Synnytyskertomusta =)
Eli perjantaina silloin oli aamusta asti niitä supisteluja, mutta kovin epäsäännöllisiä olivat. Päikkäreitten aikana väli vaan piteni ja ajattelinkin ettei täs mihkään tarvii lähtee. :kieh: No kuitenkin sit kun heräilin ylös, niin supistukset alkoivat taas lisääntyä ja ukko ei jaksanut katsella enää mun kärvistelyä sohvan nurkassa vaan patisti soittamaan synnärille... no niin mä sitten tein ja sovittiin tosiaan, että meen ainakin näytille.
Synnärillä taisimme olla joskus vähän ennen neljää ja kätilö laittoi käyrälle ja tutki kohdunsuun tilanteen, joka ei kuulostanut ollenkaan lupaavalta, koska kohdunkaulaa oli kaikki 3 cm jäljellä ja kahdelle sormelle olin auki. :kieh: No sovittiin kuitenkin, että seuraillaan kuitenkin tilanne ja sain laittaa sairaalavaatteet niskaan.
Kävelimme siellä pitkin poikin sairaalaa ukon kanssa ja välillä pysähdyin puhkumaan supistusten kanssa... tätä me tehtiin parisen tuntia, jonka jälkeen tilanne oli se, että nyt oli kohdunsuu jo 4 cm auki ja sitten tuli päätös siitä, että ei me ainakaan kotiin enää päästä. =) Supistusten vaan lisääntyessä päätin mennä niitä suihkuun lievittämään ja toivoin edistystä synnytykseen... no sitä ei tapahunut vaikka supisteluja olikin koko ajan. Vaan 5 cm olin auki. Tässä vaiheessa otin ilokaasun käyttöön ja sitä imuttelin ja kävelin välillä. Kätilö mulle koko ajan sanoi, että ei hän oikein tiedä, että onko tää synnyts ees varsinaisesti vielä käynnissäkään, kun edistyminen oli niin hidasta ja supistukset ei ollut tarpeeks tehokkaita.
Ajantaju siinä kuitenkin meni kun niiden kanssa kärvisteli ja jossain vaiheessa kipu meni sen verran kovaksi, että suostuin kätilön suosittelemaan kohdunkaulanpuudutukseen. Gyne tuli sen tuikkasemaan joskus yhdeksän kieppeillä ja lupasi mulle helpotusta... no sitä helpostusta en siitä sit kuitenkaan saanut :kieh: vaan mulla tuo ei vienytkään niitä kipuja lainkaan pois vaan oikeastaan lisäsi kipua ja tuskissani siinä sitten kierin ja imutin kaasua ja kysyin, että koska tän oikeesti pitäis alkaa auttamaan.
Kätilö päätti tässä vaiheessa tarkistaa kohdunsuun tilanteen ja yllätys oli suuri, kun se oli nyt sitte hetkessä avautunut 9 cm... että sen se puudutus vissiin sitte sai aikaan, että avaytuminen nopeutu (sanoinkin ukolle, että niillä oli puudutteen tilalla ruiskussa jottain vauhtia antavaa
)
Tässä välissä puhkaistiin kalvot ja odotettiin, että vauva laskeutuu kunnolla...
No tästä sitte päästiinkin suht nopiaan siihen tilanteeseen, että oli aika ponnistaa. Välillä meinas usko loppuu ja voimat ehtyä ja siinä tuskissani mietin, että ei koskaan enää tällaista mulle kiitos.
Tarkkaan en edes tiedä kuinka kauan siinä ponnistelussa meni, mutta ilmeisesti noin puolisen tuntia. Lopulta saatiin Vilpertin pää maailmaan ja tässä kohtaa alkoi helpottaa kummasti. Sitten enää ihan pieni ponnistus ja Vilpertti tulikin oikein vauhdilla ulos. Hyvä, että kätilö sai kiinni.
Mies tsemppas mua koko urakan ajan aivan mahtavasti ja onnesta soikeena oltiin molemmat :heart:
Lapsivesi oli vähän vihertävää, joten jouduttiin pikkuisen tarkempaan syyniin, mutta onneks kaikki oli kuitenkin hyvin. :heart: Punnitus tilanteessa tällä äiteellä loksahti suu hieman auki, kun viikko aikaisemmin oli sanottu, että tulee syntymään alle kolme kiloisena ja vaaka näyttikin melkein 3400
Että niin ne ultratkin vaan näyttää väärin. :kieh: Istukka oli kans aika messevän kokoinen yli 700 g...
Mutta joo...suurinpiirtein näin tuo meni ja hassuinta on, että kätilön kanssa jouduttiin vielä jälkikäteen miettimään, että missähän kohtaa se sitte se synnytys käynnistyi :xmas: Että sitä ei sit kukaan oikein tiedä.....
Laitettiin nyt kuitenkin, että oli käynnistynyt joskus kuudelta, mutta voihan se olla, että käynnistyikin tosiaan vasta silloin yhdeksältä kun se puudute laitettiin...eli synnytyksen kesto oli jotain 2-5 tunnin välillä :saint:
vuorokauden kuluttua synnytyksestä en enää ajatellut ettei koskaan enää :xmas: että niin sitä mieli nopiaan muuttuu ja ikävät kokemukset unohtuu
Ihan hyvä maku jäi kuitenkin loppujen lopuks tästäkin synnytyksestä ja palkintohan on mitä mahtavin. :heart: