Raha-asiat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Avovaimo.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja miksi ei?:
Alkuperäinen kirjoittaja parempi taivasalla:
Alkuperäinen kirjoittaja yhteiset rahat:
Miehelle yleensä jää vain vähän bensarahaa. Jos miehelle joskus jää enemmän, minä muistan kyllä muistuttaa että ei sitten tuhlaa niitä mihinkään, vaan säästää :)

Minä joka kuukausi kyllä katson miehen palkkanauhan ja lasken kuinka paljon laskuihin menee rahaa. Olen siis aina tietoinen siitä kuinka paljon rahaa miehellänikin on.


Siis, tämä ei oikeasti voi olla totta!

Miksi ei? Kyllä kai minäkin tiedän kuinka paljon miehelle tulee rahaa ja kuinka paljon laskuihin menee... Yhdessä kun asutaan niin on helpompi miettiä minkä verran on rahaa milloinkin käytössä kun tietää kuinka paljon MOLEMMAT tienaa ja kuinka paljon laskuja maksetaan.


Se ei ollutkaan pointti. Kyllä minäkin mieheni palkan tiedän mutta en todellakaan kontrolloi mihin hän sen käyttää vai säästääkö, kunhan osallistuu sovitulla summalla meidän yhteisiin menoihin.

Yhteiselle tilille siirtyy molempien palkasta tietty summa joka kuukausi ja sitä tiliä tutkailemme yhdessä. Molempien omat tilit on sitten omat eikä niihin ole toisella asiaa.

Miksi aikuisen ihmisen rahankäyttöä pitää kontrolloida normaalissa parisuhteessa ellei mitään rahaongelmia ole? Tuntuisi minusta todella alentavalta jos mies kyttäisi tiliotettani ja missä olen pankkikorttiani höylännyt ja minkä verran.



 
älä ap kuitenkaan enää tyydy siihen, että mies suuttuu ja jättää kertomatta, mikä mättää. Sinulla itselläsi on syytä raivariin!!

Olen smaa mieltä siitä, että hän sai paljon rahaa kerralla. Me meinaamme tuolla 30 000 €:n summalla rakentaa kesämökin. Kuukausieriksi muutettuna tuo summa tekee 2 500 €, joka on enemmän kuin minun palkkani.

Jonkun sortin peliin hän on tainnut sortua äkkirikastumisen huumassa. Tili tuli-tili meni, eikä tainnut piisatakaan?

Kyllä perskules se on niin, että jos yhdessä eletään ja yhteistä kotia maksetaan, on kumppaniin voitava luottaa. Teiltä on rysähtänyt peruspilari poikki ja talo on pahasti lynkyllään. Jos mies ei pysty eden tunnustamaan tiilannettaan, miten kuvittelet voivanne jatkaa yhteistä elämää?

Nyt justiin nyrkkiä pöytään ja laskunippu keskelle pöytää. Miehestä pitää löytyä sen verran Miesta, että kertoo rehellisesti tilanteensa. Jatkuessaan tilanteenne senkuin pahenee.

Vaiakka miten tuossa selittelit ja puolustelit miestä, sinun kin on tunnustettava itsellesi, että hän ei oma-aloitteisesti hoida osuuttaan. Se tapahtuu vain pakosta, jos jaksat sitä vaatia. Se ei ole niinkuin pitäisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja paffi:
Miehen rahat menivät ehkä typeriin sijoituksiin tai peleihin. Suuttuminen johtuu siitä, että häntä itseäänkin vi***taa rahojen hassaaminen. Hän saattaa myös kokea sinun kyselysi nalkutuksena.

Tuo nettipelaaminen on todella suosittua ja varsinkin nyt, kun lehdissä oli juttua miljoonavoitosta jonka joku suomalainen onnistui saamaan, tulee mukaan uusia pelaajia joillla ei ole juuri ollenkaan taitoa (tuurin lisäksi) pelata.

Tässä olet aivan oikeassa: miestä tosiaan itseään vi***taa rahojen hassaaminen. Ja hän todella kokee kyselyni nalkutuksena.

Joka kerta kun aloitan keskustelun, hänellä jäykistyy niska ja suu vääntyy. Sitten hän huutaa, että onko pakko aina tivata samaa asiaa. Siihen olen sanonut, että minun ei tarvitsisi kysyä uudestaan ja uudestaan, jos hän kertoisi mistä on kyse. Hän on jäänyt valehtelusta jo aiemmin kiinni ja sanoinkin hänelle, että eikö hän ymmärrä, että jos luottamus menee, se ei tule seuraavan päivänä takaisin, vaan se lunastetaan pikkuhiljaa sanoilla ja teoilla.

