Itse neitohan on siellä helman alla. Aiemmin oletin sinun asuvan jossakin alavatsan kohdalla, mutta taidat kuitenkin piileskellä nivusissa tai reisien välissä?
Syysfiilistelijät 2021
- Viestiketjun aloittaja kilsikka
- Ensimmäinen viesti
ai jaa että Suomalainen... noh ei kai siinä sitten mitään muuta ku lycka til
Tervetuloa, hei, kaikille uusille!
Ja syksyssähän parasta ovat sienet.
Ja syksyssähän parasta ovat sienet.
Ilmeisesti täällä Kainuussa lakat alkavat olla kypsiä, ainakin appivanhemmilla oli tälle viikolle lakankeruusuunnitelmia.
Tuntuu varsin hyvältä tämä viilentynyt ilma ja vilpoinen tuulikin on vanhalle rannikon asukille kotoista. Kovasti tekisi mieleni jo aloittaa neulominen, mutta edelleen pitäisi vähän malttaa. Josko tuonne elokuun puolelle saisin edes venytettyä. Tulevana talvena ajattelin myös elvyttää vanhan pitsinnypläysharrastuksen. Se veisi varmasti ajatukset tehokkaasti pois työasioista ja antaisi käsille tekemistä, kun puutarhakausi saapuu päätökseensä. Viimeksi olen nyplännyt 15 vuotta sitten, mutta näyttää tuo internetin ohjepuoli nykyään sen verran kehittyneeltä, että eiköhän sieltä vanhat lyönnit saa palautettua mieleen.
Juu eilen kävin sit lakassa, ihan olivat lähes kaikki jo kypsiä (ei tosin asuta ihan Kainuun korkeudella). Lakkasato ei ollu huikea, mutta kyllä sillä yhden täytekakun saa täytettyä.
Ihanaa tämä viileys tosiaan. Vielä kun saisi helteen tuhoaman unirytmin korjattua (unikuppi kaatui ja kunnolla), niin alkaisi elämä palata.
Mitä kaikkia pitsijuttuja teet? Liinoja? Tyynynpäällisiä?
Viimeksi muokattu:
Liinojen reunukset on olleet mun suosikkeja, mutta katsotaan miltä tuntuu sitten, kun taas saan tyynyn ja nypylät eteen!
Marjapuskat notkuu marjoista, mutta ei ole oikein energiaa tehdä niille mitään. Ehkä ensi viikonloppuna, jos saan jonkun energiapiikin. Mustat ei ole vielä kypsiä, mutta punaiset kyllä, useampi viikko aikaisemmin kuin viime vuonna. Kohta ollaan asuttu vuosi tässä omakotitalossa. Aika on mennyt nopeasti. Rakastan edelleen sitä, että voin mennä ulko-ovesta pihalle, hakea aamupuuron sekaan niitä tuoreita marjoja omalta pihalta ja seurata omenien kypsymistä. Oi sitä odotan! Saa nähdä vietetäänkö nyt viimeisiä hellepäiviä. Itse nautin niistä sisätiloissa koronatestitulosta odotellen....
Mä oon kanssa ihan tiltissä tän helteen kanssa, vaikka marjoja pitäisi kerätä...mutta keskiviikkona viilenee, jeee! Huominen kärsitään vielä.
Toivotaan että sun koronatestitulos on nega!
V
vierailija
Vieras
Kiitos tästä ihanat
saitte itkemään, olin jo miehelle valitellut miten pärjään loppuvuoden ilman Demin joulufriikkejä. Nyt googlailin sitten "Demi joulufriikit" ja täällä te olette! Olen 28-vuotias ja ainakin 15 vuotta joulufriikkejä lukenut, vaikka en itse kirjoitellut, mutta teidän parissa olen kasvanut aikuiseksi ja synnyttänyt kolme lastani, joulukuisen, lokakuisen ja elokuisen. Kiitos kun olette taas siinä, pysyvä, turvallinen asia tässä muuttuvassa maailmassa.
