Niin, onko? Osa on, osa ei. Se riippuu varmasti siitä pyrkiikö todella pois siitä työttömyydestä vai onko helpompi ja mukavampi ottaa ilmaiset rahat ja maata persiillään.
Syyt sossupummiuteen?
- Viestiketjun aloittaja Chala
- Ensimmäinen viesti
Niin, onko? Osa on, osa ei. Se riippuu varmasti siitä pyrkiikö todella pois siitä työttömyydestä vai onko helpompi ja mukavampi ottaa ilmaiset rahat ja maata persiillään.
E
Evoluutioteoria
Vieras
Töihin ei tosiaankaan pääse niin helposti kun kaksplussalla kuvitellaan. Työhakemuksen pitäisi olla kohdallaan että se edes kiinnostaisi työnantajaa, samoin cvn. Ja tottakai työhaastattelun pitäisi mennä nappiin. Mutta ainakin omalla kohdalla on koettu että ei pääse edes työhaastatteluun vaikka hakisi mitä pilipalihommia. Omat syyt sossupummituteen tällä hetkellä on että ei ole suhteita, toivottavasti opiskelun myötä homma helpottuu.
Näissä tahtoo vaan olla sellainen ristiriita, että jos on järjenjuoksu tuota luokkaa ei taida oikein soveltua millekään alalle. En siis tavallaan usko, että tuollaiselle henkilölle löytyisi hirveästi hommia vaikka hänet niitä saataisiin kelpuuttamaan.
Aika usein syntyy vaikutelma, että näiden elämäntapasossupummi-tyyppien ongelma on pohjimmiltaan se etteivät he kognitiivisten, psyykkisten ja/tai sosiaalisten kykyjensä puolesta oikein sovellu juuri mihinkään. Asialle pitäisi tietysti tehdä jotakin, mutta ihan rehellisesti en kyllä keksi mitään.
Jos tuista tehdään vastikkeellisia, fine. Täytyy kuitenkin tajuta, että systeemin edellyttämä virkamiesarmeija tulee maksamaan luultavasti paljon enemmän, kuin mitä tämä marginaaliryhmä tällä hetkellä kustantaa. Kävisikö niin, että parin vuoden päästä kansa nousisi barrikadeille vaatimaan, että tällaiset turhat kuluerät tulee karsia pois? Että ei luusereihin voi hassata tällaisia rahamääriä?! Ikäväkseni uskon, että tämä kostomentaliteetilla aloitettu pakko alettaisiin ajan mittaan nähdä kadehdittavana etuna, jota sen nauttijat eivät ole ansainneet. Tällä hetkelläkin osa ihmisistä kritisoi esim. vankien liian hyviä oloja. Vaikka tavoite on pohjimmiltaan täysin sama: tehdä heistä yhteiskuntakelpoisia.
Tälläkään hetkellä yhteiskunnalla ei ole halua panostaa kuntouttavaan toimintaan, osa-aikatöihin, toimintakykyä edistäviin asioihin. Mistä se halu ja raha ykskaks loihdittaisiin?
[QUOTE="vieras";28183584]Joskus niitä töitä ei ihan oikeasti löydy. Jos työpaikkoja on 1000 ja työttömiä 2000 niin ihan ala-astematikalla tullaan siihen tulokseen, että kaikille ei riitä töitä. Ja työttömyys on siitä inhottava asia, että siitä tulee itseään toistava ongelma. Kun olet ollut jonkun aikaa työttömänä sua ei enää palkata sen takia, että olet ollut työttömänä.[/QUOTE]
Toisaalta monet myös valikoivat liikaa. Heille kelpaa tasan tarkkaan juuri tietyntyyppinen työ ja tietyltä alueelta. Ihan työni puolesta kohtaan näitä, jotka eivät voi ottaa työtä vastaan kaupunginosasta X, koska sinne kulkiessa pitäisi vaihtaa kerran bussia ja venyisi päivä sitten niin pitkäksi.
Vaikka itse olenkin korkeakoulutettu, niin voisin aivan hyvin olla töissä vaikkapa R-kioskilla, jos ei muuta löytyisi.