Ehkä olen jo tehnyt kaiken suhteen pelastamiseksi, en tiedä. Jos meillä ei olisi lasta, olisin varmaan jo lähtenyt, mutta nyt haluan olla varma ratkaisusta ja siitä, että kaikki mahdollinen on tehty asian ratkaisemiseksi.

Kaikesta huolimatta en usko tuohon nettipelaamiseen. Epäilen enemmänkin sitä, että mies on nyt niin stressaantunut, ettei pysty ajattelemaan selkeästi. Hän on todennäköisesti siirtänyt osan perintörahoista jollekin korkeakorkoisemmalle tilille, ja ei saa saamattomuuttaan otettua sieltä rahaa käyttöön. Olen aiemminkin huomannut, että mies on erityisesti stressaantuneena äärimmäisen epäkäytännöllinen ja lyhytnäköinen. Mies ei pidä aiheuttamaansa harmia oleellisena ja kokee siksi kyselyni painostuksena.

Joka tapauksessa meillä on iso ongelma suhteessamme.
 
"Hän on todennäköisesti siirtänyt osan perintörahoista jollekin korkeakorkoisemmalle tilille, ja ei saa saamattomuuttaan otettua sieltä rahaa käyttöön."
- Tuohon minä taas en usko ensinkään. Jos noin olisi, hän olisi kertonut sen heti - paitsi, jos hänellä onkin jotain omia suunnitelmia, joista ei halua sinun tietävän - yhtä kyseenalaista sekin. Koko tuo viimeinen kappale suorastaan harmittaa tällaista elämää nähnyttä ja itsekin miehen taholta saman tapaisilla asioilla huulesta vedettyä ihmistä. Yhtä sinisilmäinen ja hyväuskoinen olin itsekin, selittelin samanlaisilla verukkeilla itselleni ja muille.

Koska teillä on yhteinen lapsikin, vielä suuremmaksi tuo asia nousee, kuin luulin, en nimittäin olettanut lasta suhteeseenne.

Selittelyt pois ja kortit pöytään. Hommaa aika perheneuvolaan ja vaikka pakettina viet miehen sinne, jotta hän käsittää, mistä puhutaan.

Älä narraa enää itseäsi.
 
Perheneuvolaan apuun en usko. Kävimme nimittäin 2006 keväästä 2007 kevääseen kerran kuussa perheterapeutilla. Mies saattoi siellä antaa ymmärtää, että ymmärtää, mutta ei kuitenkaan toiminut sen mukaisesti. Silloin ei vielä ollut raha-ongelmia, mutta erittäin paljon erimielisyyksiä vastuusta ja vapaa-ajasta. Olemme "iäkkäitä" vanhempia ja lapsi on meille molemmille ensimmäinen. Olemme olleet yhdessä hieman yli neljä vuotta.
 
Voi sinua. Selvittelyn aika on ja kovasti. Taitaisit pärjätä paremmin kaksin lapsen kanssa? Mietipä sitä vaihtoehtoa, sillä jollei mies hoida velvoitteitaan lasta kohtaan, saat elatusmaksun yhteiskunnalta, joka kyllä perii sen ulosoton kautta takaisin. Se pakottaisi miehen ottamaan asiat todesta, koska siitä tulee hänellekin seurauksia. Nytkin yhdessä asuen asia voidaan hoitaa siten. Kysy neuvoja soskusta, miten toimitaan.

Jotkut miehet eivät kasva vastuuseen koskaan, vaikka olisivat minkä ikäisiä. Toinen on valmis ja kypsä siihen jo nuorena. Sinulla lienee käynyt hieman huono tuuri kumppanin valinnassa, koska tähän mennessä on ehtinyt tulla jo monenlaista vakavaa ongelmaa.

Ei sinun auta kuin olla itse jämäkkä ja hoitaa systeemit niin, että saat omasi pois ja lapsellesi sen, mitä kuuluu. Itsekäs porsas se sinun miehentekeleesi?
 
Koska keskustelu on nyt niin vaikeaa ja mies suuttuu niin helposti, pelkään, että eron tullen asiat todella mutkistuvat. Kuitenkin pitäisi olla loppuelämä tekemisissä miehen kanssa, koska hän on kuitenkin lapsemme isä.