saitte itkemään, olin jo miehelle valitellut miten pärjään loppuvuoden ilman Demin joulufriikkejä. Nyt googlailin sitten "Demi joulufriikit" ja täällä te olette! Olen 28-vuotias ja ainakin 15 vuotta joulufriikkejä lukenut, vaikka en itse kirjoitellut, mutta teidän parissa olen kasvanut aikuiseksi ja synnyttänyt kolme lastani, joulukuisen, lokakuisen ja elokuisen. Kiitos kun olette taas siinä, pysyvä, turvallinen asia tässä muuttuvassa maailmassa.Maailman ihanin viesti. Kirjoitin itse ekaa syksyä joko vuonna 06 tai 07,ja sen jälkeisinä vuosina on paljon nimimerkkejä käynyt ja lähtenyt mutta myös jäänyt. Mahtavaa kuulla, että on ollut myös mukana olijoita, jotka ovat "vain" taustailleet myös. Saa koko jutun tuntumaan niin laajalta ja merkitykselliseltä. Niin kuin omasta perus aamu/syksyrutiinista olisi ollut laajemmaltikin iloa kuin vain omalle itselle
Marjapensaat tosiaan notkuvat! Punaiset mustia enemmän niin kuin aina tuntuu olevan. Meillä on vasta yksi pensas keräysvalmiina, muilla vielä menee varmaan ensi viikkoon. Mustilla vielä parikin viikkoa varmaan. Pitäisi käydä kaupasta hakemassa mehumaija, jotta saisi pullotettua talveksi vähän oman maan makuja. Onneksi vielä on aikaa, mutta pitää vaan ehtiä ennen lintuja...
Ilmeisesti tänään oli viimeinen hellepäivä ja huomisesta eteenpäin sataa ainakin viikon. Tervetuloa sade ja viileys! Aloitin viikonloppuna ensimmäisten villasukkien teon. Valitsin Novitalta yksinkertaisen pitsimallin, jonka tein polveen saakka, jotta neulomista riittäisi vähän pidemmäksi aikaa, mutta mitä vielä - ensimmäinen sukka olisi valmistunut kahdessa päivässä, jos en olisi välillä malttanut laskea kutimia pois. Mä olen tyyliltäni sellainen neuloja, että hurmokseen päästyäni kaikki muu elämä on täysin turhaa.
Olen aika tohkeissani tulevasta viileydestä. Saadaan varmaan viimeinkin hakea täkit takaisin vuoteeseen ja lämmittää vähän uuniakin i h a n a a . Olen yrittänyt etsiä netistä mehiläisvahalevyjä kynttilöiden tekemiseen, mutta kaikkialta tuntuu olevan hunajan sävyinen loppu. Ensi kuussa saan viimein myös täyttää kynttilä- ja tuikkuvarastot pimenevien iltojen iloksi. En malttaisi odottaa.
Lullaby, toivottavasti testi on negatiivinen. Omakotitaloasuminen on kyllä ihan luksusta. Itsekin rakastan sitä, että aamuisin voidaan koiran kanssa kiertää tilukset ja häntä voi huoletta pitää vapaana samalla, kun itse hääräilee omiaan. Meillä ei ole naapureita ihan liki (talot kyllä näkyy ja toisinaan lasten riemu raikaa meille asti), niin saadaan olla aikalailla omassa rauhassa.
Ilmeisesti tänään oli viimeinen hellepäivä ja huomisesta eteenpäin sataa ainakin viikon. Tervetuloa sade ja viileys! Aloitin viikonloppuna ensimmäisten villasukkien teon. Valitsin Novitalta yksinkertaisen pitsimallin, jonka tein polveen saakka, jotta neulomista riittäisi vähän pidemmäksi aikaa, mutta mitä vielä - ensimmäinen sukka olisi valmistunut kahdessa päivässä, jos en olisi välillä malttanut laskea kutimia pois. Mä olen tyyliltäni sellainen neuloja, että hurmokseen päästyäni kaikki muu elämä on täysin turhaa.
