Saan taatusti p...kaa niskaan kun kerron mielipiteeni kotihoidosta...

Eli olen rehellisesti 100% varma, että sellaiset äidit, joiden mies on kokopäivätyössä voivat olla kotona vielä äitiysloman jälkeenkin pitkään. Ja tämä siitä huolimatta, että on lainaa. Nuo lainathan saa karsittua minimiin, kun ei kerää niitä itselleen statuksen toivossa. Ei tarvii olla 200 neliön hulppeaa omakotitaloa, ei Mersua pihalla, ei etelänmatkoja tarvita lasten huvittamiseen. Monessa asiassa voi säästää ja näin rahaa jää elämiseen enemmän. Voi syödä huokeasti ja silti terveellisesti. Kotiruoka kunniaan. Lapset on syytä opettaa tajuamaan rahan merkityksen.

Olen siis sitä mieltä että kotihoito on monelle lapselle mahdollista ja avain tähän löytyy äidiltä Jos tahtoa ja intoa riittää niin ei niitä lapsia tarvii sulloa tarhan säilyttämöihin, ylisuuriin ryhmiin. Lapsi on loppujen lopuksi aika vähään tyytyväinen. Kyse on siitä mihin VANHEMMAT tyytyvät ja kuinka "köyhästi" voivat elää ja silti elää rikasta elämää.

Olen puhunut. Ugh!

 

Olen rehellisesti sitä mieltä, että tälläset aloitukset on ihan täyttä skeidaa...

 

se on ihan totta, mutta jos en ole tyytyväinen kotona köyhänä, niin sitten en ole. Ei silloin kyllä olisi lapsikaan tyytyväinen.
Miksikä ne tarhat onkaan muuten perustettu?

 

Lapsi on loppujen lopuksi aika vähään tyytyväinen. Kyse on siitä mihin VANHEMMAT tyytyvät ja kuinka "köyhästi" voivat elää ja silti elää rikasta elämää.

Olen puhunut. Ugh!

Pieni lapsi onkin vähään tyytyväinen. Perheessä on usein muitakin jäseniä ja teininkin on saatava ruokaa ja uusia vaatteita. =)

 

Niin, oisko kyse valinnoista. Kaikissa tarhoissa ei ole ylisuuria ryhmiä. Meillä lapset nauttivat päiväkodissa ystävistään (äiti ei ole ainoa lapsen bestis!) ja mahdollisuuksista käydä kulttuuririennoissa. Kotiruokaa meilläkin syödään. Etelässä ei käydä, eikä autoa ole, koska olemme luontoystävällisiä ihmisiä. Live and let live?

Dixi!

 

tapu tapu tapu!!! kymmenen pistettä ja papukaijamerkki!

 

Juu, oli mahdollista meillä. Tuskin kaikilla. Ihanaa se oli, nyt sitten muut kuviot.

 

Tulee rutkasti lisää työttömiä, kun kaikki pk:t lakkautetaan...

 

Jos ois vaan tuo yksi pieni lapsi, ni ehkä ois voinutkin jäädä kotio...

Mutta kun muutettiin vanhempainvapaan lopulla toiselle puolelle Suomea ja kun sitten vanhempainvapaa loppui, ni oli vänän niinkuin pakko irtisanoa itseni, jotta työnantaja voi palkata tilalleni uuden henkilön. Ja työttömänä ei kauaa voi olla, kun rupeavat työkkäristä passittelemaan töihin.

Ja perheessä on muitakin jäseniä, joten rahaa menee...

 

MÄ OLEN MYÖSKIN SAMAA MIELTÄ AP:N KANSSA. JOS TOINEN VANHEMMISTA ON KOKOPÄIVÄTYÖSSÄ JA PERHE ELÄÄ SÄÄSTELIÄÄSTI JA VIISAASTI ON MAHDOLLISTA HOITAA LAPSIAAN KOTONA.

NIIN PALJON ON KIINNI SIITÄ MITEN RAHANSA KÄYTTÄÄ!

ITSE OLEN VALMIS TINKIMÄÄN PALJONKIN, KUNHAN VAIN EI TARVITSE LAITTAA TUOTA LASTA PÄIVÄHOITOON :heart:

 

Periaatteessa samaa mieltä. Mutta: kuka ottaa lainaa statuksen takia?
Meillä on (paljon ) lainaa ihan oman mukavuutemme vuoksi ja koska me itse tiedämme miten me haluamme asua ja elää, niin me myös toimimme sen mukaan enkä jää kotiäidiksi loppuiäksi.
Mulla ainakin hajoaisi pää ikuiseen kotona olemiseen, vaikka kuinka lapsiamme rakastankin.

 

Olen ap samaa mieltä kanssasi.
Lapsi voi olla erittäin onnellinen vaikkei asuisi luxus tönössä ja istuisi kalliin Mersun kyydissä eikä kulkisi merkkivaatteissa. Monella vanhemmalla on vaan ns. näytön halu, että meillä on kaikki hyvin, kun meillä on iso luxus tönö, kallis auto jne jne.
MUTTA MUTTA paljonko heillä on velkaa ja paljonko yhteistä aikaa perheen kanssa. Kysynpä vaan!!! Kun kuulee vaan että ON PAKKO mennä töihin. Isäni sanoi ettei kukaan oo niin korvaamaton työpaikalla ettei jouda lasten kanssa olemaan sitä pientä lapsuuden aikaa, pian ne kasvaa ja pärjää jo yksinkin, mutta kuka arvostaa mitäkin on sitten eri asia.

