Tahkoojaplussat 79

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nasuppi*
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä nostelen tässä meitä samalla kun panikoin haastattelua ja tsekkailen meilejä.

Viikonloppu uuuuuhh, onneksi ohi. Ajeltu taas ympäri keskisuomea ja savoa, N oli mummin hoivissa pärjännyt hinosti ja juoksee jo:-). Taisi pitää kiirettä kun juoksi serkkupojan perässä. Juhlat oli mukavat ja alko virtasi joten olipa IHANAA nukkua rauhassa aamulla eikä sitkeillä hereille klo 7.

Mutta juuh, tulkaapa jutuille sillä aikaa kun meitsi käypi duunihaastiksessa, vähän huimaa että millaiset on tarjoomat niillä. Mutta voishan sitä jo töitäkin tehdä.
 
Tsau!

Sandelle onnea duunihaastetteluun! Kerkesit varmaan jo lähtemään...

Laitoin teille muutaman kuvan viikonlopulta, meillä oli kivaa ohjelmaa kavereiden kanssa :) Koitin muistaa kaikki (mulla ei oo mitään erillistä tahkoojarinki sp-listaa) ja nyt heti huomasin että Mariskalle ei ainakaan tainnut mennä, joten pistän tulemaan jälkikäteen. Meillä on ollut mun isä kyläilemässä ja nyt heti perään tulee ns. ulkomaanystäviä vierailemaan. Kivaa. Onneksi olen jaksanut ihan hyvin ja olenkin muistanut levätä välillä. Mitään tuhruja ei ole nyt taas ollut muutamaan päivään.

Miten muiden viikonloput on mennyt? Kaikki edelliset viestit jäi toiselle sivulle ja pää lyö tyhjää... Tulkaahan jutulle!
 
Minä taas... On pitänyt miljuuna kertaa kommentoida ja muistella Nasuppia, koska on useasti mielessä, että siellä hän nyt varmaan kotiutuneena kääröjen kanssa :) Toivottavasti kaikki on lähtenyt hyvin menemään! Olisi niiin kiva kuulla pian lisää susta. Mutta ymmärrettävää kyllä, ettei ehkä ihan heti ekana pääse tänne rupattelemaan joka päivä, hih. Mutta taidanpa laittaa tekstarin jonain päivänä pian ja kysellä pikakuulumisia, että kaikki on hyvin. Jos ei sitä ennen kuulu tänne.
 
Helou!
Mäkin odotan kovasti Nasupin kuulumisia. Miten pieniä ne kääröt onkaan..voi snif :)

Mollylle piti jo aikaisemmin sanoa että ihanasti kuvailit sitä ultrakäyntiä, ne minijalat ja kädet huitomassa on kyllä jotain niin liikkistä ja konkreettinen todiste siitä että siellä ollaan :) Ja pian pääsette taas ultraan. Mä olisin voinut katsella ultrassa Maita ikuisuuden, oikein harmitti kun se loppui aina liian lyhyeen!
Ja kiitos Molly kuvista, sä olet todella säteilevä!!

Sandelle tsemppiä haastatteluun!

Sanelma kyselit päiväohjelmaa. Nyt kun mies aloitti työt ja ollaan kaksin Main kanssa, noi päikkärit tietty rytmittää aika paljon kun nukkuu aina about 12-16. Sillä aikaa teen ruokaa, siivoon mahdollisesti ja urheilen (poljen kuntopyörää, joogaan tai harjoittelen Nintendo Wii Sports:lla, on muuten ihan ehdoton kotikuntoilijalle!!). Usein nään mammakamuja, kahvitellaan toistemme luona tai käydään kävelyllä. Ulos muutenkin joka päivä edes vähäksi aikaa, kauppaan tai muuten vaan vaunukävelylle. Vanhempieni luona käyn kans paljon, isäni on eläkkeellä ja äiti osa-aikaisella joten ovat paljon kotona. Eli aika paljon ollaan kyllä liikkeelläkin, talvella tulee sitten oltua sisällä enemmän kuitenkin. Nautin kans ihan mielettömästi kun on töitä tullut jo tehtyä tähän ikään saakka ja nyt saa olla kotona.Vaikka ehkä kuullostaakin aika tylsältä :-)
Illalla käydään yhdessä miehen kanssa meidän talon omalla punttiksella, Mai tulee kaukalossa mukaan kun siellä ei yleensä ole ketään :)

Kyllä tietty tulee niitä hetkiä, esim. viime viikolla kun puhelin soi, ruoka kiehui hellalla, Mai huusi ja kissapojat pelas jalkapalloa Main tutilla.En oikein tiennyt mistä olis aloittanut :D Silloin sitä tosiaan ajattelee että töissä ois helpompaa :)

Jaahas, ruoka on valmista, lounas kutsuu!
 
Maanantaita!
Kiitos Molly kuvista, laitoinkin sulle sp:a.
Ihanasti olette mukana meidän "kakkosprojektissa", muahan alkaa ihan jännittää! No, kerron sitten jos tai kun on jotain kerrottavaa. Viimeksi tosiaan nappasi heti kun ajoitus oli oikea, saas nähdä, miten tällä kertaa.

Voe voe Mariskan rahanmenoa... musta tuntuu, että omakotitalo on sellainen rahasyöppö, toista se oli silloin rivarissa kun taloyhtiö piti huolen omistaan. Varmaan yhtään alta satasen laskuakaan ei tule. Mäkään en kerinnyt katsoa takkavaihtoehtoa, oletteko jo tehneet päätöksen?

Lotta näytti lyhyissä hiuksissaan yhä vaan enempi äidiltään! Voi sitä miestä kun suree kiehkuroita :) Kasvaahan ne takaisin. Juskakin kävi tänään parturissa, että kun olisi aina yhtä reipas kun siellä.

