SYYSKUUN SYKKIVÄT SYDÄMET *Helmikuussa*

Pitkästä aikaa taas ehdin/jaksan kirjoitella Taas on suru kohdannut odottajia, pahoittelut kaikille, ei oo reiluu :'(

Carlotta eiköhän noista ruokarajoituksista ”vakavin” ole tuo listeriavaara. Itse jätän suosiolla graavit, kylmäsavustetut ja vakuumipakatut kalat väliin. Viikon päästä lähdetään Espanjaan ja siellä varmaan pitää unohtaa fetat sun muut pehmeät juustot.

(.) Nyt en viitti kaivaa esiin viimeisintä gallupia, mutta eiköhän siellä kyselty asumisesta. Asun omakotitalossa Liedossa (kotoisin olen Kanta-Hämeestä). Töissä olen rahoitusalalla ja nyt siis 06/09 syntyneen tytön kanssa kotona. Harrastan nyrkkeilyä ja tällä hetkellä olen moottoripyörätön bikeri.
Pahoinvointi vaan paranee :x Hieman hirvittää viikon päästä starttaava Espanjan reissu, miten sitä esim koneessa pystyy olemaan. Vatsa on sen näköinen että olisin jo pidemmälläkin raskaana, turvotus on ihan mieletöntä! Keskiviikkona on eka ultra ja se kyllä jännittää.

Voikaahan hyvin!

mopotyttö ja hemmo 7+4
 
Täällä pahoinvointi alkaa muistuttaa esikoisen aikaan kokemaani. Apua...! Ja nyt jotenkin täytyy pystyä olemaan töissä, on vielä perheiden tapaamiset käynnissä (olen opettaja), eikä niitä aikoja nyt kehtais "vatsataudin" takia alkaa perumaan. Huh huh! Kunpa jotenkin jaksais ja pystyis oleen töissä. Voimia kaikille pahoinvoiville!!!

Minustakin synnytysjutut on luonnollisia odotuspalstalla. Itse ainakin luen mielelläni, koskaan ei voi omansa sujumista tietää oikein etukäteen.

P.S. Onko joku kokeillu akupunktiorannekkeita? Neuvolan täti kertoi niistä puhelimessa, sanoi joidenkin saavan niistä apua. Mua vähän epäilyttää, mutta tekis mieli kokeilla! Onko kokemuksia? Mitä ne maksaa? Pidetäänkö niitä aina? Yhdessä vai molemmissa käsissä? Kiva jos joku vastaa kysymystulvaani :)
 
Minäkin luen ihan mielelläni synnytyskertomuksia ja jaan omanikin, jos jotakuta kiinnostaa. Voin vaikka yksärillä laittaa. :) Ja minulle saa laittaa yv:llä noita synn.kokemuksia. :)

Täällä kaikki muut oireet paitti väsymys, on hävinny ku tuhka tuuleen. Aika pelottavaa, vaikka vaavin oon jo ultraruudulta nähny...

Jave + Kirppu 8+0 (POKS)
 
Heippa taas :)

Mun mielestä synnytyskertomukset on äärimmäisen tärkeitä, ainakin mulle, mutta ei tietenkään kaikkien niitä tartte lukea, jos ei huvita. :) Mä kärsin ennen ihan hirveestä synnytyskammosta, kunnes pakotin itseni hankkimaan asiasta tietoa. Telkkarista Sairaala-sarja oli ehkä paras apu tässä asiassa ja muutti mun kammon todella perusteellisesti :) Samoin luen mielelläni täältä synnytyskokemuksista - aikaisemmin asia oli pelottava, täysin vieras ja "luonnoton", mutta nyt tiedän mitä kaikkea siinä voi tapahtua ja pelot ovat lähes kokonaan väistyneet. :) No ehkä tässä ehtii vielä jännittämäänkin ;) :D Ajattelin ehkä mennä hypnosynnytyskurssille tai ainakin hankin jotain kirjoja aiheesta, että miten pystyisin olemaan mahdollisimman rento synnytyksen aikana. :) Ja jos ei odotuspalstalla puhuttais synnytyksistä niin se ois vähän sama asia kuin että seksistäkään ei sais puhua täällä :D :D :LOL:

Mä jatkan ultran odottamista... pelottaa ja huolestuttaa... vaikkei vatsakipujakaan ole nyt ollut... ja pahoinvointi on vähän helpottanut. Ehkä sekin sitä pelkoa aiheuttaa, mutta taitaa tässä vaiheessa vähän kaikki aiheuttaa pelkoja :whistle:

Voikaa paksusti! :)
tömpsis ja super 9+4
 
Viimeksi muokattu:
synnytystarinatolikos joku kieltänyt kertomisen tai kysymisen? mainitsin vain ja ainoastaan ettei kaikenmaailman tarinoita kannata ottaa vakavissaan....toiset tahtoo kyllä auliisti kuulla näitä tarinoita mutta huomaamattaan pelko saattaa siirtyä omien korvien väliin.....mainitsin että synnytys sattuu ja se on selvää - kätilöt on ihan super ammattilaisia ja synnytys on tilanne että siinä luonnonvoimat vie eikä sitä voi hallita päättämällä etukäteen yhtään mitään. käsikirjoitus ei päde :LOL: kaikki omat synnytykset ihan erilaisia. mukana on aina dramatiikkaa (hallittua sellaista), epätoivoa, onnea,tuskaa. koko tunteiden kirjo käydään läpi. maailman ainutlaatuisin hetki saada pienen pieni ihminen tähän maailmaan. :heart:

Vuotoatäälläkin oli la pikkusen ja eilen tuli jotain limaa. iski pientä paniikkia, toivottavasti pääsis tarkistaan tilanteen jo tänään.
 
Mä en olekaan muistanut tänne huikkasta mitään! Mulla siis LA elokuun lopussa ja elokuisissa pyörin, mutta kuitenkin täälläkin on sielunsisaria vaikka kuinka eli en mä tätä ihan hiljaisuuteen voi laskea :)

Täällä oma olo ihan ok. Pahoinvointi jäi jo kauan sitten taakse, mielitekoja ei hirveästi ole, mutta makea ei mene. Se tosin ei ole huono juttu :D Massu otti ja nousi tuossa loppuviikon aikana niin eteen, että enää en edes poncholla piilottele. Kiva kiva... Äitinikin suorastaan sääli mua, kun tulee niin kova kesä. Mitä siitä sitten, se on jo pari kertaa eletty :D Esikoinen tosin marraskuussa syntynyt, mutta jo elokuussa kaikki kyseli, että joko poksahdan, onko pahasti yliaikaa..... kiva ensimmäistä odottavalle. Mä tunsin oloni valaaksi ja vialliseksi. Tokasta oli juurikin kunnon hellekesä ja tuskaa...... mutta eipä haittaa, tässä sitä taas ollaan ;)

Ja mitäs mun vielä piti kirjoitella.... ai niin, mäkin tykkään lukea synnytyskertomuksia. :) Ymmärrän, että kaikille ne ei ole hyvä juttu, mutta jos tuntee sillä tavalla ei kannatakaan niitä sitten itse lueskella. Mä luin esikoisen aikaan jo tosi paljon niitä ja itse en asettanut mitään odotuksia sun muuta eikä pelkokaan iskenyt vaikka rajujakin kertomuksia tuli vastaan. Luulen, että tämä on todella ihmisestä ja luonteestakin kiinni mikä jää kummittelemaan ja mikä ei.

Voikaa hyvin kaikki!!! :)
 
jeeni
Mayah Täällä ranneekket käytössä. Pidetään molemmissa käsissä, vaikutusta ei ole jos molemmat eivät ole paikoillaan ranteissa. Ne painaa akupisteitä ranteiden jänteiden välissä. Mulla toimi alkuun tosi hyvin, nyt on joko pahoinvointi pahentunut tai ranneekket jo hieman löystyneet. Edelleen helpottavat, ettei koko ajan kuvota, mutta varsinaisesti pahoinvointi eivät enää estä. nämä mun oli apteekista 18e, mutta netistä voi saada halvemmalla. laita hakusanaksi "sea band" niin varmaan löytyy jotain myyjiä :)
 
Hei taas!!

Taitaa muillakin pahimmat oireet helpottaa! Itsekin nyt rauhallisemmin mielin, pitänee vain nauttia helposta olosta. Tosin eilen esikoinen oksenteli pitkin lattioita ja minä niitä siivotessani oksentelin sekaan..:x
Perjantaiaamuna käyn sydänääniä etsimässä. ja np- ultra parin viikon kuluttua, 23.2.

