En jaksanut lukea koko ketjua. Ap:n kommenttiin vain kommentti. Jokainen saa ajatella niinkuin lystää, mutta on tosi lapsellista ruveta arvostelemaan toisten elämäntyyliä. Ettei vain olisi taustalla kateutta puolin ja toisin?
Itse olen työäiti ja ylpeä siitä. Olen nuoruuden toiveammatissani, nautin työstäni, joka on luovaa ja haastavaa. Jos joutuisin vaihtamaan tämän kotiäitiyteen, olisin varmaan aika pian onneton ja turhautunut, ja tuntisin, että lahjakkuuteni jota nyt saan hyödyntää, menisi hukkaan
. Eli rautalangasta vääntäen, jos äiti on onnellinen, on lapsillakin parempi olla. Tuskin lapsi/lapset on kovin onnellisia, jos kotona on naama väärinpäin aina oleva marttyyriäiti? Eletään ja annetaan toistenkin elää tyylillään! Ja kateudesta: tottakai minäkin JOSKUS olen kade siitä, että kotiäidit saavat jäädä koteihinsa ja aloittaa vaikka rauhallisen puuronkeiton, kun minä jo kipitän juoksujalkaa töihin
. Alle kouluikäisiä päiväkotiin vietäviä meillä ei enää ole, mutta jos olisi, silloin olisin varmasti ne 3 sallittua vuotta kotona.