Juska muuten ilmoitti yhtenä päivänä, että menee naapurin tytön kanssa naimisiin. Aikaisin se alkaa... tyttö on tosin jo toisella luokalla.

Gissa, onko miehen serkusta kuulunut mitään? Kauhea huoli ku joku katoaa viestiä jättämättä, hui.

Te keillä on jo kakkoset, niin heräävätkö esikoiset öisin vauvan itkuun? Olette varmaan tähän vastanneetkin jossain vaiheessa, mutten muista.

Nasupin kuulumisia odotellessa, laita vaan Molly viestiä ettei ihan höperöiksi tulla täällä.

Näppis tökkii tosi pahasti, joten toisen kerrran...
 
Heippa! Muutaman rivin rustaan, Silja venkoilee sylissä, kun pitäisi vissiin päästä jo liikkeelle. Vili meni isänsä kanssa takapihalle grillaamaan, mahtaakos olla "kesän" viimeiset grillaukset. Iskä lupasi Vilille yhtenä iltana, kun V näki keittiössä maisseja, että sitten grillataan ne ynnä muuta, kun aurinko paistaa ja äsken Vili hoksasi, että nythän se paistelee, niin siellä he nyt värjöttelevät grillin vieressä! :)

Mariskan takkavaihtis oli hienon näköinen, mittään en niistä ymmärrä, joten ei liikene enempiä kommentteja, paitsi rahanmenovoivottelu. :/

Riinuska, meillä Silja ei itke öisin lainkaan, ei ole ikinä itkenyt, mutta Vili puolestaan joskus öisin saa itkukohtauksia (painajaisia?) nykyisin, niin S ei herää niihin.

Miten meni Sanden haastis?

Kiitokset kuvista! Oli kiva nähdä Mollya ja Nekun tyttösiä!=)

Äh, mä en pysty kirjoittamaan tai pimu putoaa sylistä, pitää mennä antamaan kasvispöperöt ennen lenkkiä. Palaan paremmalla ajalla. Mukavaa alkanutta viikkoa!:)
 
Iltaa!
Toivottavasti Sandemanin haastis meni hyvin, peukkuja!

Nasupin kuulumisia minäkin odottelen innolla, toivottavasti kaikki on lähtenyt sujumaan mukavasti.

Kiitos kysymästä Riinuska, ei se miehen serkku ole vieläkään löytynyt, mun fb:n kautta löytyy group asiasta, mikäli haluatte lukea enemmän. Yleisin uskomus on, että on hakattu ja nakattu jokeen. Kunhan nyt vaan löytyisi, niin pääsisivät omaiset piinasta.
Todella ahdistavaa :(

Mariskan takkaan en osaa sanoa mitään, kun ei tuosta ympäristöstä tiedä...

En nyt saa kirjoitettua enempää, kun poju kaipaa seuraa. Pitäs etsiä jotain kivaa leivottavaa, kun erehdyin järjestämään lastenvaatekutsut tälle viikolle :) No, onpa vähän vaihtelua. Harmi, kun olette niin kaukana :)

Mä en kyllä osaa kertoa meidän arjesta mitenkään järkevästi. Kaikki aika kuluu vaan johonkin ja kun nukkuu, niin koitan siivota. Miten tuo saakin kämpän niin sekaisin, vaikka ei edes liiku vielä :)


 
Helou! Taas lähti uusi työviikko käyntiin. Nopsaan menee viikon nykykään.Hui.

Kuinkas Sanden haastattelu meni?? Tulehan kertoilemaan.

Kiitos Molly kuvista. Taisi olla aika huikea tunnelma! Olis joskus kiva kokea itsekin.

Ja kiitti päiväkertomuksista. Omalla kohdalla saattaa pikaiset kauppa/posti käväisyt jäädä vähiin, koska se tarkoittaisi aina muksun pakkaamista autoon ja hurruttelua kilometritolkulla. Mutta vaunukävelyitä tulee varmaan harrastettua sitäkin enemmän. Mammakaverikin asuu ihan toisella puolella kaupunkia, joten tuskin ihan jokapäivä tai edes joka viikko treffataan. Mutta eiköhän ne päivät muotoudu sitten omalla painollaan, jos sinne asti päästään.

Loppuviikosta ja viikonloppuna mulla oli tosiaan vähän supistuksia ja varmuudeksi sitten soitteleinkin niistä neuvolaan. Seuraillaan nyt tilannetta ja jos pahenee tilanne niin sitten tutkitaan. Nyt tuntuis kuitenkin rauhoittuneen tilanne. Katsotaan miksikä muuttuu loppuviikkoa kohden, kun on taas päivät istunut. Myös iskias on nyt ollut vaivana, mutta onneksi sekin tuntuu jo helpottavan.

Eilen ostin ekat mammavaatteet. Collegehousut kotikäyttöön ja yhdet suorat puuvillahousut työhousuiksi. Saa nähdä kauankon näissä tila riittää. Mutta mukavalta tuntuu, kun ei yhtään purista. Pari kevyttä neuletta tarttui mukaan myös. Ja parit isommat liivit DD menee nyt, kun normalisti on C. Myös ympärysmittaan on tullut +5 cm.

Että tällaista tännepäin tällä kertaa kuuluu. Tulkaahan muutkin jutustelemaan. Huomenna aloittaa sitten se mun tuuraja, joten saattaa olla hiljaiseloa täältäpäin ainakin päiväsaikaan.
 
Hohhhoijaa, N saapi hampaita tai korvat taas kipeät kun yö meni kukkuessa. Puolen yön maissa annoin kipulääkettä jolla nukkui aamuun mutta minä en saanut enää unta ennenkuin neljän jälkeen. Tosi hehkeetä! Ja kun ei ole imetys ymshormoneja enää niin oon ihan töttöröö. N oli aamupäivän päiväkodissa joten sain hiukan nukuttua, mutta kaffen voimalla taas mennään. Onneksi meillä on se kaffemasiina josta saapi IHANAA lattea ja suklaatakin löysin joten ei tässä ihan huonosti ole asiat. Neljän maissa sain Nellalle lekurin että tarkistetaan ne korvat. Se olis sitten niiden putkien paikka jos tulehdus on taas iskenyt:-(((.

Juuri kun eilen iloisesti ilmoitin että mä pääsen hinosti päivisin liikkumaan ja haastatteluun tarvittaessa. Niin siis haastis meni kai ok kun toinenkin tyyppi sieltä haluaa tavata, mutta eipä ole vaan vielä soittanut että milloin. Mun tuurilla tämäkin systeemi kaatuu vaikka vaikutti sinänsä ihan hyvältä. Pessimisti ei pety. Miehellekin oli ehdotettu sivuttaissiirtoa töissä, mä en ole vaan ihan vakuuttunut että se olis hyvä liike vaikka jonkinlainen ylennys oliskin. Hmmm, elämme erikoisia aikoja.

Sanelma, me kaikki uskotaan että nyt on teidän vuoro ja O-K tekee äidistään vielä sekopäisen onnesta:-).

Gissa, mäkin mietin noita meidän päivän kulkuja ihan pienenä. Tärkeää oli kyllä saada joku kontakti, edes kaupan kassa lähes päivittäin, muuten saattoi tulla sanoneeksi valittuja sanoja armaalleen kun tuli töistä, sieltä lepopaikasta:-). Kirjoihin en pystynyt keskittymään mutta lehtiä tuli kierrätettyä kamujen kanssa ja jokusen dvdnkin katsoin, mm Mennyt maailma-sarjan. Nella ei koskaan ollut sellainen tissihiiri vaan söi reippaasti mahan täyteen (about 10-20 min)ja sitten nukahti, yleensä omaan sänkyyn.

Voi vitsi sanovat että on viimeinen kaunis syyspäivä ja mää istun sisällä vahtimassa kipeää lasta ja mun pitäisi nyt lukea tenttikirjaa...kele. Ei auta kuin aloittaa.
 
laitanpa minäkin lusikan soppaan: lainaus Sairas Lapsi Tartunta:
Riippuu välikorvantulehduksen syystä. Jos tulehdus on viruksen aiheuttama, tauti leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Bakteerin aiheuttama tauti ei ole yhtä tarttuva. Välikorvantulehdus on usein seurausta pitkittyneestä flunssasta.

 
Heips! Pikana ennen ikuin uni tulee..

Huoh, että on ollut rankka päivä, mä olen jostain syystä ollut kireällä kuin viulun kieli, enkä kyllä kiitettävällä arvosanalla suoriutunut, vaikka aika lahjakkaasti purinkin hammasta. Lapset ihan suht mallikkaita, mutta omassa päässä vippasi joku tänään ja pahasti, ärsyttävää, kun on vaan kiukkuinen ja känkkäränkkä, vaikkei kummempaa syytä. No, näitä mahtuu äitiyden kirjoon, toivottavasti huomenna parempi.

Irtiotonkin otin lauantaina, häippäsin ystävän kanssa muutamalle siiderille lasten nukkumaanmenon jälkeen. Mies oli pois heti su-aamusta, joten "virkkuna" sitten heräsin vajaan neljän tunnin unen jälkeen naperoiden kanssa. Ensi kerralla, kun lähden (enkä hetkeen!! Jonkin sortin morkkis, vaikka oli tosi kivaa) saa mies kyllä hoidella pentueen aamusellakin. Yöllä eivät olleet inahtaneetkaan, niin pääsi hyvin helpolla. Niin, liekö mulla jotain itseaiheutettua univelkaa, joka kostautui vasta tänään kiukkuna..?

No voihan Sanelman supistuksia, toivottavasti ovat niitä ihan harmittomia. Kivaa, että sait mammavaatteita ostettua! Ei tarvitse kiristellä! :)

Sandelle peukut, että tärppäis työnsaanti ja Nellalle paranemisia! Se on kyllä _niin_ kurjaa, kun toisilla alkaa heti hoitoon mentyä kaikenmaailman tautikierteet. :(

Meillä on aika kiireinen viikko, joka päivälle jotain puuhaa ja menoa, että jos ei joka pvä kuulu, niin tallessa toivottavasti ollaan.

gissalle haleja tätäkin kautta!

Tänään oltiin neuvolassa, Siljan 5kk mitat 65 cm ja 6880g.

Mun pää lyö tyhjää, menen haukkaamaan vielä ompun ja oikaisen petiin.
Sokerilakko pitänyt! :) Hyvät yöt!
 
Johan oli taas soppa synnytetty meikäläisen kommenteista. Hoh. Kuumetta ei ollut aamulla ja lapsi ihan pirteä,joten vein pkotiin sillä idealla että katsovat miten pärjää. Kunpa vaan näkisitte millaisissa räkätaudeissa siellä muut lapset saavat olla, eikä vanhemmat pidä kotona. Väitän olevani ihan vastuullinen muidenkin sairastumisten suhteen ja tosiaan lekurissa ei todettu korvatulehdusta. Nuhaa ei ole eikä yskää, ainoastaan kuumetta joten saattaa olla niiden hampaiden aiheuttamaakin.

Toinen huonosti nukuttu yö siis takana, parin tunnin välein otettiin juomista tai etsittiin tuttia, krooh. Heräsi normaalisti seiskalta mutta on nyt jo torkuilla kun väsymys vie. Taidan minäkin mennä lepäämään että jaksan, se kai on sallittua.

Duunipaikasta ei ole kuulunut mitään, en tiedä onko hyvä vai huono juttu....
 
Huomenet! Hyväntuulisuutta pukkaa taas täällä, onneksi! =))

Vaikka olikin aika koominen aamuyö, Vili heräsi pisuihin 05, kun vaippa päästi läpi, oli laitettu vähän huonosti. Kun olin vaihtanut kuivat vaatteet (lakanarumbaan en lähtenyt, vaan sai tulla viereen) niin Silja heräsi ja päästi kauheat läjät pöksyyn, jota ei yleensä öisin tee. Sitten kiusasi kärpäset ja kun sain listisstyä, niin alkoi kuulua tasainen pimpelipompeli; kännykkä ilmoitti loppuvasta akusta. Annoin olla ja niin olikin pimeänä herätessämme. Ja nukuttiin ysiin! =)

Sandeman, toi valvominen ja heräily, tutin etsintä ym. ottaa kyllä luonnon päälle. Vilihän oli huono nukkuja 1v ja 8 kk, siihen saakka heräsi ihan muutamaa yötä lukuun ottamatta 1-10 krtaa yössä. Ja todellakin, olin kuin nukkuneen rukous, kun ei näitä autuaita imetyshormoneita ollut. Eikä aina ollut mitään syytä heräilyyn, korviansa kävin minäkin näyttämässä monet turhat kerrat. Mutta kokeile nyt ainakin sitä tuttinauhaa, ettei sen takia tarvitsisi nousta, se auttoi meillä moneen herätykseen, tai siis vähensi, kun puoliunessa löysi itse suustaan pudonneen tuttinsa. Peukkuja edelleen siihen duunipaikkaan!

Heei, Masan uusi tukka on nähtävä! ;) Ja kivaa, että M pääsee sinne puistotätsylle. Kerrotkos maalaistollolle lisää toiminnasta? Ja mikä se kesäinen puistoruokailu oli, kenen järjestämä ja millä tavoin toimi? Monesti piti kysyä, mutta unohtui..
Mites teidän yöt?

Niin, miten ne teidän lapsoset antaa parturoida kuontalonsa? Miehen sisko leikkaa Vilin tukan ja vähän hankalaa välillä, kun karkailee ym. Ei varmaan "uskaltaisi" vieraalle venkoilla. Mitä muuten maksaa lasten tukanleikkuu?

Mä olin ma kampaajalla, olinkin haalistunut ihan blondiksi, nyt on uutta väriä. Täällä maksa väri+raidat ja leikkaus 35€!! :) On varmaan ollut joskus aiemminkin puhetta, että halpaa on!

Kiitos P vinkistä, että toista kasvissosetta kandee kokeilla, jo nukutaan meilläkin taasen noin 21-04(05), aamuyöt on levottomampia, silloin S heräilee tissille, mutta olen pitänyt vieressä ekan herätyksen jälkeen, niin on helppoa. Niin, heräsi tässä välissä jo muutamia yöitä ekan kerran jo yhdeltä, mutta nälkäähän se!

Hauska Juska, kun ilmoittelee naimisiinmenostaan jo näin varhaisessa vaiheessa. Muistanko ihan väärin, vai onko jo aiemminkin höpötellyt samasta asiasta vai oliko se joku muu?

Mitäs Molly? Niin, sullahan onkin niitä vierahia siellä. =)

Kyllä tosiaan oli hieman leppoisampaa aamupäivät silloin yhden kanssa, heräiltiin ja seurusteltiin ja sitten kun väsy alkoi painamaan, laitoin vaunuihin ja sain itselleni koko ap:n aikaa monta tuntia, kun Vili nukkui vaunuissa. Tai silloin kyllä touhuilin kotihommiakin, nyt en sitä tee, jos tenavat nukkuvat yhtaikaa. Tai kun Vili nukkuu, me seurustellaan Siljan kanssa sitten ihan kaksin. Ip:llä tapailin kamuja tai lähdin kauppareissulle, viihtyi hyvin turvakaukalossa, kun näki äitykän naaman.
Mutta vaikka tämä elämä on hektistä ja touhua täynnä, organisoimista ja kiirettä, nautin silti kovasti, enkä toivo ajan nopeaa kulumista ja lasten kasvamista vinhaa vauhtia.

Stella kirjoitti taas niin hienosti Kauhajoen traagisista tapahtumista, sä osaat aina heittää noita syvällisiä pohdintoja, kun mä ite aina vaan kauhistelen.

Täällä sataa ihan kaatamalla, mutta onneksi, niin painuu hirveät lietteen hajut maahan. Täällä lemusi eilen taas niin valtavasti, että oksat pois. Kaukana maalaisromantiikasta. :/

Meillä on valtavasti pyykkejä, kuivia, märkiä, puhtaita, likaisia.... Mistäs sitä aloittais?? Ja missä kuivaisi? Mutta kimppuun vain!!
 
Onkin aikaa edellisestä viestistä, joten voipi tulla pitkästi ja silti unohtuu kommentoida puolia. Vähintään. En ole oikein ehtinyt koneelle, kun Lotta oli vähän flunssainen loppuviikosta ja pidin kotona. Käytiin korvatkin varmuuden vuoksi näyttämässä, toisessa oli jotain tahmeutta / sameutta mutta ei mitään hoitoa vaativaa.

Säteilevälle Mollylle kiitos kuvista! Ollapa ollut mukana. Sullakin komeat viikot jo! Koskas se np-uä teillä onkaan?

Meillä ei L herää öisin Ellin ääniin. Tosin eipä hää ole kertaakaan huutanut ja tosin pomppaan kyllä nopeasti koppaamaan Eltsun syömään, kun vihdoin korvatulppien läpi jotain kuulen.

Hauskaa, ettei L mielestänne sentään pojalta näytä siinä tukassa! Oppi eilen ihan itsenäisesti tekemään kuperkeikan ja sitä riemua riitti sitten koko illan. Eikös Leo repinyt taannoin riemut samasta asiasta?