Voikaa hyvin!

tehilla ja liisa 9+5
 
Elämän ilo : Tuohon innoM:in tekstiin puutuin...

Äpyli, ainakin mun mielestä on parempi, ettei täällä kerrota omia/muiden synnytyskertomuksia, kun kuten jo sanoinkin, niin en halua lukea yhtäkään :)
Mielestäni vähän sama asia kun miehiä kieltäisi puhumasta intti-asioista saunailloissa :D Tai autoista. Kuuluu vähän niin kuin asiaan... Siihenhän tämä odotus päättyykin, synnytykseen meinaan. Mistäs me täällä sitten keskustellaan, jos ei saa liian aikaisin iloita raskaudesta tai synnytyksistä puhua???? Voidaan me hydrauliikkanostureistakin keskustella, mutta luulen, että saan puhua niistä yksinäni :LOL:
 
Pahoinvointirannekkeista: Alussa vei pahimman terän pois kuvotuksesta, mutta kun tiputukseen jouduin ja migreeni iski, en pystynyt niitä käteen laittamaan. Olo on paljon noista päivistä kohentunut, joten ne on jäänyt lähes käyttämättä. Mikäli ne löydän jostain, voisin myydä ne eteenpäin. Ne on mustat, joissa on valkoinen se akupiste.
 
No, ei ne mua kyllä haittaa, kun muistatte laittaa vaikka lihavoituna, että synnystyskertomus, niin jätän välistä :)

Pahoinvointirannekkeet, eivät mulla ainakaan auttaneet yhtään mitään!

innoM + Pulla 11+3 ja ylihuomenna np-ultra!
 
Viimeksi muokattu:
jeeni
samaa mieltä innoM:n kanssa. minä haluan enemmän lukea vertaiskokemuksia raskauden aikaisista tuntemuksista ja siitä mitä nyt on. ehkä johtuu siitä, että ensimmäistä odotan niin synnytystä ajattelen sitten kun on ajankohtaisempaa. tässä raskaudessa itsessään jo paljon uutta ja ajateltavaa niin vielä en henk.koht. halua lukea synnytyskertomuksia. totta kai niistä saa puhua, jos haluaa, mutta itse en lue vielä.
 
Sandemar: Voimia teille suruun!!! :hug:

Muistan myös etten juuri esikoista odottaessa lueskellut synnytyskertomuksia, mutta jo toisessa ja tässä uudessa raskaudessa luen niitä kyllä ihan mielellään. Ne tunteet joita kokee synnytyksen aikana ja kun vihdoin saa lapsen syliin on jotain mitä ei osaa selitää. Jotenkin toisten kertomuksia lukemalla saa ne tunteet jollain lailla mieleen ja vaikka kaksi erilaista synnytystä kokeneena en voi sanoa, että joo se oli niin ihanaa, silti ne ihanimmat tunteet aina näitä kertomuksia lukiessa ensimmäisenä mieleen tulee. :heart: Ymmärrän kyllä jos kaikki ei halua niitä lukea, mutta jättäköön lukematta, niinkuin moni on jo kirjoittanut tekevänsä. Tällaisilla palstoilla niitä tulee väkisin vastaan, kuten monta muutakin asiaa mikä ei kiinnosta. :D

).( mun vanhemmille on nyt kerrottu ja appivanhemmille varmasti lähipäivinä. äiti oli iloinen ja järjesti heti itselleen vuoronvaihdon, että meillä myös isäntä pääsee np-ultraan mukaan. :heart: Tänään kävin ottamassa veriseulan ja muut kokeet mitä neuvola tarvitsee. Np-ultra tuli ja se on 22.2 ja seuraavana päivänä sitten lääkärineuvola. Pari viikkoa vielä odottelua. Jännittää tuo jonkin verran vaikka pienen eloisana viime viikolla näkikin. Masu on yhtäkkiä pompannut esiin, muoto alkaa muuttua ja töissäkin jo kyseltiin tuleeko meille vauva. :heart:
Noita venymiskipuja on kyllä päiitäin ja kuulemma ihan normaaleja kun pieni siellä kasvaa kohisten. :)

Leo rv10+6
 
Eiköhän täällä voi kuitenkin ihan hyvässä hengessä kirjoittaa ihan mistä vaan? Ei tässä montaa kuukautta ole kesään, jolloin aivan varmasti meistä jo joku synnyttää. Viimeistään loppukestästä alkaa poksuminen. Synnyttämällähän ne vauvat tähän maailmaan tulee, joko alakautta tai sektiolla. Vai voiko täällä puhua hankinnoistakaan mitään, kun tuleehan ne vauvalle (eikä ne bodyt yms.) liity raskauteen? Anteeksi jos kärjistän, mutta aikamoista jos puheenaiheetkin alkaa olee rajoitettuja. Sopii ehkä Pohjois-Koreaan, muttei mielestäni tänne. Täällä on esikoisen odottajia ja uudelleen synnyttäjiä, joten eiköhän me kaikki tarinoidemme kanssa tänne mahduta?
 
