Rypäleraskaus

Hienoa Pii-73! Tervetuloa karenssikerhoon, kyllä se aika nopeasti kuluu. Minullakin on vierähtänyt jo melkein neljännesvuosi, vuodenaika vaihtunut kesästä syksyyn. Ja eräänlainen etappi sekin, että kohta ei tarvitse enää ravata joka toinen viikko kontrolleissa. Vaikka olenkin "hyväsuoninen" ihminen, niin oikeasti tuntuu siltä, että suonet vetäytyvät jonnekin kauemmas heti kun istuu siihen labratuoliin.

Niinkuin joku aiemmin totesikin niin ihmeitä tapahtuu - varsinkin vauva-asioissa. Jos tuollaisen rypäleraskaus-ihmeen onnistuu hankkimaan niin miksei myös sellaista ihanaa ihmettä.

Tuo raja-arvo on kyllä mielenkiintoinen juttu. Itsellenikin puhuttiin aluksi alle viiden arvosta, mutta loppupeleissä tiukennettiin, että täytyisi olla mittaamattomissa eli <1.

 

Voimia kaikille taistelijoille!!

nyt on 4 viikkoa emacon lopusta.. ja eilen oli mg-kuva ja verikokeet.. tulokset saan 14.10 joten niitä odotellessa..
Miten teillä, joilla on ollut pitkä emaco hoitojakso (itselläni siis 4vko daktinomysiiniä ja 18 viikkoa emacoa) milloin teillä alkoi hoitojen jälkeen kuukautiset.. kaikkialla lukee että 2-6kk sisällä joten odotan ihan hirvesti niitä.. koska ne on jotenkin semmoinen merkki että toipumassa ollaan..

 

Jos täällä olisi "Tykkää"-nappula, painaisin sitä ehdottomasti Otavaiselle ja Piille! Ja "Halaus"-nappulaa painaisin Rypäleelle, vielä pitää yksi pitkä viikko odottaa tuloksia... Voi, toivottavasti ne olisivat positiivisia! Kyselit menkoista, en tarkkaan muista mutta minullehan laitettiin hormonikierukka heti kaavintojen jälkeen ja meni varmaankin se puolisen vuotta ennenkuin jotain kuukautisiksi luettavaa oli havaittavissa. Menkkoja tuli tosi epäsäännöllisesti alkuun, vasta oikeastaan viimeisen puoli vuotta ollut hieman säännöllisempää ja vuoto ollut todella niukkaa koko ajan. Nyt vaan toivon ettei niitä tulisikaan... Mutta oli se ihana yllätys kun ne ekan kerran alkoi, silloin aloin uskoa paranemiseen. Voi kun voisin luvata että kaikki kääntyy parhain päin! Voimia Rypäle!!!

 

Ja kyllähän tuntemukseni oli oikeat kun kyselin kuukautisita.. ne sitten alkoi 7.10 eli 4 viikkoa ja 1pvä sytojen loppumisen jälkeen.. tämä yllätti minut koska minulle sanottiin että 2-6 kk kuluttua alkaa ja voi olla ettei ala ollenkaan.. mutta ne ovat kyllä aika runsaat (Todella runsaat).. soitin naisten klinikalle niin lääkäri sanoi että ihan ok.. kuhan ei vaan pitkity.. mietin vain että mistäköhän johtuu?? noh viimeksi kunnolla vuotoa on tuulut touko-kesäkuussa..
Ja muuten vielä positiivisia uutisia eli hcg on pysynyt alle 1.ssä ja beta laskenut kahden ja puolen viikon takaisesta 1,5:stä -> 1,1:een

 

Lisää käyttöä "Tykkää"-napille! Tulethan kertomaan kuvausten tulokset?!?

 

Hei taas kaikille..

Eli lääkäri soittikin jo tänään.. eli kaikki on hyvin.. moola ei ole levinnyt muihin kudoksiin ja on kohdun sisällä.. on tällä hetkellä noin 3x3x3cm eli pienentynyt aika paljon.. olikos näin, että tilavuus pienentynyt 80-90%.. nyt kuukausittain kontrolli verikoe ja huhtikuussa polikäynti hyksissä.. puhelu loppui hauskasti kun lääkäri toivotti hyvää loppu elämää joten nyt alkaa minun loppu elämäni ensimmäinen päivä..

