Syyskuun tulokkaat 2010 **** Heinäkuussa **** (Päivityspyynnöt yksityisviestillä, kiitos!)

Moro kaikki!

Nyt pitää käydä vähän useemmin, kun ehtii niin paljon tulla tekstiä, että ei jaksa edes lukea, vaikka kiinnostaisikin!

No onneks mulla on sen verran tylsää täällä työpaikalla, kun ei mitään tapahdu, niin ei ole kuin aikaa hengata netissä.. mä oon addiktoinut itteni AIVAN täysin facebookkiinki, käyn siellä suurinpiirtein joka toinen minuutti

Mua on nyt alkanut ihan sikana jännittää synnytys.. miten kaikki menee!! Kaveri sai ma just vauvan ja kuvaili kipua niin hirveäksi.. ja oon toki kuullu siitä aikasemminkin.. Mua jännittää ne supistukset ja miten ylipäänsä kaikki alkaa. Mitäs jos supistukset eivät menekään koviksi mutta kestää monta tuntia. Kannattaako vaan soittaa sit sairaalaan ja ehkä käydä siellä? Jollain kuulin menevän näin, että ei todellakaan ollut tuntenut että ne olisi nyt "niitä" supistuksia. Mä toivon että kaikki menee just hienosti kaavan mukaan.. supparit, sairaalaan, synnytys jne.
Ei yllätyksiä!

Mä oon välillä ihan raivopäinen tän helteen kanssa! Töistä kun matkustan julkisilla himaan, niin voi sitä hikoilun ja nihkeyden määrää! Jos joku sanois yhdenkin väärän sanan, ni mä räjähtäisin! Sit ku pääsen himaan, heitän vaatteet saman tien pois ja juoksen suihkuun! Sit meen makaa olkkarin lattialla tuulettimen ääreen.. sit voin ajatella vasta että mitäs seuraavaks.

Me tosiaan ollaan nukuttu jo 2 viikkoa olkkarissa, kun ei makkarissa voi! Tällä viikolla oli yks yö niin ,että nukuin vaan tunnin! Se oli HIRVEETÄ! Nyt oon alkanut tottuuu tuulettimen ääneen niin saan sen kanssa nukuttuakin.

Yks hyvä viilennyskeino on kylmäkallet! Mulla on illalla ja yöllä aina jalkaterät aivan tulessa, niin noi viilentää! Sit tuuletin vielä puhaltaa jalkoihin.. aah Otan yleensä vielä toisen suihkun ennen nukkumaan menoa. Ja aina senkin sillein, että eka kylmä suihku et saa ittelleen raikkaan olon ja just ennen ku poistun suihkusta, käännän sen hetkeks lämpimälle.. sit ilma tuntuu viileeltä kun tulee pois

Mulla on maha niin iso, kun kaikki on tossa edessä (kaikki 8kg), että sen kanssa on aika ajoin jo vaikeatakin olla! ja poika potkii niin kovasti välillä että ihan sattuu. Mä vaan oottelen että se alkais laskeutuu jo, niin loppuis närästys.. ei sitä paljon ole, mutta eilen oli pakko hakee renniet apuun, ku en saanut sitä loppumaan millään. No sit ku vauva laskeutuu niin sitten juostaankin VIELÄ enemmän vessassa kaikessa on puolensa..

Mä oon myös aika puhki poikki varsinkin työpäivien jälkeen. Ja yleensäkin en pysty kauaa olee jaloilla. Eilen olin 1,5 h jaloillani, niin olin NIIN POIKKI sen jälkeen. Ihan uskomaton fiilis! Kun on tottunut menemään ja olemaan.. Näin se vaan hidastaa elämän tahtia, vaikka ei alussa uskoiskaa Mut ei se haittaa. Mitään painavaa en voi enää kantaa, mites muilla? Mua sattuu alavatsaan, nivusiin ja häpyluuhun..
Nivuset ja häpyluuhun sattuu tosi usein kävellessä ja herään aina siihen yöllä kun käännän kylkeä, koska tuntuu et alapää repee, jos liian nopee heitän jalat toiselle puolelle. Tosi ällön tuntusta.
Sit mulla tulee välillä sellasia menkkamaisia polttoja alavatsaan. Onks ne supistuksia?? Th sano, et kohtulihas harjottelee.. tänään kävellessä iski vatsan sivuun tosi kipeä supistus, ei pystynyt melkein kävelee, kun sattu :/ Mut se ei tuntunut menkkakivulta, vaan ihan erilaiselta.

