_Lilja_: Mun äidillä on PCOS, äsken mainitsemalla siskolla myös ja mulla PCO-tyyppisyyttä, joka siis on kytköksissä tuohon insuliiniherkkyyteen. Nää on näitä muna vai kana kysymyksiä eli että onko ylipaino --> PCO vai toisinpäin. PCO:han voi olla ilmankin ylipainoa, mutta sillon kun on noihin molempiin taipumusta, niin kummankin lääke on se insuliinikuorman vähentäminen. Eli jostain syystä tämmöset kropat on liipasinherkkiä osalle tai suurimmalle osalle erilaisista sokereista ja insuliinitasot reagoi voimakkaasti, JOKA taas häiritsee hormonitoimintaa JA tehostaa energian varastoitumista rasvaksi. Mun taipumus kiertohäiriöihin tasottuu heti, kun saan hiilarit sopivalle tasolle, nopeammin kuin mitä se näkyy painossa. Haluan nyt siis tsempata vaan yrittämään sitä kropan tasapainottamista noita sokereita tarkkailemalla, koska tiiän omakohtasesti ja lähipiiristä, kuinka iso merkitys sillä on kokonaishyvinvoinnille. Kohollaan olevat insuliinitasot (johtuen siis siitä, että kuormittaa kroppaansa sille liiallisella määrällä sokeria) estää käytännössä munasolun kypsymisen ja irtoamisen normaalisti, siitä kai tässä kaikessa on kyse.
Lisäks oon tulkinnu asian niin, että tuon liipasinherkkyyden takia ne sokerit just maistuukin! Kun ne aiheuttaa kropassa niin mukavan ryöpyn kaikenlaista Mutta. Mä tiiän on itte saman, että en millään halua luopua omista lemppariruoka-aineista kokonaan. Eikä sitä kannata totaalisesti itteltään vaatia, kun siinä vaa sahaa omaa jalkaa ja petaa epäonnistumista. 80% ruokailusta kun on sitä hyvää, niin loput 20% voi vähän seilatakin, pitkällä aikavälillä.
Ei mietitä nyt sitä koko 7000 kcal vaan pikkuaskelia Monta pikkuaskelta peräkkäin on jo iso matka. Joka hetki voi valita itselleen hyviä asioita, ja jos valitsee välillä vähän niitä huonompia, niin aina tulee uusi mahdollisuus valita paremmin!
Näillä tsempeillä lähden kohti hotellilomaa ja ruokia sovellukseen klikkaillen!
Lisäks oon tulkinnu asian niin, että tuon liipasinherkkyyden takia ne sokerit just maistuukin! Kun ne aiheuttaa kropassa niin mukavan ryöpyn kaikenlaista Mutta. Mä tiiän on itte saman, että en millään halua luopua omista lemppariruoka-aineista kokonaan. Eikä sitä kannata totaalisesti itteltään vaatia, kun siinä vaa sahaa omaa jalkaa ja petaa epäonnistumista. 80% ruokailusta kun on sitä hyvää, niin loput 20% voi vähän seilatakin, pitkällä aikavälillä.
Ei mietitä nyt sitä koko 7000 kcal vaan pikkuaskelia Monta pikkuaskelta peräkkäin on jo iso matka. Joka hetki voi valita itselleen hyviä asioita, ja jos valitsee välillä vähän niitä huonompia, niin aina tulee uusi mahdollisuus valita paremmin!
Näillä tsempeillä lähden kohti hotellilomaa ja ruokia sovellukseen klikkaillen!