'Sukupuolella ei väliä, kunhan vain on terve'

[toinen näkökulma]

"Kumpaa toivotte?" kuulee usein kysyttävän. "tyttöä" vastaan minä ja sitten onkin kysyjä hiljaisena. "niin...mutta varmaan on ihan sama tuleeko poikakin jos on terve" yleisesti kysyjä jatkaa..siihen minä yleensä jatkan, että "ei se ole sama, haluan tytön, minulla on kaksi tyttöä ennestään, enkä missään nimessä halua poikaa" ja sitten alkaakin jankutus että kyllä terveys on pääasia jne, että siis "miksi haluat tytön, teillähän on jo kaksi" Tulee vaan mieleen, että miksi helvetissä kysyit. Eli tavallaan kysymys "kumpaa sukupuolta toivotte" on vain klisee, mihin halutaan juuri em. "ei väliä, pääasia että on terve"- vastaus.

Se on vähän sama, kuin näkee puolitutun kaupassa, ja tuttu kysyy, että "mitä kuuluu?" Siihen kuuluu vastata "ihan hyvää". Ajatelkaapas jos tähän alkaisi kertomaan "että ei oikein hyvää. Peräpukamat on vaivannut taas alvariinsa ja seksielämä ei luista.." Joopajoo, eli ymmärsitte varmaan kärjistetystä esimerkistä pointin.

 

[lapseton]

Jo useita vuosia lapsettomuudesta kärsineenä minun kantani kysymykseen sukupuolesta olisi "ihan sama, kunhan on oma". Ei sillä väliä tulisiko tyttö vai poika, eikä silläkään niin väliä olisi terve vai sairas, kunhan olisi oma. Oman lapsen kaipuu on kova. Toki terveen lapsen haluaisi, mutta voihan terveenäkin syntynyt vammautua tms koska tahansa, joten eihän sekään mikään tae ole. Ehkä joku sukupuolitoivekin jossain takaraivossa elää, mutta ei se mitenkään merkityksellinen ole. Kunhan tulisi oma lapsi...

 

[en ymmärrä]

"Kumpaa toivotte?" kuulee usein kysyttävän. "tyttöä" vastaan minä ja sitten onkin kysyjä hiljaisena. "niin...mutta varmaan on ihan sama tuleeko poikakin jos on terve" yleisesti kysyjä jatkaa..siihen minä yleensä jatkan, että "ei se ole sama, haluan tytön, minulla on kaksi tyttöä ennestään, enkä missään nimessä halua poikaa" ja sitten alkaakin jankutus että kyllä terveys on pääasia jne, että siis "miksi haluat tytön, teillähän on jo kaksi" Tulee vaan mieleen, että miksi helvetissä kysyit. Eli tavallaan kysymys "kumpaa sukupuolta toivotte" on vain klisee, mihin halutaan juuri em. "ei väliä, pääasia että on terve"- vastaus.

Vähän ot tähän ketjuun. Siis en käsitä miksi tällaiset ihmiset edes hankkivat lapsia ylipäätään. Siis jos ainoastaan toinen sukupuoli kelpaa. Kamalalta kuulostaa, sori vaan, kyllä taas hävettää olla nainen kun tällaisia tekstejä luen. Säälittää todella kovasti tuleva lapsi jos se ei ole sitä sukupuolta mitä vanhemmat (tai toinen vanhempi) ehdottomasti haluavat

 

[ihmetyttää,]

Mua on taas häirinnyt se, että kaikki kysyy sitä, että tiedetäänkö kumpi tuleva lapsi on, tyttö vai poika. Siihen kun sitten ollaan vastattu rehellisesti, että tiedetään että poika on tulossa, kysyjät yleensä vaivautuvat ja ihmettelevät sitä, että pitääkö se sukupuoli ottaa etukäteen selville. Yleensä nää on sellasia, joilla itellä ei ole ollut edes mahdollisuutta ottaa selville sukupuolta, eli synnytyksistä on kauan aikaa... En siis ymmärrä miksi edes kysyä, jos ei halua sitten kuulla vastausta.

