taas uusi "vanhus" kuumeilee

isäntä on sairaslomalla keuhkossa on sellainen tasku yläosassa missä nestettä, hienon hoitopöydän toi kotiin :D Voi karpalo kun sinulla on tympeä työnantaja, minä en varmaan olisi saanut pidettyä suutani kiinni :kieh: ois tullut täydellä torvella tekstiä. minusta on tullut vähän ärhäkkä kun tuo vatsa alkaa olla jo aika mahtava ja mitään ei saa oikeen tehtyä :D joo minullakin tosi erilaisia nuo raskauden alut pojasta ei ollut oikeen mitään oireita mutta tässä kakkosen kanssa senkin edestä kestokrapulaa sun muuta ja rosaeh ja taryna ensikin minunkin ex asuinkumppani syytti minua kun en tullut 7 vuoteen raskaaksi vika muka tyystin minussa jotkut miehet sitten osaa olla pöljiä ja loukkaavia :kieh: kait niitä itteään sitten pelottaa ja ei uskalla tunnustaa että jotain vois olla heissäkin vikana.ainahan me kaikki joskus omaakin napaa tuijotellaan :D mutta yritä kuitenkin olla rauhassa ettei tule stressihormonia kroppaan :heart: ja rosaeh, ole rohkein mielin viime ajat sinulle on tapahtumassa jotain todella suurta ja ihanaa kohta kyllä minä uskon että kaikki menee hyvin ja sinulla on ammattilaiset apuna, kyllä minuakin pelottaa toisinaan mutta yritän pysyä rauhallisena kuitenkin, se on juuri tämä kun tulee paljon pettymyksiä niin ne valitettavasti pakkaa jäämään tonne ylös sellaisiksi pikku peikoiksi pelkotiloja aiheuttamaan. Toivottavasti rva pikku myy:n migreenit helpottaa, minulla ei onneksi ole niitä raskausaikoina ollut. tsemppiä kaikille ja hyviä vointeja. :wave:
 
Ompas sulla karpalo pöhkö työnantaja,ei silti kyllä noita mukaan aina välissä mahtuu.ikävää vaan sulle.Koita olla välittämättä siitä ja nauti raskaudestasi.

taryna toivottavasti kaikki menee sulla hyvin ne voi olla vaan kuviteltujakin oireita,toivon niin.Kerro vaan miehellesi aina parempi kumminkin jutella jonkun kanssa.
Itelläni juuri pari viikkoa sitten km ja täällä vaan pyörin,jotenkin vaan täytyy tänne tulla kattoon,tästä saa silleen myös voimia tai jotain en tiiä.
Pikkumyylle eikös ollut kiva kuulla äänet se aina helpottaa,tietää että kaik ok.
Sabaka paranemisia sun miehelle,ja hyvä että hoitopöytä kiva.Kyllä siinä kelpaa tulevaa vaavia hoidella.
Onko kellään tietoa miten lääkkeellinen ja kaavinta vaikuttaa tulevaan raskauteen,ite en silti taida uskaltaa ees enää yrittää ja ikääkin jo 44v.riskit vaan kovenee,tiiä sitten,jotenkin vaan miettiii ja miettii kaikkea,me niin kovasti tätä olisimme halunneet.Tuota ikää vain miettii ja tulevaa,mutta silti....
Keskimmäiselle pojalleni syntyi tapanina poika ja tosi ihana,ja nytten kun mulla meni kesken niin siitä vajaa viikko niin vanhin poikani avokkeineen kertoi että testi plussa,heillä jo kolme keskenmenoa ennen tätä toivon todella hartaasti että heillä menisi nytten hyvin,he niin kovasti oottavat että nytten etenee kun kaikki oireet on ja kunnolla.
Paljon liimaa ja tarrasukkia heille.
Kaikille täällä kävijöille rutkasti onnea ja hyviä vointeja

 
Hei kaikille =)

Minun pikkuiseni syntyi viime viikolla, raskausvko 36.
Maailman ihanimmat poika ja tyttö =) Yli 3kg molemmat, jäivät vielä voimia keräämään sairaalaan. Muuten terveitä vauvoja.

Kyllä olo on helpottunut ja onnenlinen =)
Tuntuu että pakahtuu ihan.

Kaikille odottajille onnea ja muille toivon plussutumista
=)
 
Sabakan miehelle paranemisia! Ja kiitos kysymästä se tupladroppi ainakin toistaiseksi toi avun migreeniin! :heart: Tänään jopa kävelin tunnin sauvakävelylenkin! :heart:

Äippä 66 Suurenmoiset onnittelut poika ja tyttökaksosista! :hug: :flower: , ihana että kaikki hyvin!

