Rikkoisitko lapsiltasi perheen, jos kumppanisi harrastaisi seksiä jonkun muun, kuin sinun kanssa?

Muneteeni ei tulee enää yhtäkään miestä joka pettää.....9 kertaa,3: ssa suhteessa on tullut turpaan---enää ei tule!

 

Musta se vaan olisi erityisen likaista ja todennäköisemmin suunnitelmallista. Uskoisin myös, että kumppani luultavammin pettäisi uudelleenkin, jos on sellaisella tavalla halunnut pettää. Se olisi jotenkin "kylmää", ei mitään tunteita tai muuta vaan laskelmoitua toimintaa. Vaikea selittää. Lisäksi häiritsisi, jos mies olisi käynyt esim. Thaimaassa tai Suomessa sellaisen henkilön luona, josta ei tiedä, onko tämä ihmiskaupan uhri tai vaikka mt-ongelmainen tai huumeidenkäyttäjä. Mä nyt liitän seksuaalisuuden niin vahvasti tunteisiin, ettei liene yllätys, että tämä maksullisiissa käyminen olisi vielä pahempaa mulle kuin muu yhden illan juttu. En varmaan tosin rakastuisikaan mieheen, joka olisi näinkin eri linjoilla. En tahdo miehen pitävän seksiä tai naisia kauppatavarana. En pidä siitä, että seksiin liitetään minkäänlaista "valtapeliä".

En tiedä kuinka tuttua sinulle on mm. bissnesmiesten iänikuinen trendi käyttää maksullisia, ei siinä välttämättä ole mitään sen kummempaa takana kuin halu kokeilla tätä ko asiaa.
Kauhealla tavalla muuten ilmaistu, nyt kun lukee kirjoittamaansa

Eli voi olla ihan vaan kokeilun innolla tapahtuva satunnainen akti, sen kummemmin mitään ajattelematta. Ikävää kuin se onkin mahdollisen petetyn osaa ajatellen.

 

En tiedä kuinka tuttua sinulle on mm. bissnesmiesten iänikuinen trendi käyttää maksullisia, ei siinä välttämättä ole mitään sen kummempaa takana kuin halu kokeilla tätä ko asiaa.
Kauhealla tavalla muuten ilmaistu, nyt kun lukee kirjoittamaansa

Eli voi olla ihan vaan kokeilun innolla tapahtuva satunnainen akti, sen kummemmin mitään ajattelematta. Ikävää kuin se onkin mahdollisen petetyn osaa ajatellen.

Mun mielestä prostituoidun kanssa pettäminen olisi ehkä helpoin vaihtoehto, sillä silloin voisin ainakin olla varma, että kyse on puhtaasti seksistä, eikä mies ole ollut jonkun luona läähättelemässä jotain "ooh, i love ur pussy, mun suhde on paska ja oon eroamassa vaimostani"-juttuja.
Pahin pettokumppani olisi varmaan joku tuttu naapurin Irma, jota näkisi joka päivä rapussa.

Jos lähtee vertailemaan eri tapoja, kenen kanssa pettäisi.

Tietty sit kaikista pahin olisi tunnetasolla tapahtuva pettäminen, eli salasuhde vaikkapa työkaverin kanssa.
Sellaisessa tapauksessa varmimman mielenrauhan saisi, jos mies vaihtaisi työpaikkaa tai -tehtäviä.

 

En tiedä kuinka tuttua sinulle on mm. bissnesmiesten iänikuinen trendi käyttää maksullisia, ei siinä välttämättä ole mitään sen kummempaa takana kuin halu kokeilla tätä ko asiaa.
Kauhealla tavalla muuten ilmaistu, nyt kun lukee kirjoittamaansa

Eli voi olla ihan vaan kokeilun innolla tapahtuva satunnainen akti, sen kummemmin mitään ajattelematta. Ikävää kuin se onkin mahdollisen petetyn osaa ajatellen.

Tiedän ja on se mun mielessä yhtä inhottavaa, oli sitten bisnesmies tai kuka vaan kyseessä. Osa saa jotain kiksejä siitä vallan tunteestakin, että voi ostaa naiselta seksiä. Varmasti aikamoisia sovinistejakin joukossa.

Minulle se olisi juuri luotaantyöntävää, että olisi niin pinnallinen mies, että tekisi sen kummemmin ajattelematta jotain tuollaista. Etenkin parisuhteessa ollessaan.

