Hei kaikki,
mahtuisiko vielä yksi kipakka Kipinä mukaan tähän syksyn hoitopinoon? :wave:
Meillä kyllä jo piinapäivät (pp 6) meneillään ja menasin, että olen / jatkan vain taustailevana lukijana, mutta päätinkin nyt sit kuitenkin toisin. Hormoonit...
Pikaiset taustat:
Ikää minulla 35v ja miehellä 36v. Ensimmäistä yritetty 3 vuotta eli syksystä 2006. Hoidot aloitettiin vuoden luomuyrittämisen jälkeen heti IVF:llä yksityisellä puolella (VL Hki). Alkusyy se, että miehen simpat ei kovinkaan huippulaatua. Olisivat kuulemma pesujen jälkeen periaatteessa riittäneet inseminaatioyrityksiin, mutta lääkärit päättivät säästää meidän hermoja ja siirryttiin suoraan IVF:ään. Hyvä näin.
Hormoonihoitoja on nyt sitten käyty yhteensä 4 kpl läpi. 4. siis menossa. Ongelmana se, että minä reagoin lääkkeisiin surkean huonosti. 3. kertaa kokeilty Puregonia, nyt mentii Menopurilla. Kaikilla kerroilla Synarella suihkeena ja se toiminut ok. 1. kerralla tulokset nykyiseen tilanteeseen verrattuna minun osaltani suhteellisen hyvät. Kasvattelin muistaakseni 8 rakkulaa, joista 6:ssa oli solu, mutta niistä hedelmöittyi IVF:llä vain yksi! Noh, se saatiin kyytiin, mutta tulos nega. Seuraava hoito mentiin nopealla kaavalla ja se meni ihan puihin! Rakkuloita kasvoi vain kaksi ja homma vedettiin inseminaatioksi - onneksi, koska tätä 4. hoitoa ei muuten enää olisi tehty. 3. hoidossa piikittelin sitten Puregon-hevoskuuria: 375 IU! Se kynä ei taida suurempaa annosta pystyä antamaankaan.... Tulos 4 rakkulaa, joista 2 kypsiä ja hedelmöittyivät ICSI:llä, mutta toisessa viallinen tuma ja kyytiin saatiin taas yksi alkio. Tulos nega. Sitten ymmärrettävästi pidettiinkin taukoa tämän vuodenalku ja kesä. Lääkärit meinasivat olla jo sitä mieltä, että meidän hoidot olivat sitten siinä. Meillä siis nyt HUS:in maksusiitoomus VL: oon. 1. hoito maksettiin itse, loput menneet tällä sitouuksella. Toiveestamme kuitenkin muuttivat mieltään ja lähtivät yrittämään kanssamme vielä yhtä (nyt sitten viimeistä ) hoitoa Menopurilla. Tulokset paraat tähän mennessä! Ensinnäkin ed. hoidoissa ongelmana se, että rakkulat olleet todella eri kokoisia. Aina yksi superiso ja muut tosi pieniä. Nyt tasakokoisempia ja rakkuloita oli 8 kpl, joista 6 kypsää solua ja kaikki hedelmöittyivät ICSI:llä. Koska punktio oli torstaina (1.10.) ja lauantaina (3.10.) ei voida VL:ssä pakastaa, niin 2 alkiota jätettiin odottelemaan lauantain siirtoa ja 3 kpl (2+1) laitettiin päivän "ikäisinä" perjantaina pakkaseen. Eli niiden jakautumista ei silloin vielä tiedetty, mutta kuulemma paras pakastustulos saadaan, kun alkiot pakastetaan 1.pvän "ikäisinä". En sitten tiedä sanoivatko näin vain lohduttaakseen meitä...?! :/ Kaksi jätettyä alkiota olivat kuulema sitten kauniita prima-alkioita. Aamun siirrossa toinen oli jakautunut jo 4 soluiseksi, toinen oli 2 soluinen, mutta oli kuulemma aikanen aamu siirrolle (la tekevät ne heti aamusta), että hyvinkin myöhempään siirtoon olisi ehkä ollut jo 4 soluinen. Eli mukaan lähti lauantaina Pupu ja Papu.