Olen aika tohkeissani tulevasta viileydestä. Saadaan varmaan viimeinkin hakea täkit takaisin vuoteeseen ja lämmittää vähän uuniakin i h a n a a . Olen yrittänyt etsiä netistä mehiläisvahalevyjä kynttilöiden tekemiseen, mutta kaikkialta tuntuu olevan hunajan sävyinen loppu. Ensi kuussa saan viimein myös täyttää kynttilä- ja tuikkuvarastot pimenevien iltojen iloksi. En malttaisi odottaa.
Lullaby, toivottavasti testi on negatiivinen. Omakotitaloasuminen on kyllä ihan luksusta. Itsekin rakastan sitä, että aamuisin voidaan koiran kanssa kiertää tilukset ja häntä voi huoletta pitää vapaana samalla, kun itse hääräilee omiaan. Meillä ei ole naapureita ihan liki (talot kyllä näkyy ja toisinaan lasten riemu raikaa meille asti), niin saadaan olla aikalailla omassa rauhassa.
Koronatesti oli negatiivinen ja huomenna taas töihin. Täällä pitäisi vielä olla hellepäivä huomenna, ja sitten sataa. Ihanaa.
Ihanaa kun alkaa sataa. Tuolla ulkona kun kävelee niin kuuluu vaan kuivaa rapinaa jalkojen alla. Eikä uskalleta leikata vielä nurmikkoa (ai mikä nurmikko? On kuin Boris Johnsonin tukka...) ettei joku kiveen täräyttäminen lyö kipinää ja tule maastopalo...
Ja tuolla näyttää melkein ruskalta, olematta silti ruska-aika, kun osa koivuista on kuivunut liian aikaisin ruskeiksi korpuiksi.
Ja tuolla näyttää melkein ruskalta, olematta silti ruska-aika, kun osa koivuista on kuivunut liian aikaisin ruskeiksi korpuiksi.
Todellakin odotan sadetta, en harmittelisi vaikka tästä marraskuun loppuun sataisi joka päivä. Ensimmäiset 50 mm menee maaston palauttamiseen normaalikuntoon. Ihminen onneksi virkistyy nopeammin.
Voi jee! Etsin syysfiilistelijöitä tässä muutama viikko sitten, ja järkytyin suuresti kun demi.fi oli lopettanut toimintansa! Työkaverille valittelin että mitä nyt teen, koko syksy ja joulun odotus on pilalla. Onhan syysfiilistelijät ja joulufriikkikaverit olleet monessa mukana näiden ehkä 13 (?) vuoden aikana. Mutta siis, ihanaa että löysin teidät!
Täällä siis Juanita, en ehkä niin ahkera kirjoittelija mutta taustalla olen kuitenkin aina ollut, yleensä silloin tällöin kirjoitellutkin. Oma kesäloma meni jo kesäkuussa tänä vuonna, joten olen oikeastaan jo ihan valmis paketoimaan kesän ja aloittamaan syksyn fiilistelyt, vaikka myös kesästä yleensä nautin. Ehkä menee vielä elokuu, ennenkuin alan harkitsemaan kynttilöitä ja takkatulta, mutta lohdullista ja ihanaa on tietää, että olette täällä kun aika tuntuu sopivalta.
Ainiin, jos nyt vielä sen verran, että miehen ja kahden lapsen sekä kahden koiran kanssa asustelen omakotitalossa. Yhdestä koirasta, siitä omasta ja rakkaimmasta, oli pakko luopua tänä keväänä, vieläkin on kova ikävä. Hän oli kulkenut mun rinnalla 12 vuotta.
Täällä siis Juanita, en ehkä niin ahkera kirjoittelija mutta taustalla olen kuitenkin aina ollut, yleensä silloin tällöin kirjoitellutkin. Oma kesäloma meni jo kesäkuussa tänä vuonna, joten olen oikeastaan jo ihan valmis paketoimaan kesän ja aloittamaan syksyn fiilistelyt, vaikka myös kesästä yleensä nautin. Ehkä menee vielä elokuu, ennenkuin alan harkitsemaan kynttilöitä ja takkatulta, mutta lohdullista ja ihanaa on tietää, että olette täällä kun aika tuntuu sopivalta.