 

Mun mielestä prostituoidun kanssa pettäminen olisi ehkä helpoin vaihtoehto, sillä silloin voisin ainakin olla varma, että kyse on puhtaasti seksistä, eikä mies ole ollut jonkun luona läähättelemässä jotain "ooh, i love ur pussy, mun suhde on paska ja oon eroamassa vaimostani"-juttuja.
Pahin pettokumppani olisi varmaan joku tuttu naapurin Irma, jota näkisi joka päivä rapussa.

Jos lähtee vertailemaan eri tapoja, kenen kanssa pettäisi.

Tietty sit kaikista pahin olisi tunnetasolla tapahtuva pettäminen, eli salasuhde vaikkapa työkaverin kanssa.
Sellaisessa tapauksessa varmimman mielenrauhan saisi, jos mies vaihtaisi työpaikkaa tai -tehtäviä.

Mä pidän sitä prostituoidun kanssa pettämistä moraalisesti arveluttavimpana. Mä pidän jotenkin inhimillisempänä pettämistä, mihin liittyy tunteet. Jos joskus itse pettäisin niin se tapahtuisi todennäköisesti juurikin ihastuneena. Ei sillä, että voisin kuvitellakaan itseäni pettäjänä. Toki se on petetylle tietyssä mielessä suurempi uhka ja siten pahempaa. Mä kuitenkin koen, että vaatii enemmän luonnetta vastustaa kiusausta silloin, kun kyseessä on enemmänkin kuin vain seksi.

 

Mun mielestä prostituoidun kanssa pettäminen olisi ehkä helpoin vaihtoehto, sillä silloin voisin ainakin olla varma, että kyse on puhtaasti seksistä, eikä mies ole ollut jonkun luona läähättelemässä jotain "ooh, i love ur pussy, mun suhde on paska ja oon eroamassa vaimostani"-juttuja.
Pahin pettokumppani olisi varmaan joku tuttu naapurin Irma, jota näkisi joka päivä rapussa.

Jos lähtee vertailemaan eri tapoja, kenen kanssa pettäisi.

Tietty sit kaikista pahin olisi tunnetasolla tapahtuva pettäminen, eli salasuhde vaikkapa työkaverin kanssa.
Sellaisessa tapauksessa varmimman mielenrauhan saisi, jos mies vaihtaisi työpaikkaa tai -tehtäviä.

Tälleen minäkin, mutta kyllähän siinä taas ihmetyttäis että miks miehen pitää pönkittää itseään vaikka kotona kehutaan ja ylistetään + pimppiäkin saa.

Ehkä ei sitten keksiny ukko iltapäiväänsä muutakaan kun eukkokin aerobicissä, no hehheh

 

Mä pidän sitä prostituoidun kanssa pettämistä moraalisesti arveluttavimpana. Mä koen inhimillisempänä pettämisen, mihin liittyy tunteet. Jos joskus itse pettäisin niin se tapahtuisi todennäköisesti juurikin ihastuneena. Ei sillä, että voisin kuvitellakaan itseäni pettäjänä. Toki se on petetylle tietyssä mielessä suurempi uhka ja siten pahempaa. Mä kuitenkin koen, että vaatii enemmän luonnetta vastustaa kiusausta silloin, kun kyseessä on enemmänkin kuin vain seksi.

Normaalisti prostituoidun asiakkaat ovat miehiä jotka eivät saa haluamaansa seksiä kotoa. Eli oli sitten kyse avoimmuuden puutteesta, yleisesti ottaen puutteesta tai muusta. Voihan se fetissi olla alistaminen niin ihmisarvon suhteen kuin muutenkin, meitä on moneen lähtöön

 

Normaalisti prostituoidun asiakkaat ovat miehiä jotka eivät saa haluamaansa seksiä kotoa. Eli oli sitten kyse avoimmuuden puutteesta, yleisesti ottaen puutteesta tai muusta. Voihan se fetissi olla alistaminenkin, meitä on moneen lähtöön

Olis liian seksiriippuvainen mies mulle, jos tarvitsi jotain extraseksiä jostain.

 

Tytsi-89:lle

Niin, noh, jos "miehesi" pettää niin sitten se on avoimmuuden puutos

 

Mun mielestä avioliitto on isompi asia. On luvattu yrittää hyvinä ja pahoina päiviä. Eihän se helppo ole työstää tuollaista asiaa kummallekaan. Ei myöskään sille, joka hairahtui vIeraaseen vuoteeseen. Etenkin jos toinen on täynnä vihaa ja syyttelyä. Enkä kertoisi tällaista kahden aikuisen välistä ongelmaa lapsille.

