Heipparallaa pitkästä aikaa :wave:
Kotiuduimme synnäriltä lauantai-iltana, juuri parhaiksi isänpäivää viettämään. Mieheni mielestä lahjapakettikin on paras ikinä
Meille syntyi ihana prinsessa 2.11. klo 23:00. Pituutta neidillä oli 53 cm ja painoa komeat 4460 g. Maanantaina aamulla aloitettiin kohdunsuun kypsyttely prostaglandiinilla, jota sitten lisäiltiin neljän tunnin välein. Lääkäri oli sama, joka kiusasi meitä perjantaina, asenne vaan oli totaalisesti muuttunut. Nyt hän oli oikein herttainen ja ylenpalttisen ystävällinen. Lääkäri varoitti, että vauva tuskin syntyy ennen tiistai-iltaa, sillä kohdunsuuni oli vielä ihan epäkypsä. Kahden ensimmäisen tabletin tabletin jälkeen ei tapahtunut yhtään mitään, kolmannen jälkeenkin KTG-käyrille saatiin ainoastaan yksi ainoa heikko supistus. Pääsin käyristä irti puoli kahdeksan jälkeen, jolloin hoitaja tarjosi uutta yritystä seuraavalle aamulle ja patisteli minua hakemaan iltapalaa osaston päivähuoneesta. Siinä lorotellessani kahvia termoskannusta alkoivat supistukset, joita alkoi pian tulla niin tiheästi, etten meinannut päästä takaisin huoneeseeni. Kätilö tuli tutkimaan ja kohdunsuu oli auennut kahdelle sormelle. Soitin miehelleni kutsun saapua sairaalaan (hän oli juuri paria tuntia ennen mennyt kehoituksestani takaisin kotiin odottelemaan seuraavan päivän uutta yritystä) ja lähdin kätilön ehdotuksesta pitkään, lämpimään suihkuun. Mies saapui parinkymmenen minuutin kuluttua, katseli minua suihkussa jonkin aikaa ja totesi, että hänen mielestään supistuksia tulee turhan tiheästi ja lähdimme takaisin huoneeseeni. Sielä kätilö tarkasti tilanteen ja lähdimme samantien synnytyssaliin. Vajaan kahden tunnin kuluttua vauva pötkötteli mahani päällä katsellen hämmentynyttä äitiään =)
Mitään mutta kivunlievitystä en ehtinyt saamaan, ainoastaan ilokaasun tuella selvisin ihan virallisesti papereihinkin merkitystä syöksysynnytyksestä. Ensimmäisestä tuntemastani heikosta supistuksesta kului kolme ja puoli tuntia vauvan syntymään. Tyttö kait meinasi, että kun kerran halusitte väkisellä minut ulos mahasta, niin tullaan sitten rytinällä
Synnytys oli kokemuksena kaikesta kiirestä huolimatta hieno, eikä jättänyt traumoja. Kudokset eivät ehtineet venyä ja sainkin vaivan palkaksi toisen asteen repeämät ja episiotomian, mutta ei haittaa yhtään. Tyttö on ihana, terve ja ihan syötävän suloinen :heart:
Tänään kävin ottamassa neuvolassa sikatautipiikin. Sielä oli niin hiljaista, että terkkari tarkasti vauvan samalla kertaa. Tulihan lyötyä kaksi kärpästä samalla kertaa
Mulla on samanlaiset fiilikset kotiinpaluusta kuin
Floralla. Stressittömämpää kotona on kuin sairaalassa, vaikkei meillä vauva joutunut hoidettavaksi. Itse vaan en pahemmin saanut unta sairaalassa vaan heräsin jokaiseen käytävältä kuuluvaan ääneen. Laskeskelin, että viiden sairaalavuorokauden aikana nukuin yhteensä alle 15 tuntia. Kotona sitten uni kyllä maistui, vaikka heräänkin vauvan pieniin inahduksiinkin.
Nopeasti kehittyvät teidän muidenkin vauvat. Muistetaanhan nauttia näistä nyyteistä ihan täysillä vielä heidän ollessaan näin pieniä :heart:
Nyt en enää malta istua koneella, vaan pitää lähteä ihailemaan pikku palleroa. Palailen taas pikimmiten lukemaan kuulumisianne :wave: