Tahkoojaplussat 81

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sanelma*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Huomenta, silmät ristissä. ZZZZzzzzz..

Silja alkaa olemaan terve, mutta heräilee aamuyöstä ihan liian monta kertaa. Vili yskii edelleen öisin ja herää siihen, jolloin parkuu, kun on väsynyt ja puksutusta vaan pukkaa. Onko tämä normaalia flunssaa (viides tai kuudes viikko) vai onko meillä joku homeongelma? Ei ainakaan haise.. V ei siis oireile päivisin, vain vaaka-asennossa. Äh.

Mä tulin etsimään Pikkukakkosen sivuilta Neppajymykerhossa askarreltua lehmää, jonka Vili haluaa tehdä, tein jo aihiot valmiiksi, mutta odottelen, että saa syötyä aamupalansa loppuun.

Mutta Piritta, mä unohdin ihan kokonaan hehkuttaa teidän upeita öitä ja sun uutta, virkistynyttä olotilaa! Sä olet sen totisesti ansainnut! =)

Kiva Sanelma, kun kaivelit Mollylle tuntemuksia. Omatkin täältä löytyisivät, mahtaisinkos jossain välissä ehtiä tekemään kaivuutyötä..?

Eilen sanoin, ettei kellojen siirto ole meihin vaikuttanut, no ehkä ei lapsiin tai Viliin kuin välillisesti, nimittäin mä en ole tajunnut laittaa poikaa riittävän ajoissa päikkäreille, eikä sitten yliväsyneenä tule uni. Eilen ei nukkunut ollenkaan, sunnuntaina nukahti kauppareissulla autoon klo 16. Eilen olikin sitten tod. nopeasti unessa puoli ysin jälkeen. Mutta tänään päikille ajoissa.

No, nyt aamiainen navassa. Eikun liimailemaan ym. :)
 
Tavallista aikaisempi aamu; Elli halusi herätä jo klo 6.30, joten meni sitten ekoille päikille jo klo 8. Meillä muuten vieläkin nollassa lämpötila!

Anskun kaltaista hulinaa aamuyöstä meilläkin. Just kun saa peiton korviin, tippuu tutti ja eikun ylös. Plääh. Koppasin sitten viereeni, mutta ihmettelin taas tuskanhiessä, että miten ihmeessä perhepetiläiset nukkuvat??? E on toki ihana pötkö niinä hetkinä, kun nukkua tuhisee rauhallisesti kainalossa, mutta kun yleensä huitoo ja potkii ja ähkii ja vääntää. Ja minä sitten jossain aivan kummallisessa mutka-asennossa. Ei juuri tule uni silmään. Eip oo mun juttu.

Mikähän päivä on Nasupin pojan sydänultra? On ollut kovasti ajatuksissa.

Äh, miten pitkään ootte A olleet flunssassa! Kaipa se voi olla sitkeässäkin. Ei homejutut kai välttämättä haise mitenkään, mutta siis en tarkoita nyt, että huushollinne olisi homeessa. Ne on ihan kaameita juttuja muuten. Yhdet tutut ovat just home-evakossa ties monettako kuukautta. :/

Yksi ulkoilu päivässä on ihan must. Kaksi on loistavaa. ;-) En vain aina jaksa ip:llä lähteä näiden kahden kanssa. Usein mennään sitten perheen kesken illalla. Mutta meidän lähin pk:n piha pidetään pimeänä iltaisin! Joten eipähän sitten sinnekään voi mennä.

Oih, Kata pääsee reissuun! Olitteko viime talvenakin Madeiralla, muistelen?

L:lta tuli eilen tuli puisto- ja kauppakeikkaa lukuunottamatta kaikki pisut pottaan. Joten meni sitten kourallinen muumikeksejäkin… En tosiaan tiedä, oliko toi järkevä motivaattori, mutta ainakin se toimii. Kun paketti on tyhjä, ostan jotain xylitol muumipastilleja tms., jos vielä tarve. Se pottatarra on muuten hauska, kiitos Hilla vinkistä! Siitä tulee itsekin hyvälle tuulelle.

Mä lähden nyt ostamaan L:lle talvihaalarin ja pääsen samalla reissulla kampaajalle.
 
Huomenta,

Kaisla oli yöllä kuumeessa, joten pitkästä aikaa täälläkin valvottu melkein koko yö. Tyttö huusi todella lujaa muutamaan otteeseen eikä häntä meinannut saada rauhoittumaan millään. Nyt leikkii tyytyväisenä eikä enää vaikuta ollenkaan sairaalta. Minä olen aivan tööt ja työt taitavat jäädä aika ohuelle tänään.

Nekku, meillä pottamotivaattorina on toiminut purkka ja xylitol-pastillit (Pikku kakkosen). Tarrat eivät auttaneet meillä (tarkoitan palkinto- en pottatarroja). Leolla on hyviä päiviä jolloin kaikki tavara tulee pottaan, mutta sitten taas on niitä päiviä, kun kaikki tulee vaippaan. Päiväkodissa L on kuitenkin ilman vaippaa, kun siellä käydään niin säännöllisesti potalla.

Aniliini, mä olen myös joskus ihmetellyt Leon pitkiä yskiä, kun flunssan aikaan saattaa olla useita viikkoja köhässä. Luin jostain, että se on pikkulapsille aika tavallista, että yskä voi kestää viikkoja ja se vaivaa nimenomaan makuulla. Anoppi vinkkasi, että kannattaa käyttää ilmankostutinta. Sillä kuulemma pääsee eroon yöyskistä. Ei olla vielä kokeiltu, mutta ostoslistalla värkki on.

Ihanaa tosiaan, että Pirittaa saa nukkua. Sitä on niin eri ihminen.

Äh, nyt Kaisla protestoi, joten täytyy poistua koneelta. Mollylle piti vielä sanoa, että kyllä jotkut ensikertalaiset tuntevat liikkeitä jo noilla viikoilla. Yksi ystävänikin tunsi jo rv 16. Siitä se alkaa, pikku kuplinnoista :D.
 
Hello!
Mun piti todella eilen kommentoida Nasupin kuulumisia, nopeesti kun lukee niin kaikki on Nekun sanoman mukaan puurona päässä ja jotain (tärkeää!) voi unohtua. Mikäs päivä teillä on se pojan ultra? Olet(te) kyllä ajatuksissa! Ja toivottavasti tuo sun kohtu lakkaa temppuilemasta, on kyllä kurja juttu. Onneksi kuitenkin kuullostat tosi positiiviselta ja siinä ne ihanat pikkuiset ovat vieressä kaiken rääkin jälkeen.

Piritta, tosiaan, veit sanat suustani öiden suhteen! Että miten paljon pirteämpi sitä itse on kun yöt nukutaan.Onnittelut teillekin tosiaankin, aivan loistavaa!

Öistä siis, Mai heräsi taas (vain)2.30 ja kl 6 ja nukkui välit ähisemättä. Kävin vaan nopsaan imettämässä toisessa huoneessa ja sain heti itse unta. Itkuhälytin oli meillä makkarissa, mies tietty heräs sitten kans mutta on pakko nukkua korvatulpilla koska toinen kissoista alkaa mouruamaan kl 5-6 aikaan. Että jos ei lapsi pidä hereillä niin kissat :/ mutta korvatulppien läpi sitä ei onneksi kuule. En kuitenkaan mitenkään luota että kuulisin Main itkun tulppien läpi toisesta huoneesta joten on tuo itkuhälytin loistava keksintö!Aamulla sieltä kuului Main ihana jokellus ja kiekaisut ja kävin hakemassa meidän viereen hetkeksi juttelemaan ennen kuin noustiin.

Voi sitä onnellista hymyä ja riemua kun isä/äiti tulee aamulla sängyn viereen. Just puhuttiin miehen kanssa aamiaispöydässä siitä miten ihanalta tuntuu kun on jollekin noin tärkeä.Ja nautitaan nyt tästä pikku auringosta, toisenlaisiakin aikoja on luvassa :)Mai on tosi iloinen lapsi mutta temperamenttia löytyy joten aika rasavilli taitaa olla odotettavissa (ollaan kumpikin miehen kanssa oltu mahdottoman villejä lapsia)!

