A
Aniliini#
Vieras
Moikka ja terkut Pohjanmaalta! Lähdettiin pikapäätöksellä eilen mummin kyydillä tänne vaarin hoiviin muutamaksi päiväksi. 
Mä sain ristiäisten jälkeen illalla ja toiseen otteeseen yöllä jonkun ilmeisemminkin tiedostamattoman stressin seurauksena purkautuneen vatsakrampin. Hiljattain synnyttäneenä voisin verrata ylävatsakipua loppuvaiheen supistuksiin, luulin kyllä kuoleman tulevan. Puristi ja sattui kyllä ihan kamalasti. Onneksi miehen sisko miehineen olivat myös meillä silloin, ovat molemmat sairaanhoitajia ja toinen työskennellyt ensiapolin vast.otossa, niin tiesi oireista ettei ole sydänperäistä. Me miehen kanssa oltais kaksin ajateltu, että sydänkohtaushan se. Yöllä vielä toistui, mutta nyt on magnesiumeja napsittu ja olo oikein mainio. Kumma, kun en ainakaan tietoisesti tosiaan stressannut, enkä ole tuntenut oloani ollenkaan "hulluksi" niin kuin ekan raskauden jälkeen, jolloin olikin lievää masennusta. Mutta siksi siis täällä, kun mies lähti työreissuun, eikä mua huvittanut viettää kotona öitä yksin.
Jäi siis Molly ja gissa treffaamatta Turussa, surkeus. :/
Romaanin elkeitä, jos pentueelta saa rauhan, toivon mukaan jaksatte lukea..
Ristiäissää siis suosi, koko ap:n olo pilvistä ja sateenvaara, mutta aurinkoisessa, joskin kovin tuulisessa säässä Silja sai nimensä. Isoveli oli varastaa koko shown, puutarhuroi ahkerasti nurmea ja kastemaljaankin päätyi voikukanlehti, olihan siellä jo ruusu kellumassa, mistä sitä nyt pikku-tarhuri olisi voinut tietää, mitä siihen keitokseen kuuluu laittaa. Ihan suht hyvin siis käyttäytyi, vähän villi vaan tapansa mukaan, mutta hyvissä rajoissa, vierailla oli hauskaa.
Nimi päätettiin pohdintojen jälkeen sulassa sovussa. Mä sitä Elliä tyrkytin, mutta mies ei suvainnut isänsä koiruuden takia, joka siis sen niminen. Miljasta olisin tykännyt pikkiriikkisen enemmän, mutta meillä sukulaistyttö-Milja ja vaikkei me itse juuri tekemisissä olla, niin sukulaisten suussa omamme oilisi sitten ollut ikuinen pikku-Milja. Mies pani hieman vastaan laivayhtiön takia lopullista valintaamme, mutta lopulta tykkäsi kovasti yhdistelmästä toisen nimen kansssa. Aliisa siis löytyi niistä Muumeista. =)
Vilin tutittomuus sujunut melko hyvin, kyselee kyllä vieläkin, (tai ei vielä tänään) muttei sinänsä vaatimalla ole vaatinut, pyytää vaan tapansa mukaan hampaitten harjauksen jälkeen "tutti antaa". Siitä ei sinänsä haittaa, muistaa kyllä aina, että linnunpojat tarvitsivat tuttia enemmän kuin hän. MUTTA nukkumaan meno veeeeeenyyyyyyyy, kun ei osaa rauhoittua millään. Nukahtaminen kestää vähintään 1,5 h, sekä päivällä, että illalla. Päikkäreistä en halua vielä luopuvan. Vinkkejä rauhoittumiseen?
Multa meni Tiitun tavoin ihan ohi Piritan perheen lomalle lähtö, mukavaista reissua siis toivotan perään!
Lotalla olikin jo varaslähtö synttäreihin, kivaa hulinaa, siitähän se neito nauttii!
Sanelmalle ja Mannalle peukut on kovasti pystyssä!
No, siihenhän se sitten jäi muiden asioiden kommentointi, käsiä tarvitaan jo muuhun, talon väki täältä töissänsä, tai pikkusiskoni nukkuu, mutten henno herättää kesälomalaista.
