Kovasti oli tullut juttua ja piti kommentoida useammalle, mutta Sisun uutinen vetää hiljaiseksi.
Jos voisin henkäistä yhdenkään
raskaan huokauksen puolestasi,
itkeä yhdenkään kyyneleen puolestasi,
kärsiä edes hetken surua ja ikävää puolestasi,
mikä sinua auttaisi ja lohduttaisi,
niin sen tekisin!
Mutta sydämessäni olen ajatuksin luonasi
ja pyydän sinulle apua, lohdutusta ja voimaa.
Hän, joka
sinulle on ollut rakas
ei koskaan kuole sydämestäsi.
Osanottoni ja kovasti voimia teille. Sanat tuntuvat tyhjiltä nyt.
syysmama