Uusi vaihe taas alkanut: L viihtyy keittiöpuuhissa mun apulaisena. On onnensa kukkuloilla, kun saa kaataa jauhoja tai sokeria kulhoon. Sotkua vähän syntyy, mutta toi on loistavaa, kun sitten polleana selittää aikaansaannoksiaan. Tärkeää on myös, että saa essun päälleen. :-)

Heh, mä myös huomaan, että uhmakohtauksissa on paljon hyvää ja kasvattajan kannalta palkitsevaakin, ööh, tosin se ei auta siinä akuutissa vaiheessa, kun hermoja kiristää satasella... (Niitä on meinaan taas viime päivinä jokunen koettu.) Mutta kun se “kohtaus” talttuu ja pikkuinen vaikka tekee nätisti sen, mistä protesti alkoi, läikähtää sydämessä tosi lämpimästi. Ihailen myös noiden pienten kykyä antaa menneiden olla menneitä, kiukku vaihtuu hetkessä nauruun. Siinä olisi opittavaa!

Meillä oli tosi, tosi kiva viikonloppu perheen kanssa. La:na oltiin kaverin synttäreillä. On itse asiassa tosi kiva aina lähteä juhliin lasten kanssa, Lotallekin ne ovat niin liikuttavan tärkeitä, kun silloin saa pukea juhlakengät ja saa pillimehua. ;-)

Mistä muistinkin Anskun kysymyksen mehun antamisesta. L elää vielä täydessä illuusiossa siitä, että mehua voi juoda ainoastaan erityistilanteissa – ja joskus Mummilla. Helppoa, kun meillä ei ole kotona ikinä mehua (pl. mun funlightia). Mutta pillimehusta on siis aina yhtä onnessaan. Eikö Vilkulle siis uppoa maito? Miten mä muistelin hänen olevan ihan mahdoton maidonjuoja, muistanko aivan väärin?

Vielä päivien kulkuun vauvan kanssa… Mun neuvoni kaikille uusille äideille on, että kotityöt tehdään vauvan ollessa hereillä. Imurointikin on viihdettä bebelle. ;-) Sain neuvon omalta “äitimentoriltani” aikanaan ja pistän jakoon parhaana saamanani neuvona. Nukkuma-aika on sitten sitä “omaa aikaa”. Korostuu erityisesti sitten, kun vauva on isompi eikä nuku enää niin paljon.

Mites P:n ja perheen yöt? Entäs taloasia? Entäs Masan puistoilu? Loistojuttu, että saat sellaista helpotusta arkeen, seuraavaksi sitten se siivooja.

Ai joo, Ansku, ei mitään morkkiksia omista menoista!

Tulkaa jutulle!
 
Ansku, mä jatkan vielä, kun oltiin koneella samaan aikaan.

Puistoruokailu on siis kuntien järjestämä. Tietyissä ns. asukaspuistoissa jaetaan koulujen kesälomien ajan lämmin ruoka joka arkipäivä. Ilmaiseksi!!! Erikseen ei tarvii ilmoittautua eikä mitään, sinne vain jonoon. Mukana omat astiat ja juomat ja mahdolliset leivät ja vihannekset. Tota arvostan todella! Sehän on lapsille kuin retki, kun saa syödä ulkosalla. Noissa samoissa puistoissa on ohjattua toimintaa muutenkin aina arkipäivisin ja paljon lapsia. Meidän puisto onkin mun pelastus, siellä viihtyvät aikuiset ja lapset.

P kertokoon enempi puistotädeistä. ;-)

35 euroa raidat ja leikkaus. Sissus! Mulla maksoi 110 euroa, siinä tosin myös kulmakarvojen ja ripsien värjäys. Lotan leikkaus maksoi 10 euroa. Luulen, että suostuu leikkuuseen, koska sen tekee vieras. Sai suklaakeksin, jota sitten järsi toimituksen ajan.

Lääkäriä muuten pelkää nyt hullun lailla, vaikka takana ei ole mitään huonoa kokemusta edes. Mites muilla?

Ööh, nyt mä poistun.
 
No, mäkin rustaan vielä kun Nekkukin ollut linjoilla. Sain tiskikoneen päälle ja kahvini keitettyä, Vili katsoo piirrettyjä ja Silja muovipurkkia! :)

Minkä verran isommat lapsenne katsovat telkkaria? Vili katsoo aamulla Muumit (jos hereillä, tänään ei) ja illalla Pikkukakkosen, joskus näin sadepäivisin laitan dvd:n ja silloin, kun on siivouspäivä, ellei halua olla apuna, yleensä kyllä juoksee imurin perässä ja auttaa moppamaan, sitä Nekun kuvaamaa suurta viihdettä siis. Siljakin tykkää imurin äänestä, Vili taasen vauvana pelkäsi ihan hurjasti, siksi ei voinut hereillä ollessaan edes ottaa kaapista. Mutta muuten samoilla linjoilla, lepoa ja laiskottelua, kun lapsi/lapset nukkuu.