On muuten ihanaa nyt kun mies menee töihin vasta klo 10, ollaan joka aamu juotu kunnon aamukaffet yhdessä ja syöty aamupala. Taas yksi plussa mun kotonaoloon.

Tiitua mun pitää kyllä "kiittää" koska teidän esimerkki rohkaisi meidät laittamaan Main omaan huoneeseen kun (meidän) neuvolassa kun ovat niin sitä vastaan ennen ½ vuoden ikää.

Molly muuten, meillä on nyt se Ikean sänky nostettavalla pohjalla ja ihan hyvä perussänky on. Koska nukkuu omassa huoneessa, en sitä laskettavaa laitaa edes kaipaa. Sellaisia en nähnyt edes Ikeassa, oli vaan sänkyjä jossa yhden laidan saa kokonaan pois. Meillä siis se "halpis" malli, maksoiko about jotain 39 e.

Main nukkumiseen talviaikaan siirtyminen ei juurikaan vaikuttanut. Herää kasin jälkeen normaalin puoli ysin sijaan ja menee nukkumaan kl 20-20.30 normaaliin aikaansa.

No niin, se näistä nukkumisista :-)

Mollyn ilta miehen kanssa kuullosti aivan ihanalta tunnelmallisine ravintoloineen ja romantiikkakin kukki pitkästä aikaa :) Kieltämättä pitkän yrityksen jälkeen tuo km:n riski pelottaa, ihan ymmärrettävää. Mulla oli raskausaikana sitä inhottavaa tunnottomuutta, onneksi meni ohi ja nyt taas normaalit tai jopa vielä paremmat kuviot.

Kiva oli kuulla Katasta pitkästä aikaa. Ihanaa matkaa teille, ai että kun pääsette lämpimään!

Tosi hauska tuo Lotan pottatarra-juttu. Täytyypä muistaa sitten kun on noiden juttujen aika.

Aniliinin perheelle tsemppiä flunssan keskelle. Voi sentään..

Vaipoistakin mun piti muuten vielä kirjoittaa että meillä jostain syystä tulee pamperseista pissa kyljestä aina läpi. Onhan ne tosiaan pehmeämpiä kuin monet muut. Mutta oon kyllä ollut Rainbowin tyytyväinen, isot läjät eivät tursua kuten Liberoista :-) Ekovaippojakin saatiin vihdoin, ostettiin paketti varastoon kun kohta ne kuitenkin taas loppuvat. Ja oikeassa oot Hertta että kestoilu on sitä oikeaa ekoilua, me ei olla äitiyspakkauksen kestojen jälkeen hommattu uusia, vähän nolottaa..Niistä muuten kans tuli aina pissa läpi mutta kuulemma saavuttavatkin imutehonsa vasta n. 10 pesukerran jälkeen ja mä ainakin huomasin että sillä oli vaikutusta. En tiedä onko muilla kestoilla sama juttu, tietääkö Hertta?

Nyt siivoamaan, tänään tulee vieraita iltapäivällä :) Kauhea romaani tuli..
 
Ai niin, Mollylle vielä että noista kuplinnoista se mullakin lähti eli hyvin voi olla ensiliikkeitä. Ihan kuin ilmakupla nousisi ylöspäin ja sitten niitä poksahteluja. Voi liikkis, siellä hän tökkii mamia :)
 
Tulin vielä kiittämään Anskua ihanista kuvista! Voi että mitkä kylpytakit :) Ja ovat kyllä niin iloisia molemmat lapset, ihanan aurinkoisia kuvia.
Kyllä jännittää hurjasti Mannan puolesta...voi kun nyt onnistuisi!!!

p.s. Niin Nekulle piti vielä selventää että siis tuo Lotan palkintotarra-juttu on siis hyvä keksintö ja täytyy pitää mielessä, pottatarra on siis eri asia :)

Voimia myös pikku-Kaislalle kuumeeseen :( Ja Stellalle väsymykseen!

Nyt vihdoin häivyn.. :D
 
Ciao!

Harmittaa, kun en ehdi kunnolla lukemaan saati sitten kommentoimaan teidän juttuja :( Meillä on todella haipakkaa tällä hetkellä, kun yritetään saada imetystä käyntiin. En ehdi oikeastaan mitään muuta tekemään.

First things first, meidän pikkuisen pojan sydän oli jo melkein täysin kunnossa! Huh, mikä helpotus. Ei tarvita enää edes kontrollia, reikä oli jo melkein kokonaan umpeutunut. Jee! Kiitos paljon, kun olitte hengessä mukana ja tukena. Nyt vielä äiti täysin kuntoon, niin arki voi todenteolla alkaa :) Ensi viikolla menen itse taas kontrolliin, odotellaan, että loput istukasta tulisi itsestään ulos. Hope so.

Niin, imetyksestä. Tsiisus, mikä urakka :) Synnytyksestä lähtien olen pumpannut maitoa aina vauvojen ruoka-aikojen yhteydessä, aluksi 8 kertaa vuorokaudessa, sitten 6 kertaa. Aluksi äidinmaito riitti molemmille, sitten vauvojen kasvaessa jouduttiin jatkamaan sitä korvikkeella. Aina pumppasin ennen syöttöä ja annettiin se maito vauvoille. Maidontuotanto ei pumppaamalla lisääntynyt, aina tuli vaan puoli desiä per rinta. Koska vauvat viime aikoina ovat vahvistuneet ja ovat jaksaneet imeä rintaakin, niin päätettiin jättää pumppaus kokonaan pois, vauvat hoitakoot sen puolen. Jospa maito siitä sitten lisääntyisi. Päätettiin myös jättää korvike pois ja mennä vauvantahtisesti imettäen. Annetaan korviketta vain, jos tuntuvat tosi nälkäisiltä eikä rinnoista näytä maitoa tulevan. No, tästä sitten seurasi se, että jompi kumpi vauvoista on rinnalla lähes koko ajan. Toivoa sopii, että maito lisääntyy ja he rupeavat saamaan enemmän kerralla, jolloin tulisi enemmän taukoa syöttöjen väliin. Jos/kun saadaan imetys kunnolla käyntiin, niin sitten voi hellittää ja antaa välillä pullosta, jotta saan itse hengähtää välillä. Koitetaan saada myös kaksosten imetystyyny, jospa saataisiin vauvat samaan rytmiin, niin aikaa säästyisi.

Meillä on muuten käynyt ihan mieletön tuuri. Ensin saatiin synnytykseen suomalainen lääkäri. Hän sattui olemaan vielä päivystysvuorossa, eli vuorokauden töissä. Oli siis mukana alusta loppuun. Todella ihana lääkäri olikin. Siis mikä mäihä, en voi vieläkään uskoa. Sitten saatiin myös suomalainen terveydenhoitaja neuvolassa. Tosi mukava myös. Uskomatonta. Häneltä sain myös tiedon tässä lähellä asuvista suomalaisista, jotka myös saivat vauvan äskettäin. Täytyy olla heihin yhteydessä. Rupesihan niitä suomalaisia löytymään täältäkin :)

Ihanaa, kun Piritan perheellä on yöt parantuneet! Toivottavasti on pysyvä tila. Varmasti suurensuuri helpotus, kun saat taas enemmän unta. Väsymys on ihan kauheeta.

Meillä on ollut vähän samanlaista kuin Anskulla ja Nekulla. Tutti tippuu suusta juuri kun vauvat saavat unenpäästä kiinni, ja sitten tulee suru puseroon. Päädyttiin antamaan tutit, kun vauvojen imemistarve oli jotain ihan mahdotonta. Ollaan otettu vauvoja vuorotellen sänkyyn nukkumaan, yleensä imetyksen jälkeen jäävät siihen. Eilen otettiin typy sänkyyn jo illasta, kun raukka taisi olla yliväsynyt kaikesta tästä syöttörumbasta, kun ei ollut nukkunut koko päivänä juuri yhtään. Itku tuli heti kun omaan sänkyyn laittoi, mutta sylissä ja meidän välissä sängyssä oli tyytyväinen.

