snodgrass
moi taas!
tinii ihania löytöjä oot tehnyt!
katjuska ja ail hyvä että sokerirasitus on nyt onnellisesti takana päin.
peloista oli kyselty. Mulla on oikeastaan kaksi: ensinnäkin pelkään kuten ninetsukin sektioo. Mulla ei ole siitä mitään kokemuksia, mut tajusin, et jos joutuisin alatiesynnytyksen sijaan suunniteltuun sektioon, niin olisin kyllä pettynyt ja kokisin jääneeni vaille tiettyjä juttuja. Ja tietysti just se toipuminen ja imetyksen onnistuminen sektion jälkeen mietityttää. Kyllä synnytystäkin miettii toki, nyt kun taas tietää vähän enemmän kuin viimeksi. Tulee sellaisia mitä jos-juttuja mieleen, mut oon yrittänyt pitää sellaiset ajatukset poissa, kun niistä ei ole kuin haittaa. Mutta toinen varsinainen pelko tai huoli on sit se, et miten sitä kahden kanssa lopulta pärjää. Oon nimittäin sen tyyppinen ihminen, et kaipaan aika paljon omaa aikaa ja tilaa, ja oon ymmärtänyt, et kahden kanssa se kutistuu entisestään. Toivottavasti en ihan pimahda. Ja mitä pidemmälle tässä aika kuluu, sitä elävämmin muistuu mieleen esikon vauva-ajalta pahimmillaan helvetillinen univaje, ja sitä kans pelkään et jos joutuu siihen taas. (vaan jospa tämä toinen oliskin tyytyväisempi tapaus ja parempi nukkumaan... )
Mulla on muuten nyt pikkuhiljaa käynnistymässä toi pesänrakennusvaihe. Tänään ostin rintapumpun ja pienen myssyn vauvalle. Kovasti tekisi mieli päästä pinnisostoksille (meillä oli viimeksi lainassa, kuten toi rintapumppukin) ja pehmusteita yms "kaunista turhuutta" hankkimaan..
snodgrass ja neponen 28+5
tinii ihania löytöjä oot tehnyt!
katjuska ja ail hyvä että sokerirasitus on nyt onnellisesti takana päin.
peloista oli kyselty. Mulla on oikeastaan kaksi: ensinnäkin pelkään kuten ninetsukin sektioo. Mulla ei ole siitä mitään kokemuksia, mut tajusin, et jos joutuisin alatiesynnytyksen sijaan suunniteltuun sektioon, niin olisin kyllä pettynyt ja kokisin jääneeni vaille tiettyjä juttuja. Ja tietysti just se toipuminen ja imetyksen onnistuminen sektion jälkeen mietityttää. Kyllä synnytystäkin miettii toki, nyt kun taas tietää vähän enemmän kuin viimeksi. Tulee sellaisia mitä jos-juttuja mieleen, mut oon yrittänyt pitää sellaiset ajatukset poissa, kun niistä ei ole kuin haittaa. Mutta toinen varsinainen pelko tai huoli on sit se, et miten sitä kahden kanssa lopulta pärjää. Oon nimittäin sen tyyppinen ihminen, et kaipaan aika paljon omaa aikaa ja tilaa, ja oon ymmärtänyt, et kahden kanssa se kutistuu entisestään. Toivottavasti en ihan pimahda. Ja mitä pidemmälle tässä aika kuluu, sitä elävämmin muistuu mieleen esikon vauva-ajalta pahimmillaan helvetillinen univaje, ja sitä kans pelkään et jos joutuu siihen taas. (vaan jospa tämä toinen oliskin tyytyväisempi tapaus ja parempi nukkumaan... )
Mulla on muuten nyt pikkuhiljaa käynnistymässä toi pesänrakennusvaihe. Tänään ostin rintapumpun ja pienen myssyn vauvalle. Kovasti tekisi mieli päästä pinnisostoksille (meillä oli viimeksi lainassa, kuten toi rintapumppukin) ja pehmusteita yms "kaunista turhuutta" hankkimaan..
snodgrass ja neponen 28+5