Juup, halpaa on kampaamokäynnit, ei tarvitse mennä kuin naapurin pikkukaupunkiin, niin jo reippaalla puolella tuplaantuu!
Ja ei muuten todella näytä Lode poitsulta, ei se tukka sentään niin lyhyt ole. Oikein pukeva! =) Mulla oli alle kouluikäisenä aina lyhyt tukka, kun meni kuulemma muuten ihan takkuun. Olin kyllä kateellinen pitkähiuksisille tytöille. Sen takia en nyt varmaan raaskisi senteistäni luopua, kun olen aikuisiällä saanut kasvatetuksi. :)

Oikein muistit Nekku, Vili _oli_ maitovasikka, mutta kun vierotimme nokkamuki-iltamaidot sängyssä, niin aloitti protestin, jota on kestänyt uuuuuuseita kuukausia, liki vuoden kohta. Mehua tarjottiin silloin, kun oltiin joulukuussa siellä Kanarialla ja sai sen vatsapöpön, siihen saakka myös autuaan tietämätön kys. herkkujuomasta. Voi, kun oltaisiin älytty sanoa, että sitä oli vain siellä "kaukomaalla". Noh, nyt siis saa aamu-, väli- ja iltapalan kanssa mehua tai kaakaota, janonuomaksi vettä, mies tosin lipsuu siinä (grrrr!). Mutta _ihan_ laimeaa mehua, ehkä se väri on tärkein, eikä maku. Ei siis mitään pillimehuja, ne on justiinsa spesiaalihetkiin.

Aina sitä tosiaan jotain unohtuu, en ole vissiinkään muistanut mainita, että nuo keittiöpuuhat on meilläkin ihan pop! Varsinkin iskän kanssa. Sunnuntainakin Vili sanoi illalla isälleen sängyssä, että "meidän olis tänään pitänyt rikkoa niitä kananmunia". Monesti paistavat viikkiksenä muutaman lätyn ja nyt jäi väliin.

Tosiaan Nekku, uhmakohtauksien hyvät puolet, kiitos kun toit esiin. Ja joku mökötys, meillä ei ainakaan ole tietoakaan! Noin kolme sekuntia komennuksesta ja toruista, ollaan taas ihan aurinkoa. Ja se vilpitön "anteeksi, äiti", saa kyllä antamaan anteeksi välittömästi.

Hihii, niin hauskaa, kun Vili laulaa Siljalle "äiti antoi mulle rahaa, osta vähän kalaa" -laulua, S kikattaa ihan täysillä! Mikään muu laulu ei saa neitiä nauramaan niin valtavasti, en tiedä mikä siinä niin hauskuttaa. Eikä ole hauska veisu, jos äiti on laulajana.

Nyt S väsähti, pitää tarjoilla ryypyt ja viedä unille!
 
Moi! Vai olen mä jotain syvällisiä suustani päästellyt, en muista yhtään ;).

Jopa on tosiaan halpaa tuo Aniliinin kampaajallakäynti. Kävin äsken itse leikkauttamassa ja se maksoi jo 30 e. Pahimmillaan olen Tampereella maksanut väristä ja leikkauksesta 120 euroa. Leo kävi parturissa viime viikolla ja se maksoi 18 euroa. Istuu tosi nätisti parturintuolissa, muttei suostu pukeutumaan suojaviittaan.

Leo juo mehua vain spesiaalitilanteissa eikä ole kauheasti sitä siksi osannut pyytääkään. Maitoa Leo ei juo kulausta enempää, joten vesi on herran juoma. Yritetään antaa hälle jogurttia ja juustoa, jotta saa kalsiumia.

Meillä uhmat ovat rauhoittuneet nyt. Leo on melko helppo tapaus. Kaisla tosin on alkanut kiukutella, jos ei saa tahtoaan läpi. Se on kuitenkin vielä enemmän hassua kuin rasittavaa.

Gissan perheelle voimia täältäkin, tosi ikävä juttu :(.

Mä muistelen Leon vauva-aikaa usein lämmöllä, koska yhden lapsen kanssa vallitsi korvia hivelevä rauha. Leo kun oli vielä hyvin helppo vauva. Se oli sellaista leppoisaa oleskelua ja vaunulenkit olivat pitkiä ja miellyttäviä. Unettomuus toki rassasi, ja oli tärkeää saada säännöllisesti irtiottoja ja omaa aikaa (edes sen kaupassakäynnin verran), mutta noin muuten se oli sellaista vauvan haistelua, muskarissa käyntiä, imettämistä, lehtien lukua ja ruuanlaittoa. Kaislan kohdalla tilanne oli _hieman_ toinen, kun oli tuo uhmis tuomassa oman mausteensa eloon, ja talossa oli remppa meneillään ja tavarat riipin raapin.

Katasta ja Juliasta olisi kiva kuulla, tulkaas joskus juttusille!

Kiitos Mollylle kuvista, hinolta näytti.

Juu, Nekku, Leo nautti kuperkeikoista. Nyt sitä himottaa seistä päällään ja hyppiä sohvalla. Päiväkodissa oli kuulemma nauttinut tosi paljon trampoliinista, mutta mä en halua sellaista meidän pihalle... Ajattelin, että Leon voisi viedä temppukouluun ensi syksynä, mikäli nämä akrobaattihommelit ja muutenkin fyysinen maailman tutkiminen jatkuvat. Jännä, että Leo on luonteeltaan aika ujo ja tarkkailijamainen, mutta sitten kehollisesti hän on aika rohkea kokeilemaan kaikenlaisia juttuja.

Mäkin olen melkein onnistunut sokerilakossa. En ole itse ostanut mitään makeaa kaupasta, mutta eilen sorruin omppupiirakkaan kylässä. Karkkeja en kuitenkaan aio suuhuni tunkea piiiitkään aikaan. Jos sitä vaikka pystyisi olemaan karkkilakossa jouluun asti?

Sandelle peukutukset työn suhteen. Ja voimia Nellan hoitamiseen. Muuten, huomasitko viime viikolla uutisen, että Nella ja Kaisla pääsevät kalenteriin vuonna 2010?

Nyt täytyy palata työasioiden ääreen, ettei mene lusmuiluksi koko päivä.
 
En tiedä olisiko maaginen rv12 ihan beben koon puolestakin rikkoutunut nyt, mutta IVF:n mukaan ainakin :) Huomenna on np-uä, jännittää kyllä aika lailla...