Taasen: Se on totta tuntui ihanalle, helpottavalle kuulla sydänäänet!
:heart:

Mitenkäs teillä kun aina muut arvelevat kumpi on tulossa, Mitä teille on arveltu? Minulla kaikki jostain syystä arvelevat pienen tyttövauvan tulevan, tosin itselläkin on pieni häivähdysluulo siihen suuntan! Mutta tiedä sitä sitten!? :D Toivon vaan , että kaikki sujuisi hyvin, mies ei oikein ymmärrä, miksi puhun, jos lapsella on se tai se sairaus, mutta odottava äiti kantaa pienestään huolta´, vaikkei mitään syytä olisikaan kai me naiset olemme sellaisia! :heart: :D

Mukavaa iltaa kaikille pinolaisille! :flower:

Rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhti :heart:
Ps eikö Tiuhti ja Viuhti muumeissa ole sellaisia arkoja hahmoja, jotka ovat piilossa? Hyvä nimi siis mein vauvalle, kun ei niin helpolla sydänääniäkään antanut kuuluville! :D
 
:hug: :flower: :heart: ja kaikkea muutakin eli ONNEA, ihana uutinen tai siis kaksi ihanaa uutista kerralla :)
Me oltiin tulevan isukin kans niin malttamattomia että haluttiin tietää kumpi siellä on niin pian kuin mahdollista :ashamed: Ei sillä että sillä mitään väliä olis ollut mutta kun tämä kaikella todennäköisyydellä on meille se "the one and only" raskaus ja odotus niin haluttiin laittaa vähän niin kuin oikeaan sävyyn :)
No, eipä silti, mun masu on sen näköinen että kaikki sanoo heti että kumpi sieltä on tulossa =)
Sinnitellään ja toiveillaan ja haaveillaan. Mukavaa illan jatkoa kaikille :)
Lämmöllä,
t. Rosaeh
 
Hei!

Täällä tuntuu olevan paljon kohtalotovereita. Olen käynyt lueskelemassa juttujanne ja olen elänyt mukana vauvahaaveissa, plussauksissa ja surullisissa tapahtumissa. Nyt uskalsin vihdoin rekisteröityä ja kirjoittaa.

Nyt se plussa sitten pamahti minulle, enkä tiedä uskallanko vielä iloita. Lapsia ei ole, vaikka olen aina niitä halunnut. Takana yksi vaikea pitkä suhde ja oli varmaan parempi, että lasta ei siihen suhteeseen syntynytkään. Ehkäisyä en ole käyttänyt vuosiin ja olinkin ällikällä lyöty, kun kolme vuotta sitten tulin yllättäen raskaaksi. Se oli tuulimunaraskaus, mutta kertoi onneksi sen, että raskautuminen voi olla mahdollista. Vauvakuume ei ole sen jälkeen hellittänyt, vaikka uusi miesystävä ei ollut asiasta aluksi ollenkaan innostunut. Reilu vuosi sitten hän lämpeni ajatukselle ja peittoja pöllyteltiin ahkerasti, mutta tulosta ei vain tullut. Gynekologi ei antanut marraskuussa juuri mitään toivoa. Itkeskelin pari päivää ja sen jälkeen nosti pohojalaanen sisu päätään. Siirryttiin tarkkaan ajoitettuihin täsmäiskuihin ja tässä ollaan.
Mukavaa uhmata typeriä tilastoja: tässä iässä muka raskautumisprosentti lähenee nollaa ja keskenmenoriski nousee ties kuinka ylös. Eikös täällä ole aika monta yli 40-vuotiasta onnellista odottajaa ja vauvelin äitiä. Tilastoja ei kannata uskoa, kaikki on mahdollista! Minä iloitsen tästä päivästä ja toivon parasta. Pieni pelko on mukana, mutta eikös kaikki ole hyvin, kunnes toisin todistetaan.

Lämpöisiä plussatuulia kaikille, rohkeutta ja iloa odotukseen ja voimia surun kohdanneille.
Toivottaa Uuvi 4+4
(uuvi tarkoittaa kaikkea mahdollista juotavaa. Se oli kuulemma eka sana, jonka sanoin, aikamoinen loppasuu!)
 