Ainiin, jos nyt vielä sen verran, että miehen ja kahden lapsen sekä kahden koiran kanssa asustelen omakotitalossa. Yhdestä koirasta, siitä omasta ja rakkaimmasta, oli pakko luopua tänä keväänä, vieläkin on kova ikävä. Hän oli kulkenut mun rinnalla 12 vuotta.
Elokuun ensimmäinen
Ihanaa kun syksy tulee ja normaali arki töissä jatkuu. Eilen illalla tuli valvottua tavallista myöhempään (yleensä olen viimeistään kymmeneltä nukkumassa) ja hämmästyin, kun illat alkaa olla niin pimeitä! Joko kohta saa kaivaa kynttilät esiin?
Ihanaa kun syksy tulee ja normaali arki töissä jatkuu. Eilen illalla tuli valvottua tavallista myöhempään (yleensä olen viimeistään kymmeneltä nukkumassa) ja hämmästyin, kun illat alkaa olla niin pimeitä! Joko kohta saa kaivaa kynttilät esiin?
No nyt parkkeeraan tänne kunnolla, kun elokuun raikkaammat aamut ovat vihdoin täällä. Tästä tulee niin erityinen syksy, sillä tulen varmasti olemaan luonnossa paljon enemmän kuin tavallisesti. Ja tavallisestikin olen ollut paljon. Nyt syynä on siis ihanaan pikkuiseen kesämökkiimme tehty sähköistysremppa, eli nyt siellä palaa valo ja saadaan laitteetkin latautumaan. Jääkaappi tulee hieman myöhemmin.
Nyt on todella outoa olla Helsingin keskustan sykkeessä, jossa työpaikkani ja kotini siis edelleen viime vuoden tapaan sijaitsevat - olin siis kaksi viikkoa putkeen polvea myöten sammalessa ja järvivedessä, kun vietimme lomaamme kahdella eri saarimökillä, Puumalassa ja vielä omalla järvenrantamökilläni. Ohjelmassa oli pääasiassa kalastusta. Otimme siis mukaan vain perunat ja kasvikset, hieman kasvipohjaista jogurttia (tärkeää oli, ettei pilaannu helposti, koska sähköä=jääkaappia ei aina ollut) ja joitain pikkulisiä, mutta pääasiassa proteiinit tulivat järvestä hauen ja muun järvikalan muodossa. Tulin niin osaksi sitä koko lunotomeininkiä, mustikan poimintaa ja aivan kaikkea, että oli oikeasti jopa hieman järkyttävää kävellä tänään aamuruuhkassa töihin
Voi juanita88, harmi kuulla viime kevään tapahtumista. Muistan sinun kirjoitelleen tästä koirasta. Olen itsekin tullut jollain tavalla koiraihmiseksi vasta ihan lähivuosina miehen perheen koiran kautta (se on niin ihanan kiltti ja rauhallinen ja halailusta tykkäävä) ja nyt kun luen tällaisista jutuista, ne oikeasti tuntuvat eri tavalla kuin ennen. Mukava, että palstailet taas täällä, olit sitten taustalla tai aktiivisemmin : )
kilsikka, opitko muuten tekemään noita mehiläisvahakynttilöitä ihan helposti itse vai ootko ollut jonkun opastuksessa? Ne on aina tosi houkuttelevan näköisiä ostaa, kun niitä joissain sisustuskaupoissa näkee. Toki täällä pääkaupungissa varmaan aivan ylihintaisia. Näen niitä lähinnä joissain turisteille suunnatuissa puodeissa. Sellaisia, missä se levy on ns. rullattu vähän kuin tiukka talouspaperirulla sellaiseksi pitkulaksi kruunukynttiläksi.