 

[2 v:n äiti]

Hmm, se miksi "Kumpaa toivotte?" kysymykseen vastataan usein, että "ei väliä, kunhan on terve", johtunee siitä, että aika montaa odottajaa ihan oikeasti pelottaa lapsen terveys. Ehkä tuollainen "kunhan olisi terve" lausahdus on ikäänkuin pieni rukous taivaisiinkin.

 

[Lalaa]

Täsmälleen samaa mieltä kuin ap! Inhosin raskausaikana tuota hokemaa tässä listassa jo mainituista syistä. Sanoinkin monelle ihmiselle että takaisin että "ihan sama mikä vauva sieltä tulee kunhan on TYTTÖ". Taisin olla raskausaikana välillä aika kiivas, mutta tyttöhän sieltä tuli.

 

[toinen näkökulma]

"Kumpaa toivotte?" kuulee usein kysyttävän. "tyttöä" vastaan minä ja sitten onkin kysyjä hiljaisena. "niin...mutta varmaan on ihan sama tuleeko poikakin jos on terve" yleisesti kysyjä jatkaa..siihen minä yleensä jatkan, että "ei se ole sama, haluan tytön, minulla on kaksi tyttöä ennestään, enkä missään nimessä halua poikaa" ja sitten alkaakin jankutus että kyllä terveys on pääasia jne, että siis "miksi haluat tytön, teillähän on jo kaksi" Tulee vaan mieleen, että miksi helvetissä kysyit. Eli tavallaan kysymys "kumpaa sukupuolta toivotte" on vain klisee, mihin halutaan juuri em. "ei väliä, pääasia että on terve"- vastaus.

Vähän ot tähän ketjuun. Siis en käsitä miksi tällaiset ihmiset edes hankkivat lapsia ylipäätään. Siis jos ainoastaan toinen sukupuoli kelpaa. Kamalalta kuulostaa, sori vaan, kyllä taas hävettää olla nainen kun tällaisia tekstejä luen. Säälittää todella kovasti tuleva lapsi jos se ei ole sitä sukupuolta mitä vanhemmat (tai toinen vanhempi) ehdottomasti haluavat

Jepjep..sulle ei oikein ironia mennyt jakeluun.heh

 

[en ymmärrä]

"Jepjep..sulle ei oikein ironia mennyt jakeluun.heh"

No ei todellakaan mennyt. Tosin en nyt tarkoittanut pelkästään tuota sinun kirjoittamaasi viestiä vaan ylipäänsä tällaisia ihmisiä (joita ikävä kyllä löytyy niin nettipalstoilta kuin myös omasta lähipiiristäni)

 

[Anni62]

Kun kolmas syntyi en ees kysynyt sukupuolta enkä kyllä kattonutkaan kumpi se oli. Helpotus kun se oli ohi käynnistyksellä kun alkoi ja kun synnytyssalissa olin toista vuorokautta, supistukset kylläkin alkoivat vasta toisena päivänä käynnistyksestä. Kolmas tyttö oli tervetullut ja vasta-aineiden takia tarvitsi kaksi kertaa verenvaihdon. Neljäs olikin sitten poika joka niinikään tarvitsi verenvaihdon ja oli lampun alla monta päivää. Terveitä olivat syntyessään ja kehittyneet kaikesta huolimatta täysin normaalisti. Tytöllä lievä dysfasia ja pojalla perinnöllinen näkövamma.