Gallup: (Toivottavasti ei tule aikaisemmin käsiteltyjä aiheita :D )

1. Kauan olette olleet yhdessä miehesi kanssa?

2. Joko olette töissä kertoneet raskauksista?

3. Onko tämä raskaus vaikuttanut yöuniisi?

4. Joko on tullut painoa?


Itse vastaan itselleni:

1. 6 vuotta tulee kesällä.

2. Olen kertonut, pomo ei onnitellut, noh osaa olla muutenkin tahditon :)

3. Herään herkästi ja usein valvon tunninkin aamuyöstä noin klo 03:00-06:00 välissä huono unijakso. Iltaisin olen väsynyt, mutten saa unta välttämättä.

4. 2-3kg on jo tullut. Johtuu pahanolon ehkäisystä ;) ja siitä, että mulla on taipumus kerätä painoa raskauksissa. Ekasta tuli yli 30 kg ja tokasta yli 20 kg.
 
1. Kauan olette olleet yhdessä miehesi kanssa? Kesällä tulee 11 vuotta täyteen, ja 4 vuotta avioelämää

2. Joko olette töissä kertoneet raskauksista? Töissä tietää yksi läheinen työkaveri, mutta pomoille en ole vielä kertonut. Nään pomoja max 1 kerran kuukaudessa, joten salassa pystyy pitämään pitkään...

3. Onko tämä raskaus vaikuttanut yöuniisi? Edelleen siinä klo 4-5 aikoihin heräilen ja nukun jotenkin tosi levottomasti ja pinnallisesti. Ahdistavaa...

4. Joko on tullut painoa? Mulle tuli heti plussattua noin 1-2 kg lisää (turvotusta???) mutta siinä se on sitte suurinpiiretin pysyny. Päivän mukaan saattaa heitellä sen 500g. Mulle ei mielellään tarttis tulla yhtään lisää, kun on ennenstäänkin jo niin paljon ylimäärästä.

Bonus 5. Missä vaiheessa aijotte pyytää lapselle kummeja? Vielä raskausaikana, vai vasta syntymän jälkeen?

(.) Viikonlopunvietosta kotiuduttu. Mun vanhemmat on ihan sekasin tästä vauvasta. Toisaalta söpöä, mutta toisaalta TODELLA rasittavaa. Mun täyty sanoa moneen kertaan viikonloppuna, että mä en oo sairas, mä oon raskaana. Mitään ei saa esim. nostaa ja faijakin muistuttaa koko ajan et muistathan syödä terveellisesti, tossa on noita omenoita... Mitäköhän tästä vielä tulee... huoh...

Vuodot on selvästi vähentyneet, viime viikolla tais tulla vaan kahtena päivänä. Nyt tänään on jotenkin enemmän ollu "tuntemuksia" kohdussa. Ei tee kipeetä, mutta sillai ajoittain juimii... Normaalia kaiketi. Hassua vaan kun eka raskaudessa (km) mulla oli tosi kipeitä "menkkakouristuksia" mutta nyt ei oo ollu niitä ollenkaan...
Ja tänään oksensin aamulla ja nyt on koko päivän yököttänyt kauheesti... Onneks tää pahoivointi ei oo ollu missään vaiheessa kovin voimakasta.

Noopu ja Hipsu 9+6

Memelisa, päivitätkö mulle lasketuksi ajaksi 6.9?
 
Hih, uusi gallup!

1. Kauan olette olleet yhdessä miehesi kanssa?

4,5 vuotta, syksyllä mentiin naimisiin ensitreffien neljävuotispäivänä. Jos sattuu mukavasti, vauva syntyy ensimmäisenä hääpäivänä :D

2. Joko olette töissä kertoneet raskauksista?
Pomolle kyllä ja parille muulle. Luulen että aika moni aavistelee... On toi vatsakin sen verran turvoksissa iltapäivistä että näytän kyllä jo tiineeltä.