 

Osanotot kaikille, kirjoituksistanne on ollut paljon apua. Ihan jokaista sivua en lukenut, mutta aika monta kylläkin. Alun perin sain kuulla np-ultrassa, että epäillään osittaista rypäleraskautta, mutta siitä ei kerrottu oikeastaan mitään ja sanottiin että älä googleta, kun on vain 10% todennäköisyys. Noh, voitte vaan arvata että googletinko.. Ja siitähän sitten riemu repesi. Oli kuitenkin hyvä lukea erilaisia kohtaloita ja tarinoita, eikä pelkästään lääketieteellistä jargonia.

Omalla kohdallani kaavinta epäonnistui ja jouduin menemään 2 päivän kuluttua kuumeisena päivystykseen, josta ottivat mut sisään tippaan ja seuraavana päivänä uusi kaavinta. hcg-arvo oli ekassa labrassa ennen ekaa kaavintaa alle 4000, eli ei kovin korkea. Reilun puolentoista viikon jälkeen tokasta kaavinnasta tuli vielä itsestään ulos pari istukanpalasta. Soittelin siitä neuvoja, sanottiin että hyvä vaan jos itsestään tyhjenee ja samalla kertaa varmistui että kyseessä oli tosiaan osittainen rypäleraskaus.

Kävin maanantaina verikokeissa ja tänään kuulemassa tuloksia. Onneksi hcg oli laskenut jo alle kymmenen, kun ekasta testinottopäivästä ja kaavinnasta (päivä väliä) oli kulunut n. 2,5 viikkoa. Keuhkokuvat olivat myös puhtaat ja ultrassa näytti hyvältä. Nyt sitten puolen vuoden karenssi. Lääkäri määräsi pillerit, jotka aloitin myös äsken.

Meillä mies tuli mukaan lääkäriin, joka oli meille hyvä ratkaisu. Molemmat pystyivät selvittämään itseä askarruttavia kysymyksiä eikä tästä tullut mitään rikkinäistä puhelinta, kun kaikkea sanottua ei kuitenkaan jälkikäteen muista sanatarkasti. Ainakin meidän tapauksessa se oli lääkäreille ihan ok.

 

Kiitos Murmeliini!

RYPÄLE: Mulla oli EMACOa 11 sykliä (eli 22 viikkoa) ja menkat alkoivat jo hoidon aikana, heti hCG:n tiputtua jotain alle 5:n lukemiin. Sen jälkeen mulla onkin (omituista kyllä) ollut säännöllisempi kierto kuin ikinä aiemmin elämässäni. Tällainen ei EMACOn jälkeen kuulemma kuitenkaan ole tavallista.

beta-hCG ilmeisesti hajoaa elimistössä hitaammin kuin varsinainen hCG, ja siksi sen putoaminen täysin mittaamattomiin voi kestää muutaman viikon. Näin itse ymmärsin oman lääkärini puheista.

En oikein ymmärrä - miten sulla voisi olla enää kohdussa molakasvainta, jos hCG on tippunut olemattomiin ja hoitokin on voitu lopettaa? Onko niin, että jäljelle jäänyt kasvain on enää vain alkuperäisen kasvaimen paikalle jäänyttä hyvänlaatuista tukisolukkoa tai arpikudosta?

 

Hei,

Eli se "kasvain" mikä minulle on jäänyt on siis arpeutunutta kudosta (siis siinä kohdun seinämässä) mutta lääkäri puhuu moola kasvaimesta koko ajan??

 

Sama vika oli täälläkin eli kirjoitinkin jossain vaiheessa että kasvaimesta jäi sitä arpikudosta minkä inaktiivisuus varmistettiin PET-CT-kuvauksella. Kun oli todettu ettei siinä ole aineenvaihduntaa, lääkäri silloin soitti ja kysyi mitä teen. Vastasin olevani koulussa ja hän tuumasi että jatka vaan, saat suorittaa tutkinnon ihan rauhassa loppuun. Olet nyt terve! Ja tästä siis aikaa 2vuotta. Ja ekat luomumenkat alkoi eilen, ihan hyvältä tuntuu vaikka niitä plussatuuliakin jo odottelin... Ihanaa että tällä hetkellä ihmisille kuuluu hyvää!!!! Kohta voi aloittaa jo joulunodotuksenkin =)