 

[Äkäinen noita-akka]

"Jepjep..sulle ei oikein ironia mennyt jakeluun.heh"

No ei todellakaan mennyt. Tosin en nyt tarkoittanut pelkästään tuota sinun kirjoittamaasi viestiä vaan ylipäänsä tällaisia ihmisiä (joita ikävä kyllä löytyy niin nettipalstoilta kuin myös omasta lähipiiristäni)

No hohhoijaa, miksi sitten ei saisi toivoa jompaa kumpaa sukupuolta? Rikkooko se Pyhän Äidin käsitettä jotenkin..? Niin niin, "äitihän rakastaa aina lastaan kaikkein eniten maailmassa ja lässynlässynlää". Taitaa olla, että se klisee onkin aika heikolla pohjalla kun jopa pieni raskauden aikainen toive tietystä sukupuolesta on noin vaarallinen?!

On paljon terveempää myös tulevan vanhemmuuden kannalta myöntää ainakin itselleen omat unelmansa ja toiveensa lasta kohtaan kuin se, että kieltää itsellään mitään sellaisia olevankaan, tyyliin "kaikki käy ja tietysti rakastan ihan rajattomasti vaikka siitä tulisi uusi hitler..." Saattaa silloin jäädä tiedostamattomia pettymyksiä kaihertamaan ja niitä sitten kärsitään koko äiti-lapsi -suhteen ajan.

 

[äkäiselle noita-akalle]

No ei hyvää päivää!!! Toki saa toiveita olla, toiveet ovat TÄYSIN eri asia kuin se mistä olen kirjoittanut. Mun mielestä on sairasta että jotkut kirjoittelevat nettipalstalla tyyliin "minä EN MISSÄÄN NIMESSÄ halua tyttöä/poikaa". Minkä h**vetin takia nämä ihmiset eivät adoptoi sitten sitä tyttöä/poikaa jos eivät missään nimessä halua kuin tiettyä sukupuolta. Hävettää olla nainen

 

[Johan on...]

...kumma jos ei saa toiveita esittää. Toiveet on toiveita ja ihan luonnollisia liittyivät ne sitten lapsen sukupuoleen tai terveyteen. Eikö toivoa saa vaikka kuuta taivaalta?

Suuri osa meistä toivoo pysyvänsä terveenä, eikö sitä toivoisi myös lapselleen? Monet rukoilevat läheistensä puolesta, toivovat myös heille terveyttä ja pitkää ikää. Miksei siis omalle lapselleen?

Minä ainakin toivon tervettä lasta, eikä sukupuolella ole minulle mitään väliä. Ensimmäinen on tulossa ja ihan sama onko tyttö vai poika.

Kloonausta tai muutakaan hedelmöityksen manipulointia (poislukien lapsettomuushoidot) en hyväksy, ei ole ihmisen asia valikoida tai tehdä lapsista designia.
Se, onko ihmisellä oikeus päätää lapsensa kohtalosta sikiövaiheessä, olkoon jokaisen omallatunnolla. Omalta kohdaltani en voi olla varma mihin päätyisin, jos selviäisi, että sikiölläni on vaikea vamma tai sairaus.

Toivon omien sekä kaikkien muidenkin toiveiden toteutuvan. Ja vaikka omani eivät toteutuisikaan, ei muiden onni ole minulta pois.

 

[mami5]

Jokaista lastani odottaessani olen itse myös ajatellut ettei sukupuolella ole todellakaan mitään väliä, kunhan syntyvä lapseni olisi vaan terve. Mielestäni tuossa terveen lapseen toivomisessa ei ole mitään väärää, eikä tuo lausahdus sukulaisten, ystävien tai tuntemattomienkaan suusta lausuttuna ole minua raskausaikana loukannut.
Olen kolmen tytön ja kahden pojan äiti ja onnellinen siitä, että he kaikki ovat terveitä... tottakai jokainen vanhempi toivoo tervettä lasta

 

[6. vauva massussa]

Onpas mielenkiitoista lukea näitä kommentteja tästä iki vanhasta sanonnasta. Joku ihmettelee ja paheksuu jos skupuolella ei ole väliä ja toivoo tervettä lasta. Jokainen varmasti toivoo tervettä lasta ja jo monen lapsen äitinä tiedän että vaikka sillä pienellä ihmisellä olisi syntyessään pilkkuja tai raitoja siitä tulee rakas oma lapsi.