Kiitos Ansku kuvista! Ihanat kylpytakit tosiaan :) Onkohan Silja maailman iloisin ja nauravaisin tytteli? Hih.

Meilläkin on Ikeasta pinnikset ja hoitopöytä. Pinnikset taitaa olla samat kuin Keijulla. Mekään ei kaivattu sellaista, josta saa laidan pois. Ajateltiin, että sitten kun kiipeilevät pois pinniksestä, niin ostetaan jo lastensängyt tilalle. Hoitopöytä on sellainen halpisversio myös. En voi suositella, ei oikein toimi tavaroiden säilytyksessä, kun siinä ei ole laatikoita. Tavarat eivät pysy järjestyksessä. Mielestäni kannattaa hankkia hoitopöytä, joka on myös lipasto.

Mai kuulostaa niin ihanan hyväntuuliselta vauvalta. Kiva, kun teillä sujui kivuttomasti omaan huoneeseen siirtäminen. On varmaan mukavaa syödä miehen kanssa yhdessä aamiainen. Mua jännittää, kun mies menee ensi viikolla töihin ja pitäisi täällä pärjätä yksin kahden vauvan ja kahden koiran kanssa :) Koirat eivät ole helpottaneet meidän arkea, kun ovat raukat sairastelleet :(

Meillä on muuten lähtenyt kestovaippailu ihan hyvin toimimaan. Jopa minä alun väsymyksen jälkeen olen innostunut niistä. Kertikset eivät pidä läheskään niin hyvin, aina vuotaa sivusta. Harsovaipat toimivat lisäimun kera tosi hyvin näin pienillä. Onhan siinä pesemisessä oma hommansa, kun on vielä kaksi kuluttajaa, mutta menee se tässä sivussa.

Vanhempani tulevat perjantaina tänne viikoksi auttelemaan. Mollylle taisin kertoa, että tulevat kuukaudeksi, mutta suunnitelmat muuttuivat. Onneksi mies on ollut kotona auttamassa. Nyt yritetään päästä miehen kanssa kahdestaan käymään jossakin, kun on auttavia käsiä. Ja ehkäpä sitten ehdin käymään täälläkin enemmän ;)

Kauheasti olisi asiaa, mutta tästä taitaa tulla nyt liian pitkä kirjoitus ja vauvatkin kohta heräävät syömään. Pikaista paranemista kaikille flunssalaisille ja palaamisiin!

Btw, täällä sataa lunta! :)
 
Piti vielä kysellä päivän kuulumisia meidän odottajilta? Olette kovasti ajatuksissa! Ihkua, kun olette niin onnellisesti raskaana ja hehkutte mahojenne kanssa :) Nauttikaa täysin rinnoin, on se vaan niin ihanaa! Ja sanoisin, että odottakaa myös synnytystä innolla ja ilman pelkoja. Jokainen kokee sen tietysti eri tavalla, mutta itselleni se vauvojen pötkähtäminen mahan päälle ja se ensimmäisen itkun kuuleminen oli jotain sanoinkuvaamattoman kaunista ja ainutkertaista. Toivoisin, että olisin tiennyt sen etukäteen, miltä se tuntuu, en olisi pelännyt synnytystä läheskään niin paljon ja olisin nauttinut koko touhusta enemmän.

Ja Molly, olenkin sanonut jo aiemmin, että mullakaan ei ollut mitään oireita tuossa vaiheessa. Vain maha alkoi näkyä ja sitten jossain vaiheessa liikkeet tuntua.

Innolla seuraamme odotuksenne etenemistä :)
 
Kiitos tytöt kommenteista, ja Sanelma kun jaksoit kaivaa sen päiväkirjan! Olisinhan minäkin voinut etsiä ketjuja taaksepäin mitä olet kirjoittanut... :) Huojentavaa siis kuulla, että aika samoissa tunnelmissa näillä viikoilla. Ja iiks, jos se toissailtainen oikeesti oli jotain ensimmäisiä hipaisuja. Täytyykin oikein keskittyä tänään illemmalla ja kuulostella uudestaan ruokailun jälkeen, että josko tyytyväinen pikkuinen antaisi merkkejä itsestään :) Tosi vaikeaa on kyllä tajuta, että siellä sisällä joku pieni ihminen ihan oikeasti kasvaa ja möyrii. En mä oikein vieläkään tajua sitä, ja miten se mahtuu sinne, hih. Ihanaa.

Pirittalle onnea hyvistä öistä! Ja Anskulle ja muille joilla huono yö takana tsemppiä, kaffetta koneeseen ja ehkä vähän namia, hih. Mä uskon, että ymmärrän hyvän yöunen merkityksen varmaan joskus sitten itsekin :) Keijun perheessähän on alkanut nyt sujumaan oikein hienosti kun Mai nukkuu omassa huoneessa. Mä luulen, että tiedän sen Ikean sängyn mistä puhut. Se valkoinen mistä saa tarvittaessa laidan kokonaan veke, ja pohjaa voi liikuttaa ylös ja alas. Vilkaistiin sitä miehen kanssa yhdessä just kun poikettiin muissa asioissa Ikean lähistöllä ja käytiin pari pikkujuttua hakemassa. Yksinkertainen on hieno.

Keiju, kuten spostitse oli juttua, tosi kurjaa jos Main vaiva uusiutuu. Täytyy vaan toivoa, että se meni nyt ohi eikä tule takaisin! Ihana iloinen tyttö. Kuten Anskun lapset kuvissa, kiitos niistä! Tosi vaikea muuten kuvitella kuvista, että kenenkään lapset voisi koskaan olla kipeitä ja huonotuulisia tai itkuisia, ovat aina kuvissa niin aurinkoisia ja ihania ja sehän on ainoa minkä minä ja suurin osa meistä muista nähdään, heh.

Mariskaa piti minunkin kehua reippaaksi ja Sandea tsempata opintohommissa. Hattua nostan! Olin itse viittä vaille etten alkanut töiden ohessa opiskelemaan uutta tutkintoa nyt syksyllä mutta kun plussa pärähti niin päätin lykätä ainakin, jos en unohda kokonaan. Kun ei yhtään tiennyt mikä olo tulee olemaan, onko ongelmia (kuten alussa oli), väsymystä jne. ja olisihan ne opinnot jatkunut sitten vauvan synnyttyäkin. Että ajattelin että voi olla vähän too much mulle.

Nasupin kuulumisia kaipailen minäkin tänne, toivottavasti mama ehtii linjoille kertomaan sitten ainakin pojan käynnistä ja vähän omasta voinnista. Toivon niin, että kaikki olisi nyt hyvin ja ongelmat ohitettu, niin saisitte alkaa nauttimaan arjesta ja jaksaisit (vieläkin) paremmin. Pikkuiset on varmaan kasvanut jo :)

Jotain muutakin piti kyllä kommentoida. Ihanan paljon juttuja ja kirjoituksia oli luettavana.
 
Nasupin kanssa samoihin aikoihin linjoilla. Voi niisk, liikutuin taas aivan sun kirjoituksista jostain syystä. Mahtavaa, että pojan sydän lähtenyt itsestään paranemaan noin hyvin!!! Ja toivottavasti sullakin seuraava kontrolli antaa hyvät uutiset! Niin kauniisti taas kirjoitit ja vihjasit meille odottaville, kiitos siitä. Tärkeää kuulla välillä tuollaista ja saada muistutus. Muutamat kaverit on siitä synnytyksestä mulle puhunut (olettanut ilmeisesti koska itse ovat pelänneet etukäteen, että kaikki ihmiset pelkää sitä, minä mukaanlukien) mutta mua ei ainakaan tässä vaiheessa askarruta tai pelota se yhtään. Tosiaan tavallaan odotan sitä ihan mielenkiinnollakin. Hassua. Ja voihan ajatukset muuttua vielä. Mutta nyt ajattelen, että sehän menee omalla painolla sitten, enkä mä voi vaikuttaa siihen ainakaan murehtimalla etukäteen.