Ihanaa kun neuvola alkaa olee paljon useemmin nyt seuraavan jälkeen, ku sitä aina odottaa niin paljon! Nyt on seuraavaks 26.7, sit 14.8 neuvolalääkäri ja sit varataan taas kahen viikon päähän

Muakin aina silloin tällöin mietityttää tuleva ja äitiys. Joskus pelkään etten pärjää, mut toisaalta tiedän että pärjään! Kaikki muutkin on pärjännyt! :heart:

Mun kaveri joka sai ma vauvan, pääs jo ke kotiin! Toivottavasti itselläkin menee niin Sai vaan 2 tikkiäkin.. pienellä selvis.

Lätäkkö ja pikkumussukka 30+6 (huomenna poksuu!!)

 

Herranjumala miten pitkä teksti

 

Niin kuuma on, että ei paljon jaksa kirjoitella. Mulla on öisin märkiä pyyhkeitä sängyssä helpottamassa oloa. Nilkat ja sormet turpoaa, muuten siedettävää.

Onko teillä kellään ahdas synnytyskanava/lantio? Oletteko jo miettineet synnytystapaa? Mulla on ahdas synnytyskanava, ja edelliset jääneet pitkäksi aikaa jumiin, joten olen siitä käynyt keskustelemassa. Suosittelevat kuitenkin alatiesynnytystä, mutta niin että sectiovalmius on myös koko ajan, jos ponnistusvaihe pitkittyy.

roosamaria ja nuppunen 31+1 vk

 

Tausta-idlaaja tulee taas tänne piipahtamaan....

Olen aina ihmetellyt näitä juttuja, että ei voida muka ostaa vauvalle vaatteita ennen kuin tiedetään sukupuoli... niinku sillä värillä nyt olisi väliä. Mutta nyt ymmärrän!! Viikon aikana olen käyny kaupoissa kiertelemässä ja melkein kaikki pikkuvauvojenkin vaatteet on tyttöjen tai poikien "osastoissa"! Mitvit!!? Joko ne on hempeän vaaleanpunaisia/sinisiä tai niissä on jotain rimpsuja tai röyhelöitä. Argh! Näin ainakin täällä, ehkä kotosuomessa ollaan vielä neutraaleja, pitää katsella kun viikonlopusta tullaan sinne lomalle.

Samaten peruspaitoja/nuttuja ei löydy, bodeja vaan. Saa vinkata jos Suomessa joku kauppa(ketju) myy tavallisia tai kietaisupaitoja vauvalle...

 

JENNA Mä oon esikoisen kanssa alusta asti inhonnu bodeja ja kietasu juttuja. No bodyt on kyllä siinä pötköttely vaihees ihan hyviä varsinki ku meil on aikas kylmä talo. Ne mitä oon normi paitoja pienelle saanu haalittua kirppikseltä tai satu lahjana ni aika järjestelmällisesti ovat HMn tuotteita. Ite en niin kovin HM fani oo mut kieltämättä lasten vaatteet on niil ollu a) hyvän näkösiä b) laadukkaitakin c) halvahkoja. Mut kyl sielläkin kun kävin viime kesänä oli aikalailla sektiot sukupuolen mukaan mut löyty joitain semmosiaki mitkä käy molemmille.

 

.... bodyen sijaan oon suosinu housuja joissa korkea vyötärö selän suojaks joka ei vauvan vaatteissa oo mitenkään vaikee löytää.