Päivitystä 14.1.2008

Rosaeh...............rv 34+6..............la 19.2./1. lapsi, 1. raskaus, 41 v
kenzie64.............rv34+5..........la 20.02.-08/3.lapsi/1.yht
Sabaka...............rv29+4...........la..2.4.08 /2. lapsi
serufiia...............rv20+5...........la..31.5.-08/5.lapsi
Karpalo-67........ rv 18+1............la.16.06.08/3. lapsi, 1. yht
Lutuliini..............rv 18+0...........la 16.6. / 2. lapsi / 1. yht.
Ullukka...............rv13+3 ..........la 23.7.08/5.lapsi/1.yhteinen.
Rva Pikkumyy.....rv 10+0................la11.8.-08/4. lapsi, 1. yht
Rosamunde........rv 9+3................la 15.8/3.lapsi,1. yht
äiti-66................rv 8+5................la 20.8/4.lapsi
mimuli................rv 8+6................la20.8/4. lapsi
uuvi...................rv4+1................. 1. lapsi




Edistyslista:

Kysymysmerkkilista, ehkä...



haaveissa:

Minni-07........../2.lapsi
Hillevi............../1. lapsi

 
Uuvi on aika hyvä nikki, koska minua ainakin janottaa ihan hirmuisesti koko ajan ja vesi parasta! :p Kuulemma normaalia raskausaikana!
Laitoin tuohon listallemme päiväsi noin , koska se päivittyy aina maanantaisin;=))

Kyllä minullekkin haaveiluaikana, eli tekovaiheessa gyne puhui vanhenevista munasoluista ym:sta, mutta en antanut periksi, vaan raskauduin loppujen lopuksi melko helposti 4-5 kuukauden sisällä :D , tukena oli Luesteron alussa. Gynekin vaikutti aika yllättyneeltä kun raskauduin heti ekasta Lugesteron kerrasta, ja itse uskon siitä olleen apua! :heart: Eilisaamuna siis eka kerran sydänänet kuuluivat myös vatsan päältä dobblerilla neuvolassa! :heart: ja ikää oli raskautuessa juuri ja juuri 43v ja on sitten edelleen sama luku kun vauveli kesällä syntyy! :heart: Ja ennestään on lapsia 3, 2 aikuista poika ja tyttö ja kuopus 16v amispoika ja aviomiehellä 14v tytär ja 19v poika, joten lapsia on, mutta aika isoja jo;=), nyt kaikki tuntuukin kuin olisin eka kerran raskaana, kaikki olen unohtanut! :D
Mutta kyllä tämä mein viimeiseksi vauveliksi jää, on tämä välillä vähän "rankkaa" tämä odottelu pahoinvointien ja "pelkojen" takia, mutta kyllä tästä selviämme :D :heart: , mies hyvänä tukena! :heart:

T Rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhtimme :heart:
 
ÄIPPÄ66:Onnia hirmuusesti kaksosista!Onnellista vauva-arkea!

UUVI:Ja sulle onnittelut plussasta!

Itse oon kyllä huomannut jotta täs neljännes odotukses on pelko suurimmillaan.
Kauhiaa ällötystä ja öllötystä on jatkuvasti.Mitä enemmän oon liikkeellä silloin huono olo tuntuu vähiten.Mutta kun illalla oikaasoo tuonne soffalle niin kauhia patti nousee kurkun päähän.Oireitten perusteella pitäis tulla poika jos vertaan muitten raskautteni oireisiin.Ei tytöistä ollu mitään oksetusta!

mulla oli siinä varhaisultras viime viikon tiistaina ylimääräisiä onteloita kohdussa.
Kävin maanantai-iltana omalla gynellä jossa olen aina muulloin käynyt.
Hän ei nähnyt kohdussa kuin yhden tyhjän sikiön elävän sikiön lisäksi!
Ja sanoi jotta hedelmöittymisen alussa on kaksoset lähtenyt matkaan ja toinen sikiö on väsähtänyt heti alku metreillä.
Kovasti sikiö heilutti kättään aivan kuin olis antanut merkin jotta kaikki ok.
Ja pariin kertaan "suoristi itsensä".Gyne sanoikin jotta on erittäin hyvä merkki kun sikiö kovasti itseään liikuttelee.Nyt sitten mennään kohti np-ultraa.Huomenna meen ekaan neuvolaan ja ens viikolla tilaan ajan sinne np-ultraan.
Vatsa on tämän viikon aikana pötkähtänyt esiin.Pieni ja laiha kun olen niin ei tätä pitkälle enään salas piretä.Emme ole vielä uutista juurikaan muille kertonut.Mun sisko ja veli tietää asiasta.
Tässä on koiranpentu tulos helmikuun lopulla joten mukavasti saa noita ajatuksia pois tästä odottamisesta.Ja kyllä noi kolme alle kymmenen vuotiasta pitää myös aika kiireisenä... :LOL:

Mutta nyt teköö mieli duudeleita, taidan keittää pussillisen.

Mukavaa viikonloppua!