Hienoa N, että saat vanhemmat sinne avuksi, viikoksikin. Tosi kivaa jos saatte miehen kanssa jotain aikaiseksi ihan kahdestaan. Jotenkin ajattelisi, että olette niin väsyneitä, että jos vaikka vaan nukkuisitte isovanhempien hoitovuoron aikana, hih. Mutta upeaa jos pääsette jonnekin oikein "ulos" kaksin. Ja todella mikä mäihä teillä on sattunut noiden suomalaisten lääkärin ja hoitajan suhteen! Kiva jos löytyisi suomalainen mammakaverikin sulle! Kerro sitten jos saat sen kiinni ja tapaatte, että synkkaako.

Onnea, tsemppiä ja voimia vielä imetyshärdelliin Nasuppi! Kuulosti hyvältä suunnitelmalta!

Keijua piti kiittää kans siitä flunssarokotusinfosta, täytyy käydä vilkaisemassa tuota raporttia, löytyy varmaan googlaamalla. Vaikka kyllä periaatteessa jo päätin, etten sitä rokotusta nyt ota. Luen jutun silti, ja ehkä mieli muuttuu, mistä sitä tietää, riippuu mitä siinä sanotaan :)
 
Terve naiseen! Sorppa, jos/kun en ehdi kaikkea kommentoimaan, Pikku Hoo herää varmaan kohta...

Nasupille kuitenkin heti onnittelut pojan hienoista sydänuutisista, huh helpotusta. Sinnehän ne suomalaiset lääkärit ja hoitajat suuntaavat paremman liksan houkuttelemina ;). Isot tsempit imetykseen, mahtaa olla melkoinen rumba!

Mahtavaa, että Piritta on saanut nukkua! Mä en ole edelleenkään...

Eilen oltiin neuvolassa kasvukontrollis, hienosti oli tullut painoa ja pituutta, joten no worries. Samalla kysyin heräilyistä. Eipä tietenkään osannut sanoa oikein mitään neuvoa. Meidän päivärytmi on oikein hyvä ja säännöllinen, ulkoilua yms. riittävästi. Siis MIKSI herää 3-5 kertaa yössä, miksi?? Ja mitä voisimme tehdä? Sisko kehotti jo ottamaan takaisin perhepetiin, neuvolantäti oli ehdottomasti sitä vastaan. Viime yön yritin nukkua korvatulpat päässä ja mies kävisi H:n luona. No, mies onneton ei oikein tahdo herätä H:n itkuun... TAi saa parkua aikasta kauan ennen kuin havahtuu. Mä kuulin jo tulppien läpikin parkumisen. Ehkä pitäisi toisen siirtyä H:n huoneeseen nukkumaan patjalla. En tiedä.

Aiotteko muuten ottaa lapsille influenssarokotuksen? Sitäkin neuvolassa mainostettiin.

Lotan pottailu kuullostaa jo tosi hyvältä! Onko kakka vielä tullut?

Keiju kyseli kestoista. Mä ostin käytettyinä sekä vaipat että imut, joten imuteho oli valmiiksi tosi hyvä. Ajan kanssa myös oppii huomaamaan eroja eri imuissa ja mä laitan niitä ainakin 3 yhteen vaippaan. Meillä siis taskuvaipat käytössä. Äitiyspakkausessa vissiin erilainen.

Sande kyselit pk-treffeistä. Tällä viikolla ei käy, mut ens viikolla kävisi hyvin muut paitsi ke. Jos en sitten saa kutsua työhaastatteluun! Olin nimittäin maanantaina ja vielä pitävät 1-2 haastattelukierrosta. Olin innoissani, että pääsin haastatteluun, hakijoita oli nimittäin 100. Mutta ihan älyttömän innoissani en ole paikasta. Katotaan nyt...

Voikaatte hyvin!
 
Täällä taas :) Ihan harvinaista herkkua, kun ehtii välillä koneen avaamaan. Lapsoset nukkuvat molemmat ainakin hetken samaan aikaan. Mies lähti hakemaan imetystyynyä, löydettiin käytettynä täältä edullisesti. Pellalle tiedoksi tätä kautta :)

Hienoa Molly, ettei synnytys pelota! Hih, hauskaa, kun olet herkällä mielellä ja liikuit mun teksistä :)

Tsemppiä Hertan öihin, miten niin ymmärränkään sua tällä hetkellä. Tosin teillä tuo vaihe kai pitäisi olla jo taakse jäänyttä aikaa. Toivottavasti alkaa pian helpottaa. Ehkä se patja H:n huoneessa olisi hyvä idea? Voisitte ainakin välillä olla siellä.

En ollut edes huomannut, että Keiju kyseli kestoista. Mun pitikin kysyä Keijulta, että vieläkö käytätte niitä. Tottahan se on, että kestot on sitä oikeaa ekoilua, Pellahan se taisi meitä valoittaa siitä, ettei niistä ekovaipoista ole oikein hyötyä muuta kuin kompostoituina. Että enemmän on haittaa kuin hyötyä, jos sekajätteeseen menee.

Anyway, meillä toimii tosin hyvin ne harsovaipat. Niissä on tietty se taitteleminen, mutta nopeesti siihen oppii. Öisin varsinkin käytetään myös froteista lisäimua (yksi riittää ainakin vielä) ja lisäksi meillä on riisipaperi ollut vielä siinä päällä, se pitää pepun kuivana. Riisipaperit voi pestä pari kertaa koneessa, sitten roskiin. Niiden pitäisi olla luonnossa hajoavia. Ne on käteviä siinäkin mielessä, että kakkavaipassa pitävät harson vähän puhtaampana ja riisipaperin kakkojen kera voi heittää vessanpönttöön. Ei ole niin kauhea peseminen siinä vaipassa.

Me käytetään niitä äp:n mukana tulleita ImseVimsen kuoria käytetään ja tilattiin vähän lisää. Niitä flanellivaippoja, jotka myös tuli äp:n mukana, ei olla vielä päästy käyttämään, kun ne on vielä liian isoja meidän pienille.

Harsovaippa imee hyvin, joskin on sitten tosi märkä, eli lisäimu on tarpeellinen. Harsoissa on se hyvä puoli, että ne menevät koko vaippaiän ja niitä voi myöhemmin käyttää moniin muihin tarkoituksiin, esim. pesulappuina. Meillä on myös muutama all-in-one -vaippa, joita käytetään öisin. Ne on kyllä niin superhelppoja, että niitä haluaisin lisää, jahka vauvat kasvavat ja joudutaan kuitenkin tilaamaan uusia kuoria.

Noniin, kestisintoilija vaikenee, takaisin teille :)
 
Hih, tosiaan kannattaa oikolukea oma juttu vasta lähettämisen jälkeen... Molly liikkui mun teksistä. Voisiko yhdessä lausahduksessa olla enempää virheitä? :) Noh, eipä olleet ainoat virheet tuossa tekstissä, laitan väsymyksen piikkiin...

Vaikka piti kyllä sanoa Mollylle, ettei me niin hirveän väsyneitä miehen kanssa olla, kun nukutaan päikkäreitä ja öisin aina imetysten välissä, että eiköhän me jakseta lähteä johonkin jos kahdestaan päästään. Ensin mietittiin leffaa, mutta nyt aateltiinkin ehkä mennä hierontaan ja sen jälkeen vaikka kaffelle tms. Molemmilla on selkä ja niskat vähän jumissa.

Mulla on tullut ihan hirveä kahvin himo. Täytyy keitellä välillä kofeiinitonta, kun ei sitä kofeiinia viitsi vauvoille tarjota niin paljoa. Lattea haluaisin hakea koko ajan. Ja jotain herkkua :) Ihanaa, kun ollaan taas päästy pitkille kävelyretkille koirien kanssa (ja tietty nyt vauvat siinä lisänä). Siihen meillä yleensä kuuluu se, että haetaan kahvit jostakin kahvilasta, niitä täällä riittää. Hommattiin vaunuihin sellainen cup holder, tosi kätsy, kun kädet on täynnä vaunuja ja koirien remmejä.