Nyt ollaan sitten vajaa viikko piinailtu ja olo ihan ok. Ei kummempia tuntemuksia. Jonkin verran väsymystä, mikä voi täysin johtua syksytä ja mun duuneista, sekä nännit hieman hellät, mut sekin voi johtua mistä vaan. Musta tuntuu, että nyt vasta alkaa tämä todellinen piina viikko, kun nyt alkioiden pitäisi kiinnittyä / pitäisi olla kiinnittyneitä tai sitten homma oli taas siinä. Onneksi jäi jotain pakkaseen, mutta jos nyt ei tärppää, niin odotukseni ovat entistäkin alhaisemmat. Varsin alhaiset ne ovat olleet nytkin, kun olen tätä hoitoa käynyt läpi hieman "pakkopullana". Tietenkin olen tyytyväinen, että tulokset ovat olleet meidän historiaan nähden hyvät, mutta 3. hoidon ja etenkin niiden huonojen tulosten jälkeen petyin tosi pahasti ja kaipa tämä on jotain itsesuojeluvaistoa. Olemme jo käyneet ensimmäisessä adoptioneuvonnassa, jota jatkamme tämän hoidon päätyttyä, jos tulos on nega. Eli katseet kyllä jo myös pitkälti siinä vaihtoehdossa. Tietenkin, jos tämä hoito ei tuota tulosta, tulee se olemaan taas iso pettymys, mutta ei romahduttava (kait), koska olemme siihen varautuneet.
Teidän vertaistuki täällä palstalla on ollut todella tärkeä vaikka en itse aiemmin täällä ole aktiivisena ollutkaa. Varsinkin viime hoitojen jälkeen, viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa, kävin palstalla taustailemassa lähes päivittäin ja se todella auttoi minua pahimman pettymyksen yli ja siirtämään katseen tulevaisuuteen sekä mahdolliseen adoptioon. Tietenkin tämä viimeinen oljenkorsi oli käytettävä ja katsottava, että ei sitten tarvitse myöhemmin jossitella. Tämä ehkä olikin paljon paksumpi korsi, mitä osasin olettaa. Ensi lauantaina sitten tiedetään kestikö se vai katksesiko taasen kerran. Mulla siis testi päivä la 17.10.
Perjantaiterkuin, Kipinä
p.s. lisäisikö joku, joka osaa listoja päivittää myös minun tietoni listalle. Kiitos ja ihanaa viikonloppua! =)
*muoks* OHO! tulipas tekstiä! toivottavasti joku jaksaa lukea....
mahtuisiko vielä yksi kipakka Kipinä mukaan tähän syksyn hoitopinoon? :wave:
Meillä kyllä jo piinapäivät (pp 6) meneillään ja menasin, että olen / jatkan vain taustailevana lukijana, mutta päätinkin nyt sit kuitenkin toisin. Hormoonit...
Pikaiset taustat:
Ikää minulla 35v ja miehellä 36v. Ensimmäistä yritetty 3 vuotta eli syksystä 2006. Hoidot aloitettiin vuoden luomuyrittämisen jälkeen heti IVF:llä yksityisellä puolella (VL Hki). Alkusyy se, että miehen simpat ei kovinkaan huippulaatua. Olisivat kuulemma pesujen jälkeen periaatteessa riittäneet inseminaatioyrityksiin, mutta lääkärit päättivät säästää meidän hermoja ja siirryttiin suoraan IVF:ään. Hyvä näin.