äiti-66
 
...miten hienoja uutisia tänne on ehtinyt tulla! Isot onnittelut kaksosvauvoista ja pitkään odotetusta plussauksesta! Hienoa miten täällä voi jakaa hyviä uutisia, saada tukea pettymysten hetkellä ja myöskin sellaista tietoa, jota välttämättä ei saa lääkäreiltäkään.
Minullekin tämä kolmas raskaus näin vanhemmalla iällä on ollut erilainen kuin aikaisemmat, jolloin olin niin paljon nuorempi. En muista, että olisin juurikaan silloin pelännyt mitään, vaikka alkuajan pahoinvoinnit olivat hirveät. Lukuisat keskenmenot jättivät ison jäljen ja alkuaika oli aika painajaismainenkin ja viikot silloin tuntuivat matelevan todella hitaasti. Vanhenevat munasolut myös huolestuttivat ja toki lääkärit ottivat asian esiin. Luulen, että tässä iässä hormoneista on todella apua! Olen usein miettinyt, että voiko se olla mahdollista, että jokaisessa seitsemässä keskenmenossa ennen raskautta oli syynä vanha munasolu, koska heti ensimmäisestä Lugesteron-kokeilusta raskaus kuitenkin jatkui....? En tiedä olisinko pelännyt näin paljon tässä raskaudessa ilman keskenmenokokemuksia. Nyt ei ole enää montaa viikkoa jäljellä ja vieläkin välillä iskee epätodellinen olo, mutta olo on huomattavasti rauhallisempi kuin alussa. Kuitenkin jännittää meneekö kaikki hyvin, se on varmaan luonnollista.
Niin vauvan sukupuolesta.....Meillä mies toivoi kyllä tyttöä, mutta tietysti olimme ikionnellisia tästä onnistumisesta ja sukupuolella ei ole merkitystä. Minä taisin toivoa mieheni näköistä poikaa ja hän minun näköistä tyttöä mielikuvissani...Nyt todella toivon salaisesti, että pojasta tulisi isänsä näköinen! Olen lukenut, että siittiöt ovat erilaisia eli ennen ovulaatiota tapahtuva yhdyntä johtaa todennäköisemmin tyttövauvaan ja ovulaatiopäivänä tai sen jälkeen poikavauvaan...Meidän täsmäiskumme oli kyllä ovulaatiopäivänä. Oletteko muut tästä lukeneet tai kuulleet?
Todella liikuttunut olo tulee aina lukiessani kaikkien uutisia...tuntuu, että jokaiseen tarinaan eläytyy niin vahvasti.
 
Silloin kun laitoit kuvasi profiiliisi, heti sanoin miehelleni, että varmaan olen nähnyt sinut joskus! Ja nyt kun luin toisesta pinosta, että olet asunut myös Turussa, se saattaa hyvinkin pitää paikkaansa. Itse synnyin Turussa, kun olin 2v muutimme Ruotsiin, takaisin Suomeen ollessani 6v, sen jälkeen asuinkin pitkään Turussa ja nyt noin 6v Turun lähikunnassa, eli maailma taitaa olla pieni;=)


Mukavaa pvn jatkoa sinulle, kuin muillekkin palstalaisille :flower:

Rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhtimme rv 10+4 :heart:
 
Olipa kiva nähdä että tänne on muitakin ikäisiäni ilmaantunut. Toivon, että sinulla menee kaikki hyvin loppuun asti! Tietysti toivon sitä myös itselleni mutta en vaan jaksa uskoa, kun tosiaan oireet lopahtivat kertaheitolla kuten on käynyt niin usein ennenkin. No, ehkä vielä joskus, ihan vielä en ainakaan ole valmis luovuttamaan vaikka kyllähän ikä jossain vaiheessa alkaa tulla vastaan. Monen mielestä olisi jo pitänyt tulla varmaan ajat sitten mutta nämä ovat kovin henkilökohtaisia asioita.

Pitää varmaan ottaa ne lugesteronit puheeksi taas, kun gynellä käy. Minulla oli niitä viime talvena varuilta (lukuisten km:jen takia sain, ei mitattu mitään keltarauhashormooniarvoja) mutta koin sen jotenkin hölmöksi, kun en kuitenkaan juuri silloin sitten raskautunut. Ei mielellään syö mitään hormooneja huvikseen. Hyvä tuuri käynyt teillä jotka olette niiden avulla - ja jopa heti ensimmäisestä kierrosta - onnistuneet!

Tässä nyt pähkäilen päivä kerrallaan ja odottelen josko vuoto alkaa. Kai se on jossain vaiheessa lähdettävä sitten näytillekin jos mitään ei ala tapahtumaan. Missähän vaiheessa sitä kannattaisi ultraan mennä? Minulla on nyt ehkä 5+5 menossa (katsoin netistä raskauskiekosta munasolun irtoamisen perusteella, kun sen luulen tietäväni).