Mutta NYT tää vaikenis.
 
Heissan!

Ekaksi täytyy todeta, että en kauhean suurta vaivaa nähnyt, kun päiväkirjaani selasin. Otin nimittäin yli vuosi sitten Nekun vinkistä vaarin ja olen kopsannut kaikki kirjoitukseni kotikoneella yhteen Word-tiedostoon ihan päiväikirjaksi. Päivämäärän viereen olen lisännyt myös raskausviikot, niin on tosi helppo tarkastaa tarvittaessa, että mitkäs ne tunnot olikaan jollain viikolla. Se on kyllä tosi mukava päiväkirja, koska olemme jutelleet niin laajasti elämästä. Muuta päiväkirjaa mulla ei olekaan.

Nasupin kuulumisia oli kiva lukea. Tosi hieno juttu, että poitsun sydän on korjaantunut noin hyvin. Varmasti suuri helpotus. Tsemppiä imetykseen. Ja kiitos muuten myös minulta tsempeistä. Mulla taitaa olla aika sama suhtautuminen tulevaan synnytykseen, kuin Mollyllakin. Mielenkiinnolla odotan ja otan vastaan mitä tulee.

Tällä hetkellä nautin kyllä olostani tosi paljon. Pyöristyvä masu on NIIN ihana, että aina peilin ohi kävellessä on pakko vilkaista ja joskus ihan pysähtyä masua ihailemaan. Kyllä sitä niin hartaasti haluttiin ja odotettiin, että olen kyllä päättänyt nauttia nyt joka hetkestä.

Kestovaippa keskustelu on mielenkiintoista. Jatkakaa vaan. Mua nimittäin ihan tosissaan kiinnostais se ja pikkuhiljaa alkaa kyllä loputkin ennakkoluulot hälvenemään. Kokeilla ainakin haluan, mutta vielä on mulla ihan liian vähän tietoa asiasta. Täytyis ehtiä perehtymään siihenkin asiaan.

Tsempit kaikille unettomiin öihin, mikä sitten onkaan syynä valvomisiin ollut. Omia unettomia öitä odotellessa, luen mielenkiinnolla noitakin juttuja.

Mutta nyt täytyy kiirehtää taas kotiin ja hellan ääreen. Nälkä alkaa tulla ja ruoka on vielä raaka-aineina kaapissa!
 
ÄÄÄK, sanin justiinsa kilometrin pituisen viestin kirjoitettua, niin tuli termiitti ja kadotti kaiken. Hammastenkiristystä. Mutta kirjoitan uusiksi, mies kotona..
Mä melkein pillahdin itkuun, kun hoksasin tekstin kadonneen, Vili pyysi heti anteeksi (vaikkei ehkä edes tiennyt, mitä teki väärin, näpsäytti vain hiirestä..) siinä mä sitten viimeistään purskahdin itkuun. Oppi tai malli mennyt perille, hyvä niin.

Mannan kuulumiset jännittää..

Ihana kuulla Nasupista, mäkin täällä liikutuin siitä, miten sä täydellisesti "antaudut" ja kaiken itsestäsi annat, jotta imetys onnistuisi. Mutta muistahan, että älä epäröi tarjota pulloa, jos tuntuu ylivoimaiselta. Hienoa kuulla miten etenee. Ja mahtavaa, että huolivat tissin, vaikka ovat pulloruokintaan tottuneet.
Ja mikä huojentavaa, pojan sydämen reikä umpeutumassa.

Ja toinen liikutuksen asia, loin mielikuvan Sanelmasta peilin edessä ihailemassa ihanaa, _kauan odotettua_ pyöristyvää vatsaansa. Voiko sitä tarpeeksi hehkuttaa, miten onnellinen ja iloinen sitä koko ajan on teidän osottajien onnistumisesta. :')

Kestoista on mukava lukea, mä innostuin Vilin kanssa, mutta into laantui pian, kun meillä ilmeisesti vääränmallisia vaippoja hänen kroppaansa, koska aina tuli heti ekat pisut jostain kolosta. (Heh, tekstaan tässä samalla ystävän kanssa mahdiollisesta lauantain iltamenosta ja ihmettelin, että mitä ihme pissajuttuja kirjoitan, eksyi hetkeksi silmät väärään näyttöön..)
Ne kestot olisi kyllä niin ihania kuoseiltaan, miten sitä saisi itsensä innostumaan? No, mun yksi tuttu käytti niitä lapsillaan ja hullaantui nimenomaan niihin kuoseihin niin, että lapsi oli kolmevuotiaanakin vielä täysin vaipoissa, kun äiti vaan aina osteli uusia ja uusia.. Mieltymykset meillä jokaisella.

Meillä pottailu edistynyt niin, että on kuiva lukuunottamatta öitä ja automatkoja. Pitkällistä harjoittelua, on pissannut kotona pottaan jo liki vuoden.

Mä olin kanssa ihan täysin avoimin mielin menossa synnytykseen -niin ekalla kuin tokallakin kerralla. Mulla meni molemmat suht samaa kaavaa -hienosti ja mutkitta. Vain siinä vaiheessa, kun ekat todelliset supistukset alkoivat puskemaan, käväisi mielessä, että eikö tätä voi peruuttaa. Ainakin tokalla kerralla, kun vähän tiesi mitä odotettaviossa. Mutta ainutlaatuinen, mullistava kokemus, itse tapahtumakin, mutta tietysti se vauvan näkeminen ja syliin saaminen. Niisk. Täällä parkuu joku taas..

Meidän pihaan ajoi roska-auto, arvatkaas kuka täällä roikkuu ikkunassa ja hihkuu! :)

Voi Herttojen öitä -edelleen. Täältä lähtee sympatiahalaus. Miten H nukkuu päikkärit? Voisiko aikaistaa, meillä oli/on suuri merkitys. Olet kyllä varmasti miettinyt ihan kaiken, liekö siihen mitään keinoa, meillä se oli vaan aika, joka lopulta auttoi, yhtä äkkiä vaan alkoi nukkumaan, ilmaan mitään kommervenkkejä. No, tämänkin olit kuullut, mutta kun niin eläydyn huonon nukkujan äidin tunnelmiin.

No, joatin unohtui, mutta palaan mylhemmin, nyt vauhdilla ulos, puhuin jo pitkän puhelunkin tässä välissä...
 
Moro,
mun pitäisi taas kirjoittaa opiskelujuttuja mutta en saa aikaiseksi. Mikä lie lorvikatarri.

Lasten unet...niistä vois kirjoittaa romaanin. Pikku-Hoon pitäisi varmaan huomata ettei palvelut ole samaa luokkaa öisin ja valitettavasti huudella vähän aikaa ennen kuin mama ilmestyy näkyviin. On kuitenkin jo sen ikäinen että osaa itse etsiä tutin (vai olikos sellainen käytössä) ja rauhoittua yksinkin. Älä missään tapauksessa muuta sinne huoneeseen, saat nukkua siellä seuraavat vuodet jos niin teet. Noita sairasteluita lukuunottamatta N on nukkunut lähes (about 1 herätys alkuillasta) täysiä unia jo pari kuukautta, joten voi myös olla Hoon kehitysvaihe, kun kävelee ja kiipeilee ja päivisin tapahtuu monta uutta asiaa.

Minä hehkutan myös tuota Sanelman masu-onnea:-). Niin siistiä kun vihdoin onnistuitte ja kaikki on hyvin. Ei sitä lapsettomuuden tuskaa unohda koskaan eikä muille kuin kohtalotovereille voi selittää, pikkuinen aukko jää sieluun vaikka onnistuminen vihdoin tuli.

Mä tässä jahkaan lähdenkö pihalle vai shoppaamaan, ensin pitäisi vaan tehdä tärkeä puhelu, odotan sen tulosta...
 