3. Onko tämä raskaus vaikuttanut yöuniisi?
Näen paljon unia ja muistan ne yleensä hyvin. Mulla on myös tuota aamuyön virkkuutta, herään pissalle ja sen jälkeen on vaikea saada unenpäästä uudestaan kiinni.

4. Joko on tullut painoa?

Hmm... Toivottavasti ei vielä kovin paljoa. En tiedä tarkalleen lähtöpainoa, mutta ekassa neuvolassa paino oli kilon enemmän kuin mitä kuvittelin. Ehkä en vielä ole siitä lihonut yhtään.

5. Bonus.
Kummeja ei pyydetä kun lasta ei kasteta. Me ei haluta myöskään "semikummeja" ikään kuin korvaamaan kirkollista perinnettä ;)

Unista on vielä sanottava, että viime yönä näin ekan raskauden aikaisen synnytys- ja vauvaunen. Olin jo päässyt vauvan kanssa kotiin ja kuvittelin että synnytys oli aika helppo, nopea ja kivuton. Mulla ei tosin ollut siitä mitään muistikuvia enkä myöskään ollut saanut sairaalasta mitään papereita synnytyksen kulusta nähtäväksi. Lähdettiin sitten äidin (juu, ei miehen) kanssa selvittämään tilannetta ja kävikin ilmi että mulle oli tehty hätäsektio! Olin ihan pettynyt ja vasta silloin huomasin vatsassani olevan haavan. :O Että tämmönen uni! Lienee aika selvää että toivon alatiesynnytystä itselleni...

Jee, tänään alkiosta on virallisesti tullut sikiö!

Arminen 10+0
 
Väsymyksen keskeltä täytyy yrittää välillä aktivoituakin :D

Gallupiin:
1. Täyskymppi on miehen kanssa takana, naimisissa nelisen vuotta niistä.
2. Töissä ei vielä tiedetä asiasta, vähän pitemmälle saa mennä ensin... hoitovapaalla olen vielä toistaiseksi.
3. Onko tämä raskaus vaikuttanut yöuniisi? Ne venyisivät vaikka kuinka pitkiksi :D Ensimmäisen km-unen näin viime yönä, ne vaivasivat viime raskaudessakin.
4. Joko on tullut painoa? Ei mitään aavistusta, kun en ole vaakalla käynyt... Veikkaisin, että aika samoissa mennään. Parin päivän päästä on neuvola, niin siellä viimeistään näkee.
Bonus 5. Kummit pyydetään vasta syntymän jälkeen, näin tehtiin esikoisestakin. Varmaan olen vähän taikauskoinen ;)

ON Väsyttää, öklöttää ja hommia on liikaa. Pitäisi varmaan yrittää vähän niitä vähentää, mutta vaikeaa se on... Noita kasvukipujakin on alkanut taas tulla enemmän, ja repäisyjä. Ekaa neuvolaa ja sen ultraa odottaessa, onneksi enää pari päivää :)

Synnyttämisestä oli ollut puhetta. Esikoisen synnytys oli ihan mukava kokemus, perhehuone saatiin ja mieskin sai olla heti alusta asti mukana täyspäiväisesti :heart: Varmaan nytkin oltaisiin pari päivää osastolla, asutaan niin kaukana sukulaisista, että polikliininen kävisi raskaaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos tervetulotoivotuksista!!!!!:)

tuohon galluppiin:

1.miehen kanssa ollaan oltu yhdessä 12 vuotta
2.en ole kertonut töissä vielä
3.ei ole vielä ainakaan vaikuttanut raskaus yöuniin,uni maistuu kuin ennenkin
4.ei oo tullut vielä painoa

Mulla kiinnostaa kans lukea synnytyskertomuksia.Mulla itsellä on menny synnytykset niin ihanasti ettei mittään kammoa ole jääny,päinvastoin innolla oon aina lähteny synnyttämään kun sen aika on koittanu:)

Hullulta tuntuu että joillaki viikkoja melkein 12!!! siis itellä vasta alle 7!!