Onnea kaikille matkaan, missä vaiheessa kuljettekaan!

 
Varhaisultraa gyne suositteli kun rv 7 täynnä, mutta jouluaaton takia otti meidät vastaan kun rv 6+4 ja hyvillä laitteilla silloin näkee sikiön ja jopa sykkeen. :heart: Mutta se rv 7 varmempi :heart:
Toivotaan, että sinulla kaikki hyvin!
Rva ja Tiuhti-Viuhti :heart:
 
Menin nukkumaan ennen puoltayötä ja olin innoissani kun heräsin vessan vasta puoli neljältä... ensimmäinen yö kahteen viikkoon että sain nukuttua putkeen yli 2 h. No, iloa ei kestänyt kauan, siitä asti onkin tässä hereillä oltu, silmät ristissä mutta ylhäällä.
Mukavaa lauantaipäivää kaikille palstailijoille :flower:
t. Rosaeh, tasan kk laskettuun aikaan =)
 
Roseah, se on aika kurjaa, nuo yöheräilyt, mutta kun vauva syntyy, on sitten tottunut heräilyihin! :heart:
Minäkin nukun levottomasti, kun en pysty nukkumaan vatsallani, johon olen tottunut, aina kääntyessäni herään ja aamulla viimeistään noin 5:n aikaan myös pissalle.
Tänäänkin parempi olo ilman kestokrapulaa! :heart: Ostimme sellaiset jumppapallot miehelle ja minulle, mies niitä juuri pumppailee olkkarissa :D

Tänään mies laittaa ruuaksi lohimedaljongeja ja huomenna kalkkunafileitä :p , kiva kun ruoka maistuu tälläisenä parempana päivänä! :D

Miehen viimeinen kuntoutusosio olisi osunut laskettuun päivääni, mutta hän ilmoitti, ettei sinne silloin mene, joten hän pääseekin jo huhtikuussa, kiva juttu sitten koko osio käytynä! :D Toiset kuntoutusryhmästä olivat sanoneet , että mies käy vaavia näyttämässä silloin elokuussa, mutta mies oli kyllä sanonut, että taitaa olla niin pieni, ettei hän sitä sinne voi viedä, mutta käy sitten itse kertomassa kumpi tuli! :heart:

Mukavaa viikonloppua kaikille! :flower:

Rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhtimme rv 10+5 :heart:
 
Hei taas kaikille. Minä olen ollut tosi huonovointinen. Jatkuva pahoinvoinnin tunne. En kuitenkaan ole oksentanut, mutta mahassa etoo kokoajan. Kävin viime keskiviikkona niskapoimu-ultrassa. Siellä kaikki oli hyvin, ainakin tähänmennessä. Poimu oli 1mm. Normaali. Vauva on pää-perä mitalta 8 cm, ja kokonaispituus 12 cm. Jalkoja koukisteli ja ojenteli. Varpaatkin lääkäri sanoi, että melkein pystyisi laskemaan. Kädetkin liikkui ja kyllä siitä ihan pienen ihmisen näki. Lääkäri sanoi, että virtsarakkokin näkyy ja siellä virtsaa. Munuaiset siis toimivat. Kaikkein ihmeellisintä oli se jalkojen heiluttelu ja pieni sydämen syke. Nyt sitten odottelen sinne lapsivesipunktioon menoa. Se on helmikuun 6.s päivä. Laskettu aika aikaistui kolmella päivällä. Se on nyt sitten 23.7.08. Nyt siis viikkoja 13+3. Voihan se vielä tässä matkan varrella muuttua, mutta joskus vauva kumminkin syntyy.
:heart:
Ikävää kuulla, miten eri tavalla töissä suhtaudutaan raskaana oleviin äiteihin. Minähän olen kertonut, että olen pelastuslaitoksen sairaankuljetuksessa. Työ on joskus aika raskasta, kun joutuu nostelemaan potilaita ja kantamaan ja työskentelemään välillä hankalissa paikoissa. Olen ollut nyt puolitoista viikkoa sairaslomalla ja maanantaina sitten aloitan sairaankuljetus-laskutuksessa. Toimistotyötä. Pomo sanoi, että olen sairaslomalla siihen saakka, kunnes saadaan toimistosta järjestymään minulle väliaikainen paikka. Saikin sen tosi nopeasti. Pomo sanoi, ettei lähdetä tässä vaiheessa riskeeraamaan mitään, kun tämä on hänellekin uusi asia ja joutuu alusta alkaen opettelemaan. Pelastuslaitoksella tämä on ensimmäinen tapaus, kun sairaankuljetuksesta joku jää äitiyslomalle. Siellä on vasta viime vuosina tullut naisia töihin sairaankuljetukseen, niin ei ole tarvinnut koskaan aiemmin käsitellä tällaista asiaa. :LOL: Minun kohdallani työnantaja on suhtautunut asiaan hienosti. Myös työkaverit ovat kaikki suhtautuneet asiaan hienosti. Aluksi vitsailin heille, että minun piti kohta valmistautua eläkkeelle lähtöön (ikä 43-v), mutta nyt täytyy sitten siirtää eläkejuhlia. Hyvin ovat ottaneet uutisen vastaan. Suurin osa työkavereista on miehiä, mutta kaikki ovat olleet vilpittömän iloisia ja toivottaneet onnea. Eikä ikä ole tuntunut olevan kenellekään hämmästyksen aihe.
Rouva pikkumyy voisi päivittää minutkin tuonne listalle mukaan.
Ullukka rv 13+3 laskettu aika 23.7.2008/5.lapsi/1.yhteinen.
Hyvää viikonloppua kaikille odottajille ja yrittäjille. Älkää välittäkö ikävistä työnantajista. Antakaa niitten pitää omat mielipiteensä ja jättäkää ne omaan arvoonsa. Me kaikki odottajat tiedämme, mitä haluamme ja kun kerran odotetaan, otetaan kaikki ilo irti siitä, eikä anneta kenenkään himmentää odotuksen iloa. Rakkain terveisin Ullukka
:hug:
 