Hormoonihoitoja on nyt sitten käyty yhteensä 4 kpl läpi. 4. siis menossa. Ongelmana se, että minä reagoin lääkkeisiin surkean huonosti. 3. kertaa kokeilty Puregonia, nyt mentii Menopurilla. Kaikilla kerroilla Synarella suihkeena ja se toiminut ok. 1. kerralla tulokset nykyiseen tilanteeseen verrattuna minun osaltani suhteellisen hyvät. Kasvattelin muistaakseni 8 rakkulaa, joista 6:ssa oli solu, mutta niistä hedelmöittyi IVF:llä vain yksi! Noh, se saatiin kyytiin, mutta tulos nega. Seuraava hoito mentiin nopealla kaavalla ja se meni ihan puihin! Rakkuloita kasvoi vain kaksi ja homma vedettiin inseminaatioksi - onneksi, koska tätä 4. hoitoa ei muuten enää olisi tehty. 3. hoidossa piikittelin sitten Puregon-hevoskuuria: 375 IU! Se kynä ei taida suurempaa annosta pystyä antamaankaan.... Tulos 4 rakkulaa, joista 2 kypsiä ja hedelmöittyivät ICSI:llä, mutta toisessa viallinen tuma ja kyytiin saatiin taas yksi alkio. Tulos nega. Sitten ymmärrettävästi pidettiinkin taukoa tämän vuodenalku ja kesä. Lääkärit meinasivat olla jo sitä mieltä, että meidän hoidot olivat sitten siinä. Meillä siis nyt HUS:in maksusiitoomus VL: oon. 1. hoito maksettiin itse, loput menneet tällä sitouuksella. Toiveestamme kuitenkin muuttivat mieltään ja lähtivät yrittämään kanssamme vielä yhtä (nyt sitten viimeistä ) hoitoa Menopurilla. Tulokset paraat tähän mennessä! Ensinnäkin ed. hoidoissa ongelmana se, että rakkulat olleet todella eri kokoisia. Aina yksi superiso ja muut tosi pieniä. Nyt tasakokoisempia ja rakkuloita oli 8 kpl, joista 6 kypsää solua ja kaikki hedelmöittyivät ICSI:llä. Koska punktio oli torstaina (1.10.) ja lauantaina (3.10.) ei voida VL:ssä pakastaa, niin 2 alkiota jätettiin odottelemaan lauantain siirtoa ja 3 kpl (2+1) laitettiin päivän "ikäisinä" perjantaina pakkaseen. Eli niiden jakautumista ei silloin vielä tiedetty, mutta kuulemma paras pakastustulos saadaan, kun alkiot pakastetaan 1.pvän "ikäisinä". En sitten tiedä sanoivatko näin vain lohduttaakseen meitä...?! :/ Kaksi jätettyä alkiota olivat kuulema sitten kauniita prima-alkioita. Aamun siirrossa toinen oli jakautunut jo 4 soluiseksi, toinen oli 2 soluinen, mutta oli kuulemma aikanen aamu siirrolle (la tekevät ne heti aamusta), että hyvinkin myöhempään siirtoon olisi ehkä ollut jo 4 soluinen. Eli mukaan lähti lauantaina Pupu ja Papu.
Nyt ollaan sitten vajaa viikko piinailtu ja olo ihan ok. Ei kummempia tuntemuksia. Jonkin verran väsymystä, mikä voi täysin johtua syksytä ja mun duuneista, sekä nännit hieman hellät, mut sekin voi johtua mistä vaan. Musta tuntuu, että nyt vasta alkaa tämä todellinen piina viikko, kun nyt alkioiden pitäisi kiinnittyä / pitäisi olla kiinnittyneitä tai sitten homma oli taas siinä. Onneksi jäi jotain pakkaseen, mutta jos nyt ei tärppää, niin odotukseni ovat entistäkin alhaisemmat. Varsin alhaiset ne ovat olleet nytkin, kun olen tätä hoitoa käynyt läpi hieman "pakkopullana". Tietenkin olen tyytyväinen, että tulokset ovat olleet meidän historiaan nähden hyvät, mutta 3. hoidon ja etenkin niiden huonojen tulosten jälkeen petyin tosi pahasti ja kaipa tämä on jotain itsesuojeluvaistoa. Olemme jo käyneet ensimmäisessä adoptioneuvonnassa, jota jatkamme tämän hoidon päätyttyä, jos tulos on nega. Eli katseet kyllä jo myös pitkälti siinä vaihtoehdossa. Tietenkin, jos tämä hoito ei tuota tulosta, tulee se olemaan taas iso pettymys, mutta ei romahduttava (kait), koska olemme siihen varautuneet.
Teidän vertaistuki täällä palstalla on ollut todella tärkeä vaikka en itse aiemmin täällä ole aktiivisena ollutkaa. Varsinkin viime hoitojen jälkeen, viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa, kävin palstalla taustailemassa lähes päivittäin ja se todella auttoi minua pahimman pettymyksen yli ja siirtämään katseen tulevaisuuteen sekä mahdolliseen adoptioon. Tietenkin tämä viimeinen oljenkorsi oli käytettävä ja katsottava, että ei sitten tarvitse myöhemmin jossitella. Tämä ehkä olikin paljon paksumpi korsi, mitä osasin olettaa. Ensi lauantaina sitten tiedetään kestikö se vai katksesiko taasen kerran. Mulla siis testi päivä la 17.10.
Perjantaiterkuin, Kipinä
p.s. lisäisikö joku, joka osaa listoja päivittää myös minun tietoni listalle. Kiitos ja ihanaa viikonloppua! =)
*muoks* OHO! tulipas tekstiä! toivottavasti joku jaksaa lukea....