 

Jos rikkoisit, niin miten selittäisit eron lapsille, jos he joskus haluaisivat tietää syyn?
Ja ennen kaikkea; miksi tekisit sen?

Kysymys siis lähinnä niille, jotka ovat parisuhteessa lastensa toisen vanhemman kanssa.
Muutkin voi toki hypoteettisesti miettiä tilannetta ja vastata.

Hyvin todennäköisesti rikkoisin, on vain pieni mahdollisuus että näin ei kävisi.

Ihan silläkin kokemuksella tekisin näin että tiedän miltä tuntuu elää lapsena perheessä missä on petetty ja on päätetty jäädä yhteen (vaikka parempi olisi ollut erota) ja siitä toipuminen vei koko perheeltä (LIIAN) monta vuotta. Asiat järjestyivät kyllä hyvin, mutta ihan liian monta vuotta minä lapseni jouduin elämään sitä vanhempieni kriisiä... :kieh:

 

Kyllä mä jonkun yhdenillan panon antaisin varmaan anteeksi. Riippuen tottakai tilanteesta. Tilanteesta riippuen voisin myös lyhytkestoisen suhteen antaa anteeksi, mutta silloin se vaatisi kyllä aika rankat syyt sille, miksi jatkaisin.

 

Mä en näe tätä asiaa ihan täysin mustavalkoisena. Lähes 30 vuoden parisuhteeseen on mahtunut niin monenlaisia tilanteita ja hetkiä, että nuoruuden jyrkät mielipiteet on väkisinkin vähän hioutuneet. Oma liittoni on siis varsin hyvällä mallilla enkä tiedä onko mieheni joskus pettänyt. En edes halua tietää. Minulla ei ole mitään syytä epäillä että olisi joten en käytä aikaani miettimällä moista.

Kuvitellaan tilanne, jossa arki toimii, ei riidellä, viihdytään ihan hyvin yhdessä mutta läheisyys ja seksi puuttuu täysin. Minua vaan ei huvita, ajatuskin kosketuksesta (kenen tahansa) tuntuu epämiellyttävältä ja seksi on täysin poissuljettu vaihtoehto. Mitään ulkoista syytä tai elämätilannetta tähän ei ole, joskus vaan tulee pitkiä kuivia kausia. Jotenkin ajattelen, ettei minulla ole oikeutta kieltää seksuaalisuutta ja fyysisiä tarpeita toiselta kunhan hoitaa tarpeensa hienotunteisesti. Pitkällä kuivalla kaudella en tarkoita viikkoa tai kahta vaan todella pitkää aikaa.

 

Mäkin koen asian niin, että mies olisi tuossa kohtaa se, joka perheen rikkoisi, en minä.

Jotta perhe menee rikki, ei siihen mielestäni edes välttämättä tarvita eroa. Vaikka me vielä jatkaisimme eloa ja oloa saman katon alla, olisi luottamus saanut niin kovan kolhun, että kokisin suhteemme menneen luottamuspulan vuoksi rikki. Ja kyllä tämä tulisi näkymään ihan päivittäisessä elämässä. Kyllä se perhe hajalla olisi. Lapsilla ehkä olisi saman katon alla asuvat vanhemmat, mutta mikään muu ei olisi ennallaan.

Ei, en usko että voisin tai edes haluaisin enää jatkaa suhdetta mieheeni siinä kohtaa, jos mieheni hyppäisi toisen naisen sänkyyn. En usko, että voisin jatkaa suhdettamme siinäkään kohtaa, jos mies rakastuisi toiseen naiseen, vaikka mitään fyysistä ei olisikaan tapahtunut ja mies siis edelleen haluaisi kanssani jatka ja pyrkisi unohtamaan sen toisen naisen.

Jos mies pettää, on joko suhteessa tai siinä miehessä jotakin vikaa. Melko pitkälle nämä viat voidaan korjata (ainakin ne suhteessa olevat) jos mies voisi avata suunsa ja puhua. Ja tätä siis mieheltäni odotttaisin ja luotan, että niin tapahtuisikin. Jos kuitenkin kävisi toisin, en voisi enää koskaan luottaa siihen, että mies kertoo ongelmista, vaan joutuisin aina miettimään, että onkohan nyt jokin taas vialla ja mitäköhän mies tällä kertaa sitten tekee.