Np ultrassa käynnissä, siellähän näytti vaavilla olevan kaikki oikein hienosti! Onnea! :flower:
Sinäkin olet päätynyt siis lapsivesipunktioon, oliko päätös helppo?
Mukavaa vkloppua sinulle , samoin jokaiselle palstalaiselle! :flower:

Rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhtimme rv 10+6 :heart:
 
En ole vieläkään varma, oliko päätös oikea vai ei. Jotenkin tuntuu, ettei näissä asioissa välttämättä ole edes helppoa päätöstä. Joutuu kuitenkin miettimään ja punnitsemaan vaihtoehtoja. Mitä, jos sieltä sitten löytyykin jotain poikkeavaa? Pystyisikö sitä sitten tuosta noin vaan tekemään ratkaisun, että haluaa keskeyttää raskauden! Kuitenkin innolla odotetaan ja tietysti kaikki haluaa ja toivoo tervettä lasta. On kuitenkin olemassa myös se synkempi vaihtoehto. :heart: Meillä mies oli ehdottomasti sitä mieltä, että lapsivesipunktio tehdään. Olen kyllä sinne menossa, mutta jotenkin haikein mielin. Arveluttaa! Sitten sitä tulosta odotellessa jännittää kuitenkin ihan valtavasti. Olen kuitenkin luottavainen siinä suhteessa, että jos jokin on pielessä, lääkäri kertoo vaihtoehdot. Jos lapsi on vakavasti sairas ja mahdollisuus edes tyydyttävään elämään on huono, niin siinä tapauksessa keskeytys olisi paras ratkaisu. Täytyy kuitenkin myös miettiä omia voimavaroja. Jotenkin tuntuu hassulta miettiä näitä asioita, kun kuitenkin haluaa lasta ja sitten niinkuin miettii keskeytystä, jos kaikki ei olekaan ok. Toisaalta nykyään on kaikki asiat niin hienosti, kun on erilaisia tutkimuksia, joilla voidaan todeta kaikenlaisia sairauksia ja poikkeavuuksia etukäteen. Ennenvanhaa ei ollut niin. Kun oli lapsi tulossa, se synnytettiin joka tapauksessa, oli sieltä tulossa millainen lapsi tahansa. Tietysti luonto hoiti joskus pois sellaiset lapset, joilla ei ollut tarpeeksi voimia elää. Toiveikkaana kuitenkin olen ja odotan kuulevani sieltä hyviä uutisia. Turhaahan sitä on murehtia etukäteen. Nautitaan nyt vaan odotuksesta ja murehditaan sitten, jos on aihetta siihen. :hug:
Joka päivä kuitenkin lähestyvä tutkimus on mielessä. Yritän kuitenkin ajatella niin, että kun menen tutkimukseen, niin muutaman tunnin päästä se on jo ohi. Kyllä tässä edelleen sisäinen kamppailu on käynnissä. Jokainen tekee näissä asioissa omat päätöksensä. Oli se sitten mikä tahansa, jokaisen päätöstä tulee kunnioittaa. Mitenkäs teillä rouva pikkumyy? Oliko teillä helppo päätös mennä lapsivesipunktioon? Vaihdetaan sitten kuulumisia, miten on tutkimus mennyt ja miltä se tuntui. Toivon onnea tutkimuksiin ja odotukseen. Pidetään mielet virkeinä, niin vauvat pysyy mukana loppuun asti. Eli ei mietitä ikäviä asioita, eikä varsinkaan mennä asioiden edelle. Turhaan murehtimalla tulee stressiä ja tuleva vauvakin sen vaistoaa! Tämä koskee kaikkia odottavia äitejä. Lämpimin halauksin Ullukka :hug:
 





