Todella iso osanotto jälleen ihan liian monelle pienokaisensa menettäneelle! :hug: :'(
Nuo menetyksen tunteet muistaa kyllä, kuin eilisen päivän omalta kohdaltaankin, vaikka aikaa niistä jo muutama vuosi onkin.
Jotenkin odottaa vaan, että milloin on se oma vuoro sanoa hyvästit tälle pinolle ja haudata vauva-unelmansa.
Mutta voimia myös meille, jotka jatkamme taisteluamme ja ylläpidämme toivoamme.
Ei meitä hellin hanskoin käsitellä myöskään ja tukena olemme loppuun asti kaikille täällä, eikös vaan!?
Omaan napaan kuuluu helpottavampaa, jos niin voi sanoa.
Huono olo on jäämässä pois pikkuhiljaa, mutta tilalle tuli tämä kamala kuume-nuha-ripuli!
Tuo kaamea taudinkuvatus olisi saanut painua suohon ennemmin kuin tulla tänne minua kiusaamaan! :snotty:
Eilen oli neuvola ja tänään niskaturvotusultra.
Pelkäsin ihan kamalasti koko ultraa.
Olin lähellä jo pyörtyä autoillessani terveyskeskukseen, eikä ollut kaukana se paniikkikohtauskaan...
Odotusaulassa sain kuitenkin koottua itseni aika hyvin ja sitten marssin vastaanottohuoneeseen.
Täti oli jo ennestään tuttu varhaisultrasta ja klehottikin minua vaan riisumaan ja kapuamaan tuoliin.
Kamala anturi sattui ja painoi joka tavalla kohtua ja oli tosi epämiellyttävän tuntuinen hetki muutenkin.
Siellä se sitten näkyi, pieni ihme!
Vastasi viikkoja 11+4, joten laskettu aika pysyy siellä 7.9.2008.
Kuinka kaunis onkaan tuo selkärangan helminauha ja kun täti kehui vielä pienen päätä kauniin malliseksi, niin olin onneni kukkuloilla.
Nenäluu näkyi, mikä ei kuulemma näy Down- lapsilla ja muutenkin oli oikein pontevan ja terveenoloinen yksilö siellä masussa.
Huitoi ja potki sekä teki pari volttiakin, että tulee tuohon sisareensa varmasti menohalujensa puolesta...
Riskirajaan enää siis 3 päivää, uskaltaakohan sitä jo vähän iloita?
Ehtiihän ne murheet sitten surra, jos ne on tullakseen.
Eikä niihin murheisiin kuitenkaan voi kokonan itseään valmistaa, suuri ja kamala järkytys se menetys on silti, vaikka siihen yrittäisi kuinka varautua.
Joku kysyi janosta.
Minua ainakin janottaa koko ajan, eikä niin väliä mitä juo, siihen käy kyllä yhtä lailla tuoremehu ja limpparikin tai vaikkapa maito.
Mutta mulla on kamala himo kauraleipään. Sitä ja teetä ja kalkkunaleikkelettä palaa....
Kohta koko ämmä ihan leivän mallinen... :kieh:
Mutta vielä lopuksi voimia surun kokeneille ja tervetuloa kaikille uusille mukaan!
Vauvaliimaa ja onnellisia odotuksen päiviä ihan jokaiselle!
:flower: :flower: :flower:
Mamitus2 + Nappula