Olen mielestäni ollut jämäkkä ja yrittänyt selvittää asioita. Ei vaan onnistu. Mies menee ihan lukkoon. Näin ensiapuna aion siirtää lainanmaksumme eräpäivää siten, että se on sama kuin miehen palkkapäivä. Ensi viikolla, kun on kulunut muutama päivä hänen palkkapäivästään, aion kaivaa kaikki laskut hänen laatikostaan ja laittaa ne pöydälle, mikäli ne yhä ovat avaamattomina laatikossa.
Olen jo pitkään katsonut asuntoja ja miettinyt, miten pärjäisimme lapsen kanssa kahden. Taloudellisesti varmaan ihan ok, mutta päiväkotiin viemiset ja hakemiset olisivat aika kova homma yksin. Nyt mies vie ja minä haen. No kai sitä pärjäis.
 
Kirjoita miehelle sähköpostia tai kirje. Kerro siinä tuntemuksiasi ja ehkäpä myös pelkosi siitä, että päädytte eroon. Pakota mies näin "kuuntelemaan" asiasi. Pyri välttämään syyllistävää asennetta, vaikka näiden tietojen pohjalta olet oikeutettu syyllistämään ja kyseenalaistamaan miehen käytöksen.

Jos mies ei noteeraa viestiäsi mitenkään, ryhdy tuumasta toimeen.
Voihan olla, että mies haluaa erota, muta ei uskalla tai osaa asiaa kertoa päin naamaa ja ehkä mukana on myös pelkoa siitä, että kynit hänet puhtaaksi eltusmaksuilla yms.
 
Olen lähestynyt niin sähköpostilla kuin tekstareilla, ja jopa paperillekin olen kirjoittanut. Yrittänyt kirjoittaa kauniisti, että olen huolestunut hänen henkisestä ja fyysisestä voinnistaan ja olen turhautunut, kun en voi auttaa, koska hän ei kerro mitään. Viimeksi mies vastasi tekstariin vain, että on koko ajan niin kiire, että tuntuu, että ei ehdi mitään. Siinä koko vastaus. En todella tiedä, mitä mies haluaa elämältään tai suhteeltamme. Ei hän kerro.

Alunperin ihastuin miehessäni siihen, että hän kertoi tunteistaan avoimesti ja oli huomaavainen. Riskini pidin hänen spontaaniuttaan ja suunnittelmattomuuttaan, mutta toisaalta arvostin sitä, että hän osasi nauttia juuri tästä päivästä ja hetkestä, eikä elänyt sit ku -elämää.
 
Jos tuo miehen kiire on todellinen eikä veruke, niin se voi osaltaan selittää jotakin. Kaikki energia ja ajatukset on siellä työkiireissä. Miehet nimittäin siirtävät ei niin tärkeät asiat myöhempään ajankohtaan. Minä ainakin joudun valikoimaan tekemisten tärkeysjärjestyksen, koska mies ei pysty hoitamaan montaa asiaa yhtäaikaa. Tietysti kun on ne putkiaivot. Tottakai vaimolle pitäisi informoida asiasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Oli miten oli:
"Hän on todennäköisesti siirtänyt osan perintörahoista jollekin korkeakorkoisemmalle tilille, ja ei saa saamattomuuttaan otettua sieltä rahaa käyttöön."
.

Onhan näitä supliikkimiehiä, jotka suunnilleen saavat puheillaan lyhtypylväänkin elämään. Heillä on se puhumisen taito, jolla kieltämättä pääsee pitkälle.. itsekin sellaisen uhrina ollut... kokemusta siis on.. mutta ennen pitkää silmät avautuu!

 
Alkuperäinen kirjoittaja Burtzi:
Ja sujuvasti unohdettiin tuo 10 000 euron erä, jolla mies lyhensi asuntolainaa. Eiköhän sillä nyt muutaman lyhennysvapaan kuukauden ole ansainnut.

En ole unohtanut. Hän lyhensi lainaa 10 000 eurolla, koska alunperin, kun ostimme asunnon, minulla on 10 000 euroa enemmän omaa pääomaa. Tasoissa ollaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei enää sinisilmä:
Alkuperäinen kirjoittaja Oli miten oli:
"Hän on todennäköisesti siirtänyt osan perintörahoista jollekin korkeakorkoisemmalle tilille, ja ei saa saamattomuuttaan otettua sieltä rahaa käyttöön."
.

Onhan näitä supliikkimiehiä, jotka suunnilleen saavat puheillaan lyhtypylväänkin elämään. Heillä on se puhumisen taito, jolla kieltämättä pääsee pitkälle.. itsekin sellaisen uhrina ollut... kokemusta siis on.. mutta ennen pitkää silmät avautuu!

Hah, tässä ei kyllä ole kyse mistään supliikkimiehestä, hänhän puhuu aivan liian vähän ja kun puhuu, niin puhuu itsensä pussiin, jos jotennkin yrittää tekemisiään selittää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
[quote="
.