Rakastuminen on hieman kaksipiippuisempi juttu. Tunteilleen ei mitään voi, joten periaatteessa toiseen ihmiseen rakastuminen on asia, josta on vähän hankala toiselle suuttua. TOISAALTA en usko salamarakkauteen, vaan rakkaus syntyy hiljalleen. Rakastuminen vaatii kiinnostumisen, ihastumisen, kiintymisen jne. ennen sitä rakastumista...ja mielestäni mieheni tulisi puhaltaa peli poikki jo siinä kohtaa, kun hän huomaa kiinnostuvansa toisesta naisesta. Jos hän ei enää tätä naista tapailisi (töissä voi olla vaikea karttaa, mutta ymmärtänette pointin) ja kertoisi asiasta minulle, olisi asialle vielä varmasti jotakin tehtävissä. Toisin kuin silloin, kun kyse on jo rakkaudesta.

 

Tässä mun näkemys aiheeseen:

Suhtaudun pettämiseen todella jyrkän negatiivisesti. Pahempaa minulle suhteessa olisi vain fyysinen väkivalta. Pettämistä pidän todella pahana henkisenä väkivaltana, koska kaikki seurustelukumppanini ovat tienneet kuinka isosta asiasta minulle on kysymys. Nuorempana minun oli helppo olla sitä mieltä, että jos mieheni menisi pettämään se olisi siinä, syyllä tai tilanteella tai millään ei olisi väliä. Mitä vanhemmaksi kasvan ja varsinkin nyt kun todella rakkaan miehen kanssa on yhteisiä lapsia ei tuo ole enää yhtään niin selvää.

Mutta. Ja tässä tulee iso mutta. En yksinkertaisesti tiedä _pystyisinkö_ jatkamaan suhteessa, jossa luottamukseni on niin pahasti rikottu. Olen sellaista ihmistyyppiä, jonka on todella vaikea unohtaa ja päästä irti vanhoista ikävistä asioista. Ne vaan palaavat vainoamaan mieltäni yhä uudestaan ja uudestaan. Jos saisin tietää mieheni pettäneen minua näkisin vain silmissäni hänet sängyssä jonkun toisen kanssa jatkuvasti ja hänen kosketuksensa tuntuisi pahalta.

En missään tapauksessa haluaisi hajottaa perhettäni ja viedä lapsiltani maailman ihaninta isää yhden virheen takia (jos kyse siis olisi tosiaan virheestä, josta mies olisi syvän pahoillaan). Ja aivan varmasti yrittäisin kaikin keinoin sitä välttää. Menisin pariterapiaan ja ehkä itse puhumaan omasta ongelmastani olla kykenemättä pääsemään tilanteesta yli. Mutta silti on olemassa riski, että asiasta ei vain selvittäisi ja jos parisuhteessa olisi kokoajan paha olla, ei siinä olisi muuta vaihtoehtoa kuin erota. Mutta ei se päätös heti ja helpolla tulisi.

Olemme mieheni kanssa puhuneet asiasta paljon ja hän tietää miten asiasta ajattelen. Hän tietää, että hölmöilemällä hän saattaisi menettää perheensä, koska olisi se riski, että en vain pystyisi asian kanssa elämään. Ja kuten hän itse on asian ilmaissut, ei se penis vahingossa sinne toisen naisen jalkoväliin sujahda, kyllä siinä aina on aikaa ajatella, mitä oikein on tekemässä. Ja hänelle oma perhe painaa vaakakupissa niin paljon, että sen muistaa jo kauan ennen kuin tilanne menisi läheskään niin pitkälle. Luotan mieheeni niin paljon kuin toiseen ihmiseen on mahdollista luottaa ja en tosiaan usko, että hän 'vahingossa' erehtyisi seksiä toisen kanssa harrastamaan. Mutta koskaan ei toisesta voi olla varma, joten sydämestäni toivon, etten koskaan tuollaiseen tilanteeseen joudu.

 

Olen sanonut miehelle, että se on kerrasta poikki. Ja joskus olen ollutkin sitä mieltä, mutta enää en ole varma asiasta. Siis että haluaisinko tosiaan heittää hukkaan melkein 20 yhteistä vuotta yhden hairahduksen takia. Elämä olis helvettiä kyllä pitkään, koska olo olisi niin loukattu, mutta haluaisin varmaan yrittää pelastaa liiton. Tietenkin siinä tapauksessa, että mies katuisi ja haluaisi korjata tilanteen ja olis valmis tekemään kaikkensa ansaitakseen mun luottamuksen takaisin.