Toisaalta monet myös valikoivat liikaa. Heille kelpaa tasan tarkkaan juuri tietyntyyppinen työ ja tietyltä alueelta. Ihan työni puolesta kohtaan näitä, jotka eivät voi ottaa työtä vastaan kaupunginosasta X, koska sinne kulkiessa pitäisi vaihtaa kerran bussia ja venyisi päivä sitten niin pitkäksi.
Vaikka itse olenkin korkeakoulutettu, niin voisin aivan hyvin olla töissä vaikkapa R-kioskilla, jos ei muuta löytyisi.
V
"vieras"
Vieras
Totta kai on paljon niitäkin, joille ei työ vain kelpaa. Mutta tällaisessa taloustilanteessa ei ole helppo töitä myöskään saada. Itse yritän etsiä juuri kesätöitä, pääkaupunkiseudulta ja eräältä toiselta paikkakunnalta. Hakemuksia olen lähettänyt jo yli 60, takaisin ei ole kuulunut muuta kuin yhdestä paikasta, johon sovittiin haastattelu mutta työnantaja peruikin sen myöhemmin. Ja mun CV:n ja hakemuksen on tarkistanut ihminen, joka rekrytoi työkseen, että niissä ei pitäisi olla vikaa. En mä vielä ole luovuttanut kun vasta maaliskuussa ollaan, mutta kyllä huomaa selvän eron muutaman vuoden takaiseen, todella vaikea on töitä saada.
V
voi v***u
Vieras
Palstan mukaan töitä on, aina, jos vaan viitsii tehdä. Kyllä varmasti on, jossain isoissa kaupungeissa. Mutta ei näissä pikkupaikoissa. Jos vaan mitenkään pystytte sellaisen asian käsittämään. Kaikki eivät vaan voi muuttaa sinne kehä3:n sisäpuolelle. Ymmärrättekö, että myös muualla tässä maassa tarvitaan asukkaita?
Mitäs jos ne 6 lasta onkin tehty silloin kun isällä ja/ tai äidillä oli työpaikka? Mitä jos sitten tuli potkut vakityöstä? Pitäisikö sen kuuden lapsen isän/äidin lähteä mummoja kävelyttämään neljäksi tunniksi/ päivä, saada siitä joku naurettavan pieni korvaus, ja maksaa siitä vielä lasten hoitomaksut ja esim. ajokulut sinne "työmaalle"? Mummojen ulkoilutus toimii varmaan jollekkin nuorelle, ketä ei vaan kiinnosta työnteko. Sillä voisi estää syrjäytymistä. Mutta voiko joku oikeesti ajatella niin mustavalkoisesti asioita, kuin tässäkin ketjussa on kirjoitettu? Kyllä työnteon on sen verran kannatettava, että ei sitä tappiokseen tarvitse tehdä.
Eri asia sitten jos ei edes hae töitä. Mutta jos aktiivisesti tosissaan yrittää työllistyä, niin se mitään sossupummiutta ole. Ihan jokaiselle (myös sinulle) voi tulla elämässä tilanne että tarvitset apua, vaikka sitten sieltä sossusta. Vaikka kuinka väität tietäväsi ja ennakoivasi, että ei tule.
ps. minulla on vakityö, enkä ikinä ole sossusta rahaa pyytänyt. Turha alkaa v*ttuileen. Suosittelen silti tässä elämässä katsomaan asioita vähän useemmalta kantilta. Kaikki ei ole niin mustavalkoista. Ja kaikki ei mene muiden elämässä niinkuin SINUN ajatusmaailmasi kulkee. Näille huutelijoille tekisi niin hyvää että kolahtaa omaan nilkkaan ja kunnolla. Kyllä elämä opettaa.
Mitäs jos ne 6 lasta onkin tehty silloin kun isällä ja/ tai äidillä oli työpaikka? Mitä jos sitten tuli potkut vakityöstä? Pitäisikö sen kuuden lapsen isän/äidin lähteä mummoja kävelyttämään neljäksi tunniksi/ päivä, saada siitä joku naurettavan pieni korvaus, ja maksaa siitä vielä lasten hoitomaksut ja esim. ajokulut sinne "työmaalle"? Mummojen ulkoilutus toimii varmaan jollekkin nuorelle, ketä ei vaan kiinnosta työnteko. Sillä voisi estää syrjäytymistä. Mutta voiko joku oikeesti ajatella niin mustavalkoisesti asioita, kuin tässäkin ketjussa on kirjoitettu? Kyllä työnteon on sen verran kannatettava, että ei sitä tappiokseen tarvitse tehdä.