Meinasin ottaa jo ohuen bleiserin päälleni aamulla tän pitkähihaisen puseron kaveriksi kunnes mies muistutti, että siellä on nyt 17 ja myöhemmin 22. Eli läppärireppuni kanssa olisin hikoillut. Mutta pian on kyllä takkiaamujen aika. Niitä on jo joitain naulassa valmiina odottelemassa.
Nyt on todella outoa olla Helsingin keskustan sykkeessä, jossa työpaikkani ja kotini siis edelleen viime vuoden tapaan sijaitsevat - olin siis kaksi viikkoa putkeen polvea myöten sammalessa ja järvivedessä, kun vietimme lomaamme kahdella eri saarimökillä, Puumalassa ja vielä omalla järvenrantamökilläni. Ohjelmassa oli pääasiassa kalastusta. Otimme siis mukaan vain perunat ja kasvikset, hieman kasvipohjaista jogurttia (tärkeää oli, ettei pilaannu helposti, koska sähköä=jääkaappia ei aina ollut) ja joitain pikkulisiä, mutta pääasiassa proteiinit tulivat järvestä hauen ja muun järvikalan muodossa. Tulin niin osaksi sitä koko lunotomeininkiä, mustikan poimintaa ja aivan kaikkea, että oli oikeasti jopa hieman järkyttävää kävellä tänään aamuruuhkassa töihin
Voi juanita88, harmi kuulla viime kevään tapahtumista. Muistan sinun kirjoitelleen tästä koirasta. Olen itsekin tullut jollain tavalla koiraihmiseksi vasta ihan lähivuosina miehen perheen koiran kautta (se on niin ihanan kiltti ja rauhallinen ja halailusta tykkäävä) ja nyt kun luen tällaisista jutuista, ne oikeasti tuntuvat eri tavalla kuin ennen. Mukava, että palstailet taas täällä, olit sitten taustalla tai aktiivisemmin : )
kilsikka, opitko muuten tekemään noita mehiläisvahakynttilöitä ihan helposti itse vai ootko ollut jonkun opastuksessa? Ne on aina tosi houkuttelevan näköisiä ostaa, kun niitä joissain sisustuskaupoissa näkee. Toki täällä pääkaupungissa varmaan aivan ylihintaisia. Näen niitä lähinnä joissain turisteille suunnatuissa puodeissa. Sellaisia, missä se levy on ns. rullattu vähän kuin tiukka talouspaperirulla sellaiseksi pitkulaksi kruunukynttiläksi.
Meinasin ottaa jo ohuen bleiserin päälleni aamulla tän pitkähihaisen puseron kaveriksi kunnes mies muistutti, että siellä on nyt 17 ja myöhemmin 22. Eli läppärireppuni kanssa olisin hikoillut. Mutta pian on kyllä takkiaamujen aika. Niitä on jo joitain naulassa valmiina odottelemassa.
ELOKUU! Varsin syksyinen vesisade ropisee toimiston ikkunaan. Asiakkaiden välissä on mukava tauko tänään, joten mikä olisi tällä säällä parempaa kuin neulominen ja kuppi kuumaa teetä. Nämä pitkät pitsisukat tulevat valmiiksi ihan pian. Pitää hakea viikonlopuksi jotakin uutta väriä ja tehdä toiset samanlaiset.
Ihanaa, että @Juanita88 löysi paikalle! Toivoinkin näkeväni myös sinut täällä. Kovin on rakkaiksi käyneet kaikki tutut nimimerkit vuosien saatossa. Harmillista, että teidän piti luopua koirasta. Ikävä on taatusti kova, kuten sanoitkin. Kyllä nuo nelijalkaiset tuntuvat arjen tohinassa tulevan niin kiinteästi osaksi perhettä, että aikamoisen aukon ne lähtiessään jättävät.
@Biozell En ole vielä päässyt kokeilemaan rullailua, mutta pitäisi olla helppoa hommaa! Jokin pieni kynttiläpaja voisi kyllä olla ihana kokemus joskus. Sellainen missä tehdään kynttilöitä kastamalla.
