vitsit oli upea päivä tänään. Käytiin retkellä kaakaot repussa, istuskeltiin kallioilla, käveltiin jäällä ja ihasteltiin paistetta. Aah, tätä valoa naiset! Ihan mieletöntä, miten päivä alkaa aikaisin. Tosin niin herää myös lapset...seiskalta ylös, jeejee. Mies on kyllä iihana ja mielellään nousee lasten kanssa, on aamuvirkkua tyyppiä, ainakin muhun verrattuna :-)

Noro viimein selätetty. Ruoka maistuu, mikä on aikas ihanaa, heee. Eilen tulikin kompensoitua tehokkaasti kalorienmenetystä irtokarkilla ja ranskalaisilla juustoilla, ja ähky oli taattu, kun oli kahden päivän paasto takana.

Aah juu, Antsulla kakka, joten lyhyesti virsi kaunis. Mukavaa viikonalkua!

 
Aurinkoista maanantaiaamua!

Piritta, on ihana lukea teidän ulkoiluretkistä. Tulee heti lasten punaiset posket mieleen :). Kyllä sitä itsekin odottaa sitä, että H vähän vanhempi, niin tuollainen retkeily on ihan parasta. Vaikka me ei kyllä taideta ihan niin erähenkisiä olla kuin te...

Onnittelut noron selätyksestä! Se on kyllä niiin inha tauti.

Mitens Lotalla meni yökyläilyt ja Ellillä unikoulu?

Sanelmakin oli ehtinyt pikapikaa linjoille. Nautiskele nyt siellä äitinä olosta vaan! Kyllä me jaksetaan rapsaa odotella. Kyllä sitä oli aika pyörällä päästä silloin aluksi, ei ehtinyt syödä tai käydä suihkussa, saati surffailla netissä. Ihme homma :).

Keiju, odota kun keväällä pääsette puistoilemaan ja alkaa muutenkin vähän uudet jutut Main kanssa. Toi vaihe voi olla vähän "tylsä", mutta mennee nopeasti ohi. Musta ainakin olisi ollut harmi, jos olisin mennyt aikaisemmin töihin ja olisi puistoilu- yms. "taaperotouhut" jääneet kokematta (tai siis vähemmän kokematta). Ja ihan parasta on muiden äitikavereiden treffailu, se jos mikä antaa voimia ja päivät kuluvat rattoisasti. Sovitaan treffit heti toukokuussa?

Kiva, että Kirppu kävi ilmoittautumassa. Sielläkin huono nukkuja tyttö, voih. Nyt voi oikeastaan sanoa, että H on ruvennut nukkumaan yöt (1v8kk ikäisenä). Nukkuu rauhallisesti, ei viuhdo ja heittelehdi ympäri sänkyä (nyt voisi ehkä sitä lastensänkyäkin harkita). Käy kuin kello, viideltä ponkaisee yleensä pystyyn, mutta jatkaa uniaan, ja herää kuudelta. Että, Piritta, se seiskan herätys olis ihan luksusta meillä ;). Ehkäpä ensi sunnuntain kellojensiirto yks tunti eteenpäin tuo muutoksen meilläkin.

Nyt töiden kimppuun. Kivaa viikkoa kaikille!
 
Morjensta,
palattu maalta eilen ja jotenkin oli ihanaa tulla taas kotiin ja samaan rutiiniin. Opiskelu teettää mulla nyt töitä joten päivät menee nopeammin eikä riitäkkään:-).

Mutta TADAAAAAAAAAAAAA, kakkoslupaa anottu ja saatu:-)))))). Pilsut heitän nurkkaan välittömästi ja katsotaan sitten tuleeko tulosta vai ei.

Nellalla tänään pkodissa ensimmäinen hiustenleikkuu, toivottavasti pää on pysynyt edes hetken paikoillaan että harottava pehko on saatu leikattua.

Ihanaa Sanelma on jo kotona tyttelin kanssa. On siinä ihmettelemistä.