 

Nyt sitä Tykkää-nappia peliin

 

Rypäle, minun piti aloittaa ehkäisyn käyttö heti kaavinnan jälkeen. (vuosin kaksi kuukautta enemmän tai vähemmän ennen sytostaattien aloitusta, joten pillereiden aloituspäivä ei ollut mikään kuukautisten alkamispäivä, etenkään kun kroppa oli yhä "raskaana")
Ja sytostaattien tehottua kun tuo ylimääräinen vuoto loppui, minulla oli kuukautiset heti joka kuukausi. Maaliskuusta lähtien en ole enää käyttänyt hormonaalista ehkäisyä, ja ihan säännöllinen 30 pv:n kierto on lähtenyt käyntiin. (sytostaatit loppuivat helmikuussa)

Tsempppppppiä!

 

karenssia nyt 5vko takana.. eli nyt vielä 47 viikkoa edessä joten jos jollakin on niitä positiivisia vauva uutisia sytojen jälkeen.. niin antaa tulla on vaan ihana kuulla onnistumisia koska itsellä annetu jotenkin niin vähän toivoa niin kaipaa niitä onnistumisia..

 

Hei Luumu ja valitettavasti tervetuloa joukkoon. Kuinka pitkälle raskautesi siis ehti kehittyä? Onneksi arvosi sentään ovat hienosti laskeneet. Toivottavasti olet kuitenkin edelleen syynissä, että arvot laskevat tarpeeksi ja myös pysyvät siellä.

Ihana lukea Rypäleen tekstiä, kun sieltä selvästi pilkottaa jo toiveikkuutta. Kieltämättä tässä odottelee itsekin, että jollain tärppäisi ja saisi iloita toisen puolesta, kun omaa vuoroaan joutuu vielä odottelemaan. Mutta lääkärilläsi ei todellakaan ole tilannetajua, jos vielä puhuu molakasvaimesta. Oikea termi olisi totaalikuollut kudos tms. Itselläni tosiaan kävi niin onnekkaasti, että oma kasvaimeni (alun perin reilu 6 x 3 x ? cm) ensin totaalitapettiin ja sitten vaan yhdessä ultrassa sen kuolleen kudoksenkin yhtäkkiä todettiin hävinneen (jonnekin?). Lisäksi annettiin ymmärtää, että kohtumaisema näyttää ihan normaalilta.

 

Ihanaa kuulla tuo antaa toivoa minullekkin!! Kiitos.. tiedän että kaikki on erilaisia tapauksia mutta kaikkea voi tapahtua..

 

rypäle, sinulle voimia tuleviin karenssikuukausiin!
luumu, hyvä/huono juttu, että osuit sivuille! onneksi tilanteesi on "hyvällä" mallilla, ainakin hoidossa. minua kiinnostaisi, mikäli haluat jakaa, oliko raskautesi muuten tavallisesti edennyt?

minun viime viikkoisia kuulumisia: vauva on kovasti kasvanut (rv33) ja jo lähtöasemiin kiinnittynyt. köntsää oli vaikea ultrata nyt, kun se on vauvan takana. lääkäri lähtikin sitten tekemään kesken ultrauksen sektiota, joten jäi aika pikaiseksi se tarkistaminen. joka tapauksessa, hän oli sitä mieltä että tuo epämääräinen muodostelma on pienentynyt ja tiivistynyt ja että tilanne vaikuttaa oikein hyvältä siihen kesäiseen epätietoisuuteen verrattuna. tällä kertaa ei edes otettu sitten verikokeitakaan, ja seuraava kontrollikäynti sovittiin taas kuukauden päähän.

eli varovaisen toiveikas olo tällä suunnalla. erittäin epätodennäköistä on, että kyseessä olisi rypäle. katsotaan sitten synnytyksen jälkeen, mitä selviää vai selviääkö mitään. välillä taas epäilen, että voiko oikeasti tervettä vauvaa olla tulossa kaiken mahdollisten vaivojen jälkeen... kaiken lisäksi neuvolassa selvisi tällä viikolla, että veriryhmä on A rh neg (16% väestöstä) ja nyt oonkin myös niissä veren vasta-aineseurannoissa. nauroinkin th:lle, että ei enää mikään ihmetytä, kun ei tässä raskaudessa ole mikään mennyt oppikirjan mukaisesti..

voimia syksyyn kaikille!