 

Lätäkkö minä ajattelin kanssa ennen esikoisen syntymä, että mista erottaa oikeat ja väärät supistukset. Ärsytti, että kaikkialla luki kuinka oikeat supistukset kyllä tuntee kun niitä alkaa tulla. Sitten kun synnytyssupistukset alkoivat, niin kyllä ne tunsi oikeiksi supistuksiksi. Supistukset sattuivat niin, etten ole sellaista kipua tuntenut ikinä. Toinen seikka mistä huomasi, että synnytys on käynnissä oli se, että tunsin kun vauva liikkui synnytyskanavassa alaspäin. Eli paineentunne oli valtaisi. Se, että supistukset tulisivat hyvin lievinä pitkään on kyllä mahdollista. Yleensä supistuskipu alkaa lievänä ja sitten kun ei voi olla enää paikallaan kun kipu on niin kovaa, niin sitten kannattaa lähteä tai soittaa sairaalaan.

Meillä on vielä yksi iso ponnistus edessä ennen synnytystä. Tehtiin eilen kaupat omasta asunnostamme ja ostimme puutalo-osakkeen Hämeenlinnasta. Muutaman viikon päästä olisi edessä muutto. Emme tunne Hämeenlinnasta ketään, joten sen vuoksi kyselin aikaisemmin siellä asuvien perään. Jos joku Hämeenlinnassa tai lähialueella asuva haluaisi tavata ja kertoilla minulle kaupungista, niin se olisi todella mukavaa. Minulle voi laittaa yv:stiä asiasta jos tapaaminen innostaisi!

Tiinuliini ja Vompatti 30+3

 

Minäkin ilmottaudun mukaan pinoon :wave: Laskettu aika kolmannelle lapselle on 15.9 ja kaksi lasta on jo :heart: Pieni suloinen poika 5vee ja pieni suloinen tyttö 3vee :heart: Uusimman tulokkaan sukupuolesta ei ole tietoa. Ei olla haluttu ottaa ultrassa etukäteen selville ja olotilatkin vaihtelee päivittäin. Milloin tuntuu tyttöololta ja milloin taas poikaololta No, kohtahan se selvii et kumpi tulee

 

tervehdys taas pitkästä aikaa!

ruotsin reissusta saavuttu ja oli sen verran rankka reissu 30asteen lämmössä että jouduin sitten heti eilen käväsemään lääkärissä kovien supistusten takia. Tilanne näytti kuitenkin ihan hyvältä, eli pehmenemistä on tapahtunut ja kohdunkaula lyhentynyt 4cm 2cm, mutta niin kauan hyvä kun aukeamista ei tapahdu...huoh! Suositteli kuitenkin lepäilemään nyt jotta saatais ne kivuliaat supparit kuriin ja nyt onkin ollut jo parempi. ja viikon päästä sitten kontrolli.

SMURFFI; tervetuloa joukkoon =)

HELTEESTÄ; alkaa kyllä täälläklin pinnaa kiristää tämä kuumuus...onneksi meillä sisällä on suht viileetä joten yöt saa sen puolesta nukuttua.

LÄTÄKKÖ: älä suotta stressaa tulevaa synnytystä...kyllähän ne synnytys supparit kipeää tekevät, mutta jotenkin sitä on siinä tilanteessa niin omissa maailmoissaan että aika menee tosi nopeaan ja sitä vaan keskittyy siihen synnytykseen ja kipuun.itselläni molemmat synnytykset olleet pitkiä ja lopulta jouduttu leikkaamaan, mutta jotenkin tuo toinenkaan synnytys ei jännittänyt kovasti kun tiesi että se kipu siitä sitten kyllä loppuu aikanaan...joten älä suotta jännitä

Tänne on tullu tässä viikoaikana niin paljon tekstä etten jaksa kaikkea lukea, mutta koitan nyt ryhdistäytyä lukemaan tulevat =)

lennilokinpoika 30+2(tai jotain sinne päin)

 

Ihanaa rv30 elikkäs poksuti poks!!! enää toivottavasti se kahdeksan jäljellä!