Noro on kyllä kamala tauti. YÖKS.

Raha-asioista: mitenkäs ne äitiysrahat menikään. JOS raskautuisin tän vuoden puolella niin silloin otettais laskussa huomioon 2007 verotus jolloin olin ä-lomalla? Vai saisinko samat rahat kuin Nellasta aikoinaan? Tietääkö joku? Meillä on siis periaatteessa tähän mennessä ollut omat rahat (ja lainanlyhennykset) plus yhteinen tili josta hoidetaan ruokakulut, sähköt, yhtiövastikkeet yms. Nellan vaatteet olen ostanut lapsilisillä tai siis omalta tililtäni. Raksalaskuja on maksanut sitten se jolla on ollut siinä hetkessä rahaa. Mutta näillä näkymin kituutus siis jatkuu mutta niinpä se taitaa olla aika monessa muussakin lapsiperheessä.

Kuinkas Ellin unikoulu sujui? Nella nukkuu aina levottomammin reissussa ja la-su yönä kikkaili 4 kert yössä ja oli sitten itsekin aika poikki sunnuntain. Lisäksi pääsee jo pois matkasängystään laidan yli joten yksinään ei uskalla enää jättää vaan pitää vahtia nukahtamista. Isojen tyttöjen sänky haetaan kotiin varmaan jo ensi viikolla.

Tulkaahan linjoille mamat!
 
Sandelle vastausta: Kelalla on ns. kaksi lasta kolmessa vuodessa -periaate eli jos tulevan lapsen LA on ennen kuin ensimmäinen lapsi täyttää kolme vuotta, niin äitiyspäiväraha voidaan laskea saman verovuoden perusteella kuin mitä sai ekasta lapsesta. Oliko vähän monimutkaista.. Eli mulla katsotaan v. 2006 mukaan eikä 2007, jolloin olin kotona.

Mutta JEE, onnea tahkoomiseen!!
 
No mutta, mutta! Sandeman alkaa tahkota taas :). Tai siis toivottavasti ei tarvitse tahkota. Kiva juttu, että päädyitte tuohon ratkaisuun.

Mun mielestä se menee niin, että jos kakkonen syntyy ennen kuin Nella täyttää kolme, niin saat saman rahan kuin Nellasta plus korotukset joita sen jälkeen on mahdollisesti tullut. Osaako joku vahvistaa tämän? Mun ei ainakaan Kaislan kohdalla tarvinnut mitään sepustuksia lähettää Kelaan, vaan homma meni automaattisesti vanhojen tietojen perusteella.

Meillä on rahoissa sama systeemi kuin Sandella eli omat tilit ja lainat plus yhteinen tili. Yhteiselle tilille laitettiin ennen kumpikin rahaa, mutta nykyään sinne laittaa rahaa vain mies, kunnes mä alan taas tienata. Sieltä maksetaan yhteiset laskut ja ruokamenot. Mä maksan lapsilisistä lasten vaatteet ja tarvikkeet.

Keiju, mä uskon, että sä totut Main vilkkaampaan vaiheeseen ja kunhan sellainen pahin kaatuiluvaihe menee ohi, niin huomaat, miten lapsen kanssa kommunikointi muuttuu koko ajan kiinnostavammaksi. Muistan kyllä itsekin, että noilla vaiheilla mä kaipailin jotain muuta elämää, kun se oli koko ajan sitä perässä juoksemista. Täytyy vaan yrittää ottaa omaa aikaa iltaisin ja antaa Main touhuta iskän kanssa.

Meillä mies on flunssassa tällä kertaa ja me muut terveitä. Toivottavasti tilanne pysyykin tällaisena, en millään jaksaisi taas sairastella...

Meillä oli ihan mukava viikonloppu. Minä sain omaa aikaa kiitettävästi kun kävin kolmen tunnin tanssikurssilla lauantaina ja sunnuntaina muissa harrastuksissa. Silti ehdittiin leipoa lasten kanssa ja ulkoilla.

Meidän pitää kai hommata Kaislalle isojen tyttöjen sänky kohta myös. Tyttö on niin topakka liikkuja, että tuntuu hassulta pitää häntä pinniksessä. Aamuisinkin pitää aina mennä nostamaan K sieltä pois, kun Leo pääsee itse kiipeämään meidän viereen.

Oijoi, miten tuo aurinko hemmottelee. Pitää tilata omenapuiden leikkaus. Puutarhahommat alkavat taas kohta, en tiedä onko se hyvä vai paha ;). Ehkä hyvä kuitenkin.






 
Ihanaa auringon paistetta!
Tää hullu on jo aloittanut puiden nuuhkimisen ja tutkimisen. Antaa energiaa kun huomaa luonnonkin pikkuhiljaa heräilevät, puissa jo pieniä silmuja.

Mä oon nyt päättänyt lopettaa valittamisen, itsestähän (melkein) kaikki on kiinni. Joten olen päättänyt, että kiire ei mua nujerra vaan minä kiireen. Asiat tärkeysjärjestykseen, jaetulla ensimmäisellä sijalla olen minä itse ja perhe. Ja tänään mä lähden lenkille, investointilaskelmat odottakoot :), kyllä mulla sen verran aikaa on, että saan itseänikin hemmotella esim. lenksulla. Ja, kun mä voin paremmin enkä pingota ja stressaa kaikesta, niin mä luulen, että lapsetkin "muuttuvat helpommiksi" ja ehkä kodinkin jaksaa siivota paremmin. No se siitä.

Sande sai luvan kakkoseen, kivaa ;). Mulla on kanssa samat mielikuvat kun Stellalla, eli vanhoilla tiedoilla mentäis sun kohdalla.

Meillä menee raha-asiat niin, että tulot ja menot on yhteisiä. Mies hoitaa tällä hetkellä lainat ja mä suurimmat laskut kuten lasten pk-maksut, sähköt ja vakuutukset. Meillä ei ole yhteistä tiliä, mulla on kortit miehen tilille...heh kätevää ;)

Keiju, mulla oli Teemun kanssa samantapaisia tuntemuksia, halusin töihin. Tosin menin sitten vasta kun T oli 2,5 vuotias. Samun kanssa olisin varmaan vieläkin kotona jos olisin pystynyt, mun tuuraajahan lähti äippikselle kanssa ja jouduin tulemaan töihin kun Samu oli n. vuoden. Ja Samun kanssa tuntuu, että kaikki on mennyt vähän niinkuin ohi.

Meillä nostaa uhma päätään pikkumiehelläkin..huh huh. Eilen jouduin komentamaan Samua kun repi laatikoista kaikki tavarat lattialle sataan kertaan. Kun toruin tekemäänsä sotkua, hän vaan tuijotti mua silmät tuimana ja sanoi "äläkä tinä äiti ala mulle huutaa. en oo-o sun kaveli" Musta se oli vaan niin tavattoman suloinen, että mulla meni ihana höröttämiseksi se kommennus, joo ja senhän jälkeen niitä laatikoita vasta tyhjennettiinki, kun äiti "antoi luvan" naurullaan. Miten se pokan pitäminen voikin välillä olla niin vaikeet.

Tänään on jännät pelit...pääseeköhän Pelicans jatkoon?? IIKS ja mä onneton en saannut lippua peliin...
Hertta, sunkin joukkuees on pärjännyt ;) Tsempit teillekkin.
 

Similar threads

G
Viestiä
107
Luettu
4K
M
M
Viestiä
101
Luettu
3K
S
M
Viestiä
102
Luettu
3K
G
M
Viestiä
102
Luettu
3K
M
A
Viestiä
112
Luettu
3K
Lapsen saaminen
**Keijukainen
K

Yhteistyössä