Nyt vielä pari riviä neulomista ja sitten täytyy jatkaa töitä.
Ihanaa, että @Juanita88 löysi paikalle! Toivoinkin näkeväni myös sinut täällä. Kovin on rakkaiksi käyneet kaikki tutut nimimerkit vuosien saatossa. Harmillista, että teidän piti luopua koirasta. Ikävä on taatusti kova, kuten sanoitkin. Kyllä nuo nelijalkaiset tuntuvat arjen tohinassa tulevan niin kiinteästi osaksi perhettä, että aikamoisen aukon ne lähtiessään jättävät.
@Biozell En ole vielä päässyt kokeilemaan rullailua, mutta pitäisi olla helppoa hommaa! Jokin pieni kynttiläpaja voisi kyllä olla ihana kokemus joskus. Sellainen missä tehdään kynttilöitä kastamalla.
Nyt vielä pari riviä neulomista ja sitten täytyy jatkaa töitä.
Tänään on viileä aurinkopäivä. Huolissani seurailen syyshortensioiden nuppujen puhkeamista: ehtivätkö ne ennen ensimmäisiä yöpakkasia? Toivottavasti.
Kauppoihin on viimeinkin tullut auringonkukkia! Tai onhan niitä ollut jo muutaman viikon, mutta ovat olleet niin heikkolaatuisia, etten ole halunnut ostaa. Nyt löytyi kimppu, jossa oli kaksi oikein komeaa yksilöä ja yksi tavanomainen. Tykkään kovasti.
Villasukat tulivat valmiiksi ja otin ne käyttöön heti. Yritän laittaa teille kuvan, katsotaan miten käy. Tuli kauniit, napakat ja lämpimät. Pitää tehdä näitä parissa eri värissä ja hieman varioiden. Näissäkin on hieman pidempi varsi kuin alkuperäisessä ohjeessa.
Pihalle on kerääntynyt sadoittain varpusia! Niitä on aivan älyttömästi eikä heitä edes huomaa ennen kuin kaartaa autolla pihaan ja pienet pyrähtävät suojiinsa. Meillä on pihassa runsaasti villejä marjapensaita sekä pihlajia, joissa näin loppukesästä alkaa kovin käydä kuhina. Pysyvät myös jonkin aikaa poissa viljellyistä marjapensaista, jotka pitäisi kerätä tyhjiksi viikonlopun aikana. Tiedossa on siis mehustus- ja pakastussavotta.
// Jahas... Kertoisiko joku palstan konkari, miten itse otettu kuva lisätään, kun tämä "Lisää kuva" kysyy linkkiä?
Kauppoihin on viimeinkin tullut auringonkukkia! Tai onhan niitä ollut jo muutaman viikon, mutta ovat olleet niin heikkolaatuisia, etten ole halunnut ostaa. Nyt löytyi kimppu, jossa oli kaksi oikein komeaa yksilöä ja yksi tavanomainen. Tykkään kovasti.
Villasukat tulivat valmiiksi ja otin ne käyttöön heti. Yritän laittaa teille kuvan, katsotaan miten käy. Tuli kauniit, napakat ja lämpimät. Pitää tehdä näitä parissa eri värissä ja hieman varioiden. Näissäkin on hieman pidempi varsi kuin alkuperäisessä ohjeessa.
Pihalle on kerääntynyt sadoittain varpusia! Niitä on aivan älyttömästi eikä heitä edes huomaa ennen kuin kaartaa autolla pihaan ja pienet pyrähtävät suojiinsa. Meillä on pihassa runsaasti villejä marjapensaita sekä pihlajia, joissa näin loppukesästä alkaa kovin käydä kuhina. Pysyvät myös jonkin aikaa poissa viljellyistä marjapensaista, jotka pitäisi kerätä tyhjiksi viikonlopun aikana. Tiedossa on siis mehustus- ja pakastussavotta.
// Jahas... Kertoisiko joku palstan konkari, miten itse otettu kuva lisätään, kun tämä "Lisää kuva" kysyy linkkiä?