Tere! Siis voi ihanuus Nasupin kuulumisia, pojan suhteen hyviä uutisia!! Eikä uusintaultraakaan tarvita, tilanne on niin hyvä, hinoa! Muutenkin tosi kiva kuulla kuulumisianne, siinä maidon nousua odotellessa ei tosiaankaan ehdi tehdä muuta kuin istua ja imettää :-) Ja sulla vielä kaksi pientä suuta ruokittavana. Tosi reippaalta kuullostat kyllä ja toivotaan että homma lähtee käyntiin oikein kunnolla.
Kivalta kuullostaa teidän arki siellä (lumen keskellä, heh!) ja ihan näen teidät siellä kävelyllä kaffekuppienne kanssa :-))Harmi koirien sairastelua, toivottavasti paranevat pian.
Kiva kun sun vanhemmat tulee jeesaamaan ja pääsisitte mahdollisesti miehenkin kanssa vähän kaksin jonnekin.

Kiitos infosta kestojen suhteen. Noista ekovaipoista vielä sen verran että niissä on otettu huomioon koko vaipan ns. "elinkaari" ja valmistemateriaali on ekologisempaa kuin normaalien vaippojen. Ongelma on siinä ettei ainakaan taloyhtiön yhteiseen biokompostoriin saa laittaa ihmisjätettä mutta käsittääkseni ovat kaikenkaikkiaan vähemmän ympäristöä kuormittavia ihan kokonaisuutena.

Voi tuota pikku-Hertan heräilyä. On niin vaikea antaa mitään neuvoa kun tässä vaiheessa yösyötöt vielä kuuluvat kuvioon. Toivottavasti olisi ohimenevä vaihe. Ja iso-Hertta, vai työhaastattelua pukkaa..no onhan se hinoa päästä haastikseen kun on paljon hakijoita vaikka muuten kiinnostus paikkaa kohtaan vähän niin ja näin.Saas nähdä miten käy!

Molly, mä tiedänkin se Ikean valkoisen sängyn (niitä on myös sinisenä ja antiikkipetsattuna) mutta meillä on siis ihan se perusmalli, vaaleaa puuta (oisko ollut pyökkiä?) mistä ei saa sitä yhtä laitaa pois. Ajateltiin samoin kuin Nasuppi että siirretään Mai sitten ihan lastensänkyyn kun pinniksen laitoja ei enää tarvita. Ostettiin muuten siihen sellainen "purusuojakin". Kai se on koettu ja hyväksi havaittu kun lapsi seisomaan noustessaan kalvaa hampaillaan puista reunaa :-)

Siitä Main ihottumasta, että kyllä se tuttelista tulee. Eli maitoproteiini jotenkin ärsyttää. Kuitenkin voin itse käyttää normaalisti maitotuotteita kun imetän eli lehmänmaitoallergiaa ei (onneksi!) ole. Meillä siis lisänä se NAN:n korvike, jossa maitoproteiini on pilkottu sopivampaan muoto ja se passaa hyvin.
Eilen taas iho helotti ja taatusti suun ympärys kutisi kun olin ed. päivänä sitä tuttelia testannut.
Viime yö tietysti rikkonainen sen takia, mä olin "Main huoneessa" levitettävällä sohvalla nukkumassa ja aamuyöstä nukuttiin siinä soffalla tytöt vierekkäin kun en jaksanut koko ajan rauhoitella.

Musta on kyllä aivan ihana herätä pikkuisen vierestä, varsinkin jos toinen vielä siinä kainalossa unissaan tuhisee, mutta tiedän ettei ole pidemmän päälle hyvä ratkaisu. Meillä eräässä tuttavaperheessä poika nukkui vielä 12-vuotiaanakin vanhempiensa välissä kun oli aina nukkunut :) Sopii varmaan joillekin mutta ei meille..

Huomenna olis tarkoitus saada mummi lapsenvahdiksi (jos Main iho on ok) ja meillä tarkoitus mennä miehen kanssa syömään ja eräässä kutsuvierastilaisuudessa piipahtamaan.

Sanelma, nauti todellakin siitä pyöreästä masusta ja Molly kans kun se siitä pyöristyy!! On se niin ihana, itsekin muistan kun sitä peilistä katselin monta kertaa päivässä.

Ai joo, kysyitte siitä robotti-imurista. Käytössähän se mutta ei korvaa tavallista imuria kun on pyöreä. Meillä on siis myös Dysonin rikkaimuri (sekin pitää kamalaa meteliä). Juu, mies on tekniikkafriikki. Mulle selitti onnessaan siitä tavallisesta Dysonista kaikki matontamppaussysteemit ja muut. Joo, mulle on tärkeintä että imuri IMUROI :)

Mannan kuulumisia odotellessa..hermoheikkona ravaan tuolla toisella puolen..
 
Kyllä on ankee keli. Oikeen sopiva halloween ilma. Pkodissa oli tänään halloween nyyttärit, siellä oli aika monta keijua ja noitaa, pari nallepuhia ja sitten meidän palomiesnainen:-). Pahkailin eilen asua ja ilmettä, mutta totesin olevani auttamattoman myöhässä kaikissa asuvalinnoissa, kaikki kissa/koirahännät ja korvat olivat jo menneet enkä oikein tuollaista puoltoistavuotiasta viitsisi vielä noidaksi pukea. Kun ei jutusta mitään ymmärrä. Ehkä ens vuonna on jo eri juttu. Mutta tänään siis oli paloautonpunaisissa ja palomiehen lätsä päässä, silloin kun suostui pitämään hattua...(taidan kierrättää sen kummipojalle synttärilahjaksi)

Toiselta puolen oli hyviä uutisia, Manna, liityppä joukkoon kun uskallat! Hinoa saada lisää plussaajia!!!

Tässä päivänä muutamana olen käynyt läpi ystäväni ei-niin-toivottua raskautta ja pahaksi onneksi seurannutta keskenmenoa. On ihan maansa myynyt kun vihdoin antoi itselleen luvan olla iloinen raskaudesta ja todeta että kolmas on ihan tervetullut, ja sitten menikin kesken. Ei oo helppoa eikä yksinkertaista tämä naisen elämä.

Me mennään tänään perheen kesken ravinteliin syömään, ah ihanaa. Toiv meidän pikkuinen osaa ja jaksaa olla suht ihmisiksi. Ei oo kyllä kyse mistään gurmeetason paikasta joten pienet äänet on ihan ok.

Missä te ootte, eihän tuolla pihalla voi olla....?
 
Pyhäinpäivää leidies!
Meillä on ollut niin sosiaalisen vilkasta muksuin kanssa, ettei Masa ole ehtinyt edes puistotädille eikä äiti koneelle. Nytkin pitäisi imuroida, kun miehet on kylässä ja A ottaa unia. Mutta hah, enpä viitsi, jos kerrankin saan olla rauhassa edes hetken :-)

Voi harmi tuota Main ihottumaa. Se on varmaan sittenkin se Tutteli, vaikka sinänsä erikoista, että Nannissa ja T:ssa on erilainen koostumus maitoproteiinissa. No tärkeintä, ettei ihottuma vaivaa enempää, ja löysitte ratkaisun.

Aivan huippua Nasuppi, että poikanne sydän on nyt kunnossa. Huh, helpotus. On kyllä hienoa, jos voit täysimettää molempia. Kaikkia kuvioita ja keinoja kannattaa kokeilla niin kauan kuin itse jaksaa. Hyvä että pystytte nukkumaan päiväunia, että saatte lepoa päiväsaikaan. Aika rankaltahan täysimetys kuulostaa, kun lapsia on vielä kaksi, mutta ainakin itse on nyt havahtunut siihen, miten lyhyt aika imetys tosiasiassa onkaan. Matskua imetin kasikuiseksi, ja A on sen ikäinen jouluna.
Aivan mieletön tuuri teillä käynyt muuten lääkäreissä N!

Oih, Sanelman raskausonnesta on niin kiva lukea. Ihan mahtavaa!