Jos aletaan oikein saivartelemaan miksi sitten yleensä mietitään tyttö vai poika, voihan siitäkin vääntä että jos sanoo vaikka poika ja saakin tytön niin onko lapsi jotenkin vähemmän toivottu tai toisin päin. Kuten joku tuolla aiemmin kirjoitti jokainen itse tietää omat tunteesa ja päätöksensä asioiden suhteen. Ja kaikkia "vammoja" ei edes syntymä hetkellä tiedetä, myöhemmin voi tulla oppimisvaikeuksia, tai voi joutua onnettomuuteen ja tapahtua vaikka mitä. Ei pidä tuomita toisten päätöksiä tai sanomisia, meillä jokaisella on oikeus molempiin.

Sen tiedän sata varmasti että sukupuoli ei märää millään tavoin rakkautta omaan lapseen.

 

[Eri mieltä!]

Sen tiedän sata varmasti että sukupuoli ei märää millään tavoin rakkautta omaan lapseen.

Ei pidä paikkaansa, on olemassa (valitettavasti) äitejä, ja myös isiä, jotka haluavat esim. pojan ja heille syntyykin tyttö, niin tyttö "kärsii" koko ikänsä ettei ollutkaan poika!! Näitä on oikeasti aika paljonkin. Mielestäni silloin juuri sukupuoli määrää rakkauden määrän!!

 

[uskalla tuntea ja toivoa]

No, itse tiedän kyllä että olisin varmaan pettynyt, jos saisin kuulla, että odotan poikaa. Koska haluaisin mieluummin tytön. Mutta koska olen päättänyt lapsen hankkia, olen myös ymmärtänyt sen, että ei välttämättä saa sitä, mitä toivoo - ja että muutenkin voi lapsi olla erilainen kuin on toivonut (esim. joku toivoo kivaa, hyväkäytöksistä lasta ja saakin jonkun epäsosiaalisen eläintenkiduttajan). Uskon, että pettymyksen jälkeen saisin/saan käsiteltyä asian mielessäni, ja tuskin se lapsen sukupuoli loppuikää haittaisi.

Sellaista, että "tottakai rakastan lasta ihan yhtä paljon" -klise-skeidaa on turha kirjoitella, koska MISTÄS SITÄ TIETÄÄ, olisiko sittenkin rakastanut jotain toista vaihtoehtoa enemmän...? Ja mitä VÄLIÄ sillä on? Voiko rakkautta mitata ja katsoa, missä määrin joku rakastaa riittävästi? Onko olemassa standardit, kuinka paljon vanhemman täytyy rakastaa lastaan?

Uskon, että on parempi myöntää itselleen sekä toiveet että pettymykset. Jos niitä ei myönnä, ne saattavat jäädä selvittämättöminä vaivaamaan ja SILLOIN voivatkin vaikuttaa haitallisesti vanhempi-lapsi -suhteeseen. Mutta kun myöntää itselleen omat ajatukset ja tunteet on myös mahdollista käsitellä niitä - ja löytää uusia näkökulmia. Todennäköisesti pettymyksestä pääsee tällöin yli. Mutta ylipääseminen vaikeutuu, kun kieltää omia tunteitaan, toiveitaan ja ajatuksiaan.

