~~ RD odottajat 2010-2011 ~~

Heipsan!

Meille syntyi tytön tyllerö 13.3.2011 rv 38. Koko oli reippaat 3980g ja 51cm eli laskettuaikana olisi aika mötkäle ollut. Vauvalla syntyessään sokerit matalalla ja niinhän siinä kävi että sokeritippaan laitettiin sitten. Siitä asti kaikki mennyt kuitenkin tosi loistavasti ja huomenna aamulla pitäisi typy saada vierihoitoon!

Itse sain heittää insuliini veks ja nyt sitten välillä pitäisi omia sokereita seurailla kun riski tuohon 2.diabetekseen on aika korkea.

Liro ja prinsessa 2vrk <3

 

Onnea Liro ja Flower Again!

Meille kanssa syntyi tyttö 13.3.2011. Painoa 2970 g ja pituutta 47 cm. Sokerit aivan kunnossa syntymän jälkeen. 3 vuorokautta valvoin synnytyssupistusten kanssa. Rankka kokemus, mutta olen onnellinen, että sain synntyttää, koska esikoisesta synnytys meni kiireelliseksi sektioksi. Nyt nautitaan palkinnosta.

Kiitos kaikille täällä vertaistuesta. Tämä pino on ollut korvaamaton. Toivottavasti keskustelu jatkuu. Minä pääsen jättämään tältä erää rd asiat taakse ja lopetan myös etusivun päivittämisen. Toivottavasti joku aloittaa uuden pinon ja saahan tätäkin jatkaa, jos ei etusivun listapäivityksiä kaipaa. Tsemppiä kaikille!

Vici ja prinsessa 5 vrk

 

Liro & Vici: Onnittelut prinsessoista :heart:

Äizikkäkin lienee jo synnärillä... Tänne ei kuulu ihmeempiä, torstaita ja uutta painoarviota odotellessa! Kaikenlaista juilimista ja selkäkipua ilmaantunut. Sokerit hyvät, paastoarvon pohja eilen 4,1.

Talitintti 37+4

 

Täällä yksi uusi ilmottautuu mukaan joukkoon :wave: Olen Helsingissä asuva, 30v. rouvahenkilö ja odotan toista lasta, la 14.9. Esikoistyttö on nyt 3,5v.

Eli eilen sokerirasituksessa "nasahti" ja ensi viikolla pitäis mennä hakemaan neuvolasta ruokavalio-ohjeet ja sokerimittari, plääh. Ei varsinaisesti yllättänyt, osasin arvellakin että jään kiinni. Viime raskaudessa oli ekan tunnin arvo ihan hilkulla, 9.9 ja siitä on aikaa jo kohta 4 vuotta ja +6 kiloa elopainoakin.

Onko jollain jotain hyviä vinkkejä mitä kannattaisi tehdä? Syödä vähähiilarista? Lisätä proteiinia? Minä kun mieluiten eläisin leivällä ja jugurtilla

Ja mitä mulla on odotettavissa? Tuleeko lisäkäyntejä neuvolaan / ylimääräisiä ultria / nipotusta painon noususta?

miirikki ja pötsi 17+0

 

Moikka Miirikki!
Täällä onkin jo ollut hiljaista viime aikoina...

Ruokavaliosta: En edes tiedä mitkä on ne tositosi viralliset ohjeet. Riippuu paljon ihmisestä mitä voi syödä, mitä ei. Mulla ei sokerit jostakin syystä nouse sokerista niinkään vaan esim. leivästä ja myslistä ja viljoista. Etenkin aamulla ja illalla. Keskellä päivääkin voi parista leivästä nousta yli 7 moneksi tunniksi niin ettei saa sitten syödä lisää vaikka on hirveä nälkä. Hedelmät yleensä kai nostaa niinkuin sokerikin. Muistaakseni ohje oli että neljä annosta päivässä saa niitä syödä (omena tai puolikas banaani tai pari desiä marjoja =annos)
Joillakin maito kuulemma nostaa tosi korkealle. Joillain makaronit, perunakin. Vasta oikeastaan testaamalla sen tietää mitä saa syödä mitä ei. Mä otin sokeria jonkin verran takaisin ruokavaliooni kun pissasta alkoi löytyä ketoaineita, mikä ilmeisimmin johtui liian tiukasta dietistä. Kun sokerit eivät nousseet kotiruoalla vaan olivat itse asiassa hyvinkin matalat.