Mitenkäs Mollyn vointi? Ja mitä ihmettä, onko Manna plussannut?? Eipä upean upea juttu!

Asiasta ananakseen, Annalla oli nla ke:na, ja lukemat on tällä haavaa 7,2 ja 66. Sitä ei ihmeemmin tutkita, mutta erikoista on, ettei A siis edelleenkään viihdy lattialla. Eikä varsinkaan mahalleen. Mun piti tarkistaa ihan valokuva-albumista, että eikös Masa tässä vaiheessa ollut jo käsivarsien varassa. Terkan mukaan Anna voi olla sitä sorttia, että nousee pystyyn suoraan, koska on _aina_ viihtynyt pystyasennossa ja nyt nimenomaan rakastaa istuma-asentoa. On jäntevä ja terhakka kropan hallinnassa, joten huoleen ei ole aihetta, mutta silti, aika kummallinen juttu.

Voihan plaah noita pikkuHertan unia. Meilläkin kyllä heräiltiin tuossa iässä, muttei nyt ihan noin monta kertaa. Perhepetiä en suosittelis minäkään. Itkeekö H kovaakin? Voisko olla pahaa unta? Pyrkiikö syliin sängystä? Kai mukana voi olla tiettyä eroahdistusta, joka korostuu yöaikaan.. ehkä? Patjanukkumista voisi kokeilla, jos auttais, mutta periaatteessa ois hienoa, jos H silti jatkaisi omassa huoneessa nukkumistaan yksin. Ääh, vaikeita juttuja nämä lasten nukkumiset, kuten _varsin_ hyvin tiedän.

Apua, mun pitäisi olla jo pyörittämässä lammaslihapullia, joten adios. Aah, sitä ennen otan lasin viiniä hiljaisen kodin kunniaksi :D
Mukavaa iltaa!

 
Iltaa! Pikaisesti tulin katsomaan teitin kuulumisia, mies töissä ja me tytöt kaksin kotona. On hauskaa muuten kun Mai on nyt alkanut bongailemaan kisuja ja katselee niitä ihan ihmeissään.

Eilen oltiin vähän viihteellä ja kivaa oli. Osa porukasta oli kans pukeutunut halloween-teeman mukaisesti. Loistavaa ruokaa ja viiniä ja seura mitä parasta.

Piritta, meillä on käytössä NAN:n hypoallerginen korvike jossa maitoproteiini on pilkottu eli sopii paremmin monille kuin käyttövalmiit korvikkeet. Pientä säätämistä jauheen kanssa mutta ei mitään ylivoimaista kun sopii toisen masulle. Ja onneksi saa kuitenkin vuorokaudessa silti enemmän äidinmaitoa kuin korviketta.
Eilen olin ihan polleena kun sain kaivaa pakastimesta pari pussia pakastettua äidinmaitoa kun anoppi hoiti Maita. Monille tietty itsestäänselvyys tuo maidon pakastaminen, mutta ei mulle.

Mannan plussa on NIIN mahtava juttu, tervetuloa tänne siis :-)

Synnytystä ei tosiaan kannata pelätä. Siihen on naisen kroppa kuitenkin luotu. Kyllä mäkin kuulin kaikenlaisia tarinoita ja luin mutta kun aika koitti, tuntemukset on niin usia ettei taustatiedoilla paljon mitään tee. On se hieno kokemus kaikesta kivusta huolimatta.Ja kivunlievitys on aivan ykkösjuttu.

Illanjatkoja, lupasin laittaa saunan päälle ja pientä iltapalaa kun saan miekkoseni kotiin. Sandelle ja perheelle hauskaa ravintolailtaa!
 
Heipsan!

Täällä on ollut mahtavan aurinkoinen viikonloppu. Vanhempani ovat kylässä, ollaan ulkoiltu ja nautittu äipän herkuista :) Kyllä ovat mummi ja ukki innoissaan ekoista lapsenlapsista, sitä on ilo seurata.

Keiju, symppaan sua täysin tuon pakastetun äidinmaidon suhteen. Ei nimittäin ole mikään itsestäänselvyys täälläkään. Ei siis toivettakaan saada ylimääräistä maitoa. Huoh, vaikka kuinka imetän, ei meinaa maito riittää. Pienet ovat nälkäisiä :( N. 1 dl annetaan vuorokaudessa korviketta, ei onneksi sen enempää näytä tarvitsevan. Onhan se jo helpotus, kun öisin ovat hyvin tyytyväisiä pelkkään rintamaitoon, syövät nopeasti ja nukahtavat heti sen jälkeen uudestaan. Kun vaan saisi tuon korvikkeen kokonaan pois. Kyllä maitoa nousee koko ajan ja imetysten välissä heruu myös, ja öisin on paita ihan märkä. Eli ehkä vielä on toivoa sen lisääntymisestä.

Tosiaan mahtavaa, että vauvat huolivat vielä rintaa, vaikka ehtivät tottua pulloon. Ehkä se auttoi, että yritin kuitenkin imettää aina pulloruokinnan ohella, vaikkei siitä meinannut mitään tulla. Saivat kuitenkin tuntumaa hommaan. Nyt he ovat jo vanhoja konkareita.

Heh, Sanelma, muistan tuon fiiliksen hyvin. Löysin aina itseni ihailemasta kasvavaa mahaa peilistä. Oli sitä odotettukin! Muista ottaa paljon kuvia. Vähän itseäni harmittaa, kun jäi ihan loppuvaiheessa kuvaamatta ja loppu tulikin sitten yllättävän nopsaan.

Hienoa Keiju, että löysit syyn Main ihottumaan. Onneksi on vaihtoehtoinen korvike. Mun mielestä on muuten myös aivan ihanaa herätä vauvojen vierestä. Toiset ovat niin hellyttäviä, pehmeitä, lämpöisiä ja tuoksuvat ah, niin ihanalle. Mutta siltikin yritetään nukuttaa vauvoja pinniksessä, nyt taas vähän paremmalla menestyksellä. Aamuvarhaisen syötön jälkeen ollaan otettu sänkyyn ja torkuttu siinä vielä pari tuntia. Tänään siitä seurasi se, että vaippa vuosi ja meidän sänkyyn pissat...

Mä pelkäsin sitä synnytystä ehkä sen takia niin paljon, kun oli kaksoset. Ponnistusvaihe pelotti eniten ja kun sen joutuu tekemään kaksi kertaa. Mutta ihan turhaan pelkäsin. Se synnytyksen alkamisen odottelu vaan oli niin piinaa siinä loppuraskaudessa. Alkoi jännittää. Ensi kerralla (jos sellaista tulee) olen ihan eri fiiliksillä.

Voiko muuten ihan pienille ottaa influenssarokotetta, tietääkö joku? Kovasti huolestuttaa nuo tulevat influenssa-aallot.

Meidän typy se on vedellyt sikeitä kohta viisi tuntia putkeen. Nukahti tyytyväisenä imetyksen jälkeen. Sai todennäköisesti siis kyllikseen. Olisin siitä niiiin onnellinen. Nyt huolestuneena seurailen pissan määrää vaipoissa ja tietysti jokainen itku on mielestäni nälkäitkua. Onneksi huomenna päästään punnitukseen.

Huomenna se on sitten the day, kun jään yksin vauvojen kanssa. Kääk. Noh, vanhempani ovat onneksi täällä, mutta isukki puuttuu. Mies tekee toistaiseksi kaksi päivää viikossa etätöitä, ke ja pe. Onhan se helpotus, kun toinen on läsnä, vaikkei pystykään paljoa auttelemaan.

Palaamos, leppoisaa sunnuntaita!
 
Mannan plussa saa aina vaan edelleen hymyn huulille täällä :)

Aniliini kauniine ajatuksineen sai mut taas liikuttumaan. Miten sun viikonloppu sujui? :)

Nasupille tsemppiä imetykseen! Hienosti sinnittelet kyllä. En tiedä olisiko itsestä siihen ja varmaan antaisin korviketta myös.