Olin töissä nyt pikkuflunssapaussin jälkeen ja oli nii mahtavaa olla,ei yhtää pahaolo,ei mittää väsymystä vaikka työt alko 5:30. vieläki ihan virkku olen!!=)

Mulla on nyt sellanen olo että en uskalla oikein ajatella tai olla kauhean innossaan tästä raskaudesta vielä ku niin pelottaa se viimesyksynen keskenmeno... Sitten ku viikoja on 12 niin uskaltaa jo toivoa että hyvin tässäkäy...=)toivottavasti...............

mutta nyt pikkusille risottoa tekemään...:p
himo itellä siihen:saint:

pai ja luna 6+5
 
Moi!

Kyllä mun mielestä kanssa synnytys kuuluu aika olennaisena osana tätä lapsiasiaa joten ihan luonnollista se on jos palstalla siitäkin on puhetta. Itse luen synnytyskertomuksia mielelläni. Esikoista kun odotin luin niitä todella paljon ja se kai auttoi mua jotenkin valmistautumaan tulevaan, vaikkei siihen tietenkään voi valmistautua toisten synnytyskokemusten perusteella. Mut tiesimpähän ainakin mitä voisi tulla eteen sitten kun on synnytyksen aika.

Galluppiin:

1. Kauan olette olleet yhdessä miehesi kanssa? 8,5 vuotta yhdessä, niistä 3,5 vuotta naimisissa.

2. Joko olette töissä kertoneet raskauksista? Kotiäitinä olen, ei työpaikkaa missä kertoa.

3. Onko tämä raskaus vaikuttanut yöuniisi? En tiiä onko se tämä raskaus vai tää kauhee flunssa mikä mulla on, mutta nukun aika pinnallisesti ja heräilen monta kertaa yössä. Vessassa ravaaminen lienee raskaudesta johtuvaa. Välillä tuntuu että yöt on ihan repaleisia ja nyt kun poikakin on taas kovassa kuumeessa niin unet jää vähälle.

4. Joko on tullut painoa? Kyllä ainakin 1 kg, valitettavasti. Edellisestä raskaudesta jäi 2 kg joten ei olisi tarvinnut ruveta tulemaan lisäpainoa näin aikaisin. En oo kuitenkaan päässyt liikkumaan niitten vuotojen sekä tämän flunssan takia. Ja syötyä tulee aika lailla että saa pidettyä pahan olon aisoissa.

Bonus 5. Missä vaiheessa aijotte pyytää lapselle kummeja? Vielä raskausaikana, vai vasta syntymän jälkeen? Me ei kuuluta kirkkoon, mutta lapsilla on silti kummit. Aiotaan kysyä tulevilta kummeilta jo raskausaikana ryhtyvätkö kummeiksi. Mutta ei tiietä vielä varmaksi keitä aiotaan pyytää, pitää miettiä!

Mulla on kyllä tällä hetkellä niin heikko olo että. Flunssa ei meinaa helpottaa, poika on kovassa kuumeessa ja en jaksaisi tehdä mitään. Syömisen kanssa on yhtä teatteria, en jaksaisi tälläistä yhtään. Oon tottunut siihen että syön aamiaisen, päiväruoan ja iltaruoan. Nyt on pakko syödä vähän väliä jotain ettei kamala nälkä pääse yllättämään. Sitten kauheat mieliteot-yhtäkkiä on pakko saada jotain, esim. jaffa-keksejä. Syön niitä kerran kaksi ja sen jälkeen kun edes ajattelee niitä tulee paha olo. Harvoin kelpaa ne ruoat mitä just kaapista löytyy, onneksi ainakin leipä uppoaa ihan hyvin ja sitä yleensä kotonta myös löytyy. Jaffa-keksejä (eikä nekään enää) lukuun ottamatta makeat uppoaa aika huonosti, mikä on ihan positiivista. Silti mua ärsyttää tällainen ihan tajuttomasti että aina pitää miettiä mitä vois syödä ja että pitää koko ajan syödä ja ääääääh, kai oon vaan jotenkin turhautunut.:kieh: Ois niin ihanaa kun ois taas normaali ruokahalu eikä tätä ainaista nälkää kuitenkaan!