Mutta millä saa mahan täyteen? Mun maha täyttyy aika karpilla ruokavaliolla. Oon kasvis-kalansyöjä, joten teen paljon kasvispatoja. Niihin kuuluu paljon palkokasveja, juustoja ja rasvaa. Perunaakin kestän ijan hyvin. Aamupalaksi käy parhaiten esim. pakastemansikat ja mustikat (kotimaisia!) sulatettuna mikrossa hirveällä kasalla Partaäijä-luomujogurttia. Sitä löytyy ruoanlaitto-osastolta jostakin smetanan läheltä. Sisältää 10%rasvaa joten täyttää hyvin. Käytän aika paljon maitorasvoja kun en saa lihasta tai muusta oikeastaan ollenkaan. Ne saattaa suositella jotakin vähärasvaistakin, mutta mun hengen pitimiksi ne ei riitä. Eikä kyllä painokaan ole mihinkään noussut vaikka mun päivittäinen rasvakuorma on varmaan rekkamiestasoa.
Pähkinöitä popsin aika paljon. Ne pitää kanssa aika hyvin nälkää ja avokadosta esimerkiksi saa aika hyvin täytettä ilman että sokerit nousee. Vihannekset, salaatti, juustot on hyviä. Mulla ei ainakaan hapanmaitotuotteet nosta. Muistaakseni ne suositteli rahkaa ainakin. Jotkut käyttää keinomakeutusaineilla makeutettuja tuotteita, mutta mä ainakin vältän niitä ihan viimeiseen asti. Mulla hedelmät ja marjat riittää ihan hyvin jogurtin sekaan ja kahviini laitan sokerin ja juon aamulla ekana vanhaa tuttua sokeroitua mehuani puoli litraa, tosin hyvin laimeana, ilman että mulla tunnin päästä on lukemat edes viidessä. Ruisleivällä ne pomppaa kahdeksan pintaan. Vaan kokeilemalla oppii.

Ultran saat ylimääräisen luultavimmin loppuraskauteen jos yhtään näyttää joko vauva tai veden määrä isolta. Toivottavasti muutenkin. Äitipolilla ainakin täällä päin seurataan raskausdiabeetikkoja. Kokoarvio tehtiin mulle muistaakseni viikolla 34 ja sitten uudestaan myöhemmin. En oikein muista mikä ultra on mistäkin syystä tehty kun niitä on kertynyt tässä monestakin syystä. Mm. istukan paikka, tarjonta ja hillitön lapsiveden määrä (mikä johtuu raskausdiabeteksesta).

Tulipas sekava selostus =)
Toivottavasti siitä oli edes jotakin apua.

Niin ja ensimmäisenä, älä masennu. Aina löytyy jotakin syötävää. Mun ensi reaktio oli että en sit syö mitään kun mitään ei muka saa syödä. Mutta kun viikon verran luovii viidakon läpi ja kokeilee suosituksien mukaan ja sitten höllentää vähän sieltä ja täältä kokeillen niin aika äkkiä tietää mitä voi syödä.
Mulla lopputulos oli se että voin syödä ihan samaa kuin ennenkin, paitsi leipää. Ja ylenmääräistä sokerin mussutusta. Ja arvot ei ole kotona ylittyneet.

Kotilohikäärme+ itse ylivilkkaus rv39+4

 

Miirikki: Tää raskausdiabetes on niin jännä juttu, että se mikä sopii yhdelle ei pädekään enää toiselle. Eli parhaiten löydät kokeilemalla ne ruoka-aineet mitkä sulle sopii. Raskausdiabeetikon insuliinin tuotanto on aamuisin huonoimmillaan eli aamupalalle kannattaa valita mahdollisimman vähähiilarista syötävää. Itselleni ei sovi aamuisin lainkaan ruisleipä (muista viljoista nyt puhumattakaan) eikä puurot, joten aloitan päivän salaatilla, munakkaalla, mantelileivällä, samalla partaäijä jogurtilla kuin kotilohikäärmekin + siihen vähän marjoja ja leseitä. En siis syö kaikkia näitä kerralla vaan jotain aina salaatin kera Rasva hidastaa hiilihydraattien imeytymistä, joten siksi mulle suositeltiin tuota turkkilaista jogurttia. Perunan, pastan ja riisin olen jättänyt suosista pois ja korvannut ne porkkanalla, kukkakaalilla ja parsakaalilla.