 

Kiitos supparivastauksista! Ihanaa, kun jaksatte vastata, kun täällä on niin paljon tekstiä, että välillä ei ehdi edes lukea kaikkea! Kävin eilen neuvolalääkärissä ja sain saikkua mammaloman alkuun asti eli neljä viikkoa. En valita, vaikka olinkin juuri palannut lomalta töihin ja valmistautunut tekemään vielä kolme viikkoa. Vika vko olisi ollut lomaa. Tämän kuumuuden vuoksi töissä olo olisi ollut aikamoinen ponnistus. Nyt se loppui kuin seinään ja täytyy nyt sopeutua ajatukseen, ettei töihin palata ehkä kahteen vuoteen! Neuvolassa kohdunsuu oli vähän pehmeä muttei lyhentynyt, ei kuulosta kamalan vakavalta. Edelleen kyllä heti jos nousen pystyyn, niin vatsa on kivikova. Onko se sitten supistus, en tiedä. En enää muista, millainen se oli ennen kuin aloin huolestua Ainakin makuulla se on ihan pehmeä. Miten teillä muilla, onko masu seistessä kova vai pehmeä? Ihana ajatus, ettei tarvitse enää aamuisin nousta ja lähteä.

Synnytyksestä, en muista laitoinko jo aiemmin, vaikka se itseäkin välillä ahdistaa, vaikka takana on jo kaksi synnytystä, niin luonto on tehnyt ihmisen kuitenkin synnyttämään - molemmista synnytyksistä on jäänyt päällimmäiseksi mieletön euforia! Kipulääkkeitä on saatavilla nykyaikana tarpeen mukaan, ja niitä ehtii kyllä saamaan, sellaista hoppua harvoin ainakaan ensisynnyttäjillä tulee.Mulla ainakin ilokaasu ja epiduraali on tehneet synnytyksistä täysin siedettävät. Kun ilokaasu ei enää tuntunut riittävän, pyysin epiduraalia, ja sen jälkeen ei oo tuntunut yhtään mitään kipua!! Synnytykset on kuitenkin olleet elämäni vaikuttavimmat kokemukset, niin kyllä niitä kannattaa vähän innollakin odottaa....

Liisa&Liisa 30+6

 

Synnytyskivuista Kyllä se kipu on ihan omaa luokkaansa, mutta jotenkin se synnytys tapahtumana ja kokemuksena on niin vaikuttava, että kipua kestää ihan eri tavalla. Kipu on kuitenkin aaltomaista ja jos suppareissa on välejä niin silloin ei kipua juurikaan ole. Vauvan synnyttyä synnytyskivut loppuu, jos ei jälkisuppareita tule, mutta ei ne useinkaan ole verrattavissa synnytyssuppareihin. Minulla on kaksi nopeaa synnytystä takana, jossa en ole kivunlievitystä saannut. Avautumisvaiheet, jossa on ollut säännölliset kipeät supparit ovat kestäneen vain reilun tunnin. Nyt mies sanoikin mulle, että sanotaan sitten heti, kun saliin mennään, että laittavat sulle kaikki kipulääkket joita vaan saa. Hänestä on se kivun katsominen niin hurjaa. En kyllä ota nytkään, jos ei mitään kummaa tapahdu. Kuitenkin avoimin mielin synnyttämään menen eikä suunnitelmia tee. Pieni toive olisi saada supparit avuksi ponnistuvaiheeseen. Molemmilla kerroilla on supparit loppuneet kuin seinää, kun 10 cm olen auki ollut. Jokseenkin työtästä ponnistaminen ollut
Kaiken kaikkiaan olen kokenut synnytykset helppona, kun ovat olleet niin nopeita. Ekasta toipuminen oli melko pitkällistä, kun repeämät oli niin pahat. Tokasta jännitti eniten etukäteen ehditäänkö sairaalaan, mutta vesien menon jälkeen kestikin 2h ennenkuin supparit alkoi, joten hyvin ehdittiin 50 km matka ajella.
-Poni 31+4