 

[41 v]

Niin minäkin sanoin, ettei ole väliä, kunhan on terve.
Mutta 5. lapsella olikin kaksi reikää sydämessä. Alussa oli uhka, että joudutaan leikkaamaan sydän. Siis niin pieneltä ihmiseltä rintalasta auki jne. Onneksi reiät pienenivät ja toinen on ainakin jo kokonaan umpeutunut, sai terveen paperit alle vuosikkaana.
Tuon jälkeen tuumasimme mieheni kanssa, että kumma juttu, kun siitä sairaasta lapsesta tuli hetkessä tosi rakas, jotenkin suojelunvaisto heräsi kertarytinällä, ei pikkuhiljaa tutustuen, niin kuin terveeseen lapseen, kun ei ole hätä mistään menetyksestä tms.
Nyt 6. odottaessa en uskalla oikein panna vaateita tulevalle, pelkään pahinta ja toivon parasta, kai. Voihan kaikki mennä mönkään esim. synnytyksessä.

 

[Se on vain..]

..lausahdus. Kukalie keksinyt, vaikka siinä on aivan kahdesta eri asiasta kyse. Mutta pitääkö silti kaikesta ärsyyntyä ? Eikö mistään muusta asiasta keksi päänvaivaa ? Minusta hassua. Eikö voi vain nauttia siittä, että on raskaana ja tuntea kuinka vauva päivä päivältä vahvistuu ja liikehtii ? Kaikki vauvat ovat yhtä tärkeitä, sekä terveet että sairaat. Kukaan tuskin lausahduksen sanoessaan sillä mitään sen syvällisemmin tarkoittaa. Nauttikaa ihmiset tilastanne ja antakaa turhanpäivästen asioiden jäädä omaan arvoonsa..

Hauskaa viikonloppua !

 

[girly]

joo, muakin ärsyttää suunnattomasti toi lausahdus. Jos kysymys kuuluu: "kumpaa sukupuolta toivot lapsen olevan " ni eihän se lapsen terveys liity siihen kysymykseen mitenkään. Luulisin että kaikki toivoo tervettä lasta itselleen.

Samaa mieltä niiden kanssa, jotka toteavat etteivät sukupuoli/terveys tosiaan liity toisiinsa mitenkään, ja myös mua tuo lausahdus nyppii! Ja, vaikka lapsi olisi vammainen, kai sen nyt silti yleensä on jompi kumpi, tyttö tai poika.

Mutta se on totta, että vastaa tuohon kysymykseen mitä tahansa, niin yleensä aletaan vääntää jotain ufoa takaisin. Jos sanoo että toivoo poikaa niin vastataan just että kai se tyttökin ihan kiva olisi tai että "ei kai sen niin väliä kuitenkaan, kunhan on terve"... Argh. Ihme kysymys, johon ei ilmeisesti ole oikeaa vastausta.

 

[totuus_]

Luin juuri vanhaa lehteä, jossa miespuolinen kirjoittaja kertoi kuopuksellaan ilmenneen pian synnytyksen jälkeen kouristuskohtauksia. Siinä tilanteessa tämä perinteinen hokema sai uuden merkityksen. Ei kuulemma ollut väliä, onko terve. Kunhan vain on.

Tämän paremmin ei asiaa mielestäni voi ilmaista.

 

[Zannikka]

Pinnalliseen kysymykseen pinnallinen vastaus. Hittoako kysytään, jos ei kerran saa omien ajatustensa mukaan vastata. Mummini kysyi, että kumpaa toivotte, vastasin, että poikaa. Vihaisena tiuskas, että ei väliä, kunhan on terve. Sanoin, että tietysti toivon, että lapsi on terve, ei sitä tarvitse ääneen sanoa, mutta poika olis kiva. Daa. Jätetään kysymättä jos vastausta ei voi olla kommentoimatta...

 

[Eppuli0207]

Itse sain esikoisesta ennusteen että on tyttö. No tyttöä kovasti ooteltiin ja poika tuli. Ja ei haitannut sekunttiakaan! Olin vain tyytyväinen ettei hätäsektion takia tullut hälle mitään ongelmia- eli kiitin luojaa että lapsi oli terve!! Nyt odotan toista ja ennusteena jälleen tyttö. Kokemuksesta viisaantuneena odotan avoimin mielin kumpaa sukupuolta vain. Itselläni on kehitysvammainen sisko (synnytyksessä hapenpuutteen takia sai vauriot) ja tiedän että häntä rakastetaan samalla tavalla kuin terveitäkin sisaruksia! Mutta silti myönnän toivovani että toinenkin lapseni olisi terve. Sairaus ei vähennä rakkautta lapseen mutta aiheuttaa omat ongelmansa. Kokemusta sivusta seuranneena toivon että minun ja lapsieni ei tarvitsisi moisten ongelmien kanssa painia.

