Heissan kaikille. Onneksi olkoon kaikille lapsen saanneille.
En olekkaan hetkeen kirjoitellut, melkein varmaan kahteen kuukauteen. No päivitellään nytten: rv 36 tienoilla syyskuun lopulla saatiin äitipolikäynnillä tietää, että muksu oli lakannut kasvamasta. Liikkeitä piti alkaa laskea ja mieli meni muutenkin matalaksi. Pari viikon päähän laitettiin kontrolli. Rv 38+4 perjantaina todettiin ettei ole vieläkään oikein ac (se mahanympärysmitta) kasvanut, lapsivettä oli vähäisesti ja käynnistykseen seuraavan päivänä. Tässä vaiheessa olin jo 1,5 cm auki ja kanavaa jäljellä 2 cm, lääkäri arvioi että voi syntyä jo viikonloppuna..
Maanantaina 10.10. marssin sairaalaan ajatuksella, että täältä ei kotiuduta ennen kuin vauva on maailmassa sekä että tänään voisi syntyä. No ei se mennyt ihan niin. Ensiksi laitettiin baloq-käynnistys (sellainen mekaaninen ärsyke juttu), päästiin 3cm ja kanava hävisi. Supisteli epäsäännöllisesti, mutta ei sattunut tarpeeksi.
Tiistaina marssittiin synnytys saliin ja oksitosiini tippaan. Ei vaikutusta, ei edelleenkään satu tarpeeksi. Takaisin osastolle.. Harmitti kovasti, tuli istuttua salissa tipassa 6h ilman vaikutusta.
Keskiviikkona cytotek-tabletit kehiin, ensiksi 1/4 annoksella suun kautta 3 krt vuorokaudessa. Ei vaikutusta, ei ollut kivaa istua sairaalassa odottamassa ja katsella kun huonetoverit lähtevät synnyttämään. Supisteli säännöllisesti alle 5 minuutin, mutta ei edelleenkään satu tarpeeksi.
Torstaina 13.10. cytotek-tabletit annosta nostettin 1/2 tablettiin. Ekasta ei vaikutusta, toisesta (klo 16 aikaan) lähti sitten supistukset tuntumaan ja sattumaan. Istuttiin vielä sitten äidin ja miehen kanssa kahvilla. Äiti lähti kotio päin ja minä taapertamaan osastolle takaisin. Vedet meni klo 19, tai housut kastu mutta mitään lammikkoa en saanut aikaan. Sen jälkeen rupesi sitten sattumaan, kävellessä ja liikkeessä hieman helpotti mutta ei ollut enää kivaa. Kätilöt sitten arpo mennäänkö vai ei, kanava hävinnyt ja kohdun suu auki 4 cm.
Ilmeisesti sitten sattui tarpeeksi ja päästiin n. 20:30 saliin, 5 cm auki. Ammeessa kärvistelin 20 min, supistuksilla krappasi selkä ja paineen tunne oli jatkuvaa. Tämän jälkeen kohdunkaulan puudutteet molemmin puolin, toisesta meni koko tunto mutta toisella puolella tunsi supistukset vielä. Klo 22 rupesi ponnistuttamaan ja klo 23:11 tyttö oli syntynyt. Välilihaa leikattiin pari senttiä, ja tikeistä ei ole mitään käsitystä. Väsyin ponnistuksista ja uskon että osa johtui siitä, että en tuntenut supistuksia kunnolla joten ponnistelin vähän silloin tällöin.
Tyttö oli terve ja hyvä vointinen kaikesta huolimatta. Pituutta 49cm ja painoa 2670g. Maitoa lähti tulemaan vasta lauantaina kunnolla, vaikka rinnoista oli tihkunut jo rv19 lähtien. Lisämaidolla mentiin alkuun, jotta likka saisi massaa itseensä. Nytten tulee jo riittävästi, ja olen saanut jo hieman pumpattua pakkaseenkin. Meillä tuli tutti jo sairaalasta mukana, kun ei meinannut ekana yönä rauhoittua ollenkaan. Ylitti syntymäpainonsa jo seuraavana tiistaina, kun neuvolasta tehtiin kotikäynti. Siitä lähtien ollaan ulkoiltu säännöllisen epäsäännöllisesti.
Rauhallinen tapaus syntymästään lähtien, ei pahemmin turhista huuda. Nukkuu 4h melkeimpä joka kerta kun nukahtaa, pari pitempääkin pätkää on öisin ollut. Tosin tössöttää hereillä syöttöjen jälkeen parikin tuntia. Koiran kanssa tulee hyvin toimeen ja omassa sängyssään on kaikki yöt nukkunut. Katotaan nytten kauanko tätä jatkuu, odotan innolla sitä että tyttö alkaisi nukkua yönsä läpi ilman herätyksiä.
Lortsy ja tyttö 4vk