 

Onpa taas tullut tekstiä muutamassa päivässä.
Melkein kaikki jaksoin lukea. Tuli mieleen ettei mullakaan ole vieläkään annettu
painoarviota vaikka tänään poksuu jo 33 vkoa!
Tiistaina on neuvola, saa nähdä jos nyt jotain arviota sanovat vai meneekö se sinne vikaan
lääkäriin asti.
Synnytys on alkanut mietityttää jo täälläkin, miten siitäkin selviää, no pakko kai se on selvitä ei tässä muu enää auta.

Mulla ei nyt muuta tekstiä tule tällä kertaa, on aivot niin sulaneet tästä helteestä
B) voikaahan hyvin taas kaikki!

Mirot 33+0 pokspoks

 

Synnytyksestä tulin vain nopeasti kertomaan, miten kivasti yks th sanoi perhevalmennuksessa, että ei siinä synnytyksessä vielä yksikään nainen ole epäonnistunut. Kaikki vauvat on ulos saatu =)

Shuri ja Onni-Ilona 33+0 *POKS* B)

 

Tervetuloo kaikille uusille höpöttelijöille!

Täällä on pahoinvointi palannut oikein ryminällä. Eilisen päivän vietin suurimmaksi osaksi pää pöntössä ja tänäänkin ollut kuvotusta koko päivän, en sitten tiedä johtuuko helteistä vai mistä. Tosi rasittavaa. Huomenna poksuu 31 viikkoa ja toivon hartaasti, että tää kaveri tulis pihalle jo kuuden tai seitsemän viikon päästä, varsinkin jos nää pahoinvoinnit jatkuu.

menninkäistyttö ja poitsu 30+6

 

Tervetuloa uusille!

Toivottavasti menninkäistytöllä olo paranee eikä toi oo mitään sellaista oksentelua, joka kestäis synnytykseen asti.

Neuvolassa kävin perjantaina ja sf-mitta oli kasvanut vain sentin edellisestä mittauksesta eli oli nyt 23,5 senttiä. Liian pieni, nyt oon jo reippaasti alakäyrän alapuolella, joten terkka konsultoi lääkäriä, joka päättää sitten, joudunko lisätutkimuksiin. Ens viikolla selviää. Oikeastaan toivon, että laittais tutkimuksiin ni selviäis sitten, onko mitään häikkää. Vähän huolestuttaa kyllä, ajattelin aina, että mun mahasta kasvaa valtava ja nyt se sitten onkin liian pieni :/

Muuten oli kaikki hyvin, vauvan sydänäänet hyvät ym. Painokin oli tällä kertaa tippunut puol kiloa. Johtunee varmaan siitä, että nesteet on hyvin kierrossa, kun helteen takia join niin paljon ja söin mansikoita varmaan useammankin kilon. On vaan tuskaisaa tää odottelu, tulee mietittyä nyt paljon, että missä nyt sitten on vika, kun maha ei kasva.

Toivotan muille levollisempaa mieltä kuin mikä itsellä nyt on!

Sannimarja 31+0

 

Menninkäistyttö Toivottavasti oksentelu menee pian ohi! :hug:

Sannimarja Toivottavasti pääset tutkimuksiin, eikä niissä selviä mitään huolestuttavaa! Voimia epätietoisuuteen :hug:

Olin viikonlopun pojan kanssa mökillä, mies ei ollut mukana. Nyt väsyttää hurjasti, kun joutui yksin hoitamaan lasta kolme päivää järven läheisyydessä (hatunnosto yh:lle!) ja nukkumaan (huonosti) vieraassa paikassa... Onneksi mies otti nyt pojan ja ne lähti toiselle mökille illaksi saunomaan, niin mä sain vapaaillan

-dask ja typy 30+3

 

SANNIMARJA; Toivottavasti pääset tutkimukssiin niin eipä trvitse sitten omassa päässään mietiskellä onko kaikki ok!!