Tämän pinon alussa on hyviä linkkejä (esim. finelin, josta näkee mitkä ruoka-aineet sisältää vähän nopeasti imeytyviä hh, karppauksesta, joka on siis vähähiilihydraattinen ruokavalio jne)

Jos suinkin pystyt liikkumaan, niin kaikki liikunta on hyväksi. Vettä kannattaa juoda paljon ja kaikki makea jättää suosista pois. Tai mulla se ainakin on ihan ehdoton, kun oon tämmöinen, jolle ei sovi pieni määrä vaan haluan lisää, lisää, lisää Eli oon sitten ennemmin kokonaan ilman.

Mulla oli eka diabetesneuvojan tapaaminen + ultra sairaalassa rv 28 ja nyt parin viikon päästä taas ultrataan ja katsotaan vauvan kokoa eli silloin rv 34. Mahdollisesti sitten vielä yksi käynti, jolloin puhutaan käynnistyksestä (mulla syynä nää syöksysynnytykset, ei ehkä niinkään rd)

Kotilohikäärmeelle tsemppiä pikkupyöriäisen kanssa, meillä tuo nykynen taapero oli ihan samanlainen. Vettä oli yli kaksi litraa ja kun kalvot salissa käynnistyksen yhteydessä puhkaistiin, meinasi kaveri vielä heittää voltin, vaan onneksi kätilö ennätti tarrata heppuun masun päältä kiinni ja pakotti pysymään pää alaspäin. Mutta ihan koko raskausajan kaveri vaihteli asentoa, nautti selvästi olostaan siellä vesiyksiössään =)

Tammiska 32+4

 

tammiska
Mä luulen että pari litraa jää alakanttiin =) AFI on 33. Vielä just viikon 39 vaihteessa vetäs kaks volttia itsekseen. Kukaan ei enää edes yritä tätä käännellä. Se kun on ihan hyödytöntä. Varmaan huomenna käynnistellään jos hyrrä on sattunut rt-tilaan.
Jouduin osastolla syömään viikonloppuna leipää kun ei muuta ollut paitsi 1% viiliä joka ei auttanut nälkään. Tosi huono idea. Olis pitänyt ottaa taksi ja käydä ostamassa partaäijjää, mansikoita ja pähkinöitä
Meni sokerit ihan yli ja en tiedä johtuiko siitä että lapsivesi lisääntyi perjantain 17 -> maanantain 33:n!!!

Ja juu. Mä pitelen tätä pää alaspäin. Voin maata vasemmalla kyljellä, jos istun tai makaan selälläni, menee vauva poikkitilaan ja siitä kun menee oikealle kyljelle niin jalat edellä yläkautta perätilaan... Jokunen kätilö on mua pitänyt ihan kahjona kun en suostu kääntämään kylkeä kun tää karkaa käyriltä kun ei ne muka niin vaan perätilaan mene. Ja reteesti tullaan aina kokeilemaan mahan päältä miten päin se on. Vielä ykskään ei ole saanut mitään tolkkua ilman salakuuntelulaitteita

Edellinen oli samanlainen, mutta rauhottui jo viikolla 38+ jotakin. Ja on ihan hullun vilkas livenäkin. Jumppa teki sikäli hyvää että kannatteli päätään heti syntymästään asti ja koitti lähteä ekalla kylvetyksellä hoitajalta karkuun. Lavuaarista yritti luistella kesken pyllypesun karkuun jo pariviikkoisena.

Mutta ei se mitään. Tästä olis luvassa vielä vilkkaampi. Mä syytän ihan vaan mieheni geeniperimää...