Eri asia sitten jos ei edes hae töitä. Mutta jos aktiivisesti tosissaan yrittää työllistyä, niin se mitään sossupummiutta ole. Ihan jokaiselle (myös sinulle) voi tulla elämässä tilanne että tarvitset apua, vaikka sitten sieltä sossusta. Vaikka kuinka väität tietäväsi ja ennakoivasi, että ei tule.
ps. minulla on vakityö, enkä ikinä ole sossusta rahaa pyytänyt. Turha alkaa v*ttuileen. Suosittelen silti tässä elämässä katsomaan asioita vähän useemmalta kantilta. Kaikki ei ole niin mustavalkoista. Ja kaikki ei mene muiden elämässä niinkuin SINUN ajatusmaailmasi kulkee. Näille huutelijoille tekisi niin hyvää että kolahtaa omaan nilkkaan ja kunnolla. Kyllä elämä opettaa.
F
fdfsfsd
Vieras
No ei mua huolettaisi edes jäädä sossun rahoille, pärjättäis ihan hyvin. Se mikä alkaa huolettaa, on opiskelu. Silloin ei pärjätä ja tulisi hemmetisti lainaa.
Itse olen huomannut syinä mm. pitkäaikaissairaudet, riippuvuudet jne. Työttömyyteen tottuu ja siitä työnteosta tuleekin itselle vierasta. Kotiin siis jämähdetään. Siksi esim. masennuksissa kannattaa todella miettiä jääkö kotiin, koska joskus se voi olla kokonaistilannetta pahentava tekijä.
Itse olen huomannut syinä mm. pitkäaikaissairaudet, riippuvuudet jne. Työttömyyteen tottuu ja siitä työnteosta tuleekin itselle vierasta. Kotiin siis jämähdetään. Siksi esim. masennuksissa kannattaa todella miettiä jääkö kotiin, koska joskus se voi olla kokonaistilannetta pahentava tekijä.
M
minnee
Vieras
Puuduttavaa luettavaa nämä "pummit pakkotyöhön"-aloitukset. Näyttää tosiaan siltä, että talouden kiristyessä yleinen arvoilmapiirikin kovenee. Kun köyhä työtön ei ole köyhä vaan vallan pummi, häntä voidaankin sitten kohdella paljon kovakouraisemmin. :/ Mitä pirua jollakin pakkotyöllä on virkaa, kun tänä päivänä edes ne työttömät, jotka haluavat tehdä jotain, eivät voi tehdä vapaaehtoistyötä koska työkkärin mukaan työttömän tehtävä on istua kotona odottamassa, että se työpaikka tippuu niskaan! Pätkätöiden saaminen on painajainen, koska se tietää helvetillistä paperisotaa ja selvittelyä selvittelyn päälle. No, opiskellahan toki voi.
Ja sen voin sanoa, että pakkotyö ei ole mikään parannuskeino mielenterveysongelmiin. Psyykeen sairaudet ovat sairauksia siinä missä fyysisetkin. Täytyy olla oikeasti todella tietämätön ja arvomaailmaltaan kova, jos ajattelee kurinpidollisten toimenpiteiden oikeasti parantavan sairaan ihmisen.
Ja sen voin sanoa, että pakkotyö ei ole mikään parannuskeino mielenterveysongelmiin. Psyykeen sairaudet ovat sairauksia siinä missä fyysisetkin. Täytyy olla oikeasti todella tietämätön ja arvomaailmaltaan kova, jos ajattelee kurinpidollisten toimenpiteiden oikeasti parantavan sairaan ihmisen.
V
"vieras"
Vieras
Palstan mukaan töitä on, aina, jos vaan viitsii tehdä. Kyllä varmasti on, jossain isoissa kaupungeissa. Mutta ei näissä pikkupaikoissa. Jos vaan mitenkään pystytte sellaisen asian käsittämään. Kaikki eivät vaan voi muuttaa sinne kehä3:n sisäpuolelle. Ymmärrättekö, että myös muualla tässä maassa tarvitaan asukkaita?