Mulle toisen sänkyyn päätyminen olisi todella suuri loukkaus, koska olen aina ollut se aktiivisempi osapuoli petipuuhissa ja saanut kerran jos toisenkin vongata. Tuntuis saatanan pahalta kuulla, että joku toinen on kelvannut, vaikka kotona olis seksiä tarjolla. Tuntisin itseni todella karseaksi ällötykseksi ja siitä olisi vaikea päästä yli.

Yäh, kamalaa ees ajatella tämmöisiä.

 

Meillä on tehty naimisiin mennessä sellainen sopimus että molemmilla on käytössään "villi kortti"jonka saa käyttää pari kertaa tämän avioliiton aikana (joka kestää joko koko elämän tai sitten ei). Koska ihmisellä tuntuu olevan luontainen vietti hairahtua vieraaseen petiin on meidän mielestä inhimillisstä säilyttää oikeus näin tehdä sen muutaman kerran jos sellainen "vastustamaton tilanne" tarjoutuu. Meillä on selvät pelisäännöt asiaan; mm. ei tuttujen kanssa, ei koskaan kotona, yhteystietoja ei vaihdeta, aina kortsun kanssa.. Eli kyseessä on seksi vieraan ihmisen kanssa ja sillä ei ole mitään tekemistä rakastumisen tms kanssa.

Näin ollen meidän perhe ei hajoaisi jos jompi kumpi käyttäisi korttiaan. Tosin sopimuksen teosta on nyt yli 2 v aikaa ja kumpikaan ei ole korttia käyttänyt. Seksiä on kotonakin jos joku sitä miettii. Kyse on vapauden tunteen sallimisesta toiselle harkita tilanteessa itse miten toimii. Me voimme saada sekä avioliiton että muutaman pienen seikkailun.Luottamus on siis meillä kunnossa, en jaksa uskoa että mieheni rakastuu toiseen, tai minä. Mahdollista tietysti on, ja siinä tapauksessa menisi luottamus ja varmaan ainakin harkittaisiin eroa.

Ap:n kysymys on kaksipiippuinen kun kyse on luottamuksesta ja sen rakennuksesta uudelleen. Olen nähnyt pari vastaavaa tapausta josta on selvitty ja virheistä on opittu. Hidasta se on ollut mutta uskoisin että sen arvoista.

 

Kyllä sen perheen rikkoisia se puolisoista joka päättää vieraaseen sänkyyn hypätä. Ja jos siis mies noin toimisi niin ero tulisi, siitä ei ole epäilystä. Kertoisin lapsille asian niin kuin se on. Että isi välittää enemmän jostain toisesta kuin äidistä, mutta että lapset ovat isille aina yhtä rakkaita ja vaikka isi asuu muualla niin voivat käydä isin luona ja isi voi käydä meillä lapsia tapaamassa.

Missään tapauksessa parisuhde ei jatkuisi jos käry kävisi, puolin tai toisin. Sen verran pitää olla kunnioitusta toista kohtaan että tekee pesäeron ennenkuin hyppää vieraaseen kelkkaan.

 

Mä olen vähän yllättynyt vastauksista.

Keskustelin toisaalla aiheesta ja siellä keskustelukumppanillani oli hyvin jyrkkä mielipide asiaan ja aloin sitten miettimään toden teolla.
Täällä näyttäisi nämä (tässä vaiheessa tosin vähäiset) vastaukset olevan vähintään yhtä jyrkkiä.

Itse ajattelen niin, ettei suhteen pitäisi perustua seksille ja omistushalulle, vaan jollekin syvemmälle ystävyydelle ja kumppanuudelle, jota ei heitettäisi hukkaan "vain" seksin vuoksi.
Lisäksi jos yhteisestä sopimuksesta on päätetty perustaa perhe, en ymmärrä sen rikkomista pelkän seksin vuoksi, sillä eihän seksi toisen kanssa ole yhtäkuin "tahdon erota".

Tuntuu aika itsekkäältä, että seksin vuoksi oltaisiin valmiita rikkomaan kaikki.
Lapsiltahan tuossa tosin eniten menee.