 

hei kaikki

poikkeen tilannekatsausta tekemään... vauva on pian kuukauden, mun on hoitajien käskystä mukamas pitäny mittailla sokereita yhtenä päivänä viikossa, niin et ne aterian jälkeiset arvot laitan ylös.
Mutta arki on ollu varsinaista hulinaa vauvan kanssa, vaikka meneekin hyvin, on niin unohtanut koko homman
muutaman paastoarvon oon ottanu, ja nyt sitten huomasin et laite ei toimi...kun laittaa liuskan sisään ni eipä tapahdu mitään... neuvolaan en jaksa lähtee... olo ollu entisenlainen. ainoo vaan et enää ei janota niin kauheesti kun vertaa odotusaikaan.
liikuttua tulee jo paljon enemmän kun ei maha jarruta, parin tunnin vaunulenkkejä heittelen päivisin. ja painokin pudonnut vauhdilla, kolme kiloa ois enää matkaa ekan neuvolan punnituksen määrään... askel kevyt ja mieli kans. ruokavalio samana, eli lautasmallin mukaan kuten koko ikäni oon syönyt. juon vettä edelleen mut tosiaan kun ei janon tunne ole niin voimakas, on muistettava vaan ite ja mulla onkin iso tuoppi keittiössä ja juon siitä aina ohi kävellessä

mittailla siis tarttee lopputarkastukseen saakka, ja sit vissiin tulis käydä rasitustestikin uusiks vielä jossai vaiheessa.. hyvin ainakin seurataan jos vaan tää äiti muistais mittaillakin

karkit ja muut herkut ei oikeen oo ees maistunu lähipäivinä, ja tottakai sen olossaankin tuntee, mulle tuli odotusaikana kuitenkin se 16 kiloa... et onneks melkee kaikki lähteny, entiset farkut menis jos tota löysää nahkaa ei ois eiköhän sekin tästä kiinteydy ees osittain , kokonaan näin 30 vee ei sitä enää saa pois, eikä tarviikaan, oonhan jo kolme ihanaa pakettia mahassani kantanut

mukavia mittailuja kaikille ja onnea vauvan saaneille!!
ja kestämistä vielä omaansa odottaville!!

Flower again ja tinttarallaa 1kk

 

Kiitos kaikille vastauksista :flower:

Aivan sairaan pitkältä on tuntunut tää aika odottaa sitä sokerimittaria!! Saan sen siis torstaina. En ole viikkoon uskaltanut syödä oikein mitään hiilarista, luulen että hiilarit on jääny n.50-70g/vrk tasolle, onkohan se liian vähän? Hitsi kun ei ole mitään hajua missä sokerit kulkee minkäkin ruuan jälkeen!! Lisäksi mulla on kokoajan kamala nälkä ja jano :| Eilen tein karppi-pizzaa ja oli kyllä tosi maukasta!
Nyt oon syönyt kutakuinkin näin:
-aamulla: 1 pala ruisleipää juustolla tai meetvurstilla, 1,5dl kermavaahtoa ja 0,5dl mustikoita
-lounaalla: 2dl kermavaahtoa ja 0,5dl mustikoita, 2 porkkanaa, leipäjuustoa
-päivällisellä: esim. kaalilaatikkoa (tehty ilman riisiä) ja 1 rkl puolukkahilloa
-iltapalaksi pala karppipizzaa tai pari porkkanaa ja rasvatonta makeutusaineilla makeutettua jugurttia 2 dl...

Oon siis vkon ollut syömättä sokeria, mulle varmaan ennätys, ja odottanut vaan että koska se makeanhimo lakkais, mutta ei se lopu!! Joka päivä tekee mieli kaikkea hyvää: karkkia, suklaata, keksiä, jätskiä... :headwall:

Tänään tuli kutsu naistenklinikalle diabeteshoitajalle ja rakenneultraan, molemmat 26.4. Ja sinne db-hoitajalle pitää ottaa mukaan sokeriseurantavihko. Muuten kiva, mutta ollaan just toi viikko Turkissa lomalla ja ruokailu voi olla aika mielenkiintoista...