Hehe ja kiitos kuvakehuista, en kyllä ihan tunne itseäni mitenkään hehkeäksi. Sitä etovaa oloa edelleen, kalpeampi kuin yleensä, ed. kampaamokäynnistä 3 kk, juurikasvua (mikä ei jostain syystä niin näkynyt kuvassa) ja kynnet oli karseet, nyt kävin manikyyrissä :), kunto romahtanut, vatsa paisunut jne, hehee. Lisäksi kaikki ihokarvat kasvaa päivässä, ihan mahdotonta.

Aniliinilla on pääsee siellä halvalla kampaajalle. Ihanaa, voi periaatteessa hemmotella itseään vähän useammin! :) Naisen logiikkaa, hih.

Muistan muuten, että täällä oli juttua hiusten värjäämisestä joskus. Oletteko muut värjännyt raskausaikana? Ei kai siinä mitään? On siis varmaan ihan ok värjätä kotona Garnier Nutrisse värillä n. 2 kk välein??

Äh, kauhulla muuten luin iltasanomien juttua jokeen hukkuneesta :( Onko se Gissan lähipiiristä? Tuli paha mieli :/

Miehen isän velipuoli kuoli syöpään pari viikkoa sitten, suht "nuorena", n. kuuskymppisenä. En nyt mitenkään vertaa mihinkään tai keneenkään. Tuli vaan mieleen se mistä täällä ollaan aikaisemminkin kirjoitettu, että ehkä hän teki tilaa tähän maailmaan meidän bebelle..

Laitoin Nasupille tekstarin ja hän sieltä vastaili, että ovat yhä sairaalassa koko porukka kun pikkupoitsulla ja Nasupilla itsellä on toipuminen synnytyksestä kestänyt vähän pidempään. Kuitenkin hän kuulosti tosi reippaalta ja ihanan onnelliselta, kertoi että vauvat ovat aivan ihanat ja että ovat miehensä kanssa aivan lumoutuneita heistä, eikä pysty tajuamaan miten täydellisiä voivat olla, kaksi pientä :)

Jaahas, jää muut jutut kommentoimatta tällä kertaa. Nyt sposteihin ja sitten iltaohjelmaa suunnittelemaan.
 
Käskystä Stella =) täällä ilmoittaudun! No ei, satuinpa vaan piiiitkästä aikaa lukemaan juttujanne. Ootte usein mielessä, mutten ole saanut palstailtua. Nyt tulee varmaan aika omanapaista juttua, varoitus...

Vanessa on edelleen sitkeästi sanomatta sanaakaan, mutta en ole ottanut asiasta mitään ressiä. Nythän hän on vasta 1v7kk. Ehkä vuoden päästä alkaa ahdistamaan jos ei ole yhtään sanaa ilmestynyt..

Muuten meidän elämä on lähinnä puistoilua, ja kaverien tapaamista. Työt on alkaneet pyöriä omassa päässä aika paljon, mutta harkitsen vielä olevani kotona ensi syksyyn, jos vaan jotenkin pystyn pitämään kukkaron nyörit tiukalla.. En tiedä miten mulla on kauhea pelko päiväkotiin laittamisesta. Tajuan ihan hyvin, että ei niille lapsille siellä mitään kamalaa tapahdu, ja ettei se myöhemminkään välttämättä helpotu yhtään, mutta jotenkin tuntuu vaan ihan sydäntä riipaisevalta ajatukselta..Äidin eroahdistus taitaa olla pahimmillaan.. Periaatteessa töihin meno kiinnostaisi, mutten haluaisi olla erossa tytöstä.

Viihdyn kotona oikeastaan paremmin koko ajan, kun V kasvaa. Vuosi sitten en nauttinut niin paljon kuin nyt. Kun V oli pieni vauva, niin vaati tosi paljon huomiota ja tekemistä koko ajan, ja ei nukkunut kuin pieniä pätkiä silloin tällöin, joten ei tuntunut hirveän leppoisalta ajanjaksolta. Nyt päivät rytmittyy kivasti puistoon menemisestä tms. Ja meidän kodin lähellä on ihan tosi mukava pikku puisto, jossa (mikä tärkeintä) käy tosi mukavia äitejä.

Varsinaista uhmaa ei juuri vielä ole, mutta temperamenttiä löytyy ja raivareita vedetään aina silloin tällöin. Nimenomaan kun ollaan keskenämme. Esimerkiksi tänä aamuna puistossa oltiin ekoja ja känkkäränkkä oli läsnä ekan puoli tuntia ennen kuin tuli lisää porukkaa. Hermo meinaa joskus mennä jos kiukuttelu vaan jatkuu ja jatkuu eikä mikään kelpaa. Toinen hermoja koetteleva asia on nukahtamisen vaikeus. Päivällä ja illalla menee puolesta tunnista (mikä vielä ok) tuntiin. Tekee aina kaikki temput ja pelleilyt, nousee istumaan ja seisomaan, potkii ja heittelee tyynyjä ja peittoja. Yritä siinä sitten teeskennellä nukkuvaa itse..

Mutta sitten on niin ihana tyttö myös. Traktorit, kuorma-autot, moottoripyörät ja kaikki eläimet on pop. Oravat on ykkössuosikki. Joka päivä tulee uusia oivalluksia ja saa ihmetellä, että miten tuo tyttö tämänkin osaa ja tajuaa. Rauhallisuus toiminnassa on edelleen valttia, Vanessan lempileikkejä on asetella pikkutavaroita milloin minnekin. Mummulassa laittaa kymmeniä pieniä muovieläimiä pystyyn lattialle isoksi laumaksi, ja sitten kerää ne takaisin. Sama toistetaan monta kertaa päivässä.

Sandelle tosiaan peukkuja työhommiin. Mullahan on myös sitten joskus työnhaku edessä, aargh mitä hommaa.. Kiva myös et vältyitte putkilta!