Olen saanut niin paljon myönteistä kuultavaa lapsivesipunktiosta, että tavallaan on helpottanut päätöstäni mennä sinne. Taas välillä tulee ajatelleeksi, että jos kaikki hyvin npultrassa, ei turvotusta eikä muutakaan poikeavaa, mitä siinä näkee , tulee ajatelleeksi, että onko lapsivesipunktioon meno turhaa, niiden pienten riskien vuoksi. Mutta nehän ovat todella tosi pieniä! Minua pelottaa jos lapsivettä alkaa valumaan ja sitten se onkin huonompi juttu, se on suurin pelkoni siinä tutkimuksessa, en ole kyllä mistään pinosta lukenut, että niin olisi käynyt, eli se on ilm todella, todella harvinaista!?

Valoisin mielin minäkin kyllä odotan tätä vauvelia, kaikki ainakin tuntuu olevan hyvin! Olen kävellyt 20km sauvakävelyä 3pvn aikana :heart: , tänään lepopv! :D Istun muuten jumppapallon päällä kirjoittaessani nyt, selkä on vähän väsynyt, kun minulla vaikeuksia nukkumisen kanssa, kun en todella voi nukkua enää vatsallaan, tuntuu ilkeeltä rinnoista ja jotenkin tuntuu, etten voi maata kohdun päällä! :headwall: , kääntelen ja vääntelen ja aina herään kääntyessäni. Mutta ehkä yleinen väsymys on vähän jo helpottanut!
Tänään tosiaan jo kolmas pv tätä oloa jolloin ei ole "kestokrapulaa" ihanan hyvä olo, tässä vaiheessa pääsin viimeraskaudessa TYKS:stä ja silloinkin migreenikohtaukset ja jatkuva oksentelu päättyi. Jos tämä vk on sellainen maaginen raja? :heart:

Tänään miehen tyttären nimipv, hän tulee meille pvllä viettämään niitä!
Mitenkäs Ullukka sinun painosi, onko pysynyt hyvin "kurissa"?Minulle on se 1kg-1,5kg tullut 11vkon aikana, eli ei kauhian paljon ja yritän kyllä pitää kontrollissa sitä! :D :heart:
Mielitekoja kyllä on, mutta ne ei yleensä kohdistu nyt raskauden aikana makeaan, vaan yleensä tekee mieli vaan jotain, eilinen ilta meni appelsiinin, omenan, tomaattien ja yhden punajuuren seurassa;=) :D

Aamupalana on vakiosti puuro, tänä aamuna 4-viljan puuro! :p

Juu kiva jännäillä sitten yhdessä punktion tulosten tuloa, minulla luultavasti se punktioaika hiihtolomaviikon aikana, eli muistaakseni 17 tai 18pv helmikuuta alkavalla viikolla! Silloin ma rv 15 täynnä.

kaikille hyviä vointeja, tänään alkaa täällä päin paistaa näemmä aurinkokin, kiva, kiva! :D

Heippa ja ihanaa pvää!

Rva pikkumyy ja


 
:flower: :hug: :heart: Todella isot onnittelut kaksosten johdosta! täällä on nyt ruvennut närästystä lykkäämään heti kunnolla kun vatsalaukku niin pieni. onneksi rennietä saa ottaa!Ai niin piti kertoman sellainen juttu kun minun äitini odotti minua -64 hänellä oli tosi paha munuaistulehdus ja syötettiin sellaisia lääkkeitä jotka olivat todella vaarallisia sikiölle. Sen aikainen suomen parhaimmaksi kehutti naistentautien gyne/kirurgi lähes pakotti äitiäni keskeyttämään raskauden, äidiltäni vielä jouduttiin leikkaamaan toinen munuainen pois mutta hän ei koskaan suostunut aborttiin ja isäni tuki häntä, minä painoin 4850g ja olin 53 cm pitkä 10 pisteen tyttö syntyessäni, kiitos äiti että olen elossa :D tämä kirjoitus ihan vaan sen takia että elämä osaa yllättää enkä provosoi todellakaan mitenkään, mutta joskus elämä yllättää ja on hyvä jos äitikin osaa itse päättää asiat haluamallaan tavalla. vaikka siinäkin tilanteessa auktoriteetti yritti jyrätä, siksi äitini on monta kertaa sanonut että voi kun olisi ollu ultraääni laitteet silloin ollisi monet itkut hänellä jäänyt itkemättä. äitini ei myöskään voinut saada enenpää lapsia minun jälkeen minulla 1 isoveli ja meillä sama ikäero kun meidän pojalla ja tulevalla vaavilla. aika jännä juttu :D Olen myös varmaan unohtanut kertoa että ei meidän poikakaan ihan "virheetön" ole eli hän on pieni dysfaatikko poika mutta hyvin pärjäilee. Tämänkin kerron siksi että elämä tekee kuinka haluaa, nämä ei näy lapsivesipunktiossa. voi tapahtua synnytyksessä olla perinnöllistä tai muuten vaan neurologista :) oikeen ihanaa sunnutaita kaikille ja hyvää odotusta ja ottakaahan rennosti vauvat on sitkeitä tapauksia :wave:
 