Keijun ja miehensä perjantai kuulosti tosi kivalta! Tuntuuko muuten oudolta olla kahdestaan liikkeellä? Vertaileeko sitä itseään ajatuksissaan, esim. juhlissa, "vanhaan itseensä" ja ajattelee, että tällä kertaa mulla/meillä onkin pikkuinen tyttö tuhisemassa ja odottamassa siellä kotona? Että ei varmaan ole ihan samanlaista olla liikkeellä kahdestaan vaikka onkin kiva irtiotto? Onko Main ihottuma pysynyt poissa edelleen? Uusia otoksia hänestä ja muista kesävauvoista olisi kiva saada!

Mua pisti hymyillyttään Sanden pieni palomiesnainen siellä päiväkodissa, hih!

Sanelma, mä muistan kans kun on ollut puhetta, että useampikin meistä täällä on kopsannut tekstinsä wordiin ja pitänyt sillä lailla odotuspäiväkirjaa. Tosi hyvä idea. Olen itsekin ajatellut sitä, pitäisi varmaan ryhtyä hommaan nyt ettei jää kokonaan...

Mulle kuuluu sellaista, että alaselkä on hieman kiukutellut. Vai onko se lantion alue.. Sellainen kohta (välillä oikealla puolella ja joskus harvemmin vasemmalla) suunnilleen häntäluun korkeudella mutta selkeästi sivuun, pikkasen yläviistoon, vihlaisee tosi ilkeästi ja meinaa lamauttaa askeleen kun nousen tietystä asennosta pystyyn. Jos esim. makoilen sohvalla, tai pikemminkin kovemmalla alustalla, huonossa löhöasennossa niin ylöspääseminen voi jopa olla vaikeeta. Tää on pahempaa aina jos on tullut paljon seistyä (esim. perjantaina korkeissa korkkareissa) monta tuntia tai jos olen häärännyt ja ollut pystyssä paljon koko päivän. Sitten illemmalla tai seuraavana päivänä kun rentoudun niin vaiva iskee. Mikähän se on? Ei kai mikään iskias?... Heikko alaselkäkö vaan? Ihan raskauden alussakin tätä oli ja mietin silloin voiko hormonipiikit pehmentää paikkoja tai vaikuttaa...

Kysynkin selkävaivoihin kommentteja Gissalta, ja muilta joilla mahd. selkävaivoja ollut, että mikä se sun iskias oli? Missä se tuntuu ja miten? Ja osaako joku neuvoa jotain hyviä alaselkäliikkeitä joita voisi tehdä kotona tai salilla tässä tilassa? Nekku? P? Alaselkälihaksia pitäisi vahvistaa ehdottomasti. Ne on aina ollut mulla heikot, ja pelkään että menee pahaksi sitten loppuraskaudessa. Nyt olisi korkea aika alkaa tekemään asialle jotain. Olen uinut, en pitkiä matkoja, mutta vähän. En muuta. Neuvoja??

Muuten olo on kyllä tosi hyvä, tuntuu että välillä liiankin hyvä, jaiks :) Suklaakin maistuu taas, hih. Mutta kaipa se pikkuinen siellä kasvaa ja tekee tilaa kun mahakin on nyt pumpsahtanut ja välillä ylävatsassa tuntuu selkeästi "venymistä" ja ainakin ajattelen, että lihakset venyy ja sisäelimet siellä siirtyy ja pakkautuu yhä ylemmäs vauvan tieltä. Mäkin ihailen pienen pientä mahaani peilistä aina kun kävelen ohi, heh! Ja mies kans sitä ihailee :)

Nasupille onnea huomiselle (ja jatkoon tietty) kun mies menee töihin! Onneksi sulla on vanhemmat siellä, siitä on taatusti valtavasti apua ja on varmaan tosi kivaa (sellaisille jotka jaksaa äitiään...) :)
 
Pitkästä aikaa täällä, haipakkaa ollut meilläkin. Takana ihana viikonloppu perheen kesken!

Ihanaa, että Nasupin pojan sydän näyttää kehittyneen, kuten pitääkin! Huojennus. Ja tosiaan, aikamoinen sissi olet tuon imetyksen suhteen ja on loistavaa, että se onnistuu. Mutta kuten muutkin ovat sanoneet, älä aja sen asian kanssa itseäsi piippuun, kun on tuplasti ruokittavaa ja huollettavaa muutenkin.

Lotalla tulee nyt kotosalla kaikki pisut pottaan ja tänään kakkakin ekaa kertaa. Teki sen ihan oma-aloitteisesti. Leikki 3-vuotiaan kaverinsa kanssa omassa huoneessaan ja toimittivat asian kahdestaan niin pitkälle, että jo pottaa huuhtoivat, kun me aikuiset kuultiin mitään… Mutta olipahan taas pollea! Eilen suostui myös isovanhempien potalle, tähän saakka ollut Vilin tapaan kovin tarkka potan mallista. Jee, olen iloinen. Unohtaa jo onneksi välillä lunastaa palkintonsa, sillä “parhaina” päivinä muumikeksejä on kulunut kourallinen…

Tänään myös sitten samaisen tytön kanssa piirtelivät tussilla seinään (ja sänkyyn ja lakanaan ja keinuhevoseen…). Great. No, pysyviä vaurioita ei jäänyt, joten tilanne oli jopa koominen, sillä tiesivät kyllä heti tehneensä väärin, olivat vain jotenkin innostuneet. L hyvin ymmärsi yskän ja totesi itsekin, että seuraavalla kerralla tulisi jäähyä. Meillä aikuisilla oli sen verran pokassa pitelemistä, että jouduin lähtemään toiseen huoneeseen, kun alkoi tyttöjen selitykset naurattaa.

Voi meidän Mollykan selkävaivaa! Juu, korsetti kandee pitää kunnossa. Mä treenasin aika pitkään alaselän lihaksia salilla sellaisessa “penkissä” tai sitten vastaavassa “koneessa”. Yksi hyvä liike on olla kontillaan ja ojennella vastakkaista kättä ja jalkaa, siis kättä eteen ja jalkaa taakse. Tai samassa asennossa silleen köyristellä selkää ylös alas. Hih, vaikea selittää. Noi kontillaan olevat jutskat on vähän lempeämpää meininkiä. Just piiskasin itseäni tänään salilla ja ah, että teki eetvarttia.

Elli on ihana vauva. ;-) Ei muuta raportoitavaa. Yöt aika risoja ja koko ajan oma kuula jotenkin jumissa, mutta kuuluu taudin kuvaan.

Plääh, pikku-Hoon öitä! Mäkin sanoisin, että ei takaisin perhepetiin. Voipi olla osittain ikäkauteen liittyvää, muistelen, että meilläkin oli samaa vaivaa viime syksynä. Silloin oli kyllä pakko mennä hätiin, karjui niin sikana ja seisoi sängyssä. Tästä taisi olla nähtäessä puhekin, mutta me siis miinoitettiin sänky aina tuteilla, että sai sieltä puoliunessa sen itse käteensä eikä havahtunut kiljumaan ainakaan sitä. En mä usko, että “tottuisi”, jos laittaisit patjan pahimpia öitä varten samaan huoneeseen. Meillä ei ole tuntunut olevan ikinä Lotan puolelta ongelmaa siinä, että on yksin huoneessaan yöllä. Pääpiirteissäänhän yöllä nukutaan. Tai teorissa niin. Että siis en usko Hertankaan yksinoloa protestoivan, mitä lie heräilyä.

Muistelen lukeneeni, että influenssarokotetta ei anneta alle 6 kk:lle. En ole varma, otanko Lotallekaan, itselleni en ainakaan.

Mannan plussasta iloitaan kybällä!
 

Similar threads

A
Viestiä
112
Luettu
3K
Lapsen saaminen
**Keijukainen
K
G
Viestiä
107
Luettu
4K
M
M
Viestiä
101
Luettu
3K
S
S
Viestiä
109
Luettu
4K
N
N
Viestiä
109
Luettu
3K
A

Yhteistyössä