MENNINKÄISTYTTÖ; Tosi kurjaa tuo huonovointisuus...toivottavasti menee ohi ja liittyis vain näihin helteisiin =)

tänään taas supistellut jonkin verran, mutta toivotaan että huominen taas parempi =) !Onneksi on tosiaan viikonpäästä taas se kontrolli niin tietää taas missä mennään.

lennilokinpoika 30+4

 

Täällä kans yksi jota on ilmeisesti alkanut supistella.Tai siis onhan noita supistuksia ollut jo pitkään, mutta tänään veti mahaa ihan kovaksi ilman että oli liikkeessä. Ja sitä ei ole kyllä tähän mennessä ollut. Kurjalta tuntui, mutta meni levolla ohi. Nyt mietin, että kaipa siihen "kunhan eivät ole kipeitä supistuksia"-mantraan voi luottaa.... Esikoisen kohdalla tarvittiin ainakin ihan niitä kipeää tekeviäsupistuksia ennen kun alkoi mitään tapahtua tuolla alakerrassa.

Synnytys on alkanut mietityttää minuakin. Tokihan olen jo yhden lapsen ihan normisti alakautta tehnyt, mutta niinhän ne sanoo, että jokainen synnytys on erilainen. Muistan kyllä synnytyksen jälkeen ajatelleeni, ettei se nyt niin kamalaa ollut. Pitänee vaan uskoa itseään

Sain silloin ilokaasua ja epiduraalin ja kaikin puolin positiivinen kokemushan se oli. Mitä nyt olen pojun ponnistanut ulos ihan ns. urheilusuorituksena. Supistukset olivat niin heikkoja ettei niistä ollut apua. Ehkä se tässä jännittääkin, kun ei edes tiedä mimmoinen se on se ponnistamisen tarve josta niin puhutaan...

Mutta kuten joku jo mainitsikin, synnytyskipu on tosi luonnollista kipua ja ennen kaikkea ei ole yksikään lapsi jäänyt syntymättä! Tätä muistan miettineeni esikoista tehdessä ja hyvin meni. Ylipäätään koin hyvänä sen, että antoi itselle luvan ns.mennä tapahtuman mukana luottaen siihen, että naisen keho on siihen hommaan suunniteltu

Jotain piti vielä kommentoida, mutta taas iski dementia.

Papupata ja Pikkis

 

Dask kiitos vastauksesta! Tuttavapiirissä myös monet nukuttaa yksivuotiasta sisällä, mutta minusta on kivempi laittaa rattaisiin, kun vielä mahtuu. Pääsee sitten vaikka kesken päikkäreiden nopsasti liikenteeseen, jos tarvii lähteä johonkin. Mutta kaippa se on pakko kohta siirtyä sisäpäikkäreihin, kun neiti alkaa olla melko levoton, ja monena päivänä pyörinyt kovasti rattaissa ennen nukahtamista. On varmaan ajan kysymys, koska onnistuu pujottelemaan valjaista ulos...

Huh, onpas teillä kovasti supistuksia! Itsellä myös on nyt alkanut tuntumaan hetkittäin melko paljon vatsan kovettumista ja paineen tunnetta alavatsalla. Tarttee ilmeisesti täälläkin hiljentää tahtia ja lopettaa painavien asioiden nostelu. Ihan vaan varmuuden vuoksi. Onneksi tänään satoi, niin ei tarvitse edes kantaa kasveille vettä.

Nyt nukkumaan. Mukavaa alkuviikkoa kaikille!