Kun nyt tiistaina olin niitä sydänääniä kuunteluttamassa, terveydenhoitaja vielä painotti, että jos ottaa veriseulan ja npultran ja siitä hyvä tulos, niin eihän silloin edes tarvinne ottaa lapsivesipunktiota, ellei itse halua ja ainahan se on vapaaehtoinen! :heart:

Kasvatellaan nyt rauhassa masua ja kaikki aikanaan! Ja lapset todella ovat sitkeitä! :heart:

Minunkin kuopus sairastaa sairautta mikä saattaa vaikuttaa keuhkoihin ja sisäelimiin, hänellä huono tilanne 10kk iästä 2 vuoteen, maksa huonossa kunnossa, kuten moni on todennut ihmeitä tapahtuu ja 2v verikokeissa hänen maksa-arvonsa yhtäkkiä normalisoituivat! :heart: Rasvamaksasta, maksakirroosista ja jopa maksan siirrosta oli juttua silloin ennen hänen 2v päiviään, eli elimme hänen vauva-varhaislapsuutensa TYKS:N lastenpoliklinikan vieraina, joskus jopa joka viikko!

Nyt minulta terveydenhoitaja kysyi haluanko että se sairaus tutkitaan jo sikiöltä ? Vastasin, etten halua. Sen voi ottaa sitten jo syntyneeltä vauvalta , jos silloin halamme! Missään tapauksessa en keskeyttäisi raskautta, jos tietäisin vauvalla olevan saman sairauden.! Tiedän näin jopa joidenkin vanhempien tehneen, mutta sekin on jokaisen oma päätös!

Mutta minun kuopus poika käy amista "terveenä", eli vain kantaa sairauttaan, mutta mitenkään se ei hänestä näy ulospäin ja Tyksissäkin käymme nykyään enää kerran vuodessa, lääkärillä ja verikokeissa ja kerran kahdessa vuodessa on vatsanalueen ultraääni tutkimus! Poika on jo niin tottunut TYKS:iin että käynnit siellä juhlistetaan aina pizzalla käynnin jälkeen, tosin nyt joulukuussa kun olimme ja menimme pizzalle, minulla oli vähän vaikeuksia, kun oli se jatkuva paha olo seuranani ja poika kun en hänelle viitsinyt sanoa, otti pizzaansa myös tonnikalaa, ja kaikki kalat silloin tekivät pahaa hajunsa puolesta! :D Poika oli tyytyväinen ja sain minäkin omasta syötyä jopa puolet!

Niin ja nyt voin syödä taas kalaa, eilen oli lohimedaljongeja, oli namia! :p

Ja työskennellyt olen tehostetussa perhetyössä, joten myös vammaisten lasten kanssa touhuaminen on tuttua!

Kaikilla asioilla on niin monia puolia;=) :heart:

heippa taas! Ja aurinkoista päivää!
 
Sitä juuri tarkoitan että asioilla on monia puolia, mutta jollain voi myös käydä niinkin että toteuttaa pelkästään lääkärien haluamia asioita, minua kyllä tämä yksi ja ainut yritti kyllä jyrätä lähes väkisin testeihin, en jaksanut kinata ja sanoin seuraavalle lääkärille että en sitten mene ja hän hyväksyi sen heti. aika raskasta jollekkin sellaiselle joka on esim hiukka epävarma eikä ehkä vielä tiedä mitä itse haluaa, minulle se ei ollut ongelma en vain jaksa vääntää toiselle väkisin, näis lääkäreissäkin kaikenlaisia :D onneksi muut ovat olleet todella mukavia ja kunnioittaneet minun omia päätöksiä. Ja niinkuin sanottu eihän se lapsivesitutkimus kaikkea kerrokkaan. Jokainen päättää kohdallaan itse. Ja nyt ei kun ulos pojan kanssa räntäsateeseen että saadaan vähän raitista ilmaa :D :wave:
 

Yhteistyössä