Meillä suhde perustuu luottamukseen, toisen kunnioittamiseen ja ystävyyteen. Seksi kuuluu parisuhteeseemme mutta sen merkitys ei ole kummallekaan se tärkein, toki ihanaa se on. Jos toinen lähtee vieraaseen kelkkaan niin silloin petetään se luottamus eikä kunnioiteta toista. Ystävyys varmaan jatkuisi, mutta kyllä osa siitäkin olisi tuhottu valehtelulla.

Onneksi ollaan samoilla linjoilla tässä asiassa. Seksi ei ole koskaan "pelkkää seksiä" meidän parisuhteessamme vaan se on täydellinen nautinto läheisimmän ihmisen kanssa. Jos mies menisi toisen kanssa sänkyyn ja saisin tietää asiasta niin en kykenisi enää hänen kanssaan rakastelemaan, en myöskään luottamaan enkä kunnioittamaan joten parisuhteemme perustuksista jäisi se ystävyys eikä sekään enää samanlaisena kuin ennen.

 

Ainoa tilanne, jossa ilmeisesti raamatunkaan mukaan saa nainen mennä menojaan, on se, että jos mies menee vieraisiin naisiin, tai jos mies menee menojaan ensin. Muutoin ei siis ole erolle perusteitä, paitsi näissä tapauksissa.

 

Eihän nainen sitä perhettä riko vaan mies!

 

Mies tietää, etten antaisi pettämistä anteeksi. En kertakaikkiaan pystyisi, en voisi unohtaa asiaa. Tunnen itseni ja tiedän olevani pitkävihainen, tiedän etten unohda koskaan. Jos mies silti pettäisi vaikka tietää kaiken tuon, se kertoisi ettei hän arvosta mua tai suhdettamme tippaakaan. Ja kyllä se silloin olisi mies, joka perheen rikkoisi.

 

Miksi naapurin sutasu on niin vakava juttu naisille? Jos perhe-elämä sujuu, niin mitä se naapurin tai työkaverin kiksautus haittaa?

Miksi se on niin vakava juttu miehille? Tunnen useammankin naisen, joka on antanut sen miehelleen anteeksi, mutta vain yhden miehen, joka on antanut "naapurin sutasun" anteeksi vaimolleen. Ja tämäkin pari lopulta päätyi eroon.

Eiköhän se ole aika pitkälti luonnekysymys, mitä hyväksyy ja mitä ei. Ja parisuhteen tilakin vaikuttaa. Jos suhde on muuttunut lähinnä kaverisuhteeksi, niin toisen "sutasut" on varmaankin helpompi kestää kuin jos vielä rakastaisi toista. Sekin vaikuttaa, onko uskoton kerran vai useammin. Kyllä sitä varmaan mieskin alkaisi vieraissa käyvän vaimon raskautuessa miettiä, että onko lapsi oma vai vieraan. Ja sekin vaikuttaa parisuhteeseen ja perheeseen, tuleeko lapsille niitä pikkusisaruksia perheen ulkopuolelle.

Mä olen jo sen ikäinen, että uskollisuus tai uskottomuus ei vaikuttaisi perheeseen, koska perheet on jo perustettu ja lapset kasvatettu aikuisiksi. Uskottomuus olisi vain henkilökohtainen valinta eikä suhde muutenkaan perustu mihinkään loppuelämän sitoutumiselle. Omat tuvat, omat luvat ja suhteessa ollaan vain sen aikaa, kun toisen kanssa vietetty aika on mukavaa. En usko, että uskottomuus muuttaisi sitä mukavuutta mihinkään, mutta esim väkivalta muuttaisi.

 

Minä en rikkoisi vaan mies jos tuollaista tekisi. En voisi enää jatkaa liittoa..

 

Pidän liittoamme hyvänä. Ollaan koettu yhdessä paljon. Tietääkseni mieheni on ollut uskollinen kaikki nämä vuodet. En jättäis miestäni kuitenkaan pettämisen takia jos kyseessä joku kerrallinen random. Jokainen mokaa joskus, enkä ajattele, että hän olisi nimenomaan halunnut pettää minua. Virheistä päästään yli ja jatketaan matkaa. Suhdetta en varmaan vois antaa anteeksi, siihen liittyy aina harkintaa ja salailua. Mulle vaikeaa olis myös taloudellinen huijaaminen, jätetään laskut maksamatta, otetaan pikavippejä, menetetäön luottotiedot ja vaarannetaan koti. Sellaisesta en ehkä pääsis yli.