 

Ihan mielelläni osallistun näihin keskusteluihin, kuitenkin mieli haluaa vielä purkaa asiaa. Pari kertaa on meinannut jossain yhteyksissä alkaa itkettämään, kun joku aihe koskettaa liian läheltä. Huomaan, että raskaana olevien naisten näkeminen herättää myös jonkun sortin kiukkua, vaikka yritänkin harrastaa itsesuggestiota ja iloita rehellisesti muiden puolesta .

Mulla ei ollut siis sikiötä ollenkaan, oli vain kaksi tyhjää pussukkaa siinä ekassa ultrassa, joka oli muistaakseni 11+3. Seurannat jatkuu, eli ensi viikolla pitäisi mennä omaan terveyskeskukseen verikokeisiin ja seuraavana päivänä lääkäri soittaa tulokset. Nää jatkuu puolen vuoden ajan ja ovat luvanneet myös uuden raskauden alkaessa erikoisseurantaa, eli alkuraskauden ultran jne. Sikäli olen kyllä ollut tosi tyytyväinen "palveluun". Kättärillä siis olen käynyt.

Vähän mua jännittää, kun tuntuu että tissit on jääneet silleen "pitkät päälle", kun mies sanoo.. Ei ne samalla lailla ole arat kun alussa, mutta jotenkin kuitenkin erilaiset kun ennen koko hommaa. Sitten tuntuu että valkovuotoa on melko reilusti. Muuten olo on ollut mainio, kävin eilen ekaa kertaa Zumbassa ja mitään kipuja tai vuotoja se ei aiheuttanut (lenkki viikko kaavinnan jälkeen aiheutti vuotoa ja huonoa oloa). Mullahan oli järkyttävän huono olo n. viikolta 6 eteenpäin, enkä voinut harrastaa mitään liikuntaa kun huonon olon lisäksi huippasi. Mikään ruoka ei maistunut ja nyt kyllä maistuu taas entiseen malliin. Joten sikäli tietty toivon että verikokeessa arvot on laskeneet. Tuntui että edellisen verikokeen ja lääkärin allakin tuli kaikkia outoja oireita, jotka taisivat olla ihan psyykkisiä..

 

Pitää vielä jatkaa että tosi kivaa lukea täältä noita onnellisia loppujakin, miten kaikki on lopulta onnistunut. Ainakin sitä tervettä lasta osaa arvostaa aivan eri tavalla.

Itse olin jotenkin varautunut siihen että lapsi ei vaan saa alkuaan. Monilla ystävillä ja tuttavilla on ollut ongelmia lapsettomuuden kanssa, mutta nimenomaan niin että lasta ei vaan kuulu ja ehkä turvaudutaan kaikenlaisiin hoitoihinkin. Jotenkin tämän tiedon valossa ei tullut ollenkaan mieleenkään, että hedelmöittyminen tapahtuu helposti, mutta sitten joku menee pahasti vikaan. Iso järkytys oli se, miten oma kroppa ja tuollainen "hieno asia" voivat kääntyä täysin itseä vastaan. Kohdun ulkoisesta olin kuullut, mutta en rypäleraskaudesta. En tiedä onko se hyvä vai huono asia että tietoa ei ole saatavilla juurikaan ennen kun osuu omalle kohdalle..

Tästä episodista opimme kuitenkin että "mekaanista estettä hedelmöittymiselle ei ole", kandia lainatakseni.

 

luumu, sama juttu täällä: en ollut ikuna kuullutkaan tällaisesta. itseäni järkytti jo pelkästään se mahdollisuus, vaikka loppujen lopuksi ei rypälettä mulla toistaiseksi olekaan todettu. mulla oli kesällä elämäni kauhein viikonloppu, kun mietin noita eri vaihtoehtoja. ja tosiaan, miten niin maailman ihanin asia voi muuttua aivan joksikin muuksi. ja samaa mietin minäkin, olisiko ollut parempi että lääkäri kertoo näistä vai se että itse sain tiedon sitten netistä.

kroppasi on joutunut koville, ja pelkkä fyysinenkin toipuminen kestänee. toivon sulle pikaista paranemista!