Mitäs jos ne 6 lasta onkin tehty silloin kun isällä ja/ tai äidillä oli työpaikka? Mitä jos sitten tuli potkut vakityöstä? Pitäisikö sen kuuden lapsen isän/äidin lähteä mummoja kävelyttämään neljäksi tunniksi/ päivä, saada siitä joku naurettavan pieni korvaus, ja maksaa siitä vielä lasten hoitomaksut ja esim. ajokulut sinne "työmaalle"? Mummojen ulkoilutus toimii varmaan jollekkin nuorelle, ketä ei vaan kiinnosta työnteko. Sillä voisi estää syrjäytymistä. Mutta voiko joku oikeesti ajatella niin mustavalkoisesti asioita, kuin tässäkin ketjussa on kirjoitettu? Kyllä työnteon on sen verran kannatettava, että ei sitä tappiokseen tarvitse tehdä.
Eri asia sitten jos ei edes hae töitä. Mutta jos aktiivisesti tosissaan yrittää työllistyä, niin se mitään sossupummiutta ole. Ihan jokaiselle (myös sinulle) voi tulla elämässä tilanne että tarvitset apua, vaikka sitten sieltä sossusta. Vaikka kuinka väität tietäväsi ja ennakoivasi, että ei tule.
ps. minulla on vakityö, enkä ikinä ole sossusta rahaa pyytänyt. Turha alkaa v*ttuileen. Suosittelen silti tässä elämässä katsomaan asioita vähän useemmalta kantilta. Kaikki ei ole niin mustavalkoista. Ja kaikki ei mene muiden elämässä niinkuin SINUN ajatusmaailmasi kulkee. Näille huutelijoille tekisi niin hyvää että kolahtaa omaan nilkkaan ja kunnolla. Kyllä elämä opettaa.
Jos siellä pienellä paikkakunnalla ei ole töitä, niin ei siellä myöskään niitä työttömiä kaivata. Ei siitä työttömästä ole mitään hyötyä kyseiselle paikkakunnalle, se pysyy pystyssä ilman häntäkin. Ja jos ei pysy, niin sellaista se on. Nykymaailma on sellainen, että elämä on isoissa kaupunkeissa. Pienten paikkojen pystyssä pitäminen keinotekoisesti rahan avulla ei ole järkevää. Ja ei tietenkään kaikkien tarvitse muuttaa kehä kolmosen sisälle. Töitä löytyy myös Oulusta, Tampereelta, Jyväskylästä jne.
[QUOTE="huoh";28184129]Tietoisku: hyvin harva työikäinen on sossun elättinä vuodesta toiseen. Miksi näin? Koska laki velvoittaa jokaisen työikäisen ensisijaisesti TYÖKKÄRIN ASIAKKAAKSI, ja työkkärin lausunnolla taas saadaan rahaa Kelasta. Iso osa "pummeista" elääkin Kelan etuuksilla ja saa sossusta korkeintaan loppurahat, mihin on lakisääteinen oikeuskin (tietty määrä rahaa jäätävä per nuppi kuukaudessa). Sossuntuki on VIIMESIJAINEN ETUUS, KUN KAIKKI MUU ON HAETTU ENSIN. Ja omaisuutta tulee myydä myös, esim. aloittajan lapsekkaasti kuvailema "liian kallista pitää autoa"-tilanne on täyttä totta sossun asiakkaille: sossu katsoo että sulla on auto, myy se. Ei auta selittää että ilman sitä et pääse liikkumaan, ainakaan jos elät isommassa kaupungissa ja että auton arvo on ehkä kaksi tonnia.
Opiskelusta: mistä sinä aloittaja tiedät, kenellä on esim. opintolainat niskassaan eikä siksikään pysty opiskelemaan uutta ammattia? Ja jos koulu on vaikean matkan päässä, on siinä esim. perheellisen vähän vaikea alkaa sumplimaan, jossei ole tukiverkostoa tai edes omaa jaksamista niin paljoa.[/QUOTE]
Tiedätkö sinä kuinka moni nostaa joko asumistuet ja mahdollisesti lisäksi työkkäristä rahat ja maksattaa loput sossulla kun helpompi vaihtoehto on olla kotona? Jäädä joko kth-kauden jälkeen kotiin kun ei halua laittaa lapsia vielä yläasteellakaan olemaan "yksin", tai kun on helpompaa vain ryypätä ja rellestää ja mennä miten huvittaa ilman pakollisia ikäviä velvoitteita kuten työssäkäynti?
