Pohdintaa 6-vuotiaasta pojasta...

[hämillään]

Kokoan asioita joihin olen kiinnittänyt huomioni, jotka saavat mut monesti miettimään onko ihan normaalia vai ei..

-Unohtaa asioita (tapahtuneita juttuja, hukkaa tavaroitaan jatkuvasti)

-Tunteiltaan erityisen ailahtelevainen (saattaa kesken itkupotkuraivarin kysyä jotain asiaa ihan asiallisesti, kunnes muistaa taas jatkaa raivoamistaan)

-Jaksaa keskittyä vain muutamiin asioihin kunnolla (aku ankat on intohimonsa, niiden parissa viihtyy kauankin rauhassa)

-Ei osaa aloittaa asioita (esim. huoneensa siivous, tarvitsee opastusta mm. siihen kuinka aloittaa ja ei useimmiten jaksa/muista hoitaa sitäkään loppuun)

-Jos jotakin ohjetta esimerkiksi pitää kuunnella tarkkaan, alkaa usein levoton liikehdintä, eikä lopulta välttämättä edes muista mistä oli kysymys ja kysyy lisäohjeita

-Raivostuu helposti pienestäkin asiasta niin paljon ettei kykene kuuntelemaan puhetta.

Siinä joitakin asioita joihin olen kiinnittänyt kyseisessä pojassa huomiotani. Poika on ihana, joka toisinaan ottaa hyvin huomioon muitakin ihmisiä.

 

[MorbidMama]

Aikalailla juuri kuusivuotiaalta kuulostaa...mut mut, voithan ottaa neuvolassa puheeksi.

 

[kangasajuruoho]

Hmmm.

Meillä toi pian kuusivuotias on samanlainen ja ikävä kyllä toi seitsenvuotiaskin vielä pitkälti...

 

[hämillään]

Meinasinkin että otan asian neuvolassa ja päiväkodissa puheeksi. Jotenkin huolettaa vaan, siskolla joka on vuoden vanhempi ei tämän kaltaisia asioita tässä mittakaavassa ole ilmennyt. Nuorempi veljensäkin on erilainen (tietty kaikki on erilaisia) vaikka tahtoa löytyy, niin käytös on toista maata silti.. Vaikea asia selittää..

Tämä lapsi on ollut vauvana euroopan huonoin nukkuja, ei koskaan oppinut tissille, syntyi noin neljä viikkoa ennen laskettua aikaa, huusi ensimmäiset puoli vuotta elämästään ja joskus tuntuu ettei vieläkään ole tainnut lopettaa..

 

[MorbidMama]

Meilläkin nuo kaksi ovat kuin yö ja päivä, mutta meillä tyttö on ollut tämä ns. vaikeampi...poika on vasta 4vee, joten ans kattoon nyt..kyllä mä olen tytön vuoksi lukenut aikalailla noita ikä-kausijuttuja sun muita kasvatusvinkkejä..mut kokolailla 6vuotiaan elämä saattaa olla aika hankalaa...7veen pitäis sitten ollakin jo hiukka seesteisempi..

 

[hämillään]

Meilläkin nuo kaksi ovat kuin yö ja päivä, mutta meillä tyttö on ollut tämä ns. vaikeampi...poika on vasta 4vee, joten ans kattoon nyt..kyllä mä olen tytön vuoksi lukenut aikalailla noita ikä-kausijuttuja sun muita kasvatusvinkkejä..mut kokolailla 6vuotiaan elämä saattaa olla aika hankalaa...7veen pitäis sitten ollakin jo hiukka seesteisempi..

Ehkä mä suotta taas panikoin vaan

 

[MorbidMama]

Meilläkin nuo kaksi ovat kuin yö ja päivä, mutta meillä tyttö on ollut tämä ns. vaikeampi...poika on vasta 4vee, joten ans kattoon nyt..kyllä mä olen tytön vuoksi lukenut aikalailla noita ikä-kausijuttuja sun muita kasvatusvinkkejä..mut kokolailla 6vuotiaan elämä saattaa olla aika hankalaa...7veen pitäis sitten ollakin jo hiukka seesteisempi..

Ehkä mä suotta taas panikoin vaan

Niin no, ehkä. =) Mutta seuraile tilannetta...niin mäkin teen, tosin on tuo tytsi rauhoittunut aikalailla. Pieniä koulunaloitus pulmia on ollut havaittavissa, mutta saattaa mennä väsymyksen piikkiin.