Miten muuten, ootteko pitänyt ns. herkkupäivän esim. kerran viikossa? Miten ne suhtautuu siihen tuolla neuvolassa? Tuntuis et olis helpompaa pitää ruokavaliota jos tietäis että vaikka joka torstai saa syödä jonkun herkun, esim. hampurilaisen tai suklaapatukan. Ei siis niin että syö kokopäivän jotain mässyä, vaan et yhdellä aterialla jonkun herkun... No ehkä sekin selviää kunhan saa sen mittarin kouraan ja näkee mitä elimistö kestää minkäkin verran?

miirikki ja pötsi 18+6

 

Miirikki: Aika pikkuisen sinä kyllä syöt Kasviksia tulisi syödä vähintään puoli kiloa päivässä ja maitotuotteitakin lisäisin sun ruokavalioon. Esim raejuusto on tosi hyvä lisä vaikkapa salaatteihin. Mulle annettiin tällainen ohje www.kaypahoito.fi - Suositukset

Tosin en voi syödä noin paljoa, enkä esim. pastaa, perunaa, ruisleipää, mutta näkee tuosta nyt vähän suuntaa. Mä en ole pitänyt mitään herkkupäivää, mutta diabeteshoitaja sanoi, että esim. pääaterian yhteydessä otettu herkkupala ei nosta niin verensokeria, kuin jos se otettaisiin välipalalla. Kauheesti tekee välillä kyllä mieli heittää koko mittari seinään ja syödä mitä sattuu, mutta sitten taas ajattelen, että omaksi ja pienen parhaaksihan tässä dieetillä ollaan Tsemppiä sinulle, mittarista on hyvä apu kyllä, kun omaa ruokavaliota hakee.

Tammiska 33+3

 

tervehdys pitkästä aikaa!! :wave:
tosisssaan ei ole tullut tänne kirjoiteltuakaan aikoihin.. :/ no siis mulla tosissaan oltiin sitä mieltä että syntyy rv 34, tai ajoissa..
MUTTA vastoin kaikkia odotuksia vauva viihtyi masussa rv 37+5!! oli todella raskas kolme viikko oltiin jatkuvassa hälytys tilassa, ja siis henkisesti teki todella tiukkaa.. loppuenlopuksi olin itse sitä mieltä ettei se tule ulos ollenkaan..

kunnes aprilli päivää ennen yöllä 1.v.3kk:tta alkoi oksentamaan; ajattelin hetken, toivotaan ettei muut sairastu.. eipä mennyt tuntiakaan, kun aloin itse oksentamaan ja ripuloimaan; samalla vähän supisti (mutta samalla tavalla kun oli supistanut jo kolme viikkoa, joten en reagoinut mitenkään)..
aamulla mies sani hänellä on vähän heikko olo, lähti silti töihin ja minä jatkoin sairastamista+edelleen supisti jonkun verran.. mutta itse olin sitä mieltä että vatsakivut johtui vatsaflunssasta, joten ennen kymmentä soitin minun äitille että tuo jotain särkyyn..

minun äiti tuli paikalle puoli yksitoista, tajusin että kipu tulee aaltoina; siis supistuksia on. soitin sairaalaan, ne sanoi tule käymään näytillä.. soitin miehelle tule kotiin lähdetään sairaalaan..