Miksi luulet että tiettyjen naisten asema työelämässä on niin heikko? Koska he oikeasti haluavat töitä mutta jostain kumman syystä ei ole koulutusta eikä myöskään halua mennä töihin? Entä nuorisotyöttömyys? Tai niiden nuorten määrä joilla ei ole edes peruskoulutusta käytynä?
Miksi luulet että ttt-hakemusten käsittelyjonot ovat niin pitkät vaikka useampi virkailija per kunta hoitaa pelkästään niitä? Hakemuksia ei ole ihan muutamaa vaan satoja ja enemmänkin. Miksi?
Onko yhteiskuntarakenteessa mielestäsi yhtään parantamisen varaa kun on todellakin helppo vain jäädä kotiin jos niin haluaa?
Ei kyse ole niistä jotka haluavat työskennellä mutteivät syystä tai toisesta töitä löydä, eikä niistä jotka eivät syystä tai toisesta pysty opiskelemaan uutta ammattia eikä varsinkaan niistä jotka ovat opiskeluaikana velkaantuneet, kyse on järjestelmästä joka tukee syrjäytymistä, suoranaisesti kannustaa jäämään kotiin koska se on tuottoisampaa kuin tehdä matalapalkkaduuneja. Ja kaikki halutaan korjata nostamalla veroja, nostamalla eläkeikää, heikentämällä työntekijöiden oikeuksia, heikentämällä erityisesti nuorten työntekijöiden oikeuksia, korvamerkitä vanhempainvapaita jne. Mitä merkitystä sillä on jos koko tukirakenne on lähtökohtaisesti perseellään?
Opiskelusta: mistä sinä aloittaja tiedät, kenellä on esim. opintolainat niskassaan eikä siksikään pysty opiskelemaan uutta ammattia? Ja jos koulu on vaikean matkan päässä, on siinä esim. perheellisen vähän vaikea alkaa sumplimaan, jossei ole tukiverkostoa tai edes omaa jaksamista niin paljoa.[/QUOTE]
Tiedätkö sinä kuinka moni nostaa joko asumistuet ja mahdollisesti lisäksi työkkäristä rahat ja maksattaa loput sossulla kun helpompi vaihtoehto on olla kotona? Jäädä joko kth-kauden jälkeen kotiin kun ei halua laittaa lapsia vielä yläasteellakaan olemaan "yksin", tai kun on helpompaa vain ryypätä ja rellestää ja mennä miten huvittaa ilman pakollisia ikäviä velvoitteita kuten työssäkäynti?
Miksi luulet että tiettyjen naisten asema työelämässä on niin heikko? Koska he oikeasti haluavat töitä mutta jostain kumman syystä ei ole koulutusta eikä myöskään halua mennä töihin? Entä nuorisotyöttömyys? Tai niiden nuorten määrä joilla ei ole edes peruskoulutusta käytynä?
Miksi luulet että ttt-hakemusten käsittelyjonot ovat niin pitkät vaikka useampi virkailija per kunta hoitaa pelkästään niitä? Hakemuksia ei ole ihan muutamaa vaan satoja ja enemmänkin. Miksi?
Onko yhteiskuntarakenteessa mielestäsi yhtään parantamisen varaa kun on todellakin helppo vain jäädä kotiin jos niin haluaa?
Ei kyse ole niistä jotka haluavat työskennellä mutteivät syystä tai toisesta töitä löydä, eikä niistä jotka eivät syystä tai toisesta pysty opiskelemaan uutta ammattia eikä varsinkaan niistä jotka ovat opiskeluaikana velkaantuneet, kyse on järjestelmästä joka tukee syrjäytymistä, suoranaisesti kannustaa jäämään kotiin koska se on tuottoisampaa kuin tehdä matalapalkkaduuneja. Ja kaikki halutaan korjata nostamalla veroja, nostamalla eläkeikää, heikentämällä työntekijöiden oikeuksia, heikentämällä erityisesti nuorten työntekijöiden oikeuksia, korvamerkitä vanhempainvapaita jne. Mitä merkitystä sillä on jos koko tukirakenne on lähtökohtaisesti perseellään?