Mai kuulostaa valloittavalta, harmi etten päässyt itse näkemään viime treffeille. Vanessan kanssa ei vaan enää voi puolen päivän aikaan olla missään kyläilemässä, nukkuu vaan omassa sängyssä.

Olen kyllä niin pihalla kaikkien asioista, että anteeksi vaan kaikki kommentoimatta jättämiset..Hyvää lokakuun alkua kaikille, ehkä tässä vielä yllätän teidät ja aktivoidun!
 
Hello! KIva kuulla Katasta piitkästä aikaa :) Ihanalta kuullostivat Vanessan touhut! Toivottavasti nähdään tosiaan sitten toisen kerran.

Gissalle haleja lähtee täältäkin. Tosi kurja tuo sun miehen serkun juttu, mikäs minä olen sanomaan, mutta epätietoisuus on kyllä tosi raastavaa. Toivottavasti asiassa tulee selvyys suuntaan tai toiseen niin pääsevät omaiset edes tekemään surutyötä jos ei elävänä löydy :( Voimia.

Nasupista oli ihana kuulla, kiitos Molly kuulumisten välittämisestä. Kurjaa toki että toipuminen kestää. Voi niitä pieniä..Jos olette vielä yhteydessä niin laita hurjasti terkkuja ja onnittelut Nasupille & co:lle.

Aniliinille sanon kans että hus, pois morkkis! Hyvää se irrottelu tekee :) Toki ymmärrän ettei seuraavana päivänä ole ihan parhaimmillaan.Ja on tosiaan edullista kampaamokäynti siellä päin.

Riinuska, ootkos muuten seurannut Huippiksia? Mun suosikki on se musta Eugena vaikka tuomarit sitä morkkaakin. Mutta on tosi kaunis, lieneekö meillä taas sama maku :-)?

Mä kävin eilen Kättärillä jälkitarkastuksessa. Repeämä parantunut tosi hyvin ja tämä lääkäri oli tosi ihmeissään ettei mulle jäänyt mitään pysyviä ongelmia kun sulkijalihakset repesivät synnytyksessä osittain. Kiitos hyvän paikkauksen, lantionpohjajumppaa oon tehnyt tosi laiskasti. Puistattaa ajatellakin mitä vaurioita olis jäänyt ilman huolellista ompelua, huh. Tuli kyllä muistot mieleen Kättärillä käydessä :)

Mies piti eilen vapaapvän ja oli meidän kanssa. Kun Mai nukkui, sain hartiahierontaa, muuten tehtiin koko päivää hyvää ruokaa ja fiilisteltiin. Oli vielä sikäli hyvä ajoitus että Mai päätti vääntää 5 sinapit eilen. Joka kerta kun oli puhdas vaippa niin ähh, ähhh ja prööt. Ou jes.

Anoppi on tulossa illaksi mun seuraksi kun miehellä menee töissä myöhään. Huomenna lupasin käydä työpaikalla Maita vilauttamassa ja sitten meen vanhemmilleni yöksi kun sisko tulee perjantaina piipahtamaan täällä etelässä.

Eilen tuli taas uusi raskausuutinen ystäväpiiristä. Ihanaa, ensi vuonnakin on seuraa (teidän lisäksi, hih!).

Mä muistan kans Molly ton kalpeuden (ei se tosin kuvista näkynyt!) alkuraskaudessa. Mielettömästi tsemppiä huomisiin ultranäkymiin, koetan mahdollisimman pian tulla kurkkimaan kuulumiset kun ollaan liikenteessä vaikka sitten illalla vanhempieni koneelta.

Ai niin, kiitos Nekku kuvista! Tosi ihana se kaverikuva ja ovat kyllä ihan samankokoisen näköisiä kuvassa nämä kesätytöt. Lotta oma aurinkoinen itsensä!

Jaahas, partsilta kuuluu itkua..tsau!
 
Hih, Keiju, meikillähän saa naaman kivan päivettyneen näköiseksi mutta toista se on aamuisin kun katsoo itseään peilistä, huih. Sairaan kalpea. Vaikken nyt mikään auringonpalvoja ole enkä ymmärrä sellaista itsensä paistamista ja epänormaalia supperrusketuksen tavoittelua.

Aina hauskaa lukea teidän ja Main juttuja :) Ihana leppoisa päivä teillä eilen kolmestaan. Poislukien vaipparalli :)
 
Hei taas! Mun piti vielä sanoa että saatiin Nekku se BB:n sitteri käytettynä tosi edullisesti 35 e, kahdella lapsella ollut käytössä ja lelukaarikin tuli kaupassa mukana. Jees. Kiitos vaan vinkistä!
Ja Lotasta piti vielä sanoa että olin niin liikuttunut kun kipusi viereen siellä teillä ja toi kirjan mukana "lueksä tän ?". Ihana :)

Sitten mun piti kysyä että onko muilla tullut imetysaikana näppyjä naamaan? Mulla on ihmeellisesti naama alkanut kukkia ja mietin että enteiliskö menkkojen alkua? Kieltämättä ihanaa kun on menkat pysyneet poissa ja endo samoin. Toistaiseksi.

Mai on kyllä ihana aurinko ja kerrassaan loistavaa seuraa. Aina on naama hymyssä.

Juu Molly, meikit rules. Tällä hetkellä on valokynä vakkarikäytössä :)

Nyt meen pitään anopille seuraa. Kunhan Mai herää niin lähdetään kyläilemään ja ostamaan itkuhälytin.
 

Similar threads

A
Viestiä
112
Luettu
3K
Lapsen saaminen
**Keijukainen
K
G
Viestiä
107
Luettu
4K
M
M
Viestiä
101
Luettu
3K
S
S
Viestiä
109
Luettu
4K
N
S
Viestiä
120
Luettu
3K
S

Yhteistyössä