mies tuli yhdentoista aikaan, ja oli oksentanut autoon..
oltiin noin 11.20 viemässä pojat toiselle mummolle hoitoon..
matkalla sairaalaan tunsin jonkun jännän napsauksen masun sisältä,
noin 11.50 oltiin sairaalan pihassa, nousin autosta ulos; vedet tuli ulos (voiton riemua oli päällä, koska tiesin että vauva tulee syntymään)
sairaalassa tunnusteltiin tilanne, ja oltiin edelleen samassa neljässä sentissä, missä oltiin jo kuukaus kyhnätty.. kele tämä kestää ajattelin..
supistukset alkoi kiihtymään älyttömästi seuraavien minuuttien aikana, otin ilokaasua, tilannetta tarkasteltiin ja alkoi älytön avautuminen; ensin viisi senttiä, viiden minuutin päästä kuusi senttiä.. minua alkoi ponnistuttamaan älyttömästi, kätilö koneelle minua vielä kirjasi, ja sanoin vaan etten pysty pidättämään enään; lääkäri tuli paikalle, päädyttiin siihen että saan alkaa ponnistamaan kyljelleen koska sydän äänet olivat kummalliset..
samaan aikaan labratäti kärräsi paikalle, ja alkoi tiukkaamaan minun henkilötunnusta, mihin mä vaan tokasin kauniisti helvetillisissä kivuissa että en tiedä, ja kun täti jatkoi tiukkaamista, kehotin
painumaan helvettiin tyhmiä kysymästä.. lääkäri kyllästyi tiukkaamiseen ja sanoi vaan että hän ja kätilö todistaa että minä olen minä; sitten minä alan ponnistamaan ja hoitaja ottaa samalla verikoetta, on varmaan ollut aika näky kun minä kiemurtelen kun kuoleva eläin tuskissani ja ponnistan, ja sadattelen samalla, ja hoitaja ottaa samalla verikoetta.. ponnistus kesti kaksi minuuttia, ja ysin tyttö syntyi 12.30, ja strategiset mitat oli 2440g ja 46cm pitkä, ja 31,5 cm pipo.. :heart: ihme kyllä ilman vammoja alakerrassa selvisin, ja ilman tikkejä..

eli tyttö syntyi 12.30, 40 minuuttia vesien menon jälkeen, ja 40 minuuttia sairaalaan tulon jälkeen.. kätilön kanssa asiasta keskustelin, ja siis jos vedet olisi kotona mennyt; en olisi sairaalaan ehtinyt.. toisaalta hyvä että meni nopeasti, koska isi ei olisi enään kauemmin jaloillaan pysynyt, sen verran kipeä oli..

siis ja kaikki tämä on kuin huonosta sketsistä, mutta sellainen aprillipäivän tyttö meille syntyi.. :heart:

ja lahduksi voin sanoa, että noi sokerit helpotti rv 35 alkaen, ja synnytyksen jälkeen ei ole enään ollut mitään vaivoja asiasta.. hirveesti jaksamista toivottelen ton hel**** rd:n kanssa, se kyllä tulee vielä menemään ohi..

 

Onnea hurjasti Äizikkä :heart: Olen monesti miettinyt, että mitähän sulle kuuluu, kun ei ole pinoissa näkynyt, siis kävin vaklaan teidän kuukausipinossa :$ Oli taatusti piinavat loppuviikot, kun olit jo noin hurjasti aukikin!

Olipa siinä synnytyksessä dramatiikkaa oksutaudista alkaen. Anteeksi, mutta mua niin hulluna nauratti tuo tilanne, kun labratäti tiukkaa sun henkkaria, vaikkei totisesti itse tilanne mikään naurettava ollutkaan.

 

tammiska kyllä se jo mua itseäkin nauratti jo osastolla, sai aika kovaa kyytiä labratäti.. mut pelottavinta oli kun synnytyksen jälkeen osastolla otin torkut; sit mä heräsin ja oli ihan täysin pihalla, missä mä olen; ja vielä kaiken lisäks mulle oli ilmaantunut vauva viereen, kesti hiukan ajatella mitä tapahtu, tuntu meinaan ihan unelta..

 

Hei! Voisitteko auttaa, kun olen hieman huolissani? Olin tänään sokerirasituksessa ja siinä samassa otettiin paastoverestä sitten se pikatestikin, josta ilmeisesti katsottiin että saanko juoda sitä sokerilientä. Mulla tuo arvo oli 5,1. Nyt huolestuin, että onko se merkki siitä, että lopullinen tulos olisi myös koholla? Eli kuinka paljon yleensä testin tulos muuttuu labrassa verrattuna tuohon pikatestiin?

Kiitos paljon vastauksistanne! Mulla on taustalla sukurasite ja ylipainoa, mutta olen aina ennen kärsinyt liian alhaisista verensokereista.

Hienoa lueskella täältä ketjusta, että miten hyvin olette pärjänneet RD-diagnoosin kanssa. Vähän helpottaa mun pelkoja nähdä, että muutkin on pärjänneet.