[QUOTE="vieras";28184827]itse en pysty töihin menemään sairauteni vuoksi ja vaikka mieheni menisi saisimme silti vain saman summan kuin sossuntuella, joten ei ole järkeä lähteä raatamaan kun ei siitä hyötyä ole[/QUOTE]
Tässä ehkä kiteytyy koko aloituksen idea?
Tässä ehkä kiteytyy koko aloituksen idea?
Jossain vaiheessa tulee eteen tilanne jossa on pakko valita, loihditaanko jostain halua lähteä todella parantamaan asioita, vai loihditaanko maagisesti jatkuvasti lisää rahaa aina kasvavan vajeen täyttämiseksi kun porukka eläköityy ja olisivat oikeutettuja korvaukseen tekemästään työurasta, mutta tilalle ei löydy tarpeeksi veronmaksajia syystä että työvoimaa on a. liian vähän, b. se on liian halutonta koska c. erityisesti ylikansalliset yritykset jotka työllistävät jonkinmoisen lauman ihmisiä tällä hetkellä ovat hyvin haluttomia siihen että omat osingot kapenevat.
Sillä kuntouttavalla toiminnalla, ennaltaehkäisevillä toimilla (jotka tietenkin tiettyjen kohdalla ovat jo myöhäisiä mutta joita pitäisi tällaisille alle 30v elämäntapatyöttömille kyllä löytyä) ja edes pikkuhiljaa etenevällä rakennemuutoksella saataisin ihmeitä aikaiseksi ja erityisesti niille jotka näillä markkinoilla eivät ole joko kykeneviä tai halukkaita toimimaan edistääkseen omaa asemaansa, vaan luottavat vain siihen että loputtomiin joku toinen maksaa. Mitä sitten kun ei enää maksakaan? Kohta ollaan kuin Venäjällä, rikkaat ovat rikkaita ja köyhät syövät kaduilla roskiksista. Mihin se johtaa?
Tästä lähtisin syyttämään juurikin sitä että koetaan helpommaksi ja kannattavammaksi hyödyntää järjestelmää joka mahdollistaa valikoivan työttömyyden.
Ei nähdä edes mahdollisuuksia siirtyä työllistymisen kautta toisiin tehtäviin ja fyysiseen työpisteeseen, vaan jäädään odottamaan ihmettä. Kaikki lienee tuntevat sen ikävän faktan että työssä jo olevan on huomattavasti helpompi saada uusi työ kuin työttömän. Kumman mielummin työnantajana itse kukin palkkaisi, henkilön joka on töissä, jolla on työkokemusta ja selkeä halu tehdä töitä, vai sellaisen jonka cv mahtuu kahdelle riville ja joka on aikamoinen riskisijoitus firmalle ainakin paperilla?
V
"vieras"
Vieras
V
"vieras"
Vieras
Tämä asenne kai siellä on taustalla, mutta mistä se taas on syntynyt? Ei mua suoraan sanottuna kauheena huvita tehdä näitä siivojantöitä, mutta mä ymmärrän, että jostain se on alotettava ja en mä ilman koulutusta voi olettaakkaan saavani hyvää työtä. Miten joku voi olla niin pihalla elämän realiteeteista, että kuvittelee oikeasti saavansa hyväpalkkaisen ja siistin sisätyön ilmaan mitään kokemusta tai koulutusta?
Palstan mukaan töitä on, aina, jos vaan viitsii tehdä. Kyllä varmasti on, jossain isoissa kaupungeissa. Mutta ei näissä pikkupaikoissa. Jos vaan mitenkään pystytte sellaisen asian käsittämään. Kaikki eivät vaan voi muuttaa sinne kehä3:n sisäpuolelle. Ymmärrättekö, että myös muualla tässä maassa tarvitaan asukkaita?
Mitäs jos ne 6 lasta onkin tehty silloin kun isällä ja/ tai äidillä oli työpaikka? Mitä jos sitten tuli potkut vakityöstä? Pitäisikö sen kuuden lapsen isän/äidin lähteä mummoja kävelyttämään neljäksi tunniksi/ päivä, saada siitä joku naurettavan pieni korvaus, ja maksaa siitä vielä lasten hoitomaksut ja esim. ajokulut sinne "työmaalle"? Mummojen ulkoilutus toimii varmaan jollekkin nuorelle, ketä ei vaan kiinnosta työnteko. Sillä voisi estää syrjäytymistä. Mutta voiko joku oikeesti ajatella niin mustavalkoisesti asioita, kuin tässäkin ketjussa on kirjoitettu? Kyllä työnteon on sen verran kannatettava, että ei sitä tappiokseen tarvitse tehdä.