 

Melko helpottunut olo, kolmannen verikokeen tulos enää 2.2 ja testaukset tästä lähtien kuukauden välein karenssin loppuun, jos lukemat ei lähde nousuun. Eivät kuulemma enää soita perään, jos ei ole mitään ihmeellistä tuloksissa.

Ehdin jo säikähtää, kun aiemmin mainitsemani jumpan jälkeen tuli useampana päivänä ulos limakalvonpalasia ja hieman vertakin. Mutta ilmeisesti siellä oli vielä jotain pientä, joka sitten tuli vaan ulos kun liikkui enemmän. Tietysti huomaa että karenssi on sikäli hyvä vaikka arvot laskeekin, että toden totta siellä taitaa vielä olla jotain pieniä hiukkasia jäljellä, jotka voisivat pilata uuden raskauden. Olisi vaikea antaa itselleen anteeksi, jos sama toistuisi liian kiirehtimisen vuoksi.

 

Heippa!

Olen ketjua kohta kaksi tuntia selannut, on ollut todella paljon apua saada lukea muiden kokemuksia. Kiitos teille! Itse en rypäleraskaudesta tiennyt yhtään mitään. Enkä ole vielä lääkäriltäkään siitä saanut minkäänlaista informaatiota.

Ensimmäisessä ultrassa n. viikolla 12 selvisi että ei siellä olekkaan mitään, hoitaja epäili tuulimunaa löytyi vain tyhjä sikiöpussi. Kutsui vielä lääkärin paikalle, joka ultrasi tovin ja sanoi varaavansa ajan kaavintaan, jotta saadaan näyte otettua, näytti kuulemma hieman reikäiseltä. Kaavinta ajan sain viikon päähän. Lääkäri ei halunnut huolestuttaa ja kertoa mitä epäili sanoi vain että jutellaan jos tuloksissa on jotakin.
Enemmän se epätietoisuus huolestutti kun ei kerrottu mitään. Oli erittäin hämmentävää/pelottavaa. Totta kai olin surullinen keskenmenosta mut mietin vain koko ajan et mikä oli vikana/mitä lääkäri epäili.

Viikon päästä oli kaavinta, sanottiin että soitetaan kahden viikon kuluttua jos näytteessä löytyy jotakin.
Viikko meni odotellessa, toinen ja kolmaskin kunnes uskalsin huokaista helpotuksesta, mitään ei kuulunut jatkoin elämää normaalisti, koitettiin vaan uutta putkeen.

Nyt tapahtuneesta on muutamaa päivää vaille kahdeksan viikkoa, eilen olin kotona kun puhelin soi. "soittelen täältä tuloksista kun kävitte siellä kaavinnassa" väliin totesin et eikö niistä tuloksista pitänyt soittaa kahden viikon sisään, johon hoitaja hyvin närkästyneenä totesin että juurihan hän soittaa. (en kehdannut väliin sanoa että niin kahdeksan et kahden viikon) oli rypäleraskaus, huomenna täytyisi käydä labrassa antamassa näyte ja ensi viikolle on varattu aika. Ehdottoman tärkeää käyttää ehkäisyä ja uutta ei saa yrittää ainakan vuoteen. Tässä kohtaa melkein tipahdin jaloitani ja aloin itkemään. Hoitaja sanoi ajan tulevan vielä kirjeessä kotiin. Siinä se. Mitään en osannut kysyä tai sanoa itkin vain. Tuntui hyvin tylyltä, mies hieman hämmentyi/pelästyi kun tuli kotiin muutaman minuutin kuluttua puhelun päätyttyä kun istuin keittiö lattialla ja itkin.
Tänään kävin labrassa ottamassa verinäytteet, tuntui typerältä mennä ja kysyä hoitajalta et mitäköhän näytettä multa otetaan, en sitä puhelimessa ymmärtänyt/osannut kysyä.

Liekö hävittäneet tuloksen jossakin välissä tai mikä lie kestänyt, jotenkin tuntuu vaan niin epätodelliselta kun monta viikkoa mennyt ja luuli kaiken olevan "normaalia".
Eiköhän tää tästä. Kai saan kuulla jotakin kun lääkärin tapaan viikon päästä.