Hyvät voinnit siis kaikille ja mukavaa juhannusta teille, ketkä jo mökeillenne päräytätte. Me lähdetään huomenna kotiin, vailla mitään juhannussuunnitelmia.
Mä sain ristiäisten jälkeen illalla ja toiseen otteeseen yöllä jonkun ilmeisemminkin tiedostamattoman stressin seurauksena purkautuneen vatsakrampin. Hiljattain synnyttäneenä voisin verrata ylävatsakipua loppuvaiheen supistuksiin, luulin kyllä kuoleman tulevan. Puristi ja sattui kyllä ihan kamalasti. Onneksi miehen sisko miehineen olivat myös meillä silloin, ovat molemmat sairaanhoitajia ja toinen työskennellyt ensiapolin vast.otossa, niin tiesi oireista ettei ole sydänperäistä. Me miehen kanssa oltais kaksin ajateltu, että sydänkohtaushan se. Yöllä vielä toistui, mutta nyt on magnesiumeja napsittu ja olo oikein mainio. Kumma, kun en ainakaan tietoisesti tosiaan stressannut, enkä ole tuntenut oloani ollenkaan "hulluksi" niin kuin ekan raskauden jälkeen, jolloin olikin lievää masennusta. Mutta siksi siis täällä, kun mies lähti työreissuun, eikä mua huvittanut viettää kotona öitä yksin.
Jäi siis Molly ja gissa treffaamatta Turussa, surkeus. :/
Romaanin elkeitä, jos pentueelta saa rauhan, toivon mukaan jaksatte lukea..
Ristiäissää siis suosi, koko ap:n olo pilvistä ja sateenvaara, mutta aurinkoisessa, joskin kovin tuulisessa säässä Silja sai nimensä. Isoveli oli varastaa koko shown, puutarhuroi ahkerasti nurmea ja kastemaljaankin päätyi voikukanlehti, olihan siellä jo ruusu kellumassa, mistä sitä nyt pikku-tarhuri olisi voinut tietää, mitä siihen keitokseen kuuluu laittaa. Ihan suht hyvin siis käyttäytyi, vähän villi vaan tapansa mukaan, mutta hyvissä rajoissa, vierailla oli hauskaa.
Nimi päätettiin pohdintojen jälkeen sulassa sovussa. Mä sitä Elliä tyrkytin, mutta mies ei suvainnut isänsä koiruuden takia, joka siis sen niminen. Miljasta olisin tykännyt pikkiriikkisen enemmän, mutta meillä sukulaistyttö-Milja ja vaikkei me itse juuri tekemisissä olla, niin sukulaisten suussa omamme oilisi sitten ollut ikuinen pikku-Milja. Mies pani hieman vastaan laivayhtiön takia lopullista valintaamme, mutta lopulta tykkäsi kovasti yhdistelmästä toisen nimen kansssa. Aliisa siis löytyi niistä Muumeista. =)
Vilin tutittomuus sujunut melko hyvin, kyselee kyllä vieläkin, (tai ei vielä tänään) muttei sinänsä vaatimalla ole vaatinut, pyytää vaan tapansa mukaan hampaitten harjauksen jälkeen "tutti antaa". Siitä ei sinänsä haittaa, muistaa kyllä aina, että linnunpojat tarvitsivat tuttia enemmän kuin hän. MUTTA nukkumaan meno veeeeeenyyyyyyyy, kun ei osaa rauhoittua millään. Nukahtaminen kestää vähintään 1,5 h, sekä päivällä, että illalla. Päikkäreistä en halua vielä luopuvan. Vinkkejä rauhoittumiseen?
Multa meni Tiitun tavoin ihan ohi Piritan perheen lomalle lähtö, mukavaista reissua siis toivotan perään!
Lotalla olikin jo varaslähtö synttäreihin, kivaa hulinaa, siitähän se neito nauttii!
Sanelmalle ja Mannalle peukut on kovasti pystyssä!
No, siihenhän se sitten jäi muiden asioiden kommentointi, käsiä tarvitaan jo muuhun, talon väki täältä töissänsä, tai pikkusiskoni nukkuu, mutten henno herättää kesälomalaista.
Hyvät voinnit siis kaikille ja mukavaa juhannusta teille, ketkä jo mökeillenne päräytätte. Me lähdetään huomenna kotiin, vailla mitään juhannussuunnitelmia.