 

On kyse siitä mitä se äiti jaksaa. Jos on ihan loppuunpalanut omiin lapsiinsa ja kotihommiin tai siihen sentin venyttämiseen, niin että huutaa vaan heille, niin silloin on minusta parempi että äite pääsee töihin "lepäämään" päiväksi. Silloin se lapsiin väsynyt äiti voi paremmin.

 

Ja edelleen, miksi sen pitää olla nimenomaan ÄITI, jonka sinne kotiin pitää lasten kanssa jäädä? Ei sillä, meillä ollaan kyllä itsekkäitä ja sen verran mukavuudenhalusia, että lapset on "sullottu" tarhaan, jossa mukavat hoitajat ja lapsentahtinen rytmi ja äiti ja isi törkeesti vaan kokopäivätöissä.

 

Entä jos äiti HALUAA käydä töissä siitä huolimatta, että on pieniä lapsia? Entä jos ei halua asua kerrostalokaksiossa vaan nauttii siitä että on lääniä ympärillä?

 

Mä olen sitä mieltä että lapset ansaitsevat onnelliset vanhemmat.
Jos onnellisuus on köyhyyttä ja kotona olemista niin sitten sitä, jos onnellisuus on jotain muuta niin sitten sitä. PISTE

 

Ei se pk mikään rangaistuslaitos ole, eikä työtä tehdä aina pelkästään rahan takia.

 

Ei minun ainakaan olisi taloudellisessa mielessä ihan pakko mennä töihin - mutta menenpähän silti.

 

Ja siis totta kai me voitaisiin asua jossain tuppukylässä samalla rahalla kun täällä ja tässä asunnossa. Voisimme myös asua tässä kaupungissa, mutta minipienessä asunnossa. Voisimme kulkea julkisilla / kävellen, ja voisimme jättää kaikki ylimääräiset reissut tekemättä, "turhat" vaatteet, meikit, ruuat, lelut jne ostamatta mutta kun emme halua.
Mulla ei ole mitään työntekoa vastaan(vaan jopa tykkään siitä ) enkä koe olevani huono äiti jos ja kun vienkin jossain vaiheessa kuopuksen päivähoitoon.

 

Lapsi on loppujen lopuksi aika vähään tyytyväinen. Kyse on siitä mihin VANHEMMAT tyytyvät ja kuinka "köyhästi" voivat elää ja silti elää rikasta elämää.

Olen puhunut. Ugh!

Pieni lapsi onkin vähään tyytyväinen. Perheessä on usein muitakin jäseniä ja teininkin on saatava ruokaa ja uusia vaatteita. =)

kyllä teinikin oppii vähemmälle jos ei saa aina mitä haluaa. meillä neiti on 15v. ja ostaa vaatteet omasta halustaan suurimmaksi osaksi kirppareilta.
On todella tyytyväinen kun saa esim. leffan vuokralle ja herkkuja, ei tuhlaa kaupungilla maleskellessa rahaa. eikä ole tosiaankaan aina käsi ojossa rahaa vailla. kun on perusolot hyvät se riittää

 

Mäkin olen ap:n kanssa samaa mieltä. Menot pystyy karsii minimiin, yllättävän vähällä selviää ja tulee toimeen. Ja jos on ollut kaukaa viisas, on säästänyt säästötilille vuosien työssäolokäynnin palkoista aina vähän, molemmat säästäneet. Siitä voi kertyä monta tonnia extraa. Ja sitten sitä säästötiliä pitää uskaltaa käyttää, kun on hoitovapaalla.

 

uoooooh.. ja entäs jos ei sitä toista vanhempaa ole maisemissa, syystä tai toisesta..?

 

päiväkodit eivät tänä päivänä täytä muuta kuin tarhan tunnusmerkit. Kuten eläimiä, myös Suomen lapsia säilytetään tarhassa. Päiväkoti on siis vanhanaikainen nimike.

 

On kyse siitä mitä se äiti jaksaa. Jos on ihan loppuunpalanut omiin lapsiinsa ja kotihommiin tai siihen sentin venyttämiseen, niin että huutaa vaan heille, niin silloin on minusta parempi että äite pääsee töihin "lepäämään" päiväksi. Silloin se lapsiin väsynyt äiti voi paremmin.

äidit pääseekin paljon helpommalla kun ovat päivät töissä.
Perhepäivähoitajana olen kuullut usein perjantaisin huokailuja kun viikonloppu edessä, JOUTUU taas lasten kanssa olemaan, Hyvä kun viikonlopun jaksavat.
MIKSI TEHDÄ LAPSIA JOS PITÄÄ OLLA NIIN HEKTINEN RYTMI ETTEI JAKSA; PAKKO PAINAA DUUNIA KUN VELAT KAATUU PÄÄLLE; EI VOI JÄÄDÄ KOTIIN VELKOJA FUNTSIMAANKAAN!!!

 

Olen rehellisesti sitä mieltä, että tälläset aloitukset on ihan täyttä skeidaa...

Peesi tälle...

Eiköhän kaikki vanhemmat tee oman päätöksensä sen perusteella, mikä on parasta KOKO perheelle. AP voi vapaasti olla tätä mieltä, mutta silti ei tarvii tuomita muita.