 

hei neito!

aivan kamala tilanne! voimia kovasti sinulle ja miehellesi! toivottavasti saatte tulevaisuudessa asianmukaista informaatiota ja muistakaa antakaa palautetta tapahtuneesta mikäli jaksatte. oikein suututtaa nyt tuo toiminta. toivottavasti tilanteesi korjaantuu pian, palaathan kertomaan voinnistasi myöhemmin!

 

Moi Neito!

Ihan hirmuisen suuri osanotto kaikesta mitä kohdallenne on sattunut! Tuollaista EI SAA tapahtua tämän sairauden kohdalla! Tässä tapauksessa onneksi et tullut heti uudelleen raskaaksi. Ja aika tuskastuttavan pitkät ajat noissa tuntuu olevan, siis ultrasta kaavinta-aikaan ja sitten tuo vastauksen viivästyminen... Huhhuh! Nyt voidaan toivoa parasta että kaavinta on tehnyt tehtävänsä ja hcg nätisti laskussa. Jos vain todellakin jaksatte, ottakaa potilasasiamieheen yhteyttä ja vaatikaa tietoa! Otettiinko sinusta hcg-arvo ennen kaavintaa? Entä keuhkokuvat? Ne kuitenkin tuntuvat olevan perustutkimukset jos rypäleraskautta epäillään, ainakin tuo hcg-verikoe. Hcg kun on se varmin ja oikeastaan ainoa millä sairauden kulun suuntaa voidaan seurata. Nyt laitamme sormet ja varpaat ristiin että kaikki menee lopulta hyvin ja selviät tuolla kaavinnalla. Tarkoitukseni ei ole pelotella vaan kuten varmaan olet täältä keskustelusta jo huomannut, tällä taudilla on monet kasvot ja varhaisella hoitamisella voidaan ehkäistä monia kurjempia seurauksia.

Voimia teille!!!

 

Toivottavasti Neito saat tuon "shokkihoidon" jälkeen kunnon hoitoa ja kohtelua. Ei tunnu olevan kovin epätavallista, että unohdetaan mainita esim. ehkäisyn tärkeydestä. Itsellänikin tilanne oli jo aika pitkällä ennenkuin kysyttiin, että onko ehkäisy kunnossa. No ei ollut ei, mutta onneksi omat mielialat toimivat siinä vaiheessa vielä varsin hyvänä ehkäisimenä.

Nyt vaan tsemppiä mittauksiin!

 

Kiitos huolenpidosta! Koitan positiivisesti ajatella ettei ole tarvinnut viikottain kokeissa käydä jännittäen tuloksia kun on ollut autaan tietämätön kaikesta. :/
Toivon parasta ja on ollut tosi kiva lukea ketjua, kaikilla on tainnut aikalailla kaikki mennä hyvin oli tilanne ollut miten paha vain.

Tuulimunasta minulle puhttiin, muuta lääkäri ei siis mainunnut laisinkaan mitä epäili, ohimennen mainitsi toiselle hoitajalle ultratessa et näyttää hieman reikäiseltä. Itse en siihen osannut mitenkään reagoida oli vain suuri shokki ettei siellä vatsassa ollutkaan mitään. Koko ajan olin ollut tosi hyvä vointinen, turvotusta oli hieman ja koko ajan pissa hätä.
Verikokeet ottivat ennen kaavintaan, itse vain oletin että ihan rutiini juttu kun "leikkaukseen" menossa. Mitään muita testejä tai tutkimuksia ei ole tehty. Mistään Hcg arvoista en ollut kuullutkaan ennen kuin tätä luin. Kaavinnan jälkeen juttelin hoitajan kanssa joka sanoi että olisi hyvä pitää yhdet kuukautiset välissä muttei mitenkään pakollista, eli uutta voi yrittää. Onneksi ei ole onnistunut, ainakin testi näyttää yhtä selkeää viivaa.

Odotan jännittäen ensiviikon lääkäri aikaa. Palaan kertomaan mikä tuomio oli. Toivoen yhä parasta ja peläten pahinta.
Nyt kun suuri järkytys alkaa olemaan ohi niin varmasti aion palautetta antaa "aikatauluista" ja tietämättömyydestäni.
Mukavaa viikonloppua kaikesta huolimatta.