[/quote]

Hah, tässä ei kyllä ole kyse mistään supliikkimiehestä, hänhän puhuu aivan liian vähän ja kun puhuu, niin puhuu itsensä pussiin, jos jotennkin yrittää tekemisiään selittää.[/quote]

Hän on huomannut tuon pussiin joutumisen ja siksi on hiljaa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja jaana77JKl:
jos suhteessa ei ole luottamusta, suhteessa ei ole mitään.

Niinpä. Miten saisin miehen ymmärtämään tämän? Hänen mielestään utelen ja tivaan, jos kysyn jotain.

Eilen hän oli työporukan kanssa syömässä. En saanut nukuttua. Heräsin 0.40, 1.20 ja 3.00 ja ihmettelin, missä hän viipyy. Aamulla ennen töihin lähtöä herätin hänet, että voisin olla varma, että hän saa vietyä lapsen hoitoon. Kysyin, moneltako tulit. Hän sanoi, että yhden aikaan. Sanoin, että se ei ole mahdollista, mutta mies vaan vänkäsi vastaan. Ihan turha yrittää keskustella. Miksi hän valehtelee jatkuvasti? Mihin hän pyrkii? Mikä häntä vaivaa?

Hetkeksi hän saattaa "kunnostautua". Saa jonkun puuskan ja esim. siivoaa, käy kaupassa, ehdottaa, että menisin lenkille tms. ja hän on lapsen kanssa. Parin päivän kuluttua kaikki on taas entisellään ja kireä kuin viulunkieli.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Alkuperäinen kirjoittaja jaana77JKl:
jos suhteessa ei ole luottamusta, suhteessa ei ole mitään.
Hetkeksi hän saattaa "kunnostautua". Saa jonkun puuskan ja esim. siivoaa, käy kaupassa, ehdottaa, että menisin lenkille tms. ja hän on lapsen kanssa. Parin päivän kuluttua kaikki on taas entisellään ja kireä kuin viulunkieli.

Eli eipä koko hommasta taida tulla mitään. Otan osaa, se on kova juttu. Etsi asunto, muuta siihen hallitusti äläkä pelkää pyytää apua lähiomaisilta, esim. lapsen kummilta. Jos asunnon myymisessä ja omistusosuuksien jakamisessa tulee ongelmia, ota yhteyttä kuntasi / kaupunkisi oikeusaputoimistoon. Kunnallinen tai jonkun järjestön antama talousneuvonta voi myös auttaa. Oleteko naimisissa? Avioero vireille heti. Jos mies ei siitä hätkähdä, niin ei sitten mistään. Jaksamista!

 
Naimisissa emme ole. Lapsen kummi on vasta 18-vuotias, häneltä en juuri apua voi pyyttää. Vanhemmiltani toki ja sisareltani.

Asuntorahojen jakamisessa tuskin tulee mitään epäselvyyksiä, mutta kaikki muu, irtain omaisuus onkin sitten vaikeammin jaettavissa. No, se on vain tavaraa.

Viikonloppuna tuli taas pari isompaa riitaa. Mies on koko ajan omien sanojensa mukaan älyttömän väsynyt ja mun pitää vaan ymmärtää ja antaa erivapauksia. Väsymys johtuu mitä suuremmassa määrin kuorsauksesta sekä siitä, että mies valvoo iltaisin useimmiten pari tuntia mun jälkeen.

Rahat eivät ole vielä tulleet tililleni.

Kun eilen tulimme mökiltä kotiin, mies olisi vain heittäytynyt sohvalle, mutta pyysinkin häntä laittamaan pyykit koneeseen, kun itse aloin laittaa lapselle iltapalaa. Tällaiset normaalit arkiset tilanteet ottavat miestä päähän ja voimille, hän näyttää kokevan ne minun auttamisena, ei normaalina osallistumisena yhteisiin asioihin. Välillä vaihdoimme osia ja minä aloin purkaa tavaroita ja mies riisumaan ja pesemään lasta. Ei oikein onnistunut. Mies alkoi melkein riidellä lapsen kanssa kuin olisi itsekin lapsi. Sanoin, että hänen on pysyttävänä aikuisena, vaikka uhmaikäinen kiukutteleekin.
 
Niin jos mies on vielä kovinkin nuori, ja yllättäen tullut isäksi .. Niin nuo

kotitöiden jakamiset ja raha asioiden setvimiset käy kyllä väsyttämään..

Jos kummi on 18v.. niin kai olette kumpikin vielä aika nuoria ??
Joitakin nuoria isiä vaan täytyy opettaa läpi elämän.


 

Similar threads

Yhteistyössä