V ja R 32+4

 

Sannimarja, toivottavasti pääset tarkastettavaksi ja kaikki on pikkuisella kunnossa! :hug:

menninkäistytölle tsempit myös täältä pahoinvointiin. :hug: Ei taatusti ole mukavaa näillä(kään) viikoilla. (Onko pahoinvointi joskus muka mukavaa?! ) Itselläni oli kaksosraskaudessa koviakin pahoinvointeja loppupuolella, ilmeisesti kohtu painoi vatsalaukkua ja jos söi vähänkin liikaa, tuli heti oksennus. :x

Jeanna taisi miettiä noita paita/body-asioita. En sen enempää osaa neuvoa, mistä paitoja löytyy, mutta itselläni kaikki ei-bodyt jäi kaksosten kanssa auttamattomasti käyttämättä. Jostain syystä ne paidan helmat kun oli aina korvissa, aina kun vauvaa nosti, lähti paidanhelma housuista. Siksi ainakin talvivauvoilla itse koin bodyt huomattavasti kätevimmiksi. No, nämä on taas näitä juttuja, että toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, mutta halusinpa vaan tämänkin seikan tuoda julki. =)

Pikkuinen liikkuu nyt aivan hirmuisesti. En tiedä johtuisiko siitä, että on nyt tosiaan kääntynyt raivotarjontaan ja potkut tuntuu tuossa ylävatsanahassa paremmin kuin tuolla alakerrassa. Jatkuvaa on mylläys kuitenkin. :heart: Eilen nukkumaan mennessä pikkuisella oli hikka ja käskin miestä painamaan korvan vatsalle, josko sieltä jotain kuuluisi. Samantien pikkainen tinttasi isäänsä ilmeisesti nyrkillä korvaan. Että siinä sulle, isi.


Epeti 31+0 poksista

 

Mullakin on nyt alkanut supistelee.. vatsa menee ihan kivikovaksi! Mä en ensin tiennyt että ne on suppareita mut kaveri sano et ne on Mä oon jotenkin iloinen että mulla on niitä Ihan vaan sen takia, että heti alkoi tuntumaan että ollaan jo lähempänä synnytystä..

Mulla sattuu tonne alavatsaan ja etenkin vasempaan nivuseen tosi ikävästi. Viime yönä huusin kivusta kun vaihdoin kylkeä.. Ja alapäähän painaa.. Tänään on taas tämmönen "huono"päivä, kun tuntuu kaikki aika hankalalta. Mulla myös kohtu alkanu painaa toho vasemmalle alas, nivusessa välillä oikein kihelmöi..

Mut koska pääsen eteenpäin niin en osaa jäädä saikulle.. Vaik th sano, et soita jos tarttet lomaa.

Tullaan sit kaikki kertomaan omista synntyksistämme kun olemme saaneet sen kokea Mielenkiintosta mun mielestä ainakin kuulla!

9 viikkoo laskettuun enkä jaksais oottaa... se tuntuu niin lohduttoman pitkältä ajalta!

Lätäkkö 31+2

 

rv 32+0 poks :heart:

Ihanaa oli muutama ilta sitten,kun kävi nukkumaan, niin tunnustella selvästi vauvan asentoa. Oli kyljellään ja jalat sekä kädet tuntui selvästi :heart: Alkaa olemaan jo sen kokoinen, että itsekin pystyy käsin hipelöimään mitenkä päin milloinkin ötökkä mammii

 

Pur, kiitti paitavinkistä. Käyn HM:llä tsekkaamassa

 

Mulla paukkuu häpy liitos vihloo niin prl:leesti kun kylkeä kääntää. Supistelee ja turvottaa mutta muuten on tosi kivaa Onnkesi näissä helteissä on se hyvä puoli, että pukeutuminen on helppoa raskaana ollessakin. Kyllä huomaa, että neljäs raskaus on kropalle jo hiukkasen rankaa puuhaa ainakin mun kropalle. No tää on viimeinen kerta mun osaltanin joten ehkä mä kestän nämä muutamat viikot vielä ja aikahan kultaa sitten