Iloista odotusta kaikille!
tömpsis ja super 20+0

 

Tömpsis

Ei tuosta paastoarvosta voi mitään päätellä. Mulla on mennyt huti molempiin suuntiin. 4,7->5,0 ja 5,7->5,4. Mullakin on tavallisesti tosi matalat sokerit, mutta väittäisin että kaks kertaa on rv34 paikkeilla nousseet rd-tasolle. Ekalla kerralla en jäänyt kiinni kun kävin ajoissa rasituksessa. Tokalla kävin vasta rv 30 jälkeen. Molemmilla pojilla on ollut hirvittävästi lapsivettä, mutta kooltaan ja sokereiltaan ihan normaaleja. Syntymänsä jälkeen molemmat on käväisseet keuhkojen takia koneessa. Toinen hapetettavana ja toinen ylipaineessa. Siksi valitsin synnytyspaikaksi sairaalan jossa on lastenosasto. Onneksi!
Ja kyllä sen diagnoosin kanssa pärjää. Eikä sitä edes kovin pitkää aikaa elämästä kestä. Mutta tuskin ainakaan kovin pahasti yli menee tuo arvo. Kotona ei paastota niin pitkään, joten kotipaastot ei yleensä nouse niin korkeiksi.

 

Niin ja nyt kun mun pojanpallero on jo siirtynyt mahasta maailmaan, niin poistun tästä pinosta ja toivotan kaikille oikein hyvää kevättä, kesää ja loppuvuotta. Ja tsemppejä sokerien kanssa painimiseen!

 

Moro!

Onkohan tämäketju aivan kuollut?

Halusin vain sanoa,että jaksakaa kokeilla eri vaihtoehtoja,että saatte sokerit kuriin.
Mulla se jumppa taisi olla aivan turhaa,koska poika kasvaa koko ajan +2-käyrän tuntumassa. Sokerivauva hän ei tosiaankaan syntyessään ollut ja paino on jatkuvasti nollakäyrän alapuolella. Eli mua stressattiin aivan turhaan silloin raskausaikana,koska lapsi on geneettisesti iso eikä siihen meikäläisen syömisillä ollut mitään väliä.

Ja sen haluan vielä sanoa, että miettikää kaksi kertaa suostutteko käynnistykseen Cytoteceillä. Mulle annettiin kaksi kierrosta eikä niillä ollut mitään vaikutusta.Sitten sektio,jossa menetin paljon verta, koska Cytotecien takia kohtu vuosi aika holtittomasti. Eli olisin toipunut paljon nopeammin ilman niitä pillereitä. No, sitä ei enää tarvitse miettiä, jos vielä joskus olen raskaan, koska sektion jälkeen niitä ei voida antaa. Kertoo jotain niistä myös...

Mutta poika on nyt 10kk ja aivan ihana! Raskausajan murheet eivät ole mielestä kokonaan poistuneet ja yhä enemmän jurppii se syyllistäminen ja voivottelu johon törmäsin,varsinkin kun siihen ei ollut mitään syytä.

Mutta jaksakaa,varsinkin ne joilla sokerit jotain vaikuttavat!

Ökkis ja Eeti 10 kk

 

Jos tää pino on yhtään elossa niin mä hyppään myös mukaan..

Täällä mennään ruokavaliolla ja mittaan kotona sokereita 2. päivänä viikossa ja 6arvoa per päivä. ihan kamalaa näin piikkikammoiselle.

Kiva, että tulin lukeneeksi tätä ketjua, koska nyt vasta sain tietää, että aamupalalla kannattaa välttää hiilareita. Olenkin ihmetellyt miksi mulla on aamuarvot aina päin persettä! No siksi kun syön mitä alas saan ja se on sitten niitä hiilareita.
Rasituksessakin mulla oli vain paastoarvo kohollaan.

Mulla maito on yksi pahasti nostaja, toki muroissa vielä menee, mutta kaakaon kanssa on pahin.

 

Haudi! Täällä kans yks RD-mamma ilmoittautuu joukkoon. Ehkä saadaan jostain lisää sakkia mukaan?