Ja nyt se nälkä alkaa taas kurnimaan niin inhottavasti mahassa, pitää lähtee äkkiä ettimään jotain pureskeltavaa ennenkuin yltyy liian pahaksi. Onko kenelläkään hyviä ideoita mitä voisi syödä välipaloiksi? Sellaista mikä saa kylläiseksi muttei kuitenkaan olisi ihan kaloripommi? Ja riippuu tietty ihmisestä mikä pysyy ylipäätään sisällä, mutta kertokaa mitä te syötte välipaloiksi niin saan ehkä uusia ideoita :)

Casanna 8+1
 
Terve taas :wave:

Mulla oli äsken eka neuvola. Niiden mukaan tänään olisi 9+0, omien laskujen mukaan 8+6, mutta menen ennemmin tuolla neuvolan laskulla, kun pääsi "ihan ilmaiseksi" YHDEN KOKONAISEN päivän eteen päin, muaahaaahaa :kieh: (ikään kuin sillä olis väliä..) Mutta ei todellakaan tartte etusivulle tuota yhden päivän etenemistä muuttaa, muutetaan sitten ekan ultran jälkeen jos jotain muutettavaa on.


Sitten galluppiin:
1. 7,5 vuotta yhdessä, ei vielä naimisissa, aikeena oli ensi kesänä, mutta nyt raskauden suomana siirretään kesään 2012.
2. Töissä kerrottu ja hyvin ottivat kaikki jotka tietävät. Iso firma eli ei tietenkään ole kuulutettu vielä, mutta esimies ja lähimmät työkaverit tietää.
3. On vaikuttanut!!! Voisin nukkua kaikki päivät, aamu-yöstä taas vaikeuksia saada nukuttua.. Pllaaahh!!!
4. Painoa tullut kilo.
5. Kummeja ei olla pyydetty, mutta pyydetään kyllä varmasti ennen synnytystä.. Kunhan vaan mietitään ne ensin valmiiksi.. Ekalle oli helppoa, tokallekin jotenkin, kolmannen kohdalla jostain syystä vaikeempaa... Onko ne kaikki parhaat ystävät jo varattu, vai onko se se että tää ehkä on viimeinen vauva ja viimeiset kummit?! En tiedä..
Jeeni en tiedä vastasiko joku jo, mutta ei tuo taida olla laskuvirhe. Täällä oli joku muukin jolla oli mun kanssa samat päivät mutta eri laskettu-aika. Johtunee kuukautisten kiertopituudesta jos niiden mukaan on lasketun ajan laskenut..

(.) Siis neuvolasta kotiuduin juuri. Kerroin huoleni kaikesta ja näistä vatsa-krampeistä ja oireiden katoamisesta jne. Sanoi ettei vielä kuunnella sydänääniä kun ei ne kuuluisi noilla uusilla laitteilla jotka on niin tehokkaat että ottavat häiriötä kaikesta mitä sieltä kuuluu.. Noh, kuunteli mun vuodatuksen ja tuli siihen tulokseen että pyöritellään sitä laitetta siinä vaikka kaksi viikkoa mutta haluaa että saan jonkun varmistuksen. Ja niin me pyöritettiinkin!! Ei siis kahta viikoa, mutta kauan! Ja sieltähän ne kuului!! :heart: Ja itkuhan siitä tuli! Ihanaa kuulla.. Ja ihan samalla hetkellä kaikki murheet katosi kauas pois ja tuntu ettei kipujakaan muka enää ollut..Näin se on tainnut vaan mielikuvitus tehdä tepposensa :whistle: Ihana neuvolatäti sanoi että oli juuri jo antamassa periksi kun pieni sieltä antoi meille merkin että "täällä mä oon, älkää luovuttako".

Töihin ei kiinostaisi mennä ollenkaan, mutta rimpuiltavahan se on tässä tämä 5 kuukautta vielä. Sitten kesäloma ja äippäloma. Kotona ajattelinkin sitten olla siihen asti että esikoinen täyttää kolme vuotta. Ihanaaaaaa!! Jollain muullakin taisi olla siskokin raskaana . Mulla myös! Hän on tasan neljä viikkoa mua edellä, eli laskettuaika hänellä on elokuun puolivälissä.

Mökötän miehelle viikonlopun ryyppyreissusta ja ärsyttää ihan helv**isti! Ja vaikka oon varmaan melkoinen hormoonihirviö, niin kyllä toikin osaa kaivaa verta nenästään :mad:

Ai niin ja synnytystarinoista; mä avaudun joskus sitten kun jaksan omistani, ja musta on kivaa lukea muidenkin, eli tänne vaan ja ne skippaa jotka ei tykkää :)

Kerran vielä 9+0
 

Yhteistyössä