Terve taas,
Mitä lie mäkin totesin keskiviikkona, että palaan ruudulle vasta maanantaina..Täällähän mä päivystän joka päivä - isukin läppäri on niin kätevästi vieressä. Mikä lie muuten iskeekin näihin eläkeelle siirtyviin miehiin: piti kerta heitolla hankkia läppäri, digikamera, ja kuvatulostimet. Ja sitten kiroillen manaillaan, että miten ne toimii..
Ja btw, täällä on valkoinen maa! Matiaksen ensilumi, ihanaa =))))
Kiva kuulla Suvi, että kaikki on mahassa hyvin. Se on tosi huojentava tieto. Liikkeiden tunteminen on kyllä ihanaa...ihan tulee kade olo
Viime yö meni jo hienosti, normaalia ruokailua 2-3 tunnin välein ja hyvät unet välissä. Matkasänky auttoi. Mun systerillä sellainen toki oli, mutta pidin tätä Gracon sänkyä jotenkin poskettoman suurena, enkä siksi ekana yönä sitä käyttänyt. Olin jotenkin liian optimistinen sen suhteen, että voitais nukkua vierekkäin pojan kanssa. Noup.
Ankara, tilanne on siis se, että ollaan mun vanhemmilla kyläilemässä, siksi siis tuosta nukkumisesta tuli pieni tenkkapoo, koska ekaksi yöksi ei ollut matkasänkyä (oli siis mun siskolla vielä). Eihän se siihenkään nukahtaminen mikään helppo kakku ollut, mutta itkujen jälkeen viimein nukahti.
Vaunun koppa ei ole oikein vaihtoehto, koska olis pojalle liian pieni ja ahdas. Poika melskaa nukkuessaan aikalailla, ja hermostuis, jos ei sais tarvitsemaansa tilaa.
Kotonahan poika nukkuu hyvin pinnasängyssään. Toiseen huoneeseen siirrän vasta sitten, kun ei tarvitse yöruokailua, eli noin 6 kk > Matiaksella on niin "hiljainen" itkuääni, että tuskis edes kuulisin toisesta makkarista, kun herää nälkäänsä.
Ankara, osallistu vaan reippaasti keskusteluun, niin tiedät aina, missä mennään
Wau Stella, oma yritys! Johan nyt, kuulostaa aika hienolta. Vaativaltakin toki, mutta jos on apuvoimia lähellä auttamassa esim. paperihommien kanssa, niin varmasti onnistuu ja hyvinkin. On taatusti mukavaa olla oman itsensä herra, se muutos normaalista leipätyöstä on huikea. Mikäs onkaan yrityksen ala...?
Matias muuten vetelee sellaisia kolmen tunnin päiväunia viileällä kuistilla. Niin, kyllä kylässä, mutta ei koskaan kotona...Eilen poikaa piti jo herätelläkin, koska olin menossa ystävälleni, ja oltiin jo aika tavalla myöhässä. Mutta oli poitsu kyllä yhtä aurinkoa, kun oli nukkunut 2,5 tuntia.
Kauhean surullista muuten Reko Lundanin kuolema. Siis tavattoman sääli, että nuori lahjakas kuolee niin nuorena =( Käytiin katsomassa kaikki hänen Komin näytelmät, ja olihan ne mahdottoman hyviä.
Nyt lukemaan. Harvinaista herkkua, että saa rauhassa - ja virkeänä - lukea. Enkä pistä nenäänikään ulos tänä päivänä =) Auvoista lauantaita!