Eri asia sitten jos ei edes hae töitä. Mutta jos aktiivisesti tosissaan yrittää työllistyä, niin se mitään sossupummiutta ole. Ihan jokaiselle (myös sinulle) voi tulla elämässä tilanne että tarvitset apua, vaikka sitten sieltä sossusta. Vaikka kuinka väität tietäväsi ja ennakoivasi, että ei tule.
ps. minulla on vakityö, enkä ikinä ole sossusta rahaa pyytänyt. Turha alkaa v*ttuileen. Suosittelen silti tässä elämässä katsomaan asioita vähän useemmalta kantilta. Kaikki ei ole niin mustavalkoista. Ja kaikki ei mene muiden elämässä niinkuin SINUN ajatusmaailmasi kulkee. Näille huutelijoille tekisi niin hyvää että kolahtaa omaan nilkkaan ja kunnolla. Kyllä elämä opettaa.
Mä olen kerran ollut siinä tilanteessa että olisin todella tarvinnut yhteiskunnan tukea kun duuni lähti alta 2h varoajalla 80v pomon napsahdettua siitä etten nuollut persettä tarpeeksi nopeasti ja tehokkaasti. Mun moka, myönnän, olin liian naiivi uskoakseni että Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa voidaan rikkoa lakeja niin tehokkaasti mutta näin vain toimitaan. En ollut oikeutettu työttömyysturvaan koska mulla oli amk tauolla eikä ammatillista koulutusta pohjalla, eikä vielä ikää sitä vaadittua 26v vai mikä tarkka raja olikaan. En myöskään saanut sossusta senttiäkään koska katsottiin että mieheni pystyy reilun tonnin kuukausipalkalla elättämään meidät molemmat sillä vuokran jälkeen taloudelle käteen jäi kuitenkin nelisensataa euroa. Mulla oli se onni että taustalla oli perhe joka pystyi auttamaan sen yli ja uusi työ löytyi silloin vielä suhteellisen helposti, vaikkakin vaati oman auton käyttöä joka maksoi palkkaan nähden miljoonan. En tiedä oliko onni vai taloudellinen tappio ettei meillä ollut vielä lapsia, jälkeenpäin olen oppinut että silloin olisi ilmaiseksi tullut ilmeisesti kaikki. Että kyllä se siperia opetti ettei tähän järjestelmään kannata luottaa
Sen jälkeen on talous kantanut hyvinkin värikkäin keinoin, mutta sossun rahoihin ei ole tarvinnut edes yrittää turvautua. Olen käyttänyt sekä opintotukia että vanhempainetuuksia ja jopa kotihoidontuen, tehnyt paskoja duuneja todella paskalla palkalla ja ollaan jouduttu tekemään hyvinkin epämiellyttäviä ratkaisuja asumisen, työskentelyn ja elämisen suhteen, mutta minun ajatusmaailmaani kuuluu silti edelleenkin se, ettei ole oikein elää pääsääntöisesti, tietoisesti valitsemalla vuosikausia yhteiskunnan tuilla roikkuen.
Olen saanut tutkinnon, olen töissä, tienaan paremmin kuin koskaan ja tällä hetkellä olen perheemme pääelättäjä. Teen määräaikaista pätkää toisen perään koska jätin paskapalkkaisen vakiduunin kesällä vaihtaakseni työhön jota todella haluan tehdä. Mulla ei ole mitään kummoisia kuvitelmia siitä että yhteiskunta tulee bäkkäämään jos tarvitsen esim. työttömyyden edessä tukea. Tiedän että siinä vaiheessa omalla työllä tienattu vaikkakin pankin kanssa yhteisomistuksessa oleva asunto pitää myydä ja pihassa seisovat tonnin romut saavat nekin lähteä kuluja leikataksemme. Se on tehty ennenkin, ei mitään uutta. Aina sieltä suosta kuitenkin noustaan kun haluaa jotain tarpeeksi ja on sen eteen valmis näkemään vaivaa.