Ei vedetä hernettä nenään kaikista kliseistä. Jos joku minua ärsyttää niin se on tuo mahan taputteleminen enemmän kuin tyhjänpäiväiset lausahdukset!

 

[Ihanan sydänpojan äiti]

ap:llä oli tässä hyvä pointti. Minulta raskausaikana kysyttiin kumpaa toivon. Tyttöä mielummin jos saisi valita, mutta kunhan on terve niin ei sukupuolella niin väliä, tämän kliseisen lauseen yleensä vastasin. Saimme jo odotusaikana tietää että poika tulee, ja hyvä niin, ajatukseen ehti tottua niin paljon että olisin ehkä ollut lievästi pettynyt jos olisikin kuitenkin ollut tyttö syntyessään. Poika oli terve ja ihana kuin mikä. Kuitenkin pojan ollessa 2,5kk saimme tietää että hänellä on sydänvika, joka vaatii leikkauksen. Olen tässä miettinyt että onneksi en saanut sitä tietää odotusvaiheessa, etenkään alkuvaiheessa koska olisin saattanut pohtia aborttia, enkä onneksi myöhemmässäkään vaiheessa, koska se olisi luultavasti vienyt ilon odotuksesta ja aiheuttanut huolta turhaan etukäteen. Nyt tuntuu pahalta ajatella että itsekin tuota 'kunhan on terve'-lausetta viljelin, koska mun poikani on tullut mulle vaan entistä rakkaammaksi sen jälkeen kun saatiin tästä sydänviasta tietää! Tottakai toivoisin että hänellä sitä ei olisi eikä joutuisi leikkaukseen, mutta hän ei ole tippaakaan sen epähalutumpi yksilö kuin olisi täysin terve lapsi ollut. Onneksi hänen sydänvikansa on sellaista laatua että se saadaan leikkauksella kuntoon, toivottavasti vaan pääsisimme leikkaukseen mahd. pian, tämä odottaminen ja epätietoisuus on kurjinta. Jotkut kirjoittajat tässä ketjussa ilmeisesti eivät oikein tajunneet ap:n pointtia, eihän kukaan TIETENKÄÄN sairasta lasta toivo, kuten jotkut kirjoittivat. Tottakai kaikki toivovat että lapsi on terve, mutta se että jos ei ole niin ei se kaikkien mielestä tee lapsesta yhtään sen epähaluttavampaa kuin terveestäkään.

 

[huoh..]

eihän kukaan TIETENKÄÄN sairasta lasta toivo, kuten jotkut kirjoittivat. Tottakai kaikki toivovat että lapsi on terve, mutta se että jos ei ole niin ei se kaikkien mielestä tee lapsesta yhtään sen epähaluttavampaa kuin terveestäkään. [/quote]

Niin... että mikä olikaan siis syy vetää herne nenään vanhasta sanonnasta? Eihän siinäkään muuta kuin toivota tervettä lasta. Minä en ainakaan näe siinä rivien välissä mitää mainintaa, että sairas lapsi ei olisi rakastettava.

Taitaakin olla ongelma omassa navassa niillä jotka tuosta loukkaantuvat.

 

[Siiriz]

Mä olen vastannut lausahdukseen, että ei sillä väliä, mikä on, kunhan on elossa. Koska olen menettänyt yhden lapsen. Mutta ymmärrän, mitä lausahduksella halutaan sanoa. Minusta se ei kuitenkaan sovi omalle kohdalleni.