Mie aloittelin sokerimittaukset jo tuossa kuukausi sitten kun jäin kiinni sokerirasituksessa. Mittasin ensin kahteen otteeseen viikon niin, että joka ikinen päivä aamupalan arvot ja sit toiselta pääaterialta arvot. Nyt mittasin sitten äitipolille 5 päivänä arvot kolmelta aterialta. Tänään käytiin äitipolilla ja vauva on juuri oikean kokoinen ja sokereistakin sanoivat, että hyvin olen saanut pysymään kurissa ruokavaliolla.

Miten sulla on Mymosa mennyt nyt arvojen kanssa? Onko ruokavalio auttanut ja millaista ruokavaliota oot pitänyt yllä?

Mä olen aamupalalla syönyt nyt jo kuukauden pelkästään rahkaa, jogurttia ja marjoja sotkettuna sekaisin ja lisännyt siihen vielä pähkinöitä. Sillä pysyy nälkä poissa ja sokerit kuosissa

 

Täälläkin rd-odottaja.
KYSYMYS: Kuinka kummassa te saatte auki noi kertakäyttölansettien tupet käyttämättä hampaita? Noi mun on tollasia harmaita mis violetti pää..

 

Hillama: mulle terkka neuvoi, että pyöräyttää sitä tuppea, niin se irtoaa helposti. Oon ainakin saanut sen ihan hyvin silleen irti. Sen lisäksi toki purin yhden lansetin vallan alkutekijöihinsä kun halusin nähdä, mitä se on syönyt

 

Tänään käytiin neuvolassa ja niinhän sieltä tuli lähete diabeteshoitajalle, kun ei nuo aamusokerit tahdo laskea siitä 5.5-5.7 alas..
Lisäksi pissassa oli ketoaineet koholla.

Muuten sokerit ovat olleet tosi hyvät, eivät oikeestaan ole aterian jälkeen nousseet yli 7 vaikka oisinkin herkutellut hiilaripitoisella ruualla. Koettanut toki sitä välttää. Raaka kukkakaali on suurta herkkua.
Puuroa ja ruisleipää kuluu, mutta kalkkitabletteja pitäis ostaa, kun taas maito nostaa sokereita liiaksi.

 

mymosa ootko kokeillut herätä aikaisemmin aamulla? Mä huomasin omien sokereitteni kanssa, että jos yöstä tulee liian pitkä niin arvot nousee yli rajojen. Sille on ihan nimikin, aamunkoittoilmiö.

Mulla on menossa nyt kevyempi seurantajakso ja 2 viikon päästä mennään katsomaan, vieläkö vauva kasvaa käyrillä. Äitipolilla käytiin siis viime viikolla kans diabeteshoitajan luona, mut vauva oli juur oikean kokoinen.

 

Olin viime viikon pe sokerirasituksessa ja nyt maanantaina sain kuulla, että paastoarvo oli 5,3. Muut arvot olivat normaaleja. Hain eilen mittauslaitteen neuvolasta ja mittailut alkoi tänään. Aamuarvot ei juuri mieltä piristäneet eli paasto 5,6 ja 1h arvo 7,6. Aamupalaksi söin sämpylän broilerileikkeen ja rasvan kera + kupillisen teetä. Lounaaseen liittyvät arvot oli ihan ok. Jännityksellä odotan, mitä huominen tuo tullessaan. Vaikuttaa siltä, että paastoarvo ja sen jälk. 1h arvo ovat mun kompastuskivet...

 

Tervehdys
Onko täällä ketään, joka olisi käynyt kahdesti sokerirasituksessa? Mulla oli rv 11 jo eka rasitus, ja aika lähelle rajaa nousi paastoarvo (5,2), muut arvot ok. Ilmeisesti sokerinsieto heikkenee raskauden edetessä? Uusi rasitus on sitten edessä joskus parin kuukauden kuluttua. Periaatteessa nyt voisi syödä normaalisti jne. mutta jotenkin tuo melkein rajalla oleva arvo jätti sellaisen tunteen, että ei passaa sokerilla mässäillä. Onneksi sokerit ällöttääkin mua tämän pahoinvoinnin vuoksi, joten luontaisesti vältän niitä kyllä ainakin vielä!