Mä olen tehnyt sen tietoisen valinnan että olen opiskellut koko ajan töitä tehden alalle jossa töitä riittää kiitos lukuisten elämänsä sössivien ihmisten. Olemme myöskin valinneet pitää perhekoon sellaisena että pystymme lapsemme itse elättämään emmekä tarvitse nykymittapuulla 200m2 taloa jotta mahdumme kaikki.
Elämä on valintoja täynnä ja mä olen tehnyt omani nojaten siihen että haluan viimeiseen saakka pärjätä omillani, ilman yhteiskunnan tukea sillä hetkellä kun olen heikoilla, koska en luota pätkääkään siihen että sitä tälläkään kertaa saisin. Jos työttömäksi jään, tai jos joudun uudestaan tilanteeseen jossa työnantaja rikkoo törkeästi kaikki lait jotka rikottavaksi löytää, käännyn liiton puoleen. Kaikessa missä pystyn, turvaan ensisijaisesti johonkin muuhun kuin sossuun, koska tulevasta ei koskaan tiedä, se on ainoa varma asia tässä elämässä.
V
"vieras"
Vieras
Pisara valtameressä joku toimeentulotuki.
Esimerkiksi 2011 toimeentulotukea maksettiin 647 miljoonaa euroa.
Kuulostaa toki isolta summalta, mutta esimerkiksi kehitysapua maksetaan vuosittain yli miljardi euroa täysin turhaan. Yli 1000 miljoonaa euroa 365 päivän välein täysin turhaan.
Sillä rahalla voisi todellakin työllistää näitä kotimaamme ihmisiä, luoda työpaikkoja, parantaa oloja, ohjata mielenterveystyöhön, auttaa ihmisiä. Ihan konkreettisesti.
Eikä kehitysapu todellakaan ole ainut täysin turha rahareikä, valtio hallituksen johdolla viskelee omaisuutemme ja hyvinvointimme pitkin eurooppaa, suomineitomme ja kansamme on hyväksikäytön uhri, perseraiskattu hajalle.
Suomesta on tulossa kehitysmaa. Kaikki menee päin vittua.
Esimerkiksi 2011 toimeentulotukea maksettiin 647 miljoonaa euroa.
Kuulostaa toki isolta summalta, mutta esimerkiksi kehitysapua maksetaan vuosittain yli miljardi euroa täysin turhaan. Yli 1000 miljoonaa euroa 365 päivän välein täysin turhaan.
Sillä rahalla voisi todellakin työllistää näitä kotimaamme ihmisiä, luoda työpaikkoja, parantaa oloja, ohjata mielenterveystyöhön, auttaa ihmisiä. Ihan konkreettisesti.
Eikä kehitysapu todellakaan ole ainut täysin turha rahareikä, valtio hallituksen johdolla viskelee omaisuutemme ja hyvinvointimme pitkin eurooppaa, suomineitomme ja kansamme on hyväksikäytön uhri, perseraiskattu hajalle.
Suomesta on tulossa kehitysmaa. Kaikki menee päin vittua.
V
"vieras"
Vieras
Eikö tuota toimeentulotukea jää vieläpä satoja miljoonia euroja maksamatta joka vuosi, kun kaikkia siihen varattuja rahoja ei käytetä.
Voipi neki sitte lähettää vaikka ali-baballe zuluzulu-maahan
Voipi neki sitte lähettää vaikka ali-baballe zuluzulu-maahan
V
"vieras"
Vieras
Kyllä se vituttaa ku kultalusikka perseessä syntyneet vittuilee ihmisille, jotka ovat taistelleet, taistelleet ja taistelleet paremman elämän puolesta - turhaan.
V
"vieras"
Vieras
V
"vieras"
Vieras
H
"huhhuh"
Vieras
Siis ihan oikeesti. Tälläkin hetkellä hallitus jakaa jopa miljardeja euroja minne sattuu. 700 000 yhteen tulevaisuustutkimukseen, rahaa Kreikkaan jne. Ja te syyllistätte sossupummeja siitä että vievät valtiolta pennosia?
Miettikää nyt missä ne oikeat rahareiät ja oikeat kuppaajat on.
Miettikää nyt missä ne oikeat rahareiät ja oikeat kuppaajat on.